Lastensuojelun asumisharjoittelun omavalvontasuunnitelma

1 Lastensuojelun asumisharjoittelun omavalvontasuunnitelma 27.9.2018

2 Sisällys Johdanto... 4 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito... 5 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot... 6 3 Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet... 6 4 Johtamisjärjestelmä... 8 5 Laadunhallinta... 8 6 Riskienhallinta... 9 6.1. Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat... 9 6.2 Riskien tunnistaminen ja käsitteleminen... 9 6.2.1 HaiPro... 10 6.2.2 SPro... 10 6.2.3 Vakavien vaaratapahtumien selvittely... 11 6.2.4 Työsuojelupakki... 12 6.3 Korjaavat toimenpiteet... 12 7 Asiakkaan asema, oikeudet ja oikeusturva... 12 7.1 Palvelutarpeen arviointi... 13 7.2 Asiakassuunnitelma ja palveluita koskeva päätöksenteko... 13 7.3 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen... 13 7.4 Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen... 14 7.5 Asiakkaan kohtelu... 15 7.6 Osallisuus... 15 7.7 Sosiaali ja potilasasiamies... 15 7.8 Sosiaali- ja terveysneuvonta... 16 7.9 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely... 16 8 Palvelun sisällön omavalvonta... 17 8.1 Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen saatavuuden määräajat... 17 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta... 18 8.2.1Lapsen ohjautuminen sijaishuoltopaikkaan... 18 8.2.5. Terveyden- ja sairaanhoito... 19 8.2.6. Lääkehoito... 20 8.2.7. Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta... 21 8.2.8. Ravitsemus... 21

3 8.2.9. Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy... 21 8.2.10. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö, apuvälineet... 21 Muut palvelut... 21 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset... 21 9.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta... 21 9.2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 22 9.3 Rekrytointi... 22 9.4 Henkilöstö osana turvallisuustyötä... 23 9.5 Henkilöstön rokotukset... 23 10 Tukipalvelut... 23 10.1 Toimitilat... 23 10.2 Kuljetukset... 24 11 Tietoturva ja tietosuoja... 24 11.1 Tietosuojan vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen... 25 11.2 Potilas- ja asiakastietojen käsittely... 25 11.2 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot... 26 12. Seuranta ja raportointi... 26 13. Arkistointi... 26 14. Suunnitelman hyväksyntä... 27 Liite 1 HaiPro-ilmoitusten käsittely Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla... 28 Liite 2 Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (48 ) ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta (49 ) SPro-järjestelmässä... 29 Liite 3 Lastenkotitoiminnan yhteinen tietosuojaliite... 31

4 Johdanto Omavalvonnalla parannetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvaa. Samalla omavalvonta edistää henkilöstön oikeusturvaa ja työturvallisuutta. Omavalvonta on osa toiminnan riskienhallintaa. Omavalvontasuunnitelma on käytännön työkalu yksikön toiminnan ohjaamiseen ja seuraamiseen. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan asiat konkreettisesti. Terveydenhuoltolaki 1.5.2011 (1326/2010) edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaalihuoltolain 1.4.2015 (1301/2014) perusteella sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi - suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä - sen toteutumista on seurattava säännöllisesti - toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella Useat eri aikoina voimaan tulleet säädökset edellyttävät toiminnan ohjausta ja seurantaa. Tämä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan yhdistetty omavalvonta- ja potilas-ja asiakasturvallisuussuunnitelma. Tämä suunnitelma on toimialatason puitesuunnitelma. Yksiköt laativat omat suunnitelmansa tämän suunnitelman rungon mukaan soveltaen sitä omaan toimintaansa niin, että tämä pohja on otsikoineen kaikille yhteinen ja yksiköt tarkentavat omia tietojaan lisäämällä tähän pohjaan tai jättämällä pois sellaiset kohdat, jotka eivät liity kyseessä olevan yksikön toimintaan. Toimialan yhteinen suunnitelma ja yksikkökohtaiset ovat saatavissa Helsingin kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi) ja yksiköiden toimitiloissa esimerkiksi ilmoitustaululla. Suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian 2017 2021 määritelmän mukaan potilaalla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää tai muuten niiden kohteena olevaa henkilöä; asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. Tämän suunnitelman luettavuuden sujuvoittamiseksi tekstissä käytetään palvelujen käyttäjästä ilmaisua asiakas silloinkin, kun tarkoitetaan potilasta.

5 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenne on: - toimiala - palvelukokonaisuus - palvelu - yksikkö - alayksikkö - työyksikkö Palvelukokonaisuuksien johto määrittelee ne yksiköt ja palvelut, joissa omavalvontasuunnitelma tehdään. Lastensuojelussa omavalvontasuunnitelmat on laadittu toiminnoittain seuraavasti: - Lastensuojelun sosiaalityö (palvelutarpeen arviointi, avohuolto ja sijoituksen sosiaalityö) - Tehostettu perhetyö/perhetyö - Perhekuntoutus - Muut perheiden tukipalvelut - Lasten vastaanotto - Nuorten vastaanotto - Perhehoito Lastenkotitoiminta: Malmin lastenkoti, Naulakallion lastenkoti, Hyvösen lastenkoti, Teinilän lastenkoti, Outamon lastenkoti, Lemmilän lastenkoti ja Asumisharjoittelu Suunnitelman laatimisesta vastaa toiminnasta vastaava esimies. Suunnitelman laatimiseen osallistuu koko henkilöstö. Suunnitelma päivitetään toiminnassa tapahtuneiden oleellisten muutosten jälkeen. Asumisharjoittelun omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Omavalvontasuunnitelmaa käsitellään tarvittaessa asumisharjoittelun yt-kokouksissa henkilöstön kanssa. Suunnitelmaa päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia. Mikäli vuoden aikana ei muutoksia tapahdu, päivitetään suunnitelmaa vuosittain toiminnan itsearvionnin suorittamisen yhteydessä. Päivitetty ja tarkastettu omavalvontasuunnitelma hyväksytetään lastenkotitoiminnan päälliköllä. Vastuu omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta on yksikön esimiehellä. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä asukaskansioissa asumisharjoittelun asunnoissa. Asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Nuoren muuttaessa asumisharjoitteluun ohjaaja esittelee omavalvontasuunnitelman nuorelle. Suunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/sote sekä toimintayksikköjen omilla verkkosivuilla.

6 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Yksikön katuosoite: Oppipojantie 19 00640 Helsinki Vastuuhenkilö: Johtava ohjaaja Arto Laaksonen p. 09-31074133 arto.laaksonen@hel.fi 3 Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet. Toimintamalleja ja palveluja uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Palvelut räätälöidään asiakkaan kanssa vastaamaan hänen tarpeitaan, sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat hyvin yhteen, asioinnin painopiste muuttuu digitaalisten palvelujen suuntaan, kehitetään käyttäjälähtöisiä digitaalisia palveluja, uudenlainen johtaminen tukee uusia toimintamalleja. Tavoitteena parantaa yhtäaikaisesti palvelujen saatavuutta ja asiakaskokemusta, vaikuttavuutta, tuottavuutta sekä henkilöstökokemusta. - asiakkaan palvelutarve arvioidaan kerralla ja tarvittaessa moniammatillisesti - asiakkaille tehdään yksi yhteinen asiakassuunnitelma Asumisharjoitteluun tullaan ensisijaisesti suoraan laitoshoidosta. Asumisharjoittelu on tarkoitettu pääasiassa lastenkodeista itsenäistyville lapsille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa ja valvontaa ympärivuorokautisesti, mutta tarvitsevat vielä vahvaa itsenäistymisen tukea. Lisäksi lapsen arvioidaan kykenevän asumaan tavallisessa kerrostaloympäristössä. Asumisharjoittelu ei ole laitoshoitoa, vaan muuta lapsen tarpeiden mukaista sijaishuoltoa (Lsl 417/2007 49). Lastensuojelun asumisharjoittelussa on 36 asiakaspaikkaa. Lapsen huolenpito ja kasvatus asumisharjoittelussa pohjautuu sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan, joka tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. Asumisharjoittelussa lapselle laaditaan asiakassuunnitelmaan perustuva hoito- ja

7 kasvatussuunnitelma, jossa konkretisoidaan asiakassuunnitelman tavoitteita. Lapsen tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä lapsen kanssa kuukausittain. Asumisharjoittelussa lapset opettelevat hoitamaan asioitaan itsenäisesti ohjaajien tuen avulla. Ohjaajat auttavat lasta arjen toiminnoissa kuten siivouksessa, ruuanlaitossa, vaatehuollossa ja rahankäytössä. Ohjaajat tukevat myös koulunkäynnissä sekä opastavat virastoasioinnissa (muun muassa työ- ja elinkeinotoimisto ja verovirasto). Tavoitteena on, että saavuttaessaan täysikäisyyden, lapsi on valmis muuttamaan itsenäiseen asumiseen kuten jälkihuollon tukiasuntoon, opiskelija-asuntoon, kaupungin- tai muun toimijan asuntoon. Asumisharjoitteluohjaaja toimii omaohjaajana kolmelle lapselle. Asumisharjoitteluohjaajat tekevät työtä kahdessa vuorossa. Ohjaajat tekevät työtä myös viikonloppuisin. Asumisharjoitteluun muuttava lapsi ei tee omaa vuokrasopimusta asuntoon, vaan sitoutuu noudattamaan allekirjoittamaansa asumissopimusta. Myös lapsen huoltajat allekirjoittavat asumissopimuksen. Lisäksi lapsen on noudatettava taloyhtiön järjestyssääntöjä. Mikäli lapsen tilanne huononee esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi ja hän ei saamastaan tuesta huolimatta kuntoudu eikä sitoudu suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja asumissopimukseen, vastuusosiaalityöntekijä hakee lapselle hänen tarpeitaan vastaavan uuden sijoituspaikan. Lapsen osallisuus omassa asiassaan ja kuuleminen toteutuvat pääosin arjessa lapsen osallistuessa itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja niiden suunnitteluun. Lastenkotitoiminnassa on kokemusasiantuntijoista koostuva Nuorten foorumi, joka kokoontuu säännöllisesti. Nuorten foorumissa esille nousseet asiat viedään jaoksen esimiesten käsiteltäväksi. Asumisharjoittelussa tuetaan lapsen yhteydenpitoa vanhempiin ja muihin läheisiin. Ohjaajat tekevät yhteistyötä huoltajien kanssa, jotka toimivat kasvatuskumppaneina lapsen asioissa. Vanhemmuutta tuetaan yhteydenpidon, vuoropuhelun ja keskustelujen avulla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee sijoitetun lapsen vanhemmalle asiakassuunnitelman. Työnjaosta vanhempien tukemisessa sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa. Nuorisoikäisille lapsille annetaan päihde- ja seksuaalikasvatusta. Nuoren päihteiden käyttöä havainnoidaan ja arvioidaan koko asumisharjoittelusijoituksen ajan. Arvioinnin pohjana käytetään lastenkodeissa käytettävää Päihteiden käytön tilannemäärityksen ohjetta. Toiminnallisuus on yksi kuntouttavan työn muoto, jota kaikissa lastenkotitoiminnan yksiköissä käytetään. Lastensuojelun toiminnallinen työ järjestää runsaasti yhteisiä tapahtumia ja turnauksia, joihin osallistutaan yksiköistä. Asumisharjoittelussa työn vaikuttavuutta arvioidaan lapsikohtaisesti hoito- ja kasvatussuunnitelmaneuvotteluissa sekä itsenäistymistaitojen arviointilomakkeen avulla. Asumisharjoittelulla on käytössään lastenkotitoiminnan psykologipalvelut. Psykiatrian palvelut järjestetään lapsen tarpeiden mukaisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian avulla. Opetusviraston alaiset koulut vastaavat perusopetuksen järjestämisestä oppivelvollisuusikäisille lapsille.

8 Lastenkotitoiminnassa tehdään vuosittain yksiköille osaamisen kehittämisen suunnitelma. Työn tuen rakenteet on kuvattu. Koko hoito- ja kasvatushenkilöstö koulutetaan Avekki ja Mapa menetelmillä toimintamalliin väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Osaamista ylläpidetään ja vahvistetaan vuosittain muun muassa päihdeongelmaan, mielenterveysongelmiin sekä hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Muutostilanteissa haetaan koulutusta ja tukea kyseessä olevaan tilanteeseen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Hoito- ja kasvatushenkilöstöllä on säännöllinen työnohjaus. 4 Johtamisjärjestelmä Johtamisvastuussa olevat vastaavat toiminnan omavalvonnasta ja sen osana potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Jokainen ammattilainen on vastuussa omasta työstään ja siten osallistuu omavalvonnan keinoin toiminnan kehittämiseen ja potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen. Omavalvonnan osana kerätään tietoa toiminnan riskeistä ja laatupoikkeamista. Tällaista palautetietoa käytetään hyväksi toiminnan kehittämisessä. Asumisharjoittelu on osa lastenkotitoimintaa. Johtavan ohjaajan esimiehenä toimii lastenkotitoiminnan päällikkö. Asumisharjoittelun toimintaa johtaa johtava ohjaaja. Johtava ohjaaja vastaa yksikön taloudesta, asiakasprosessien sujuvuudesta, toiminnan kehittämisestä, henkilöstöasioista sekä esimiestyöstä. Johtavan ohjaajan alaisuudessa työskentelee kolme työryhmää (Mellunmäki, Oulunkylä ja Pukinmäki). Kussakin työryhmässä työskentelee neljä ohjaajaa. Työryhmät tapaavat säännöllisesti kolmen viikon välein yhteisessä kokouksessa. Tämän kokouksen tehtävänä on vahvistaa yhteisiä toimintatapoja ja toimia yhteisenä toiminnan kehittämisfoorumina. Kokouksessa tehdään toimintaa ohjaavia päätöksiä sekä välitetään informaatiota työntekijöiden välillä. 5 Laadunhallinta Toiminnan laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus ovat osa riskienhallintaa. Turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoinnilla ja hallinnalla estetään vahinkoja, vaaratilanteita ja toiminnan kannalta kielteisiä tapahtumia. Helsingin lastensuojelun sijaishuollon asiakasohjausyksikkö vastaa Helsingin käyttämien lastensuojelun ympärivuorokautisen sijaishuollon ostopalvelulaitosten valvonnasta. Sijaishuollon asiakasohjausyksikkö valvoo osana omavalvontaa myös Helsingin kaupungin omaa lastenkotitoimintaa. Valvontakäynneillään sijaishuollon asiakasohjaus mm. haastattelee lastenkotiin sijoitettuja lapsia, työntekijöitä ja lapsen asioista vastaavia sosiaalityöntekijöitä. Valvontakäynneistä laaditaan ohjaus-ja valvontamuistio, joissa todetaan mm. lastenkodin vahvuudet, kehittämiskohdat ja mahdolliset korjaamista vaativat epäkohdat. Asiakasohjaus tekee tarvittaessa myös tarkastuskäynnin lastenkotiin epäkohtailmoituksen johdosta.

9 Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa toimintaa kehitetään neljän näkökulman kautta (nelimaali). Nelimaalin eri osa-alueiden tulee olla tasapainossa keskenään. Nelimaalin osa-alueita ovat: asiakaskokemus ja palvelujen saatavuus, henkilöstökokemus, vaikuttavuus ja tuottavuus. Toimialalla ei ole yhtenäistä laatujärjestelmää. Kehittämistyössä hyödynnetään Lean-filosofiaa ja Leanin monenlaisia työkaluja. Asumisharjoittelussa on käytössä Itsenäistymistaitojen arviointilomake. Se täytetään asumisharjoitteluun tullessa sekä asiakkaan, että lähettävän tahon ohjaajan toimesta. Asumisharjoittelun päättyessä asiakas ja asumisharjoittelun ohjaaja täyttävät lomakkeen ja arvioivat asiakkaan edistymistä itsenäistymisessään asumisharjoittelujakson aikana. Tämän lisäksi laadun kehittäminen pohjautuu kuukausiarviointeihin, jotka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, sekä hoito- ja kasvatusneuvotteluissa tarkastettavaan asiakkaan hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Työntekijät perehdytetään työhön ja jokaisessa toimipaikassa on perehdyttämiskansio, joka on kaikkien työntekijöiden luettavissa. Lisäksi toiminnan laatua arvioidaan työryhmien yhteisissä tapaamisissa ja toimipaikkojen tiimikokouksissa. 6 Riskienhallinta 6.1. Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Toimialan linjajohto vastaa strategisesta ja operatiivisesta riskienhallinnasta sekä turvallisuuden järjestämisestä. Johto huolehtii, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon. Riskienhallinnan tarkoituksena on ihmisten, omaisuuden, tiedon, maineen ja ympäristön turvaaminen sekä toiminnan häiriöttömyyden varmistaminen päivittäisessä toiminnassa. Operatiivinen riskienhallinta käsittää turvallisuusriskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä turvallisuustoiminnan. Operatiivinen riskienhallinta tukee johtamista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Johdon tulee olla tietoinen turvallisuusriskeistä ja turvallisuuden tilasta. Yksiköissä tulee tunnistaa operatiiviset riskit, arvioida niiden vaikutukset turvallisuuteen ja toimintaan sekä laatia toimintaohjeet eri tilanteita varten. Samalla tulee selvittää ja kuvata keinot, joiden avulla pystytään varautumaan vaaratilanteita varten, suojautumaan niiltä ja turvaamaan toiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa. 6.2 Riskien tunnistaminen ja käsitteleminen Potilas- ja asiakasturvallisuutta edistetään ja korjataan toimialatasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, potilaan eristämisen ja liikkumisen rajoittamisen, hoidon dokumentoinnin, osto- ja tukipalvelujen, alueellisen yhteistyön ja fyysisen ympäristön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja

10 raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Hallinnon kehittämispalvelut tukee esimiehiä ja henkilökuntaa järjestelmien teknisessä käytössä, järjestelmistä saatavan tiedon hyödyntämisessä ja nostaa esiin ilmoituksista nousevia käsittelyä vaativia havaintoja. Samoin tuetaan vakavien vaaratapahtumien selvittelymallin käyttöönottoa ja kehittämistä. 6.2.1 HaiPro HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien vaaratapahtumien raportoinnin sähköinen työkalu. Vaaratapahtuman havainnut työntekijä tekee ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta. Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita käyttäjätunnuksia tai kirjautumista. HaiPro-ilmoitus ohjautuu käsiteltäväksi tapahtumayksikön esimiehelle, jonka on aloitettava ilmoituksen käsittely viikon kuluessa. Ilmoitus on kuitattava valmiiksi kuukauden kuluessa. Erillinen ohje (liite 1) HaiProilmoituksen käsittely sosiaali- ja terveystoimialalla. Asumisharjoittelussa ilmoitukset käsittelee johtava ohjaaja tai hänen sijaisensa. Hän saa sähköpostiinsa viestin uusista ilmoituksista. Johtava ohjaaja arvioi käsittelyn kiireellisyyden. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Johtava ohjaaja tekee lisämerkinnät ja aloittaa saapuneiden ilmoitusten käsittelyn viikon kuluessa. Ilmoituksen tulee olla käsitelty kuukauden kuluessa. Johtava ohjaaja huolehtii, että järjestelmässä on sijainen tarvittaessa. Ilmoitukset käsitellään myös asumisharjoittelun yhteisessä henkilökunta kokouksessa. 6.2.2 SPro Sosiaalihuoltolain edellyttämänä työntekijöiden on viipymättä ilmoitettava työnantajalle SProjärjestelmässä havaitessaan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Sosiaalihuollon palveluissa kaikki ammattiryhmät käyttävät SProta. Terveydenhuollon palveluissa terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee SPro-ilmoituksen tekemiseen asiakkaan luvan. Sosiaali- ja terveystoimialalla työntekijät tekevät ilmoitukset havaitsemistaan epäkohdasta tai epäkohdan uhista SPro-järjestelmään erillisen ohjeen (liite 2) mukaisesti. Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita käyttäjätunnuksia tai kirjautumista. Järjestelmä ohjaa ilmoituksen yksikön lähiesimiehelle, linjajohdolle mukaan lukien sosiaalihuollon nimetty johtava viranhaltija. Lähiesimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Ilmoitus voidaan siirtää tarvittaessa käsiteltäväksi ylemmälle taholle organisaatiossa, jos ilmoituksen edellyttämät toimenpiteet vaativat laajempaa käsittelyä tai yhteistä linjausta. Sosiaalija terveystoimialan ohjeena on, että SPro-järjestelmään tehdyt ilmoitukset käsitellään viipymättä tai viimeistään kahden viikon sisällä ilmoituksen kirjaamisesta.

11 Ilmoitus epäkohdasta voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoitusvelvollisuutta koskevat toimintaohjeet on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös yksityisiä ammatinharjoittajia ja toimeksiantosuhteessa toimivia henkilöitä. Ilmoituksen vastaanottanut henkilö on velvollinen käynnistämään toimet epäkohdan poistamiseksi ja ilmoittamaan asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ostopalveluyksiköissä tulee olla sosiaalihuoltolain tarkoittamien epäkohtien ilmoittamista varten sisäinen ilmoituskäytäntö. Velvoite ilmoituskäytännöstä kirjataan ostopalvelusopimuksiin. SPro:n kautta ilmoitus menee yksikön toiminnasta vastaavalle eli yksikön esimiehelle. Ilmoituksesta menee tieto myös linjajohdon kaikille esimiehille (myös palvelukokonaisuuksien johtajille). Asumisharjoittelussa Ilmoituksen käsittelee johtava ohjaaja tai hänen sijaisensa. Johtava ohjaaja saa sähköpostiinsa viestin uudesta ilmoituksesta. Hän käsittelee viestin välittömästi ja arvioi käsittelyn kiireellisyyden. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Ilmoitukset on käsiteltävä valmiiksi kahden viikon kuluessa. Johtava ohjaaja käsittelee ilmoituksen sekä tekee tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Hän kirjaa tiedot sähköiseen lomakkeeseen sekä varmistaa, että toimenpiteisiin ryhdytään. Johtava ohjaaja voi tarvittaessa pyytää ohjeita ja neuvoja lastenkotitoiminnan päälliköltä. Johtavan ohjaajan tulee huolehtia, että järjestelmässä on sijainen hänen poissaolojen ajan. Ylemmälle tasolle (yksikkötason tai tason 5 esimiehille) siirretään kaikki tapahtumat, jossa asiakkaalle on tapahtunut vakava haitta. Ylemmälle tasolle voidaan siirtää käsiteltäväksi tapahtumat, joille halutaan laajempi käsittely tai jolla on merkittävää informaatioarvoa esimerkiksi yksikkötasolla. 6.2.3 Vakavien vaaratapahtumien selvittely Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian 2017 2021 yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2021 mennessä vakavien vaaratapahtumien tarkempaan tutkintaan on sovittu menettelytapa, riittävät voimavarat ja osaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään toiminnan kehittämiseen vaaratapahtumien tutkinnan pohjalta. Vakavassa vaaratapahtumassa asiakkaalle/potilaalle on aiheutunut tai melkein saattanut aiheutua merkittävää haittaa tai huomattavaa pysyvää haittaa tai hänen henkeensä tai turvallisuuteensa kohdistuu vakava vaara. Vakava vaaratapahtuma on voinut myös kohdistua suureen joukkoon ihmisiä. Vakava haitta tarkoittaa kuolemaan johtanutta, henkeä uhannutta, sairaalahoidon aloittamiseen tai jatkamiseen joh-tanutta, pysyvään tai merkittävään vammaan ja toimintaesteisyyteen tai kyvyttömyyteen johtanutta tilannetta.

12 HaiPron vakavien vaaratapahtumien selvittely osio otetaan käyttöön toimialalla syksyn 2018 aikana. Toimintaohje Vakavien vaaratapahtumien selvittely ohjeistaa selvittelyprosessin tarkemmin. 6.2.4 Työsuojelupakki Työsuojelupakki on työkalu johdolle, esimiehille sekä työsuojeluorganisaatiolle työturvallisuuden hallintaan, kehittämiseen ja seurantaan. Työsuojelupakin avulla voi tehdä ja käsitellä työtapaturma- ja turvallisuuspoikkeamailmoituksia, toteuttaa ja päivittää työpaikan vaarojen arviointeja, hallinnoida turvallisuustietoa tallentamalla työturvallisuuden kannalta olennaisia dokumentteja, tehdä johtamisen ja päätöksenteon tueksi raportteja ja tilastoja työtapaturmista, turvallisuuspoikkeamista sekä vaarojen arvioinneista. Työsuojelupakki on myös väline työntekijöille turvallisuuspoikkeamista ilmoittamiseen. Turvallisuuspoikkeamia ovat havaitut läheltä piti -tilanteet, vaaratekijät sekä uhka- ja väkivaltatilanteet. Turvallisuuspoikkeamailmoitusten tekemiseen ei tarvita tunnuksia eikä kirjautumista. Asumisharjoittelussa työntekijät kirjaavat turvallisuuspoikkeamat työsuojelupakkiin ja ne menevät järjestelmän kautta tiedoksi johtavalle ohjaajalle. Johtava ohjaaja käsittelee/tutkii kaikki työsuojelupakkiin tehdyt turvallisuuspoikkeamailmoitukset ja ryhtyy näiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteissä pohditaan, miten toimien tilanne olisi voitu välttää. Tehdyt ilmoitukset ja korjausehdotukset käsitellään asumisharjoittelun yhteisessä henkilökunta kokouksessa. Työsuojelupakkiin tehdyt ilmoitukset menevät tiedoksi lastenkotitoiminnan päällikölle ja työsuojeluun. Työsuojelu myös seuraa ja tutkii uhka- ja väkivaltatilanteita omalta osaltaan. Vaara- ja uhkatilanteet käsitellään kerran vuodessa lastenkotitoiminnan esimieskokouksessa niiden laadun ja esiintyvyyden osalta. 6.3 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. HaiPro- ja SPro-järjestelmissä toimenpiteet kirjataan kohtaan Kuvaus toimenpiteiden toteuttamisesta. 7 Asiakkaan asema, oikeudet ja oikeusturva

13 7.1 Palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan tarvittaessa myös lastensuojelun tarve. Sosiaalityöntekijä vastaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja lastensuojelun tarpeen arvioinnista. Palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen ja perheen sekä tarvittaessa muiden läheisten kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään monitoimijaisesti moniammatillisesti yhteisenä työnä. Arvioinnin lähtökohtana on lapsen ja perheen oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Lapsi voidaan sijoittaa asumisharjoitteluun ainoastaan kaikkien osapuolien (lapsi, sosiaalityöntekijä, huoltajat ja asumisharjoittelu) yhteisellä suostumuksella. 7.2 Asiakassuunnitelma ja palveluita koskeva päätöksenteko Asumisharjoittelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään lakisääteinen asiakassuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa asiakkaan vastuusosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, vähintään vuosittain. Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen ja vanhemman tai muun hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa sekä lapsen ja perheen palveluiden järjestämiseen keskeisesti osallistuvien tahojen kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä palvelut ja tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Asumisharjoittelussa laaditaan asiakassuunnitelmaa tarkentava hoito- ja kasvatussuunnitelma. 7.3 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asumisharjoittelussa asiakkaalla on oma asunto tai huone soluasunnossa, jossa hän voi vapaasti olla omassa rauhassa. Henkilökunnalla on oikeus mennä asuntoon (asumisharjoittelusopimus), mutta aina asiakkaan yksityisyyttä kunnoittaen. Asiakkaan kulttuuritaustaa ja uskonnollista vakaumusta kunnioitetaan. Asumisharjoittelun sopivuus palvelumuotona pyritään arvioimaan tutustumalla yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa lapsen tilanteeseen ja erityisiin tarpeisiin. Lapselle ja hänen huoltajilleen järjestetään ainakin yksi tutustumiskäynti ennen muuttoa. Tutustumiskäynnillä esitellään lapselle tuleva omaohjaaja, kerrotaan asumisharjoittelun toimintatavoista ja käytännöistä. Kun asiakas muuttaa asumisharjoitteluun, asiakas ja hänen huoltajansa hyväksyvät sekä allekirjoittavat asumisharjoittelusopimuksen. Sopimuksessa mainitut asiat muodostavat asumisharjoittelun säännöt.

14 Asukas sitoutuu työskentelemään asumisharjoittelun työntekijöiden kanssa. Asumisharjoittelun työntekijät valvovat asumisharjoitteluasuntoa päivittäin ja heillä on oikeus tulla asuntoon sekä asukkaan huoneeseen hallussaan olevilla avaimilla. Asukas sitoutuu noudattamaan asuin talonsa järjestyssääntöjä ja pitämään kiinni asumisharjoittelun työntekijöiden kanssa yhdessä sovituista asioista. Asukas on vastaanottanut asumisharjoitteluasunnon avaimen. Asukas on vastuussa avaimesta eikä luovuta sitä muiden käyttöön. Asukas on velvollinen korvaamaan hävittämänsä avaimen. Asukas on vastuussa huoneiston kunnosta ja irtaimesta omaisuudesta. Asukas on vastuussa asunnossa aiheuttamistaan tai vieraittensa siellä aiheuttamista vahingoista. Asukas on velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot. Asunnossa ei saa asua muita. Yövieraat ovat sallittuja vain erikseen sovitusti. Myös yöpymisestä muualla sovitaan etukäteen asumisharjoittelun työntekijöiden kanssa. Asumisharjoittelun työntekijöillä on oikeus rajata vieraiden määrää. Asukas ei aiheuta häiriötä naapureille. Asukas on vastuussa myös vieraidensa aiheuttamasta häiriöstä. Asukas ei käytä eikä säilytä päihteitä eikä päihteidenkäyttövälineitä asunnossa. Tupakointi on kielletty sisätiloissa. Asunnossa ei saa pitää lemmikkieläimiä. Väkivaltaa tai sen uhkaa ei hyväksytä. Asumissopimuksen määräysten vastainen menettely saattaa johtaa asumisharjoittelun lopettamiseen. Asumisharjoittelun tarkoituksena on antaa sinulle mahdollisuus itsenäistymiseen asumisharjoittelun työntekijöiden tuella ja ohjauksella. 7.4 Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen Asiakkaan hoito ja huolenpito asumisharjoittelussa perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Asumisharjoittelussa ei ole mahdollisuutta käyttää lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli nuoren etu edellyttää rajoitustoimenpiteiden käyttöä, on vastuusosiaalityöntekijän tehtävä päätös nuoren siirtämisestä sellaiseen sijoituspaikkaan missä rajoitustoimenpiteiden käyttö on mahdollista.

15 7.5 Asiakkaan kohtelu Asumisharjoittelun työntekijöiden tulee kunnioittaa ja vahvistaa lapsen ja perheen itsemääräämisoikeutta sekä kohdella asiakkaita hyvin ja tasapuolisesti. Lastensuojelun tehtävänä on tukea lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia, tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapselle ja vanhemmille annetaan tietoa palveluista sekä heitä koskettavista asioista ymmärrettävällä tavalla sekä tuetaan ja rohkaistaan osallisuuteen ja osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen kykyjensä mukaan. 7.6 Osallisuus Toimialalla toteutetaan kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallia. Helsingin osallisuuden periaatteet ovat: - Yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen - Omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen - Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen Sosiaali- ja terveystoimessa osallisuudella tarkoitetaan sitä, että turvataan asiakkaiden tiedon saanti, tuetaan yhteisöllisyyttä ja alueellista vaikuttamista, otetaan kuntalaiset mukaan kehittämiseen, asiakkaalla on aktiivinen rooli omassa palveluprosessissaan sekä palveluissamme syntyy erinomaisia asiakaskokemuksia. Osallisuuden toimeenpanoa toiminnassa ovat esimerkiksi kokemusasiantuntijat ja asiakaspalautteiden hyödyntäminen. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle kerran vuodessa. Asumisharjoittelussa lapsen osallisuus omassa asiassaan ja kuuleminen toteutuvat lapsen osallistuessa itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja yhteisiin toimintoihin. Lastenkotitoiminnassa on kokemusasiantuntijoista koostuva Nuorten foorumi, joka kokoontuu säännöllisesti. Nuorten foorumissa esille nousseet asiat viedään jaoksen esimiesten käsiteltäväksi. 7.7 Sosiaali ja potilasasiamies Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja auttaa, kun on avun tarvetta seuraavissa asioissa: - Hoitoonpääsyn ongelmat - Hoitopaikan valinnat - Ongelmia palvelujen toteuttamisessa - Vaikeuksia ymmärtää päätöstä Sosiaali- ja potilasasiamieheen voi ottaa myös yhteyttä, kun on kysyttävää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista. Sosiaali- ja potilasasiamies - neuvoo ja ohjaa asiakaslain ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa

16 - neuvoo ja tiedottaa asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa - toimii asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä, potilasvahinkoasioiden käsittelemisessä ja vahingonkorvausasioissa. Yleensä aina kannattaa selvittää asia ensin siellä, missä asiaa on käsitelty. Asiakas voi olla yhteydessä myös sosiaali- ja potilasasiamiehiin, kun tarvitsee tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tai jos kokee, että häntä ei ole kohdeltu hyvin. Yhteyttä voivat ottaa myös asiakkaiden ja potilaiden omaiset ja läheiset, kuntalaiset ja yhteistyötahot. Asiamiehet eivät tee päätöksiä, vaan he neuvovat ja ohjaavat. Puhelinneuvonta on maanantai, keskiviikko ja torstai klo 9-11.30, ti klo 12-14.30, palvelunumero on (09) 3104 3355. - Suojattua sähköpostia voi lähettää linkistä https//securemail.hel.fi - Henkilökohtaisesta tapaamisesta sovitaan aina etukäteen - Sähköpostiosoite on sosiaali.potilasasiamies@hel.fi - Postiosoite on PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki. Lisätietoa asiamiestoiminnasta saa internetsivuilta osoitteesta www.hel.fi/sosiaali-japotilasasiamies. 7.8 Sosiaali- ja terveysneuvonta Neuvontaa ja ohjausta annetaan verkossa, toimipisteissä ja eri palvelujen palvelunumeroissa. Terveysneuvonta puh: 09 310 10023, sairaanhoitajat palvelevat helsinkiläisiä ympäri vuorokauden. Soittakaa terveysneuvontapuhelimeen, kun tarvitsette sairauksien hoito ohjeita. Sosiaalipäivystys puh: 0206 96006 Antaa tukea ja neuvontaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tekee kiireellisen sosiaalityön tarpeen arviointia virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukeskuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Kriisipäivystys puh: 09 3104 4222 Antaa henkistä ensiapua äkillisissä kriisitilanteissa. Tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Yksiköiden omia palveluja koskeva neuvonta kuvataan yksiköiden omissa suunnitelmissa. 7.9 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon yksikössä tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon

17 tosiasialliseen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohtelunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Muistutus tehdään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä on erikseen säädetty. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille tai esimerkiksi muille kunnan viranomaisille. Vahingonkorvauslain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveystoimialan asiakkaille, heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveystoimialan tai toisen kaupungin toimialan henkilökunnalle, toiselle toimialalle ym. sosiaali- ja terveystoimen toiminnassa aiheutuneet vahingot. Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukautta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeessa (PYSY038 Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin) on määritelty toimintatavat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Asumisharjoittelussa selvityksestä vastaavat määräajassa johtava ohjaaja tai tämän sijainen. Selvityksen tekijä kuulee tilanteeseen liittynyttä henkilökuntaa. Selvitys toimitetaan lastenkotitoiminnan päällikölle, joka tekee muistutuksesta oman lausuntonsa. Asiakkaan ilmaistessa halunsa tehdä kantelu, henkilökunta ohjeistaa tätä asiassa. 8 Palvelun sisällön omavalvonta 8.1 Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen saatavuuden määräajat Lapsen palvelutarpeen arvioinnista säädetään sosiaalihuolto- ja lastensuojelulaissa. Kiireellisissä tapauksissa palveluja on järjestettävä myös tilapäisesti kunnassa oleskelevalle. Lainsäädännössä on säädetty erikseen palvelutarpeen arviointia koskevia määräaikoja: - kiireellinen lastensuojelun tarve on arvioitavaa välittömästi. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 mukainen palvelutarpeen arviointi. Arviointi on aloitettava viimeistään 7 arkipäivän sisällä ja arvioinnin on valmistuttava 3 kuukauden kuluessa ilmoituksesta - erityistä tukea tarvitsevan lapsen kiireellinen avun tarve on arvioita välittömästi. Arviointi on aloitettava viimeistään 7 arkipäivänä vireille tulosta ja palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta.

18 Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu (Lsl 34 ). Sosiaalihuoltoa koskeva päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa tilanteissa ilman aiheeton viivytystä. Sosiaalihuoltoa koskeva päätös on toimeenpantava viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta (Shl 45 ). Hoito- ja kasvatussuunnitelma tarkastetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina tarpeen mukaan. 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja omavalvonta 8.2.1Lapsen ohjautuminen sijaishuoltopaikkaan Riski: Lapsi voi ohjautua hänelle soveltumattomaan sijaishuoltopaikkaan. Joissain tapauksessa lapsen tilanteesta on tehty eri syistä puutteellinen arviointi. Esimerkiksi, jos lapsi on ollut luvatta pois suuren osan arviointijaksosta, arvioinnit jäävät puutteellisiksi. Myös pitkäaikaisessa sijaishuoltopaikassa voi olla haasteita arvioida lapsen kykyä asua itsenäisesti kun laitosympäristössä on koko ajan saada apua ja tukea. Toimenpiteet: Lapsen arvioiti pitää olla kokonaisvaltainen ja tasalaatuinen arviointipaikasta riippumatta. Dokumentointiin kiinnitettävä erityistä huomiota, että se on tehty hyvin. Kun lasta tarjotaan Asumisharjoitteluun asiakasohjausyksiköstä, selvitetään lapsen tilanne kokonaisvaltaisesti. Johtava ohjaaja käy huolellisesti läpi lapsen tiedot Efficasta ja keskustelee Asumisharjoittelun ohjaajien kanssa edellytyksistä vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Mikäli arviointitiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisää tietoa lapsesta. Keskustelua käydään huoltajan, vastuusosiaalityöntekijän ja mahdollisesti myös arvioinnin laatineen vastaanottolaitoksen kanssa. Nuoren itsenäistymisvalmiuksien ja taitojen arvioinnin tueksi on, yhdessä Lastenkotitoiminnan, Sijoituksensosiaalityön ja Lastensuojelun jälkihuollonkanssa, laadittu nuoren itsenäistymistaitojen arviontilomake. Lomaketta voi käyttää keskustelupohjana nuoren kanssa siinä vaiheessa kun tehdään nuoren itsenäistymissuunnitelmaa. Asumisharjoittelussa sitä käytetään apuvälineenä laadittaessa nuoren hoito- ja kasvatussuunnitelmaa. 8.2.2 Toimintakulttuuri sijoituksen aikana Riski: Asumisharjoittelun keinot nuoren itsenäistymisen tukemiseen voivat osoittautua riittämättömiksi. Arvio nuoren siirtymiseksi asumisharjoitteluun on tehty vahavasti tuetussa ja srukturoidussa lastenkotiympäristössä. Muutos itsenäisempään yksin asumiseen on niin iso että nuori ei pysty sitä tuesta huolimatta hallitsemaan. Toimenpiteet: Mikäli lapsen tilanne huononee esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi ja hän ei saamastaan tuesta huolimatta kuntoudu eikä sitoudu suunnitelmassa asetettuihin

19 tavoitteisiin ja asumissopimukseen, vastuusosiaalityöntekijä hakee lapselle hänen tarpeitaan vastaavan uuden sijaishuoltopaikan. Riskin: Valvonta ja lapsen hoidon suunnitelmallisuus voi pettää, koska sosiaalityöntekijät vaihtuvat usein ja välillä lapsen sosiaalityöntekijä ei vastaa yhteydenottoihin. Riittävän yhtenäinen toimintakulttuuri pitää olla koko lastenkotitoiminnan sisällä, jotta palvelu olisi tasalaatuista. Lastenkotien henkilökuntaa pitäisi olla riittävästi asiakkaiden tarpeisiin nähden kokonaisuudessaan sekä kaikissa työvuoroissa, jotta toiminta olisi turvallista. Toimenpiteet: Edistetään lastenkodin valvontavastuun ja lapsen itsemääräämisoikeuden yhteensovittamisesta. Asumisharjoittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä vastuusosiaalityöntekijöiden kanssa, jotta yhteinen tavoitteellinen työskentely lapsen asiakassuunnitelmien mukaisesti onnistuu. Yhteistyötä kehitetään yhdessä lapsen, vanhempien, perheen verkostojen ja viranomaisverkoston kanssa. Lapsen edun mukainen sijoitus toteutuu vain hyvällä yhteistyöllä lasta ja perhettä kuulemalla. Lastensuojelun sosiaalityössä on sovittu varajärjestelyt, jotta lapselle on aina nimettynä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 8.2.3 Fyysinen ympäristö Riski: Asumisharjoittelussa nuoret asuvat asumisharjoittelun vuokraamissa asunnoissa. Osa asunnoista on soluasuntoja. Soluasunnoissa asuvien nuorten elämäntilanteet ja problematiikka voivat olla sellaisia että heidän yhdessä asuminen voi vaarantaa hoito- ja kasvatussuunnitelman toteuttamisen. Toimenpiteet: Tällaisessa tilanteessa nuoria ei voi asuttaa samaan asuntoon. Toiselle heistä tulee osoittaa muu asunto tai muu tarvittava sijaishuoltopaikka. 8.2.4. Liikkuva työ Riski: Liikkuva työ voi lisätä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviä riskejä kuten puhelimen käyttö, dokumenttien lukeminen ja asiakastyön kirjaaminen muissa kuin omissa toimipisteissä. Toimenpiteet: Henkilökuntaa on ohjeistettu salassapitoon liittyen. Asiakasasioista ei tule puhua julkisissa tiloissa ja puhuttaessa asiakkaan kanssa puhelimessa on huomioitava salassapitovelvollisuus. 8.2.5. Terveyden- ja sairaanhoito Yksiköissä tulee varmistaa ja ohjeistaa asiakkaiden terveydenhoito (säännölliset terveystarkastukset, myös suun ja hampaiden terveys) ja sairaanhoito (kroonisten sairauksien hoito/seuranta, kiireetön ja kiireellinen sairaanhoito). Lasten perusterveydenhuolto järjestetään kunnallisessa terveydenhuollossa.

20 Äkillisten sairauksien ja tapaturmien hoidossa ensijainen hoitopaikka on oma terveysasema. Oman terveysaseman ollessa kiinni: Alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret Lastenklinikka Käyntiosoite: Stenbäckinkatu 11, Helsinki Puh. 09 8710023 Yli 16-vuotiaat nuoret ja aikuiset Malmin sairaala ja päivystys Käyntiosoite: Malmin sairaala, Talvelantie 6, J-porrasa Puh. 09 31067204 Haartmanin sairaala ja päivystys Käyntiosoite: Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12 Puh. 09 31063231 tai 09 3105018 Asumisharjoittelun työntekijät eivät työskentele yöaikaan. Asumisharjoittelun alussa nuoria opastetaan kuinka tulee toimia silloin, kun henkilökunta ei ole tavoitettavissa. Kaikissa asunnoissa on kansio, mistä löytyy toimintaohjeet tällaisia tilanteita varten. Nuori perehdytetään kansion sisältöön asumisharjoittelujakson alussa. Asumisharjoittelussa asiakkaan terveydenilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan tapaamisten yhteydessä. Tarvittaessa asiakas ohjataan terveydenhuollon tai muiden palvelujen piiriin. 8.2.6. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito oppaassa (THL 2016) linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Sosiaali- ja terveystoimen Turvallinen lääkehoito toimintaohje tehtiin ja hyväksyttiin vuonna 2017. Yksiköt ovat laatineet sen perusteella omat lääkehoitosuunnitelmansa. Lääkehoitosuunnitelma on osa omavalvontasuunnitelmaa Asumisharjoittelussa PKV- (keskushermostoon vaikuttavat) ja N- (hermostoon vaikuttavat) lääkkeet säilytetään toimipaikoissa lukollisessa kaapissa ja asiakas annostelee ne dosettiin viikoksi kerrallaan ohjaajan valvomana. Tarvittavat itsehoitolääkkeet asiakas hakee apteekista ohjaajan avustuksella. Lääkehoidon työryhmä valmistelee lääkehoitosuunnitelmaa jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2018 lopulla. Ohjaajilta edellytetään, että lääkehoidonkoulutus on suoritettu ja osaamista ylläpidetään ohjeistuksen mukaan.

21 8.2.7. Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti ohjaajien tapaamisten yhteydessä. Tarvittaessa otetaan yhteys vastuusosiaalityöntekijään. 8.2.8. Ravitsemus Asumisharjoittelussa asiakas saa viikoittain ruokarahan, ja huolehtii itsenäisesti ruoan ostamisesta ja valmistuksesta. Asumisharjoittelun ohjaajat seuraavat ja tarvittaessa opastavat asiakkaita näissä asioissa. 8.2.9. Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Asiakkaiden yksilöllisissä hoito- ja kasvatussuunnitelmissa asetetaan asiakaskohtaisille hygieniakäytännöille tavoitteet. Tavoitteisiin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi muun muassa ohjeet tarttuvien sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi. 8.2.10. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö, apuvälineet Asumisharjoittelun käytössä ei ole kyseisiä välineitä. Mikäli yksittäinen asiakas tarvitsee näitä laitteita tai tarvikkeita ne järjestetään terveydenhuollon kautta. Muut palvelut Asumisharjoittelussa ei tehdä ostopalvelu- tai alihankintasopimuksia 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset 9.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta Toimintayksikössä on lainsäädännön vaatimuksia vastaava, monipuolinen ja yksikön asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Sosiaalihuollon ammattien harjoittamisesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja. Nimikesuojattuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ovat lähihoitaja, kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Edellä mainituissa sosiaalihuollon ammateissa toimiminen edellyttää Valviran laillistusta tai nimikesuojausta. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä esimies vastaa siitä, että toiminnassa (työvuoroissa) on tarvittava määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä.

22 Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaito- ja - tietoja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistuksen mukaan työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamisesta, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että sekä laillistetut että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sosiaali- ja terveystoimi vaatii ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat palkattavalta työntekijältä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain osalta on meneillään siirtymäaika kesäkuun 2018 loppuun saakka, jonka päättymiseen asti ennen lain voimaantuloa sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimukset täyttäneet henkilöt voivat toimia laillistettujen ja nimikesuojattujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävissä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt voivat hakea laillistusta myös siirtymäajan jälkeen. Oikeus toimia laillistettuna ammattihenkilönä kuitenkin lakkaa siirtymäajan päätyttyä, ellei laillistushakemusta ole tehty 30.6.2018 mennessä. 9.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Nimike Määrä ohjaaja 12 johtava ohjaaja 1 Yhteensä 13 9.3 Rekrytointi Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveystoimen tulosbudjettiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa. Asumisharjoittelun rekrytoinnista vastaa johtava ohjaaja. Asumisharjoittelun kaikki tehtävät ovat työsopimussuhteisia. Avoimen tehtävän täyttämisestä päättää lastenkotitoiminnan päällikkö ja työ- ja muiden lomien sijaisuuksien täyttämisestä päättää johtava ohjaaja.

23 9.4 Henkilöstö osana turvallisuustyötä Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPron, SPron ja Työsuojelupakin kautta esille tulleet vaaratapahtumat käsitellään työpaikoilla yhdessä henkilöstön kanssa. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Tiedot epäkohtia koskevista ilmoituksista ja kehittämistoimista raportoidaan säännöllisesti sosiaali- ja terveystoimialan johdolle. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa sosiaalihuollon henkilöstöä ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista tai epäkohdan uhista asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa toiminnasta vastaavalle henkilölle. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (559/1994) velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan mitä potilaan oikeuksista on säädetty. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö vastaa toimintansa asiakas-/potilasturvallisuudesta. Asiakkailla ja potilailla ja heidän läheisillään on myös keskeinen rooli asiakas-/potilasturvallisuuden edistämisessä. Henkilökunnalle järjestetään toimialan sisäisiä asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutuksia. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Intranetissä on koko henkilökunnan käytettävissä asiakas-/potilasturvallisuussivusto. Sinne on koottu yleistietoa asiakas-/potilasturvallisuudesta ja kerrotaan toimialan omasta toiminnasta sen edistämiseksi. 9.5 Henkilöstön rokotukset Asumisharjoittelu on asiakkaan kotona tehtävää työtä. Sosiaali- ja terveystoimialan johto suosittelee vahvasti, että asumisharjoittelun henkilöstö huolehtii rokotussuojastaan, vaikka tartuntatautilain rokotevelvoite ei koske asiakkaan kotona tehtävää työtä. Erityisesti suositellaan kausi-influenssarokotteen ottamista vuosittain, sillä lasten, vanhusten ja monisairaiden kanssa työskentelevät kuuluvat sosiaali-ja terveydenhuollon kausi-influenssan riskiryhmään. Kattava henkilöstön rokotesuoja lisää turvallisuutta. 10 Tukipalvelut 10.1 Toimitilat Lastensuojelun asumisharjoittelun ohjaajat työskentelevät kolmessa erillisessä toimipaikassa. Jokaisen työryhmän käytössä on oma toimistotila. Kussakin toimipaikassa on 12 asiakaspaikkaa. Asiakkaat asuvat asumisharjoittelun vuokraamissa asunnoissa. Asumisharjoittelun hallinnassa on (9.4.2018) 32 yksiötä ja kaksi kahden henkilön soluasuntoa. Asuntopaikoista seitsemän sijaitsee