SISÄLTÖ. 7.3 Kaatopaikkakaasut YHTEENVETO... 22

Pantone 3

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.1.1. Kuormitus jäteveden puhdistamolle... 6 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13)... 6 4.2.1. Vesistökuormitus... 8 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/14)... 11 4.4 Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D)... 12 4.5 Kooninjärvi (KAKP/15)... 14 5. POHJAVESITULOKSET... 15 5.1 Kivipuitekaivo 3 (KAKP/K3)... 15 5.2 Kaivo 6 (KAKP/K6)... 15 5.3 Kaivo 9 (KAKP/K9)... 16 5.4 Kaivo 16 (KAKP/K16)... 17 5.5 Pohjavesiputket HP12 ja HP13B... 17 6. KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU... 19 7. ARVIO PÄÄSTÖJEN KEHITYKSESTÄ JA SYISTÄ... 19 7.1 Suoto- ja valumavedet... 2 7.2 Pohjavedet... 21 7.3 Kaatopaikkakaasut... 22 8. YHTEENVETO... 22 LIITTEET: Liite 1. Pinta- ja pohjavesitulokset Liite 2. Kaasumittausten tulokset Liite 3. Virtaamamittaustulokset Liite 4. Vesistöpisteiden sijaintikartta Liite 5. Kaasuputkien sijaintikartta

Vesiosasto/MMa 8.3.218 Kirjenumero 421/18 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Tekninen keskus Hallituskatu 1 387 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN KOONINKEITAAN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 217 1. JOHDANTO Kankaanpään kaupungin Kooninkeitaan kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1972. Kaatopaikalle tuodaan yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkaa käyttävät Kankaanpään kaupungin lisäksi Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian ja Kihniön kunnat. Kaatopaikan vanha osa suljettiin vuonna 29 ja uusi jätetäyttöalue otettiin käyttöön vuonna 28. Kaatopaikalla on toiminut myös puhdistamolietteen kompostointilaitos, jonka toiminta loppui vuoden 214 lopussa. Kompostoitua jätevesilietettä on käytetty kaatopaikan vanhan osan peittämisessä kasvukerroksena. Kaatopaikka sijaitsee suolla, joka rajoittuu kaatopaikan länsipuolella kallioiseen moreenimäkeen. Kaatopaikka kuuluu Hapuanojan vesistöalueeseen (36.28). Kaatopaikkavedet on johdettu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kaatopaikkavedet virtasivat ennen viemäröintiä Kooninojaan, joka laskee Hapuanojaan noin kolmen kilometrin päässä kaatopaikasta. Liittymäkohdasta on noin 2 metriä Karvianjokeen. Kooninojaan on todettu kulkeutuvan kuormitusta viemäröinnin jälkeenkin, joskin aiempaa vähemmän. Kaatopaikkavesien on todettu kulkeutuvan vähäisessä määrin myös Kooninjärveen laskevaan ojaan, joka sijaitsee Pitäjänojan vesistöalueella (36.27). Kooninkeitaan kaatopaikan ympäristölupa tarkistettiin 21.12.216 (Dnro ESAVI/1214/214). Edellinen ympäristölupa on vuodelta 24 (16.12.24, LOS-23-Y-1283-121). Ympäristöluvassa edellytetään kaatopaikan vesistövaikutusten sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailua. Tarkkailua suorittaa KVVY Kankaanpään kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) 2461 111 PL 265, 3311 Tampere

2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Aikaisempi vuodelta 27 oleva suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailuohjelma päivitettiin kaasujen tarkkailun osalta lupahakemuksen yhteydessä vuonna 216 ja tarkkailuohjelmaan lisättiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaiset lupamääräykset vuonna 217. Tarkkailuohjelman mukaisesti kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta ja 13 huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa. Pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta 14, D ja 15. Ojahavaintopaikkojen 14 ja D vedenlaatua tarkkaillaan huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa sekä Kooninjärven havaintopaikan 15 (syvänne) vedenlaatua tarkkaillaan maaliskuussa ja elokuussa kahden vuoden välein (217, 219 ). Pohjavesien laatua tarkkaillaan kaivoista K3, K6, K9, K16 sekä pohjavesiputkista HP12 ja HP13b. Kaivoja K6 ja K16 on tarkkailtu joka kolmas vuosi, mutta uusien lupamääräysten mukaan kaikista pohjavesien tarkkailukaivoista otetaan jatkossa näytteet kaksi kertaa vuodessa. Kaatopaikan etelä- ja pohjoispuolelle asennettuja pohjavesiputkia HP12 ja HP13b tarkkaillaan aiempaan tapaan kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesihavaintoputkien vedenlaatusuureisiin on lisätty vastaavat raskasmetallit kuin mittapadolla (sovittu Kankaanpään kaupungin kanssa). Ne määritetään kolmen vuoden välein syksyllä (216, 219 ). Kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kenttämittauslaitteella kuudesta vanhalla jätetäytöllä sijaitsevasta kaasuputkesta (KP1b, KP2b, KP3b, KP4b, KP5 ja KP6). Tarkkailuputkista mitataan kaasumittausten yhteydessä täyttöalueen sisäinen vedenkorkeus ja lämpötila. Käytössä olevan jätetäytön kaatopaikkakaasun laatua tarkkaillaan jätetäyttöön asennettavista kahdesta kaasuputkesta (KP7 ja KP8). Kaasujen tarkkailu aloitetaan jätetäyttöalueen sulkemisen sekä kaasunkeräys- ja pintarakenteiden valmistumisen jälkeen. Velvoitetarkkailu tehtiin vuonna 217 uuden tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukko 2.1. Kooninkeitaan kaatopaikan velvoitetarkkailun havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna 217. Kooninjärven vedenlaatua tutkitaan kahden vuoden välein (217, 219 ). 25.4. 29.5. 3.1. 9.11. KAKP/ Kaatopaikkaojien kokoojakaivo x x x x KAKP/13 Kooninoja, mittapato x x x x KAKP/14 Kooninoja alav x x x x KAKP/D Kooninjärveen laskeva oja x x x x KAKP/15 Kooninjärvi 9.3. 3.8. KAKP/K3 Kivipuitekaivo 3 x x KAKP/K9 Kaivo 6 x x KAKP/K6 Kaivo 9 x x KAKP/K16 Kaivo 16 x x KAKP/HP12 Pohjavesiputki HP12 x x KAKP/HP13b Pohjavesiputki HP13b 23.5. 7.11. KAKP/KP1 Kaasuputki KP1 x x KAKP/KP2 Kaasuputki KP2 x x KAKP/KP3 Kaasuputki KP3 x x KAKP/KP4 Kaasuputki KP4 x x KAKP/KP5 Kaasuputki KP5 x x KAKP/KP6 Kaasuputki KP6 x x

3 Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vesianalyysit. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Ojien virtaamat arvioitiin näytteitä otettaessa. Lisäksi Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien virtaamaa (Liite 3). 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT Joulukuu 216 oli leuto ja sateinen, mutta lämpötila alkoi kylmetä heti vuoden vaihduttua. Tammikuu oli tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Sateet tulivat ajoittain jopa vetenä. Helmikuu oli myös tavanomaista leudompi ja sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Maaliskuu oli pääosin tavanomaista lämpimämpi muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Sademäärä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen. Maaliskuun aikana lumien sulaminen oli jo hyvässä vauhdissa maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuukin alkoi melko tavanomaisten lämpötilojen saattelemana, mutta kuukauden puolivälin tienoilla tuli noin viikon kestänyt selvästi keskimääräistä kylmempi jakso. Päivälämpötilat jäivät tällöin Keski-Suomessakin nollan asteen tuntumaan, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Myös toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi. Toukokuu oli myös tavanomaista kuivempi ja Kankaanpäässäkin sademäärä jäi pieneksi. Lumisateita saatiin kuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen sää alkoi lämmetä. Lämpötila laski vielä loppukuusta yöllä maanpinnassa etelää myöten paikoin pakkaselle. Kesä- ja heinäkuu olivat koko maassa keskimääräistä koleammat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Pilviset olosuhteet pitivät päivälämpötilat alhaisina, mutta toisaalta yölämpötilat korkeina, jolloin keskilämpötila oli melko tavanomainen lähes koko maassa. Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Syyskuun alussa oli poutaista ja vuodenaikaan nähden melko lämmintä, mutta kuukauden keskivaiheilla sää muuttui sateisemmaksi. Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin paikoin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia. Syyskuun viimeisellä viikolla maan etelä- ja keskiosassa esiintyi laajalti sumuja. Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan maata. Eniten satoi maan eteläosassa, jossa vuorokausikertymät olivat useita kymmeniä millimetrejä. Myös Kankaanpäässä sadanta oli pitkän ajan keskiarvoon nähden reilusti tavanomaista suurempi. Sää jatkui keskimääräistä lauhempana ja sateisena marraskuussa. Ajoittain satoi lunta, joka kuitenkin suli pois. Joulukuussa sää muuttui talvisemmaksi ja saatiin pysyvämpi lumipeite. Kovia pakkasia ei kuitenkaan ollut ja päivälämpötilat olivat vuodenvaihteessa pari astetta plussalla.

4 mm 18 Kankaanpää, Niinisalo 16 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 216 217 1981-21 Kuva 3.1. Kuukausisadanta (mm) Niinisalon säähavaintoasemalla vuosina 216 ja 217 sekä vuosien 1981 21 keskiarvona. Lähde: Ilmatieteen laitos. 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/) Kaatopaikan suoto- ja valumavesiä keräävän kokoojakaivon vesi tulee johtaa ympäristöluvan mukaisesti Kooninkeitaan kaatopaikalta Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan suotoveden lisäksi kokoojakaivoon johdetaan pintavalumavesiä jätetäytön idänpuoleisesta reunaojasta. Jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna 217 11 9 m 3, jonka perusteella päivittäin johdettu vesimäärä oli keskimäärin 32,6 m 3 /d (taulukko 4.1). Johdettu vesimäärä oli edellisvuosiin verrattuna tavanomainen. Kokoojakaivon vesi oli voimakkaan jätevesimäistä jokaisella havaintokerralla. Vesi oli hyvin sameaa ja veden sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat erittäin suuret. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet vaihtelevasti samalla tasolla tarkkailun alusta vuodesta 27 vuoteen 213 saakka, mutta pitoisuustaso moninkertaistui vuosina 214 216 (Kuva 4.1). Vuoden 217 tarkkailukerroilla arvot olivat palautuneet aikaisemmalle tasolle (97,6 347 ms/m, 5 21 mg Cl/l). Vastaava pitoisuustason nousu oli nähtävillä myös typpiyhdisteiden osalta, jotka ovat olleet vuoteen 213 saakka laskusuunnassa (Kuva 4.1). Vuonna 217 myös kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat laskeneet vuoden 213 tasolle (25 92 mg Kok.N/l, 2 81 mg NH4-N/l). Kokoojakaivon kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti koko tarkkailun ajan eikä selvää muutossuuntaa ole ollut näkyvissä (Kuva 4.2). Pitoisuustaso oli typen tavoin alhaalla vuonna 213. Myös fosforin osalta pitoisuuspiikit ajoittuvat pääosin yksiin typpiyhdisteiden kasvun kanssa, mutta fosforipitoisuus ei ollut koholla enää vuonna 216. Vuodesta 216 lähtien fosforipitoisuus on pysynyt kaikilla havaintokeroilla alhaisena (v. 217,13 1, mg/l).

19.4.27 2.1.27 9.4.28 18.9.28 27.4.29 13.1.29 1.5.21 25.1.21 1.5.211 2.1.211 9.5.212 24.1.212 14.5.213 2.11.213 26.5.214 4.11.214 5.5.215 1.11.215 24.5.216 28.11.216 29.5.217 9.11.217 19.4.27 2.1.27 9.4.28 18.9.28 27.4.29 13.1.29 1.5.21 25.1.21 1.5.211 2.1.211 9.5.212 24.1.212 14.5.213 2.11.213 26.5.214 4.11.214 5.5.215 1.11.215 24.5.216 28.11.216 29.5.217 9.11.217 5 ms/m Cl µg/l 12 Sähkönjohtavuus Cl Kok.N NH4-N Kok.N NH4-N µg/l 3 1 25 8 2 6 15 4 1 2 5 Kuva 4.1. Suotovesien kokoojakaivon sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus sekä kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina 27 217. µg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kok.P Kuva 4.2 Suotovesien kokoojakaivon kokonaisfosforipitoisuus vuosina 27 217. Kaatopaikkavesien kokoojakaivon vedestä mitatuista metallipitoisuuksista kohonneita ovat sinkki-, nikkeli- ja kromipitoisuus. Kromi- ja nikkelipitoisuudet ovat tarkkailunaikana jääneet pääosin alle talousvedelle (STM 1352/215) asetettujen enimmäispitoisuuksien (5 µg Cr/l ja 2 µg Ni/l). Sinkille raja-arvoa ei ole asetettu. Kuparia, kadmiumia ja lyijyä on todettu vain vähän ja pitoisuudet ovat olleet ajoittain määritysrajaa pienempiä. Vuonna 217 vedessä todettiin sinkkiä 15 µg/l. Kromipitoisuus oli tarkkailun ajan pienin (7,2 mg/l) ja nikkelipitoisuus jäi määritysrajaa (<1 µg/l) pienemmäksi. Vedessä todettiin vähän lyijyä (1,2 µg/l). Elohopeaa ja kadmiumia ei todettu.

6 Suotoveden hygieeninen laatu on ollut pääosin huono. Hygieeninen laatu vaihteli vuoden 217 havaintokerroilla suuresti (lämpökest. Kolif. 18 13 kpl/dl). 4.1.1. Kuormitus jäteveden puhdistamolle Kokoojakaivoon kertyvä vesi on ollut aistinvaraisesti arvioituna mustaa ja voimakkaasti kaatopaikalta haisevaa. Kokoojakaivon veden kuljettaminen jätevedenpuhdistamolle on näin ollen perusteltua. Vesistötarkkailun vedenlaatutulosten ja jätevedenpuhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella laskettuna puhdistamolle viety keskimääräinen typpikuormitus vastasi 127 asukkaan, fosforikuormitus 9 asukkaan ja orgaaninen kuormitus 26 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (Taulukko 4.1). Puhdistamolle johdetun vesimäärän perusteella laskettuna orgaanisen aineen ja typen kuormitus oli vähentynyt viime vuodesta kaatopaikkaveden pitoisuuksien pienentymisen ansiosta. Fosforikuormitus oli aiempaa pienempi jo vuonna 216. Kooninkeitaan kaatopaikan aiheuttama kuormitus on kaatopaikoille tyypillisesti typpipainotteista, mutta myös orgaaninen kuormitus on ollut ajoittain huomattavaa. Taulukko 4.1. Kooninkeitaan kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle kuljetettu ravinne- ja orgaaninen kuormitus vuosina 21 217. Pitoisuudet ovat havaintopaikan KAKP/ keskimääräiset pitoisuudet. Virtaama on laskettu Kankaanpään kaupungilta saadun puhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella. Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD7:n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. KAKP/ Virt. m3/a Virt. l/s S.joht ms/m BHK7 mg/l BHK7 kg/d BHK7 AVL Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d 21 115,37 277 181 5,6 113 185 3,4 243 2743,9 39 211 13281,42 321 49 17,7 355 144 5,2 373 3175,11 52 212 13887,44 31 29 1,9 219 1175 4,2 299 355,13 6 213 16777,53 177 37 1,6 32 43667 2, 141 747,3 15 214 259,8 565 138 9,3 187 165 11, 785 2923,2 91 215 1139,35 657 178 5,3 16 2225 6,7 479 425,13 58 216 855,27 616 84 1,9 39 1925 4,5 321 98,2 9 217 119,38 23 41 1,3 26 55 1,8 127 6,2 9 Keskiarvo 21-216 7,5 15 5,3 377,1 46 Kok.P AVL 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13) Kaatopaikalta tulevien valumavesien laatua on tutkittu Kooninojassa sijaitsevalta kolmiomittapadolta otettavin näyttein. Kaatopaikkavedet on pumpattu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan salaojavesien lisäksi kokoojakaivoon ohjataan jätetäytön valumavesiä keräävän idänpuoleisen reunaojan vesiä, mutta kaatopaikan valumavesiä pääsee myös Kooninojaan. Ojayhteys Kooninojaan on yritetty pitää suljettuna, mutta puhdistamolle menevät vesimäärät ovat olleet ajoittain liian suuria ja aiheuttaneet puhdistamolla ohijuoksutustarvetta, minkä vuoksi ojayhteys on jouduttu avaamaan. Ojayhteys on ollut auki keväästä 215 lähtien.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 3.1.217 7 Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien määrää viikoittain kolmiomittapadolla tammi-joulukuussa (Liite 3). Vesistönäytteenoton yhteydessä virtaama vaihteli kolmiomittapadolla huhti-lokakuun havaintoajankohtina välillä 1, 4, l/s. Kooninojassa sijaitsevalla mittapadolla todettiin vuonna 217 voimakkaita kaatopaikkavesien vaikutuksia kaikilla havaintokerroilla. Vaikutukset näkyivät sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa ja ravinnepitoisuuksissa. Vedessä oli myös kaatopaikan hajua. Veden sähkönjohtavuudet vaihtelivat havaintokerroilla välillä 47,6 6,2 ms/m ja kokonaistyppipitoisuudet 67 12 µg/l. Luonnontilaisen ojaveden typpipitoisuuteen (6 µg/l) verrattuna typpipitoisuudet olivat noin 11 2-kertaiset. Suurin osa typestä oli kaatopaikkavesille ominaisesti ammoniumtypen muodossa. Veden fosforipitoisuus vaihteli välillä 3 15 µg/l ollen enimmillään noin 8-kertainen luonnontasoon (<2 µg/l) verrattuna. Vedessä todettiin myös puhtaita vesiä enemmän orgaanista ainetta (KHT eli COD Mn 2,2 8,5 mg/l) sekä kloridia (7,4 17 mg/l). Kaatopaikkaojien kokoojakaivoon verrattuna vesi oli selvästi parempilaatuista paitsi lokakuussa kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforipitoisuuden osalta, johon on vaikutusta myös runsaammalla hajakuormituksella näytteenoton ajoituttua runsassateiseen aikaan. Veden laatu oli aiemman kaltainen, ja siinä on todettavissa suurta havaintokertojen välistä vaihtelua (Kuva 4.3-Kuva 4.5). Mittapadon vedessä todettiin vähän sinkkiä, kromia ja lyijyä eli samoja kuin mittakaivossa. Muut tutkitut metallipitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Hygieeninen nuhraantuminen oli melko vähäistä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä vaihteli havaintokerroilla välillä 18 kpl/dl. Suurin bakteerimäärä todettiin lokakuussa, muilla havaintokerroilla veden hygieeninen laatu oli erinomainen. µg N/l 7 6 5 4 3 2 1 KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.3. Veden kokonaistyppipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 217.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 3.1.217 6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 3.1.217 8 µg P/l 1 4 1 2 1 8 6 4 2 KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.4. Veden kokonaisfosforipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 217. ms/m 25 2 KAKP/13 KAKP/14 15 1 5 Kuva 4.5. Veden sähkönjohtavuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina 1987 217. 4.2.1. Vesistökuormitus Vuonna 217 Kooninojaan kohdistui kuormitusta kolmiomittapadon kautta jokaisella havaintokerralla (Taulukko 4.2). Typpikuormitus vaihteli eri havaintoajankohtina vastaten 58 281 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (AVL keskimäärin 147). Fosfori- ja orgaaninen kuormitus olivat lokakuuta lukuun ottamatta vähäistä (BKH: AVL 13, Kok.P: AVL 7). Suurimmillaan kuormitus oli lokakuun havaintokerralla mitattujen korkeiden pitoisuuksien ja parhaimman virtaaman vuoksi. Keskimääräinen typpikuormitus väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin (19.3.22 lähtien) jälkeen (Kuva 4.6). Vuonna 28 todettiin taas suurempi typpikuormitustaso, kun kaatopaikan valumavesiä johdettiin vesistöön. Vuonna 29 typpikuormitus oli tarkkailujakson 1982 29 pienin. Vuosina 21 212 kaatopaikan valumavesiä pääsi taas vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormi-

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 9 tustasona. Kuormitustaso oli kuitenkin selvästi viemäröintiä edeltävää tasoa pienempi. Oja oli tukittuna jälleen vuosina 213 214, jolloin vedet ohjattiin kokoojakaivoon. Ojayhteys Kooninojaan on ollut auki kevään 215 jälkeen. Kaatopaikan valumavesien vaikutus näkyi vuonna 217 etenkin typpikuormituksena. Myös fosforikuormitus ja orgaaninen kuormitus ovat jääneet viemäröinnin jälkeen aiempaa vähäisemmiksi (Kuva 4.7 ja Kuva 4.8). Ravinnekuormituksessa on todettu virtaaman suuruudesta riippuvaa vaihtelua. Orgaaninen kuormitus väheni vuonna 1989 huomattavasti, mikä liittyi kuivaamattoman lietteen tuonnin loppumiseen vuonna 1987, ja on sittemmin pysynyt erittäin pienenä. Vuonna 217 myös fosfori- ja orgaaninen kuormitus olivat viime vuosia suurempaa. kg N/d 3 l/s 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Kuva 4.6. Kooninkeitaan kaatopaikan typpikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 217. kg P/d,3,25,2,15,1,5, l/s 3 25 2 15 1 5 Kuva 4.7. Kooninkeitaan kaatopaikan fosforikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 217.

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1 kg BOD 7 /d 14 12 1 8 6 4 2 l/s 3 25 2 15 1 5 Kuva 4.8. Kooninkeitaan kaatopaikan orgaaninen kuormitus ja virtaama Kooninojaan 3 4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina 1982 217. Taulukko 4.2. Kooninkeitaan kaatopaikan ravinnekuormitus ja orgaaninen kuormitus Kooninojaan vuoden 217 havaintoajankohtina sekä vuosina 1982 217 Kooninojan mittapadolta KAKP/13 arvioituna (seuraavalla sivulla). Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD 7 :n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. Pitoisuuskeskiarvot ovat virtaamapainotettuja. KAKP/13 Virt. Q l/s S.joht ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL 25.4.217 3,4 51,4 2,7,21 4 78 2,1 153 54,1 5 29.5.217 1, 58,2 3,,9 2 1,8 58 12,9 4 3.1.217 4, 6,2 8,5 2,25 45 12 3,9 281 15,45 2 9.11.217 2,6 47,6 2,2,4 1 67 1,4 97 3,2 1 Kes ki arvo 2,8 54,3 4,7,65 13 9269 2,6 147 89,16 7

11 KAKP/13 Vi rt. Q l/s BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P kg/d Kok.P AVL 1982 8,5 35, 467 6,3 525,11 37 1983 5,5 65, 867 1,5 875,15 5 1984 5,5 59, 787 5,5 458,7 23 1985 7,5 62, 827 1,6 883,12 4 1986 22,5 129, 172 2,7 1725,24 8 1987 6,5 37, 493 11,1 925,11 37 1988 1,5 26, 347 1,6 883,11 37 1989 2,6 1,1 15 5,3 442,7 23 199 4, 8,7 116 5,4 45,5 17 1991 5,5 2,3 31 4,5 375,5 17 1992 6,9 7, 93 9,7 88,9 3 1993 22,9 12, 16 24,4 233,2 67 1994 4,5 2,3 31 5,8 483,4 13 1995 16,7 3,4 45 16,3 1358,7 23 1996 5,8 2,7 36 11,3 942,1 33 1997 4,2,9 12 7, 587,22 7 1998 4, 3,2 43 1,6 883,71 24 1999 1, 6,3 84 19,6 1633,174 58 2 7,3,7 9 7,5 625,48 16 21 5,7,7 9 4,9 48,25 8 22 2,4,,8 65,2 1 23 4,8,4 5 1,4 117,7 2 24 3,2,7 9 3,4 284,22 7 25 3,6,9 12 5,4 452,17 36 26 6,8,9 18 7,3 522,6 27 27 3,5,1 2 1,1 77,6 3 28 6,8 1,2 24 9,4 671,53 24 29 2,1,,6 42,7 3 21 2,8,2 4 4,4 311,31 14 211 5,7,1 1 2,6 189,5 2 212 7,3, 1,2 87,7 3 213 5,2,,37 27,1 214 1,6,,1 7,3 1 215 2,9,22 4 2,19 157,7 3 216 2,,6 1,43 31,3 1 217 2,8,65 13 2,6 147,16 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/14) Vuonna 217 virtaama vaihteli Kooninojan alavirralla huhti-lokakuun havaintokerroilla välillä 3, 2, l/s. Kooninojan alavirralla todettiin kaikkina tutkittuina ajankohtina kuormittumista. Kolmiomittapatoon verrattuna kaatopaikan vaikutukset olivat kuitenkin vähentyneet laimenemisen ansiosta. Typen osalta myös nitrifikaatio ja denitrifikaatio pienensivät pitoisuuksia. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena, kloridipitoisuutena ja korkeina typpipitoisuuksina. Kaatopaikan vaikutus näkyy etenkin ammoniumtypen pitoisuudessa, sillä pelloilta tuleva typpi on pääosin nitraattimuodossa.

12 Kaatopaikan osuus typpiainevirtaamasta vaihteli eri havaintoajankohtina 57 136 % ja fosforiainevirtaamasta 19 67 % (taulukko 4.3). Prosentuaalisesti laskettuna kaatopaikan vaikutus oli suurin marraskuun havaintokerralla, vaikka asukasvastineluvut olivatkin korkeimmillaan lokakuun havaintoajankohtana, mutta tällöin hyvä laimeneminen vähensi kaatopaikan vaikutuksen osuutta Kooninojan alavirralla. Myös hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät vedenlaadussa Kooninojan alavirralla. Vedenlaatu oli Kooninojan alavirralla selvästi yläjuoksua sameampaa ja myös fosforipitoisuudet olivat ajoittain suuremmat kuin mittapadolla. Kaatopaikan osuus fosforiainevirtaamasta oli huomattava kaikilla havaintokerroilla. Hygieeniseen vedenlaatuun kaatopaikalla ei ollut suurta vaikutusta. Hygieeninen nuhraantuminen voimistui lähinnä hajakuormituksen vuoksi. Hygieeninen laatu vaihteli erinomaisesta huonoon (lämpökest. kolif. 9 95 kpl/dl). Taulukko 4.3. Typpi- ja fosforiainevirtaamat Kooninojan alajuoksulla havaintopaikalla KAKP/14 ja kaatopaikan aiheuttaman kuormituksen laskennallinen osuus ainevirtaamista vuoden 217 havaintoajankohtina. KAKP/14 Virt. Q l/s Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL Kp:n osuus N-virtaamasta Kp:n osuus P-virtaamasta 25.4.217 8, 38 2,63 188 61,42 19 81 % 24 % 29.5.217 3, 33,86 61 5,13 6 95 % 67 % 3.1.217 2, 4 6,91 494 95,164 75 57 % 27 % 9.11.217 3,5 33 1, 71 38,11 5 136 % 19 % Kes ki arvo 8,6 3822 2,85 23 77,58 26 4.4 Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D) Kooninjärveen laskevan ojan vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Vedenlaadussa on todettavissa heikkenemistä ja tulokset viittaavat, että kaatopaikkavedet pääsevät suotautumaan tai muulla tavoin kulkeutumaan myös Kooninjärven suuntaan. Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin vuonna 217 kaatopaikan vaikutuksia kaikilla havaintokerroilla. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa selvästi suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olivat luonnontasosta koholla etenkin huhti- ja toukokuussa. Fosforipitoisuuksien kohoaminen liittynee veden sameuteen eli eroosioperäiseen kuormittumiseen. Hygieeninen veden laatu oli lokakuuta lukuun ottamatta moitteeton (lämpökest. kolif. 17 kpl/dl). Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuuksissa ja typpipitoisuuksissa on todettavissa nouseva suuntaus (Kuva 4.9 ja Kuva 4.1). Kasvua ei kuitenkaan ole tapahtunut enää 2-luvulla. Fosforipitoisuus sen sijaan on ollut jo pidempään kasvussa, tosin havaintokertojen välinen vaihtelu on suurta. Kooninjärveen ojaa pitkin kohdistunut kuormitus vastasi vuonna 217 typen osalta 37 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (taulukko 4.4). Fosforikuormitus oli lokakuuta lukuun ottamatta hyvin vähäistä vastaten 1 16 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Typpikuormitus oli edellisen vuoden tasoa, mutta fosforia tuli nyt enemmän.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 9.5.212 14.5.213 26.5.214 5.5.215 24.5.216 29.5.217 13 Taulukko 4.4. Kaatopaikan arvioitu ravinnekuormitus Kooninjärveen vuoden 217 havaintoajankohtina sekä vuosina 23 217. Laskelmissa on huomioitu luonnollisina taustapitoisuuksina 6 µg N/l ja 2 µg P/l. KAKP/D Virt. Q l/s S.joht ms/m Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL 25.4.217 2, 1,9 12,1 7 45,4 2 29.5.217 1, 12,7 26 -,3-2 11,8 4 3.1.217 1, 7,2 12,52 37 6,35 16 9.11.217 2, 6,9 93,6 4 35,3 1 Kes ki a rvo 3,8 8,7 1128,16 12 62,12 6 23 5,3,5 38,7 2 24 5,5,4 29,11 4 25 9,3,6 48,18 6 26 7,3,9 62,17 8 27 5,3,4 25,11 5 28 6,7,4 3,13 6 29 1,6,1 1,5 2 21 3,2,2 17,5 2 211 2,5,2 14,8 4 212 4,3,2 16,4 2 213 6,,39 28,13 6 214 1,6,12 8,5 2 215 2,6,13 9,6 3 216 2,8,16 11,6 3 217 3,8,16 12,12 6 FNU 15 32 Sameus 48 S-joht. ms/m 5 12 4 9 3 6 2 3 1 Kuva 4.9. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) sameus ja sähkönjohtokyky vuosina 1987 217.

6.5.1987 2.5.1989 22.1.199 7.1.1992 3.11.1994 22.1.1996 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 25.4.21 25.4.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 9.5.212 14.5.213 26.5.214 5.5.215 24.5.216 29.5.217 14 µg N/l Kok. N Kok.P µg P/l 14 5 1 4 3 2 1 8 6 4 2 Kuva 4.1. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) typpi- ja fosforipitoisuus vuosina 1987 217. 4.5 Kooninjärvi (KAKP/15) Kooninjärven veden laatu tutkitaan kahden vuoden välein (215, 217, 219 ). Kooninjärvi on pienikokoinen järvi, johon laskee vesiä kaatopaikan itä- ja eteläpuolella sijaitsevan Kooninkeitaan suunnalta. Valuma-alue on pienikokoinen ja metsäinen. Järven rannoilla on joitakin mökkejä. Kooninjärven vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Kooninjärven happitilanne oli aiempaan tapaan heikentynyt lopputalvella. Pintavedessäkin happivaje oli voimakas ja pohjan läheltä happi oli kulunut loppuun. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin siten pitää vain välttävänä. Sisäinen kuormitus nosti pohjan läheisen vesikerroksen rauta-, mangaani- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Fosforipitoisuus oli lievästi koholla pintaveteen nähden. Pintaveden ravinnetaso oli lievästi rehevä sekä fosforin että typen osalta. Hygieeninen veden laatu oli moitteeton. Kloridipitoisuus oli pohjalla hieman suurempi kuin pintavedessä, mutta selviä jätevesien vaikutuksia ei ollut erotettavissa. Kooninjärven on todettu kerrostuvan lämpötilan mukaan kesäisin. Pintavedessä happitilanne oli erinomainen, mutta pohjan läheltä happi oli loppunut. Pohjan lähellä vesi oli sameaa ja veden rauta-, mangaani- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat koholla. Myös ravinnepitoisuudet olivat kohonneet lievästi sisäisen kuormituksen vaikutuksesta. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat kesälläkin alhaiset, eikä ammoniumtyppeä todettu, joten viitteitä kaatopaikan vaikutukseen ei todettu. Pintaveden ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevien vesien luokassa. Pintavedessä on todettu lievää hygieenistä nuhraantumista, mutta uimiseen vesi on soveltunut hyvin. Lievä hygieeninen nuhraantuminen saattaa olla seurausta kaatopaikan vaikutuksesta, sillä myös kaatopaikan suunnalta Kooninjärveen laskevassa ojassa hygieeninen laatu on ajoittain hiukan heikentynyt.

6.5.1987 4.5.1988 2.5.1989 5.4.199 15.4.1991 13.4.1992 22.4.1993 21.4.1994 25.4.1995 13.5.1996 28.4.1997 28.4.1998 22.4.1999 26.4.2 23.5.21 23.5.22 22.5.23 27.5.24 31.5.25 1.6.26 31.5.27 27.5.28 27.5.29 3.6.21 31.5.211 29.5.212 14.5.213 8.5.214 2.4.215 26.4.216 29.5.217 15 5. POHJAVESITULOKSET 5.1 Kivipuitekaivo 3 (KAKP/K3) Kaivo K3 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Kaivossa on puinen kansi, jota siirrettäessä kaivoon pääsee helposti roskia. Kansi ei ole myöskään vesitiivis, joten sadevedet pääsevät kaivoon. Kaivon K3 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille melko alhainen (5,8 1,9 ms/m). Veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet ovat vaihdelleet eri tutkimusajankohtina voimakkaasti, mikä näyttää kytkeytyvän muutoksiin veden happipitoisuudessa (Kuva 5.1). Kaivoveden sähkönjohtavuus on ollut syksyisin 199-luvun puolivälin jälkeen aiempaa suurempi ja myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat ajoittain kohonneet selvästi, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen. Arvot ovat sittemmin laskeneet. Veden kloridipitoisuus (2,1 4,8 mg/l) on pääsääntöisesti pieni ja typpi on pääosin nitraatti-nitriittityppimuodossa. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut koholla vain niukan happipitoisuuden aikoina. Vedessä oli nyt hyvin happea ja ammoniumtyppi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pienet. Kaatopaikan vaikutuksia ei ollut todettavissa. Vedessä todettiin jälleen humusta (KHT) puhtaisiin pohjavesiin verrattuna enemmän todennäköisesti kaivoon päässeiden pintavesien ja roskien takia. µg NO 23 -N/l 12 1 8 6 4 2 NO23-N S-joht. Happi ms/m mg O 2 /l 35 3 25 2 15 1 5 Kuva 5.1. Kaivon K3 (KAKP/K3) veden sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina 1987 217. Kaivon K3 vedenlaatu ei aivan täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön (1352/215) talousvesille asettamaa laatusuositusta lievästi happamemman ph-arvon osalta. Lisäksi vedessä todettiin lievää hygieenistä nuhraantumista syksyllä (Lämpökest. kolif. 2 kpl/dl). Vedenlaatu on ollut säännöllisesti syksyisin heikompilaatuista kuin keväällä. 5.2 Kaivo 6 (KAKP/K6) Kaivo K6 sijaitsee kaatopaikan lounaispuolella. Näytteet otettiin keittiön hanasta.

19.1.1989 13.4.1992 22.4.1993 21.4.1994 1.11.1995 22.1.1996 15.1.1997 14.1.1998 7.1.1999 9.1.2 2.1.21 21.1.22 14.1.23 23.9.24 29.9.25 24.1.26 2.1.27 18.9.28 13.1.29 25.1.21 2.1.211 24.1.212 5.11.213 2.1.214 1.1.215 6.1.216 3.1.217 16 Kaivon K6 sähkönjohtavuus oli pohjavedeksi pieni jääden alle 1 ms/m. Veden kloridipitoisuus oli myös pieni (1,5 mg/l) ja ammoniumtypen määrä on jäänyt pääosin alle määritystarkkuuden. Vuonna 217 ammoniumtyppeä todettiin vain pieni pitoisuus syksyllä (8 µg/l). Viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta ei siten ollut. Vesi oli niukkahappista, mutta rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat hyvin pienet. Kemiallinen hapenkulutus (KHT) eli humuspitoisuus oli puhtaille vesille ominainen, joten pintavesiä ei ole päässyt tulosten perusteella kaivoon. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kaivon K6 vesi täytti Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesille asettamat laatuvaatimukset eli vesi oli tutkittujen muuttujien osalta hyvää talousvettä. Laatusuositus ei aivan täyttynyt ph-arvon osalta. 5.3 Kaivo 9 (KAKP/K9) Kaivo K9 sijaitsee kaatopaikan pohjoispuolella, Kooninojan välittömässä läheisyydessä. Kaivon K9 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille normaali. Vedessä oli aiempaan tapaan hyvin happea, ja rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pienet. Typpi oli tässäkin kaivossa nitraattinitriittimuodossa. Sen pitoisuus oli selvästi suurempi kuin kaivoissa K3 ja K6. Nitriitti- ja nitraattitypen summapitoisuus oli edellisen syksyn tavoin tavallista korkeampi, ja summapitoisuus oli nitraattitypelle annetun talousvesisuosituksen rajalla. Ammoniumtyppeä ja kloridia todettiin vain vähän. Selvästi eriteltäviä kaatopaikan vaikutuksia ei siten ollut todettavissa. Kemiallinen hapenkulutus oli keväällä pieni, mutta syksyllä puhtaisiin pohjavesiin nähden lievästi koholla. Keväällä veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Syksyllä vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja 16 kpl/dl ilmeisesti kaivoon päässeiden pintavesien takia, jotka myös nostivat veden humuspitoisuutta (KHT). Pääsääntöisesti vesi on soveltunut talousvedeksi hyvin ajoittaista lievästi happamempaa ph-arvoa sekä hygieenistä nuhraantumista lukuun ottamatta. Pitkällä aikavälillä kaivon K9 veden sähkönjohtavuudessa on ollut lievä laskeva suuntaus (Kuva 5.2). Viime vuosina sähkönjohtavuus on kuitenkin lähtenyt kasvuun. Sähkönjohtavuus korreloi nitraattinitriittitypen määrän kanssa, jonka määrä on vastaavasti kasvussa. Veden happipitoisuudessa tai kloridipitoisuudessa ei ole tapahtunut muutosta. µg NO 23 -N/l 12 1 8 6 4 2 NO23-N S-joht. Happi ms/m mg O 2 /l 25 2 15 1 5 Kuva 5.2. Kaivon K3 (KAKP/K9) veden sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina 1989 217.

2.5.1989 19.1.1989 13.4.1992 7.1.1992 25.4.1995 1.11.1995 28.4.1997 15.1.1997 26.4.2 9.1.2 22.5.23 14.1.23 1.6.26 24.1.26 27.5.29 13.1.29 29.5.212 24.1.212 5.11.213 8.5.214 26.4.216 6.1.216 29.5.217 3.1.217 17 5.4 Kaivo 16 (KAKP/K16) Kaivo K16 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Vesi oli muiden kaivojen tavoin hajutonta. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet suuremmat kuin muiden tarkkailussa olevien kaivojen, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen, mutta toisaalta sähkönjohtavuus oli pohjavesille normaali. Vesi saattaa myös olla peräisin syvemmältä kuin muiden kaivojen vesi, sillä mitä syvemmältä vesi tulee, sitä suurempi sähkönjohtavuus on. Veden happipitoisuus oli keväällä syksyä pienempi, mikä näkyi talousvesisuositusta korkeampina rauta- ja mangaanipitoisuuksina keväällä. Typen määrä oli pieni ja typpi esiintyi enimmäkseen nitraatti-nitriittityppimuodossa. Ammoniumtyppeä todettiin vähän molemmilla havaintokerroilla. Kemiallinen hapenkulutus (humuspitoisuus) oli hieman koholla syksyllä. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Selvästi eriteltäviä kaatopaikan vaikutuksia ei vedenlaadussa todettu. Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuudessa ja ammoniumtyppipitoisuudessa on ollut todettavissa selvä nouseva suuntaus, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen ja yhdistyy veden happipitoisuuden vaihteluun (Kuva 5.3). Happipitoisuus on ollut vuodesta 212 lähtien aiempaa parempi, mikä näkyy typpiyhdisteiden suhteissa sekä pienempinä metallipitoisuuksina. µg/l 3 25 2 15 1 5 NO23-N NH4-N S-joht. Happi ms/m mg O 2 /l 4 32 24 16 8 Kuva 5.3. Kaivon K16 (KAKP/K16) veden sähkönjohtavuus, nitraatti-nitriittitypen sekä ammoniumtypen pitoisuus ja happipitoisuus vuosina 1987 217. 5.5 Pohjavesiputket HP12 ja HP13B Pohjavesiputki HP12 sijaitsee kaatopaikka-alueen pohjoispuolella ja pohjavesiputki HP13b eteläpuolella. Pohjavesiputken HP12 kokonaissyvyys on noin 2,8 m ja pohjavesiputken HP13b noin 3,5 m. Vedenpinnan korkeus oli pohjavesiputkessa HP12 tyypillisellä tasollaan vuonna 217. Keväällä pinnan korkeus oli -1,1 m ja syksyllä -,99 m. Putken vesi on ollut yleensä niukkahappista tai hapetonta. Vuonna 217 happitilanne oli keväällä niukka ja syksyllä vesi oli lähes täysin hapetonta (Kyll.aste <1 2 %). Alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet ovat selvästi suu-

27.5.28 18.9.28 27.5.29 13.1.29 3.6.21 25.1.21 31.5.211 2.1.211 29.5.212 24.1.212 14.5.213 5.11.213 8.5.214 2.1.214 2.4.215 1.1.215 23.5.216 7.11.216 29.5.217 3.1.217 31.5.25 24.1.26 27.5.28 18.9.28 27.5.29 13.1.29 3.6.21 25.1.21 31.5.211 2.1.211 29.5.212 24.1.212 14.5.213 5.11.213 8.5.214 2.1.214 2.4.215 1.1.215 26.4.216 6.1.216 29.5.217 3.1.217 18 remmat viitaten kaatopaikan vaikutukseen. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat kuitenkin olleet lievästi laskusuuntaiset vuodesta 214 lähtien (Kuva 5.4). Vuonna 217 arvot olivat jälleen koholla. Kemiallinen hapenkulutus oli aiempaan tapaan korkea, mikä myös viittasi kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Lisäksi vedessä todettiin ammoniumtyppeä, mikä saattoi olla kaatopaikan vaikutusta, mutta saattoi olla myös seurausta veden niukkahappisuudesta. Vedessä todettiin kaatopaikan sekä rikkivedynhajua. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Pohjavesiputken HP13b pinnakorkeus oli keväällä -1,53 m ja syksyllä -1,52 cm. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat putkea HP12 pienemmät ollen alueen kaivojen tasolla (Kuva 5.5). Vesi oli niukkahappista (Kyll.aste 4 5 %). Rautaa ja mangaania todettiin yhtä runsaasti kuin putkessa HP12. Kemiallinen hapenkulutus oli korkea, mikä viittasi kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Lisäksi vedessä todettiin ammoniumtyppeä, mikä saattoi olla seurausta veden hapettomuudesta tai viitata kaatopaikan vaikutukseen. Vesi oli ollut keväällä hajutonta, mutta syksyllä siinä oli ollut selvä kaatopaikan haju. Veden hygieeninen laatu oli myös tässä putkessa moitteeton. µg Cl/l Kloridi Sähkönj. ms/m 35 8 3 7 25 6 2 5 4 15 3 1 2 5 1 Kuva 5.4. Pohjavesiputken (KAKP/HP12) veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 25 217. µg Cl/l Kloridi Sähkönj. ms/m 25 4 35 2 3 15 25 2 1 15 5 1 5 Kuva 5.5. Pohjavesiputken (KAKP/HP13b) veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 28 217.

19 6. KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU Kaasuputket olivat hautautuneet maisemoinnin yhteydessä vuonna 28, mutta tarkkailua päästiin jatkamaan vuonna 212. Vuonna 216 kaasut mitattiin keväällä ja syksyllä putkista KP1b, KP2b, KP3b, KP4b, KP5 ja KP6, joista kolme jälkimmäistä ovat uusia vuonna 212 asennettuja putkia. Kaasuputkien sijainnit on esitetty liitteessä 5. Putkissa olevan veden pinnankorkeudet oli mitattu keväällä ja niiden todettiin olevan kuivia. Kaikkien putkien lähellä oli ollut keväällä voimakas kaatopaikan tai rikkivedyn haju. Syksyltä tieto puuttuu. Orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti eli mätänemällä muodostuu kaasua, jota kutsutaan kaatopaikkakaasuksi. Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaanin prosentuaalinen osuus on keskimäärin 55 tilavuus- % ja hiilidioksidin 45 tilavuus- %. Metaanin osuus voi vaihdella 2 75 % välillä olosuhteista ja kaatopaikan hajoamistilasta riippuen. Lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Jätetäytön keskiosassa, pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP1b purkautui vuonna 217 edelleen anaerobisen hajoamisen tuotteita. Keväällä kaatopaikkakaasujen tuotto oli syksyä suurempaa. Jätetäytössä muodostui metaania 22,7 52,9 tilavuus- % ja hiilidioksidia 19,2 39,3 tilavuus- %. Jätetäytön pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP2b ei ole purkautunut juurikaan anaerobisen hajoamisen tuotteita vuodesta 25 lähtien vaan putkesta vapautuvan kaasun koostumus on lähellä ilmakehän koostumusta. Tilanne oli sama vuonna 217. Uloimpana jätetäytön pohjoisosassa sijaitsevasta kaasuputkesta KP3b purkautui molemmilla havaintokerroilla edelleen anaerobisen hajoamisen tuotteita, joista metaanin osuus oli 14,9 52,3 tilavuus- % ja hiilidioksidin 13, 36,6 tilavuus- %. Kaatopaikkakaasun muodostuminen oli keväällä syksyä suurempaa. Uusi kaasuputki KP4b sijaitsee jätetäytön keskiosassa eteläpuolella ja siitä purkautuvien kaasujen tuotto on ollut vuosina 212 215 enimmäkseen aerobista. Keväällä 217 putkesta todettiin kaatopaikkakaasun tuottoa (metaania 33,1 tilavuus- % ja hiilidioksidia 3,1 tilavuus- %). Syksyllä kaatopaikkakaasuja ei muodostunut. Jätetäytön eteläosassa sijaitsevasta uudesta kaasuputkesta KP5 purkautui 12,3 25,5 tilavuus- % metaania ja 11,6 2,2 tilavuus- % hiilidioksidia. Kaatopaikkakaasujen osuus oli keväällä noin puolet putken tuotosta. Syksyllä kaatopaikkakaasun muodostuminen oli vähäisempää. Uloimpana jätetäytön eteläosassa sijaitsevan uuden kaasuputken KP6 tuotto oli vuonna 217 pääasiassa aerobista. Putkesta purkautui metaania 13,7 15,6 tilavuus- % ja hiilidioksidia 1,4 12,6 tilavuus- %. 7. ARVIO PÄÄSTÖJEN KEHITYKSESTÄ JA SYISTÄ Uusien ympäristölupamääräysten mukaan viiden vuoden välein tulee esittää asiantuntija-arvio edellisten vuosien päästötarkkailujen tuloksista ja mahdollisista havaituista kehityssuunnista ja niiden syistä.

19.4.27 2.1.27 9.4.28 18.9.28 27.4.29 13.1.29 1.5.21 25.1.21 1.5.211 2.1.211 9.5.212 24.1.212 14.5.213 2.11.213 26.5.214 4.11.214 5.5.215 1.11.215 24.5.216 28.11.216 29.5.217 9.11.217 2 7.1 Suoto- ja valumavedet Kokoojakaivon kautta puhdistamolle johdettavien kaatopaikan suoto- ja valumavesien (KAKP/) laadussa on ollut havaittavissa laskeva trendi tarkkailuvuosina 27 213, mutta vuonna 214 veden sähkönjohtavuudessa, kloridi- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksissa tapahtui äkillinen, voimakas pitoisuustason nousu (Kuva 4.1 ja Kuva 7.1). Pitoisuudet pysyivät tällä kohonneella tasolla vaihtelevasti vuoden 216 loppuun. Fosforipitoisuudessa ei ole todettu selkeitä muutossuuntia tarkkailun aikana vaan havaintokertojen välinen vaihtelu on ollut tasaisesti suurta, vuosia 216 ja 217 lukuun ottamatta, jolloin pitoisuuspiikkejä ei ole todettu. Fosforipitoisuudessa havaitut pitoisuusnousut ajoittuvat pääosin yksiin typpiyhdisteiden kasvun kanssa vuotta 216 lukuun ottamatta (Kuva 7.1). Kokoojakaivon vesien väkevöityminen yhdistyy ajallisesti kompostointilaitoksen toiminnan lopettamiseen vuonna 214, jonka yhteydessä alueella kompostoitu jätevesiliete käytettiin vanhan penkan maisemointiin. Vuonna 214 kaatopaikan idänpuoleisen reunaojan yhteys Kooninojaan oli tukittuna, jolloin ojaan päätyneet penkan valumavedet on ohjattu kokoojakaivoon. Kompostoitu liete sisältää runsaasti ravinteita ja kloridia, jotka ovat ilmeisesti päätyneet penkan pintavalumavesien mukana reunaojasta kokoojakaivoon. Kok.P µg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kok.P Kok.N NH4-N Kok.N NH4-N µg/l 3 25 2 15 1 5 Kuva 7.1. Suotovesien kokoojakaivon kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina 27 217. Toinen samalle ajanjaksolle ajoittuva kaatopaikalla tehty toimenpide, jolla on voinut olla vaikutusta suotovesien laatuun, oli uuden penkan täytön avaaminen ja uudelleenmuotoilu ELY-keskuksen ohjeistuksella vuonna 215. Uutta jätetäyttöä kiertävät salaojat johdetaan suljetun jätetäytön suotovesien tavoin kokoojakaivoon. Uudelta jätetäytöltä ei tule valumavesiä pintavaluntana tai suotovesinä reunaojiin. Kokoojakaivosta mitatut korkeat pitoisuudet olivat tasoittuneet vuonna 217. Mikäli kokoojakaivon pitoisuuksien nousu johtui em. toimenpiteistä, voidaan vedenlaadun olettaa jatkossa paranevan ja kuormituksen pienenevän. Kooninkeitaan kaatopaikan vesistökuormitus on vähentynyt kaatopaikan viemäröinnin (v. 22) jälkeen ja kaatopaikalta tulee enää lähinnä typpikuormitusta (Taulukko 4.2). Kuormitus Kooninojaan on

31.5.25 24.1.26 27.5.28 18.9.28 27.5.29 13.1.29 3.6.21 25.1.21 31.5.211 2.1.211 29.5.212 24.1.212 14.5.213 5.11.213 8.5.214 2.1.214 2.4.215 1.1.215 26.4.216 6.1.216 29.5.217 3.1.217 21 vaihdellut sen mukaan, onko ojayhteys ollut auki. Vuosina 21 212 kaatopaikan valumavesiä pääsi valumaan vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona (Kuvat 4.6 4.8). Oja oli tukittuna vuosina 213 214, mikä näkyi vuorostaan kuormituksen pienenemisenä. Ojayhteys jouduttiin avaaman vuonna 215 ja se on pidetty siitä lähtien auki. Kaatopaikan valumavedet näkyvät lähinnä typpikuormituksena Kooninojassa. Vuonna 217 kaatopaikan vaikutus oli kuitenkin voimakasta jokaisella havaintokerralla ja myös fosfori- ja orgaanista kuormitusta tuli pitkästä aikaa enemmän. Vaikka kaatopaikan vesistökuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä selvästi, on hetkellisellä valumatilanteella edelleen paljon vaikutusta. 7.2 Pohjavedet Tarkkailussa mukana olevien kaivojen vedenlaadussa ei ole nykyisin havaittavissa viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta. Kaivojen K3 ja K16 veden sähkönjohtavuuksissa on ollut 199-luvun puolivälistä 2-luvun lopulle ajoittuva mahdollisesti kaatopaikan vaikutukseen liittynyt nouseva suuntaus, mutta viime vuosina kaivojen K3 ja K16 sähkönjohtavuus on ollut jälleen alhaisempi (Kuva 5.1 ja Kuva 5.3). Muita viitteitä kaatopaikan vaikutukseen ei ole todettu. Kaivossa K9 sähkönjohtavuus ja nitriittinitraattitypen määrä ovat olleet kasvusuuntaiset viime vuosina (Kuva 5.2). Vastaavaa kasvua ole kuitenkaan havaittavissa kloridin tai ammoniumtypen osalta, joten selvää kytköstä kaatopaikan vaikutukseen ei voi osoittaa. Nitraattitypen pitoisuusnousu ei liity myöskään happipitoisuuden paranemiseen, joten tilanteen kehittymistä täytyy seurata. Pohjavesiputkissa HP12 ja HP13b näkyy viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden kemiallinen hapenkulutus on selvästi kohonnut puhtaisiin pohjavesiin nähden. Molemmissa pohjavesiputkissa esiintyy myös ammoniumtyppeä, jonka esiintyminen saattaa toisaalta olla seurausta myös veden niukasta happipitoisuudesta. Lisäksi veden sähkönjohtavuus on putkessa HP12 alueen kaivovesiin verrattuna selvästi suurempi. Putken HP12 veden laadussa ei ole havaittavissa muutossuuntaa (Kuva 7.2). µg NH4-N/l ms/m NH4-N Sähkönj. Happi KHT mg/l 1 2 88 8 1 72 64 8 56 48 6 4 4 32 24 2 16 8 Kuva 7.2. Pohjavesiputken (KAKP/HP12) veden sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina 25 217.

22 Putken HP13b sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat putkea HP12 alhaisemmat, tarkkailussa olevien kaivojen tasoa, ja pitoisuudet ovat laskeneet tarkkailun kuluessa (Kuva 5.5). Kemiallinen hapenkulutus sekä ammoniumtyppipitoisuus ovat kuitenkin koholla viitaten kaatopaikan vaikutukseen. Veden laatu on parantunut putkessa HP13b tarkkailun kuluessa. 7.3 Kaatopaikkakaasut Kaasuputkista purkautuvien kaasujen koostumuksen perusteella jätetäyttö on edelleen pääosin anaerobisen hajoamisen tilassa ajoittaista vaihtelua lukuun ottamatta (Taulukko 7.1). Jätetäytön pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP2b ei kuitenkaan purkaudu enää nykyisin juurikaan kaatopaikkakaasuja (poikkeus syksy 216). Jätetäytön eteläosassa sijaitsevasta kaasuputkesta KP5 purkautuvien kaatopaikkakaasujen määrä on mahdollisesti vähenemässä. Taulukko 7.1. Kaasuputkista purkautuneen metaanin ja hiilidioksidin tilavuusprosenttien summat keväällä ja syksyllä vuosina 212 217. KP1b kevät syksy KP4b kevät syksy 212 31,5 49,4 212 19, 3,1 213 33, 1, 213,6,7 214 23,7 69,3 214 6, 59,8 215 42,3 79,2 215,4 12,4 216 93,2 5,6 216 63,5 6,5 217 92,2 41,9 217 63,2,3 KP2b kevät syksy KP5 kevät syksy 212,8 1,2 212 3,5 41,1 213,1 1,8 213 4, 1,4 214,7 3,3 214 25,3 58,8 215 3,9 2,9 215 44,3 57,9 216,1 51, 216 45,7 15,2 217,1 1, 217 45,3 23,9 KP3b kevät syksy KP6 kevät syksy 212 93,9 64,9 212 94,3 55,6 213 46,,1 213 32, 1,5 214 2,6 72,3 214 35,2 67,9 215 64, 62,8 215 76, 56,2 216 92,5 41,4 216 23,8 27,8 217 88,9 27,9 217 24,1 28,2 8. YHTEENVETO Kooninkeitaan kaatopaikan kaatopaikkavedet on pumpattu 19.3.22 lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna 217 11 9 m 3, jonka perusteella päivittäin johdettu vesimäärä oli keskimäärin 32,6 m 3 /d. Kokoojakaivon vesi oli aiempaan tapaan voimakkaan jätevesimäistä ja hygieeniseltä laadultaan huonoa. Veden sähkönjohtavuus, kloridija typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat koholla vuosina 214 216, mutta vuonna 217 pitoisuudet olivat palautuneet aiemmalle tasolle. Puhdistamolle viety keskimääräinen orgaaninen ja typpikuormitus olivat edellisvuosia pienemmät vastaten orgaanisen aineen osalta 26 ja typen osalta 127 asuk-

23 kaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosforikuormitus oli vuoden 216 tavoin aikaisempaa pienempi (AVL 9). Keskimääräinen typpikuormitus vesistöön väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin jälkeen. Sen jälkeiset kuormitustasossa tapahtuneet muutokset liittyvät Kooninojaan johtavan ojayhteyden kiinni- ja aukioloon. Esimerkiksi vuosina 21 212 kaatopaikan valumavesiä johdettiin vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona. Oja oli tukittuna jälleen vuosina 213 214. Yhteys Kooninojaan piti kuitenkin avata keväällä 215, sillä puhdistamolle johdetut vesimäärät ovat olleet ajoittain liian suuria ja aiheuttaneet puhdistamolla ohijuoksutustarvetta. Ojayhteys on sen jälkeen pidetty auki. Vuonna 217 Kooninojan mittapadolla todettiin voimakkaita kaatopaikan vaikutuksia kaikilla havaintokerroilla. Vesistöön kohdistunut typpikuormitus vastasi keskimäärin 147 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kaatopaikalta tuli myös viime vuosia enemmän fosfori- ja orgaanista kuormitusta. Kooninojan alavirralla todettiin kaikkina havaintoajankohtina kuormittumista. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena ja korkeina typpi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Myös kloridipitoisuus oli luonnontasoa suurempi. Hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät veden sameutena, ja ne kohottivat myös ravinnepitoisuuksia. Hygieeniseen veden laatuun kaatopaikalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Veden hygieeninen laatu oli hajakuormituksen vuoksi jopa huono. Myös Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin kaatopaikan vaikutuksia kaikilla havaintokerroilla. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet, kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Vedessä oli myös havaittavissa kaatopaikan hajua jokaisella havaintokerralla. Veden hygieeninen laatu oli lokakuussa lievästi heikentynyt. Kaatopaikalla ei ollut havaittavissa selviä vaikutuksia Kooninjärven veden laatuun mahdollista lievää hygieenistä heikentymistä lukuun ottamatta. Veden laatua heikentää hapen loppuminen ja siitä aiheutuva sisäinen kuormitus talvi- ja kesäkerrosteisuusaikojen lopulla. Kaivojen vedenlaadussa ei todettu viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden sähkönjohtavuudet eivät olleet kaivoissa kohonneet pohjavesille erityisen suuriksi. Lisäksi kaatopaikkavesistä herkästi kohoavaa ammoniumtyppeä todettiin kaikissa tutkituissa kaivoissa vain vähän. Kaivojen K3 ja K16 veden sähkönjohtavuuksissa on kuitenkin ollut aikaisemmin todettavissa pitkällä aikavälillä nouseva suuntaus, mikä saattaa liittyä kaatopaikan vaikutukseen. Viime vuosina kaivojen K3 ja K16 sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi. Kaivon K9 sähkönjohtavuus ja nitriitti-nitraattitypen määrä ovat olleet kasvusuuntaiset viime vuosina. Pitoisuusnousu ei liity happipitoisuuden paranemiseen eikä vastaavaa kasvua ole havaittavissa kloridin tai ammoniumtypen osalta, joten selvää kytköstä kaatopaikan vaikutukseen ei voi osoittaa. Pohjavesiputkissa HP12 ja HP13b todettiin viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden kemiallinen hapenkulutus oli selvästi kohonnut puhtaisiin pohjavesiin nähden. Lisäksi alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuudet olivat etenkin pohjavesiputkessa HP12 suuremmat. Molemmissa pohjavesiputkissa todettiin myös ammoniumtyppeä, jonka esiintyminen saattoi olla seurausta myös veden niukasta happipitoisuudesta. Vuonna 217 kaatopaikkakaasun tuottoa todettiin kaikissa kaasuputkissa putkea KP2b lukuun ottamatta. Kaatopaikkakaasun tuotto oli jälleen keväällä syksyä runsaampaa.

24 KVVY Tutkimus Oy Laatinut: Vesistötutkija Minja Mattila Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjasto Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (PoSa), (elina.seppala@eposa.fi) Kimmo Lahnajärvi, Porintie 267, 3874 Hapuanoja

Liite 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkönj. *ph, jv *KHT_titr *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Cl *Fe *Mn *Zn,kok *Ni *Cu *Cr,kok *Cd,kok *Pb (kok) *Hg *Lämpkolif *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m3 25.4.217 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (viettovie1) Klo 1:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8;.1 2,8 13 182 6,6 24 16 22 52 46 72 67 13 SKP 29.5.217 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (viettovie1) Klo 12; Näytt.ottaja v.suhonen; Virt., m3/s;.1 8,6 46 347 7,3 8 4 1 92 81 1 21 ~13 VKP 3.1.217 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (viettovie1) Klo 14:25; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14;.1 8,8 47 97,6 7,4 18 12 35 25 2 13 5 15 <1 15 7,2 <,1 1,2 <,5 ~43 SKP 9.11.217 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (viettovie1) Klo 11:59; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 19;.1 6,3 11 187 6,8 24 14 8,9 51 51 55 59 ~18 SKP 16.11.217 KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (viettovie1) Klo 1:; Näytt.ottaja TeK;,1 54 51 25.4.217 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 11:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Virt.,344 m3/s; Haju LKP;.1,2 2,3 51,4 6,9 24 69 2,7 78 71 54 13 7 H 29.5.217 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 11; Näytt.ottaja v.suhonen; Virt.,1 m3/s; Haju SKP;.1 1,5 4,7 58,2 7,1 42 11 3, 1 1 12 17 1 SKP 3.1.217 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 13:1; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Virt.,4 m3/s; Haju LKP;.1 7,3 5,1 6,2 7,3 6 12 8,5 12 11 15 17 5,3 <4 <5 3,9 <,8 1,7,7 ~18 LKP 9.11.217 KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 1:21; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 19; Virt.,257 m3/s;.1 2,7 1,6 47,6 6,9 36 93 2,2 67 55 3 7,4 SKP 25.4.217 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 14:1; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Virt.,8 m3/s;.1 2,2 26 24,5 7,4 17 38 18 61 15 95 H FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkönj. *ph, jv *KHT_titr *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Cl *Fe *Mn *Zn,kok *Ni *Cu *Cr,kok *Cd,kok *Pb (kok) *Hg *Lämpkolif *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m3 29.5.217 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 15:3; Näytt.ottaja v.suhonen; Virt.,3 m3/s;.1 15,7 9, 25,9 7,9 29 33 46 5 16 9 H 3.1.217 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 11:4; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Virt.,2 m3/s;.1 7,4 28 27, 7,3 29 4 13 95 18 ~67 H 9.11.217 KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 1:5; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 19; Virt.,35 m3/s;.1 3,7 6,6 23,9 7,4 28 33 11 38 12 ~65 L 25.4.217 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 15:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Virt.,2 m3/s;.1 2,2 23 1,9 6,3 25 12 42 45 7,8 SKP 29.5.217 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 14:45; Näytt.ottaja v.suhonen; Virt.,1 m3/s; Haju LKP;.1 12,1 28 12,7 6,4 35 26 45 11 1 LKP 3.1.217 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 17:; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Virt.,1 m3/s; Haju SKP;.1 7,8 2 7,2 6, 7 12 4 6 6,3 17 SKP 9.11.217 KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 12:17; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 19; Virt.,2 m3/s;.1 3,6 7,4 6,9 6,1 42 93 35 35 5,7 SKP 9.3.217 KAKP / 15 Kooninjärvi Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi,5 dm; Jää 5 dm; Klo 14:5; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 1,8 3,7 27 2,8 5,6 6,2 19 89 7 2 3,5 29 13 3. 4,3 <,2 <1 21 8,2 6,3 24 12 48 28 4,8 11 39 3.8.217 KAKP / 15 Kooninjärvi Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 19,5 7,9 86 2,8 4,6 7, 14 5 4 2 3, 21 34 2 2. 19, 6,9 75 3. 13,7 <,2 <1 17 7,8 6,4 22 65 <3 33 3, 14 57-2. 28 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sähkonj *ph *KHT *NO23-N *NH4-N *Cl *Fe *Mn *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % ms/m mg/l O2 µg/l N µg/l N mg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 25.4.217 KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 12:3; Näytt.ottaja MN; Veden p.k. -2,25 m; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Haju H; Kaivo 3 3, 9,1 68 5,8 6,2 3,6 49 7 2,1 51 4, 3.1.217 KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 12:45; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -3,15 m; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju H; Kaivo 3 7,2 4,9 41 1,9 6,3 4,4 88 7 4,8 56 6,4 2 25.4.217 KAKP / K6 Kaivo 6 Klo 13:4; Näytt.ottaja MN; Haju H; Kaivo 6 6,4 2,4 19 8,9 6,4,24 14 <3 1,5 <1 2,5 3.1.217 KAKP / K6 Kaivo 6 Klo 16:1; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju H; Kaivo 6 12,2 1,9 18 9,3 6,4,27 11 8 1,5 <1 3, 25.4.217 KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 13:15; Näytt.ottaja MN; Veden p.k. -1,49 m; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Haju H; Kaivo 9 1,9 6,5 47 16,3 6,5 1,6 75 3 2,4 13 2,5 3.1.217 KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 12:1; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -1,72 m; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju H; Kaivo 9 8,8 7,7 67 17,9 6,6 4,2 11 7 1,1 17 1,7 16 25.4.217 KAKP / K16 Kaivo 16 Klo 13:3; Näytt.ottaja MN; Veden p.k. -,3 m; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Haju H; Kaivo 2,7 6, 44 19,4 6,9 1,3 13 17 6,6 41 31 3.1.217 KAKP / K16 Kaivo 16 Klo 15:5; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -,1 m; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju H; Kaivo 16 6,9 1,4 86 14,7 7,4 4,8 29 11 5,9 58 14 29.5.217 KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 13; Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k. -1,1 m; Haju SRV; Putki 4,8,25 2 54,9 7, 32 6,6 27 9,1 35 14 SRV 3.1.217 KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 13:45; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -,99 m; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju SKP; Kaivo 8,4 <,2 <1 6,1 6,8 65 16 2 13 44 16 SKP FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sähkonj *ph *KHT *NO23-N *NH4-N *Cl *Fe *Mn *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % ms/m mg/l O2 µg/l N µg/l N mg/l µg/l µg/l pmy/1 ml 29.5.217 KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 14; Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k. -1,53 m; Haju H; Putki 7,8,5 4 6,6 5,8 1 12 3 3,3 45 13 H 3.1.217 KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 15:2; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -1,52 m; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; Haju SKP; Kaivo 8,5,55 5 11,1 5,6 49 24 14 2,2 43 97 SKP FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Liite 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka CH4 CO2 H2S O2 BAL Syvyys (m) % % ppm % % 29.5.217 KAKP / KP1b Kaasuputki KP1b Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju VRV; Putki 52,9 39,3 159,4 6,1 9.11.217 KAKP / KP1b Kaasuputki KP1b Klo 11:35; Näytt.ottaja ASU; 5 min; Putki 22,7 19,2 32 11,7 46,5 29.5.217 KAKP / KP2b Kaasuputki KP2b Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju SRV; Putki,1 P 2, 79,7 9.11.217 KAKP / KP2b Kaasuputki KP2b Klo 11:45; Näytt.ottaja ASU; 5 min; Putki,1,9 12 18,3 8,6 29.5.217 KAKP / KP3b Kaasuputki KP3b Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju VRV; Putki 52,3 36,6 5743,9 7,2 9.11.217 KAKP / KP3b Kaasuputki KP3b Klo 11:2; Näytt.ottaja ASU; 5 min; Putki 14,9 13, 29 14,2 57,9 29.5.217 KAKP / KP4b Kaasuputki KP4b Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju SRV; Putki 33,1 3,1 21 6,9 29,9 9.11.217 KAKP / KP4b Kaasuputki KP4b Klo 11:27; Näytt.ottaja ASU; 5 min; Putki,3 2 2,6 79,1 29.5.217 KAKP / KP5 Kaasuputki KP5 Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju VRV; Putki 25,1 2,2 6419 1,3 44,1 9.11.217 KAKP / KP5 Kaasuputki KP5 Klo 11:14; Näytt.ottaja ASU; Putki 12,3 11,6 1813 16, 6,2 29.5.217 KAKP / KP6 Kaasuputki KP6 Näytt.ottaja v.suhonen; Veden p.k., m; Haju SRV; Putki 13,7 1,4 2488 14,8 6,8 9.11.217 KAKP / KP6 Kaasuputki KP6 Klo 11:8; Näytt.ottaja ASU; 5 min; Putki 15,6 12,6 588 15,8 56,1 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Liite 3 Kankaanpään kaupunki, Kooninkeitaan kaatopaikka Kaatopaikan kolmiomittapadon virtaamaseuranta vuonna 217 Keskiarvot l/s Lisäksi seuraavat havainnot: Tammikuu, Helmikuu,45 31.1.217 pato jäässä Maaliskuu 7,7 17.7.217 ei virtausta Huhtikuu 2,77 24.7.217 ei virtausta Toukokuu 2,86 3.8.217-1 cm Kesäkuu 1,53 8.8.217 kovat sateet Heinäkuu,43 3.1.217 sataa Elokuu 1,23 17.1.217 sataa Syyskuu 1,98 Lokakuu 4,61 Marraskuu 5,83 Joulukuu 3,26 ka. l/s 2,67 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s, 4,45 12 7,7 1 4,48 1 4,48 6 1,25 6 1,25, 3,22 9 3,44 9 3,44 9 3,44 6 1,25 9 3,44 7 1,84 4,45 1 4,48 9 3,44 9 3,44 12 7,7 1 4,48 8 2,57 8 2,57 4,45, 6 1,25 9 3,44 1 4,48 1 4,48 8 2,57 8 2,57 8 2,57, 3,22 5,79 12 7,7 12 7,7 8 2,57 6 1,25 3,22 12 7,7,,45 7,7 2,77 2,86 1,53,43 1,23 1,98 4,61 5,83 3,26

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kooninkeitaan kaatopaikka Liite 4 Pintavesihavaintopaikka Pohjavesihavaintopaikka Ote peruskartoista 1144 9 ja 12 Maanmittauslaitos, lupa nro 65/MML/12 14 K16 K3 HP12 K9 13 K6 HP13b HP13 D 15 11,5 km 1