Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Tampereen korkeakoulusäätiön ehdotuksesta uuden yliopiston johtosäännöksi Tiivistelmä Johtosääntöluonnosta tulisi muuttaa siten, että hallituksen valinnan prosessissa valta säilyy yliopistoyhteisöllä, ja yliopistolain ja perustuslainmukainen itsehallinto toteutuu. Hallituksen valintaa valmistelevan nimityskomitean tulisi koostua neljästä (4) sisäisestä ja kahdesta (2) ulkoisesta jäsenestä, ja sen puheenjohtajuuden on oltava yhteisön sisäisillä jäsenillä. Konsistorin valtaa palauttaa nimityskomitean esittämä kokoonpano valmisteluun ei tule rajata eikä konsistoria voi vaatia hyväksymään hallituksen kokonaisuutta sellaisenaan, vaan konsistorille tulee esittää vähintään kaksinkertainen määrä hallituksen jäseniä valittavaksi. (Olli Mäenpään lausunto 15.11.2016; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017) Konsistoria tulee johtaa sen keskuudestaan valitsema puheenjohtajisto, jossa on tasakolmikannan mukainen edustus. Yliopiston ylimpänä päättävänä elimenä toimivan konsistorin puheenjohtajaksi on johtosääntöluonnoksessa kirjattu provosti. Provosti ei kuulu automaattisesti mihinkään yliopistolain mukaan konsistorissa edustettuina olevista ryhmistä eli professoreista, muusta henkilöstöstä tai opiskelijoista. Konsistorin on valittava puheenjohtaja keskuudestaan. Myös se, että valinnan tekisi konsistorin jäsenten joukosta joku muu kuin konsistori itse, rajoittaisi yliopistoyhteisön itsemääräämisvaltaa. (Olli Mäenpään lausunto 15.11.2016; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017). Konsistorin ja tiedekuntaneuvostojen kokoonpanossa tulee noudattaa tasakolmikantaa eli yliopistoyhteisön edustajilla tulee olla yhtä monta jäsentä kussakin toimielimessä. Tästä on olemassa yliopistojen yhteisen johtosääntötyöryhmän ja Tampere3-neuvottelukunnan yhteinen näkemys. Tasakolmikanta perustuu ajatukseen eri yliopiston ryhmien tasavertaisesta asemasta ja siitä että kaikki ovat yhtä tärkeä osa yliopistoyhteisöä. Myös hallituksesta tulee löytyä yliopistoyhteisön eri ryhmien edustus. Konsistorin koon tulee olla 21-27 henkilöä, ja konsistorin jäsenillä tulee olla varajäsenet. Monialainen uusi yliopisto tarvitsee laajan konsistorin, jotta eri alojen na kemys tulee riitta va lla tavalla mukaan ylimma n opetuksesta ja tutkimuksesta linjaavan elimen toimintaan. Konsistorin sujuvan toiminnan kannalta on ta rkea a, etta ja senilla on myo s varaja senet. Ta ma on myo s ka yta nto nykyisten yliopistojen monija senisissa toimielimissa ja se varmistaa toiminnan jatkuuvuden. Opiskelijaja senten toimikauden konsistorissa tulee olla kaksi (2) vuotta. Opiskelijoiden toimikauden rajaaminen vain yhteen vuoteen heikenta a huomattavasti konsistorin toiminnan pitka ja nteisyytta osan kokoonpanosta vaihtuessa vuosittain. Vuosittain vaihtuvat konsistorin ja senet vaativat myo s ylioppilaskunnalta kohtuuttoman raskasta valintaprosessia vuosittain. Alakiintiöt tulee poistaa konsistorista ja siirtymävaiheen konsistorista. Alakiintio t ovat tasavertaisuuden vastaisia, ja sotivat uuden Tampereen yliopiston monialaisuuden ja monitieteisyyden periaatteita vastaan. Alakiintio t sulkisivat yliopistoyhteiso n pa a to ksenteon ulkopuolelle joitakin tieteenaloja ja ehka isisiva t toiminnan suuntaamista poikkitieteellisesti. Monialaisessa yliopistossa alojen kiintio inti ja kiintio iden ma a ra ytymisperusteet ovat hyvin hankalia ma a ritella. Ylioppilaskuntien tulee voida siirtymävaiheessa valita opiskelijaedustajat yhdessä. Johtosa a nno lla tai siirtyma sa a nno ksilla ei pida puuttua voimaanpanolain ylioppilaskunnille itselleen suomaan oikeuteen valita omat edustajansa, etenkin kun näistä on jo olemassa yhteisymmärrys ylioppilaskuntien kesken.
Hallitus pa a tta a yliopiston johtosa a nno sta. On perusteetonta ja toiminnan kannalta epa ka yta nno llista vaikeuttaa johtosäännön muuttamista edellyttämällä 2/3 enemmistöä. Pyrkimys turvata siirtyma kauden hallituksen tekema johtosa a nto konsistorin valitseman uuden yliopiston hallituksen mahdollisesti tekemilta muutoksilta on ta ysin perustuslakivaliokunnan antamien lausuntojen hengen vastaista. Yleisiä kommentteja: Johtosäännöstä päättämiseen on syytä varata enemmän aikaa, ja rajautua nyt päättämään voimaanpanolain määräämästä eli ensimmäisen konsistorin valinnan vaatimista asioista. Konsernintason säännöistä pitäisi päättää samaan aikaan kuin johtosäännöstä, sillä niissä viitataan toisiinsa ja ne ovat toisiaan täydentäviä dokumentteja. 1. Yliopiston tehtävä, toimintatapa ja organisaatio Lisätään alun listaukseen säädöspohjasta myös maininta perustuslaista. Tamy on tyytyväinen kaksiportaiseen hallintorakenteeseen ja seitsemään tiedekuntaan. Lisa ys 1: Erillisyksiko issa tulisi mainita myo s kirjasto, kielikeskus ja laboratoriopalvelut. Erillisyksiko ita johtavat johtajat. Kullakin yksiko lla on oma ohjausryhma nsa johtamassa ja kehitta ma ssa toimintaa johtajan tukena. Ohjausryhmissa on opiskelijoiden edustus. - Kannatamme sita, etta opetuksen ja tutkimuksen keskeiset tukipalvelut (esimerkiksi kirjasto, kielikeskus, laboratoriopalvelut, tilojen hallinta) organisoidaan konsernin sisa lla oleviksi johdetuiksi kokonaisuuksiksi, ei esimerkiksi erillisiksi tyta ryhtio iksi. Na hda ksemme niiden on syyta toimia kuitenkin erillisina johdettuina kokonaisuuksina siten, etta toimintaa johtavat palkatut johtajat, joilla on kyseisen alan osaamista ja kokemusta. Na ma palvelujohtajat toimivat yhteistyo ssa vararehtoreiden kanssa. Heilla on apunaan ohjausryhma, jossa on myo s opiskelijoiden edustus. Poisto: Maininta konsernitason palveluiden ja rjesta misesta tulee poistaa, silla se on johtosa a nto o n kirjattavaksi hyvin epa ma a ra isesti muotoiltu. Lisa ys 2: Henkilo sto n ja opiskelijoiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa erityisesti heita koskevien asioiden valmisteluun varmistetaan. Toimielimilla ja yksiko illa voi olla tarpeellisia suunnittelu- ja valmisteluryhmia, joihin valitaan henkilo sto n ja opiskelijoiden edustajia. - On ta rkea a kirjata johtosa a nto o n yleisperiaatteeksi se, etta asiantuntijaorganisaatiossa niin opiskelijat kuin henkilo kuntakin osallistuvat heita koskevien ja muuten laajamittaisten pa a to sten valmisteluun. Ta ma varmistaa seka yhteiso n sitoutumisen etta toiminnan la pina kyvyyden. 2. Yliopistotason toimielimet: Yliopiston hallitus ja sen tehtävät Lisäys 1: Lisa ta a n kirjaus Hallituksesta tulee lo ytya myo s yliopistoyhteisön eri ryhmien edustus kohtaan Hallituksen jäsenten on monipuolisesti edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta.
- Opiskelijoilla ja henkilökunnalla tulee jatkossakin olla kolmikannan mukainen edustus yliopiston keskeisissä päättävissä elimissä kaikilla hallinnon tasoilla sekä mahdollisuus vaikuttaa asioiden valmisteluun. Demokraattisen toimintakulttuuri varmistaa toimivan päätöksenteon ja on osa modernia johtamista. Lisa ys 2: Lisätään maininta konsistorin kuulemisesta tietyissa keskeisissa pa a to ksissa : Pa a tta a konsistoria kuultuaan yliopiston strategiasta, toiminnan ja talouden keskeisista tavoitteista seka muista laajakantoisista periaatteista. Pa a tta a konsistoria kuultuaan sa a tio n sa a nno ista, yliopiston johtosa a nno sta ja muista vastaavista sa a nno ista, pois lukien hallituksen ja senen nimitta mista ja toimikautta koskevat ma a ra ykset. Pa a tta a konsistoria kuultuaan yliopiston tiedekunta- ja yksikko rakenteesta. Pa a tta a konsistoria kuultuaan yliopiston toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Valitsee konsistoria kuultuaan rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa. Valitsee konsistoria kuultuaan provostin johtamaan yliopiston toimintaa. Valitsee tiedekuntia kuultuaan dekaanit johtamaan tiedekuntia. Lisa ys 3: Yliopiston rehtorin ja tiedekuntien dekaanien nimitysprosesseissa hallitus ka ytta a apunaan valmistelevia nimitystoimikuntia, joissa on opiskelijoiden ja henkilo sto n edustus. - Yliopiston hallituksen tehta vista ma a ra ta a n yliopistolailla, mutta edella mainittujen tehta vien osalta toivomme, etta hallitus kuulee myo s jatkossa konsistoria ja etta ta ma kirjoitetaan selkeyden vuoksi esiin johtosa a nno ssa. Ta ta esitti osan tehta vista kohdalla myo s johtosa a nto tyo ryhma. Asiantuntijaorganisaatiossa niin opiskelijoiden kuin henkilo kunnankin tulee voida osallistua heita koskevien ja muuten laajamittaisten pa a to sten valmisteluun. Ta ma varmistaa, etta kaikki oleelliset na ko kulmat tulevat esiin jo valmisteluvaiheessa ja yhteiso sitoutuu pa a to ksiin. Lisa ksi tuleva sa a tio yliopisto on poikkeuksellisen suuri ja monialainen, minka vuoksi sa a tio n hallituksen ja yhteiso n va linen vuorovaikutus on ta rkea a varmistaa jo johtosa a nno n tasolla. Uuden yliopiston johtosa a nno ssa on syyta panostaa entista kin enemma n yhteiso n osallistumisen ja avoimuuden seka la pina kyvyyden periaatteisiin. 3. Yliopistotason toimielimet: Rehtori, provosti, vararehtorit ja heidän tehtävänsä Lisa ys 1: Lisa ta a n rehtorilta edellytetta viin asioihin vaatimus tohtorintutkinnosta. - Rehtorin tehta va n menestyksellinen hoitaminen edellytta a tohtorintutkintoa siina missa provostina tai vararehtorinakin toimiminen. Poisto 1: Poistetaan maininta rehtorin toimikauden pituudesta. Rehtorin toimikaudesta pa a tta a hallitus. Poisto 2: Poistetaan rehtorin tehta vista tehta va 9) pa a tta a uusien opiskelijoiden ma a ra sta tiedekuntien esityksista, ja siirreta a n se konsistorin tehta va ksi.
- Opiskelijavalintama a rista pa a tta minen on selkea sti yliopiston akateemisten asioiden strategiseen kokonaisuuteen kuuluva asia, josta konsistorin on syyta pa a tta a. Lisa ys 2: Ma a ritella a n provostin tehta viksi yliopiston opetukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen liittyvien prosessien johtaminen. Poisto 3: Poistetaan provostin tehta vista maininta konsistorin puheenjohtana toimimisesta. (perustelut ks. konsistori) 4. Yliopistotason toimielimet: Konsistori ja sen tehtävät Muutos 1: Konsistorin koko on 21-27 henkilo a. - Eritta in monialainen uusi yliopisto tarvitsee laajan konsistorin, jotta eri alojen na kemys tulee riitta va lla tavalla mukaan ylimma n opetuksesta ja tutkimuksesta linjaavan elimen toimintaan. Suppea konsistori on riski monialaisen kokonaisuuden kehitta misen kannalta. Lisa ys: Konsistorin ja senilla on henkilo kohtaiset varaja senet. - Konsistorin sujuvan toiminnan kannalta on ta rkea a, etta ja senilla on myo s varaja senet. Ta ma on myo s ka yta nto myo s nykyisten yliopistojen monija senisissa toimielimissa ja se varmistaa toiminnan jatkuuvuden. Muutos 2: Konsistorissa on tasakolmikanta. - Kolmikanta ma a ritella a n yliopistolaissa (15 :n 2 momentissa) ja silla tarkoitetaan yliopiston opiskelijoiden, professoreiden ja muun opetus- ja tutkimushenkilo sto n seka muun henkilo sto n edustajia. Tasakolmikanta taas tarkoittaa sita, etta kaikilla ryhmilla on yhta suuri ma a ra edustajia toimielimissa, milla taataan yhteiso n eri osien yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolinen edustus. Tasakolmikanta perustuu ajatukseen eri yliopiston ryhmien tasavertaisesta asemasta ja siitä että kaikki ovat yhtä tärkeä osa yliopistoyhteisöä. - Vuonna 2016 tyo skennellyt johtosa a nto tyo ryhma on esitta nyt yksimielisesti tasakolmikantaa seka konsistoriin etta tiedekuntaneuvostoihin, minka lisa ksi molemmissa yliopistoissa on ollut ka yto ssa kohtuullisen tasainen edustus eri ryhmien va lilla. Myo s Tampere3-neuvottelukunta on tukenut tasakolmikantaa. - Professoreiden edustuksen korostaminen ei ole perusteltua myo ska a n siksi, etta johtosa a nno ssa ma a ritella a n viela erikseen neuvoa-antava professorineuvosto. Muutos 3: Konsistorin yliopiston henkilo sto a edustavat ja senet valitaan vapailla vaaleilla, joista ma a ra ta a n yliopiston vaalijohtosa a nno ssa. Opiskelijoiden edustajat valitsee ylioppilaskunta. - Emme kannata alakohtaista kiintio intia konsistoriin. Alakiintio t ovat yliopistoyhteiso n ja senten tasavertaisuuden vastaisia, sotivat johtosa a nno n periaatetta Konsistorin ja sen toimii koko korkeakouluyhteiso n etu huomioon ottaen vastaan, aiheuttavat ongelmia ja tulkinnanvaraisuutta ehdokasasettelussa ja sotivat uudentampereen yliopiston monialaisuuden ja monitieteisyyden periaatteita vastaan. Alakiintio t sulkisivat yliopistoyhteiso n pa a to ksenteon ulkopuolelle joitakin tieteenaloja ja ehka isisiva t toiminnan suuntaamista poikkitieteellisesti. Tieteenalakohtaisuus edustaa vanhanaikaista ajattelua tieteentekemisesta ja kannustaa haitalliseen etupiiriajatteluun. Monialaisessa yliopistossa alojen kiintio inti ja kiintio iden ma a ra ytymisperusteet ovat hyvin hankalia ma a ritella. Konsistori ei tule olemaan niin laaja, etta jokainen ala saisi sinne oman edustuksensa, na in ollen olisi omituista kiintio ida tiettyjen alojen
edustus. Lisa ksi konsistoriin on syyta valita laajinta yhteiso n luottamusta nauttivia henkilo ita, eika yksitta isten alojen edustajia. Muutos 4: Konsistoria johtaa sen keskuudestaan valitsema puheenjohtajisto, jossa niin ika a n on tasakolmikannan mukainen edustus. Konsistorin esittelija na toimii provosti. - Provosti ei voi lain mukaan johtaa konsistoria, vaan konsistorin puheenjohtajaksi voidaan valita vain konsistorin ja sen. Myo s se, etta valinnan tekisi konsistorin ja senten joukosta joku muu kuin konsistori itse, rajoittaisi yliopistoyhteiso n itsema a ra a misvaltaa. Yliopistolaissa todetaan, etta "Monija seniseen hallintoelimeen kuuluu eninta a n 50 ja senta, ja siina ovat edustettuina ainoastaan 15 :n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteiso n ryhma t. Jokaisesta ryhma sta tulee olla ja senia va hemma n kuin puolet hallintoelimen koko ja senma a ra sta. Hallintoelimen ja senet valitsee asianomainen yliopistoyhteiso n ryhma. Olli Ma enpa a n lausunto 15.11.2016, kohta 2; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017, kohta 2; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018, kohta 1. - Rehtori konsistorin puheenjohtajana on lisa ksi huonoa hallintoa, silla na in yksi yliopiston toimielin toimisi toisen toimielimen johtajana, kun rehtori olisi kahdessa ylimma ssa pa a tta va ssa elimessa toisessa esittelija na ja valmistelijana (hallitus) ja toisessa ka ytta ma ssa pa a to svaltaa (konsistorin puheenjohtaja). - Provostin on sen sijaan syyta toimia konsistorin eli akateemisen hallituksen esittelija na samaan tapaan kuin rehtori toimii hallituksen esittelija na. Muutos 5: Opiskelijaja senten toimikausi on kaksi (2) vuotta. - Opiskelijoiden toimikauden rajaaminen vain yhteen vuoteen heikenta a huomattavasti konsistorin toiminnan pitka ja nteisyytta osan kokoonpanosta vaihtuessa vuosittain. Lisa ksi se heikenta a opiskelijaedustajien asemaa suhteessa muihin konsistorin ja seniin. Vuosittain vaihtuvat konsistorin ja senet vaativat myo s ylioppilaskunnalta kohtuuttoman raskasta valintaprosessia vuosittain. Na in lyhyt toimikausi ei ole ka yto ssa kummassakaan yliopistossa ta lla hetkella, eika sille ole ja rkeva a perustetta myo ska a n uudessa yliopistossa. Poisto 1: Poistetaan konsistorin tehta va n 2) osalta lauseet Siita ma a ra ta a n myo s Tampereen korkeakoulusäätiön säännöissä. Jos konsistori päättää muuttaa hallituksen jäsenten toimikausien pituutta säätiöyliopiston säännöistä pysyvästi poikkeavaksi, on hallituksen ensin muutettava säätiön säännöt asianmukaisessa järjestyksessä ja haettava sääntömuutokselle patentti- ja rekisterihallituksen hyva ksynta - Konsistorin toimivalta pa a tta a hallituksen ja senten toimikausien pituudesta tulee suoraan yliopistolaista. Hallituksen ja senten nimitta minen tehda a n yliopistolain mukaisesti ja sen valmistelusta annetaan tarkentavia ma a ra yksia johtosa a nno ssa. Yliopistolaki ja johtosa a nto ohittavat sa a tio lain sa a tio yliopiston hallinnosta ma a ra a misessa. Sa a tio n sa a nno t tulevat sovellettaviksi vain silta osin, kun ne ovat sopusoinnussa yliopistolain ja sen ma a ra a ma n yliopiston itsehallinnon kanssa. Jos sa a tio laki ja yliopistolaki olisivat jossain kysymyksessa ristiriidassa keskena a n, olisi etusija annettava erityislaille, yliopistolaille. Jos taas sa a tio n sa a nno t ja yliopistolaki olisivat joiltain osin ristiriidassa, on etusija annettava ta llo in yliopistolain sa a nno ksille. Olli Ma enpa a n lausunto 15.11.2016, kohta 3; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017, kohta Yliopistosa a tio n sa a nto jen ja yliopiston johtosa a nno n ma a ra a misala. Lisa ys 1: Lisa ta a n konsistorin tehta viin 3) pa a tta a uusien opiskelijoiden ma a ra sta tiedekuntien esityksista yliopiston strategian ja opetus- ja kulttuuriministerio n kanssa solmitun sopimuksen puitteissa - Opiskelijavalintama a rista pa a tta minen on selkea sti akateemisen hallituksen tehta viin kuuluva asia.
Muutos 6: Konsistori voi siirta a tehta va t 5) ja 6) tiedekuntaneuvostoille. - kirjauksesta puuttuu ta lla hetkella ma a ritelma siita, mille taholle tehta va t voidaan delegoida. Ne kuuluvat luonnollisesti tiedekuntaneuvostojen pa a tetta va ksi. 5. Yliopistotason toimielimet: Hallituksen valinta Muutos 1: Hallituksen ja senten nimitta misesta ja erosta ma a ra ta a n ta ssa johtosa a nno ssa. Poistetaan maininta sa a tio n sa a nno ista ja virke Toimikaudesta ma a ra ta a n samoin sa a tio n sa a nno issa. -Hallituksen ja senten nimitta minen tehda a n yliopistolain mukaisesti ja sen valmistelusta annetaan tarkentavia ma a ra yksia johtosa a nno ssa. Yliopistolaki ja johtosa a nto ohittavat sa a tio lain sa a tio yliopiston hallinnosta ma a ra a misessa. Sa a tio n sa a nno t tulevat sovellettaviksi vain silta osin, kun ne ovat sopusoinnussa yliopistolain ja sen ma a ra a ma n yliopiston itsehallinnon kanssa. Jos sa a tio laki ja yliopistolaki olisivat jossain kysymyksessa ristiriidassa keskena a n, olisi etusija annettava erityislaille, yliopistolaille. Jos taas sa a tio n sa a nno t ja yliopistolaki olisivat joiltain osin ristiriidassa, on etusija annettava ta llo in yliopistolain sa a nno ksille. Olli Ma enpa a n lausunto 15.11.2016, kohta 1; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018, kohta 5; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017, kohta Yliopistosa a tio n sa a nto jen ja yliopiston johtosa a nno n ma a ra a misala. Muutos 2: Konsistori asettaa hallituksen ja senten nimitta mista varten nimityskomitean, johon kuuluu kuusi ja senta. Kaksi nimityskomitean ja senista edustaa sa a tio yliopiston perustajia. Nelja muuta ja senta edustavat yliopiston professorikuntaa, muuta opetus- ja tutkimushenkilo kuntaa ja opiskelijoita siten, etta professorikuntaa edustaa kaksi, muuta opetus- ja tutkimushenkilo kuntaa yksi ja opiskelijoita yksi ja sen. Nimitysvaliokunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Poistetaan maininta alakiintio ista ja poistetaan maininta nimityskomitean kaudesta. -Yliopiston itsehallinto edellytta a, etta yliopiston ma a ra a milla ja senilla on enemmisto myo s hallituksen nimitta mista valmistelevassa komiteassa. Myo s nimitystoimikunnan puheenjohtajuuden tulee olla yliopistoyhteiso n edustajalla. Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017, kohta 5; Olli Ma enpa a n lausunto 15.11.2016, kohta 4; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018, kohta 2. Kun konsistorissa ovat edustettuina kaikki yliopiston tiedekunnat, ei ole mieleka sta rajoittaa konsistorin valtaa valita vapaasti yliopistoyhteiso a edustavat ja senet. Alakiintio t eiva t ole yliopistoyhteiso n tasavertaisuuden mukaisia. Muutos 3: Muutetaan Konsistori nimitta a hallituksen ja senet nimityskomitean tekema sta esityksesta muotoon Konsistori ka ytta a hallituksen ja senten nimitta misen valmistelun apuna nimityskomiteaa. Poistetaan kirjaukset siita, etta konsistori voi palauttaa esityksen valmisteluun vain kerran ja nimityskomitean esitys on hyva ksytta va kokonaisuudessan. - Muille kuin yliopistolain mainitsemille toimielimille kuten nimityskomitea ei voi antaa pa a to svaltaa yliopiston asioissa. Konsistorin valtaa valita hallituksen ja senet ei voi rajoittaa, vaan kaikkien hallituksen ja senten valinnan tulee olla aidosti yliopistoyhteiso n pa a tetta vissa ainoastaan silla poikkeuksella, etta kolme hallituksen ja senta on valittava niista va hinta a n kuudesta ehdokkaasta, jotka perustajat esitta va t. Olli Ma enpa a n lausunto 15.11.2016, kohta 4; Tarmo Miettisen lausunto 15.1.2018, kohta 2; Kaarlo Tuorin lausunto 18.2.2017, kohta 5.
- Perustuslakivaliokunnan lausunto huomioiden konsistorin oikeutta palauttaa nimitystoimikunnan esitys takaisin valmisteluun ei voida rajata johtosa a nno lla. Rajaaminen tarkoittaisi ka yta nno ssa sita, etta valta hallituksen valinnasta siirtyy nimitystoimikunnalle ja konsistorille ja a ainoastaan sen tekema n esityksen siunaaminen todellisten valinnan mahdollisuuksien sijaan. Perustuslakivaliokunta korosti uusimmassa lausunnossaan (PeVL432017 vp), etta myo s sa a tio yliopiston hallituksen kokoonpanon on ma a ra ydytta va yliopistoyhteiso n itsensa pa a to ksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa (PeVL 11/2009 vp, s. 4/II). Valiokunta on sa a tio yliopistojen osalta painottanut, etta sika li kuin ta llaisia laitoksia pideta a n yliopistoina, niiden tulee toiminnassaan pystya tarjoamaan takeet perustuslain 16 :n 3 momentin ta ytta misesta ja olla hallinnollisesti niin ja rjestettyja, etta tiede- ja tutkimusyhteiso n itsehallinto tulee niissa turvatuksi perustuslain 123 :ssa tarkoitetulla tavalla "sen mukaan kuin lailla tarkemmin sa a deta a n" (PeVL 11/2009 vp, s. 4/I). Na illa vaatimuksilla turvataan yliopiston toiminnan perustuslain 16 :n 3 momentissa mainittua ydinta, joka on vapaa tiede, taide ja ylin opetus. - Nimitystoimikunnan tulee esitta a konsistorille va hinta a n kaksinkertainen ma a ra ehdokkaita suhteessa valittavien henkilo iden ma a ra a n. Ta ma periaate juontuu suoraan yliopistolaista (YoL 24 ) Yliopiston yhteinen monija seninen hallintoelin nimitta a sa a tio yliopiston hallituksen ja senet sa a tio yliopiston perustajia kuultuaan. Kolme ja senta nimiteta a n henkilo ista, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin sa a tio n sa a nno issa ma a ra ta a n. Na ita ehdokkaita tulee olla va hinta a n kaksinkertainen ma a ra ta ytetta viin paikkoihin na hden. Muutos 3: Konsistorin puheenjohtaja ka ynnista a hallituksen valintaprosessin ja asettaa sen aikataulun. Lisa ys 2: Rehtori, provosti tai vararehtorit eiva t osallistu hallituksen ja senten nimitta miseen. Ta ma tarkoittaa myo s sita, etta kirjaus Konsistorin puheenjohtaja ka ynnista a hallituksen valintaprosessin ja asettaa sen aikataulun. on poistettava, mika li konsistorin puheenjohtajana toimii joku muu kuin konsistorin sisa lta valittu henkilo. - On syyta ma a ritella, etta rehtorin lisa ksi myo ska a n ha nen suorat alaisensa tai muu toimiva johto ei voi osallistua hallituksen nimitysprosessiin. 6. Yliopistotason toimielimet: Yliopiston tiedeneuvosto, opetusneuvosto ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto Lisa ys 1: Opetusneuvostossa on va hinta a n yksi edustaja jokaisesta tiedekunnasta seka riitta va opiskelijoiden edustus. Opetusneuvosto valmistelee asioita konsistorille ja muille toimielimille seka toimii tiiviissa yhteistyo ssa Tampereen ammattikorkeakoulun vastaavien toimielinten kanssa. Lisa ys 2: Tiedeneuvostossa on va hinta a n yksi edustaja jokaisesta tiedekunnasta seka riitta va jatkoopiskelijoiden edustus. Tiedeneuvosto valmistelee asioita konsistorille ja muille toimielimille seka ohjaa ja seuraa yliopiston strategian toteutumista tutkimuksen osalta. - On ta rkea a, etta etenkin opetusneuvoston osalta mietita a n sen roolia opetussuunnitelmatyo ta ja opetuksen kehitta mista yhdessa ammattikorkeakoulun kanssa tekeva na elimena, jotta saadaan luotua konkreettisia yhteistyo n va ylia erilliseksi ja a vien organisaatioiden va lille. On ta rkea a varmistaa myo s na issa elimissa opiskelijoiden edustus.
7. Yliopistotason toimielimet: Professorineuvosto Ei kommentoitavaa. 8. Tiedekuntatason toimielimet Lisäys 1: Dekaanin tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tiedekunnan johtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. - Dekaanin tehta va a n edellytetta va sta osaamisesta on syyta ma a ritella johtosa a nno ssa. Muutos 1: Tiedekuntaneuvostossa on puheenjohtaja ja eninta a n 9-12 ja senta tasakolmikannan mukaisesti. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii tiedekunnan dekaani. Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. - Tiedekuntaneuvostossa on tasakolmikanta, eli yhteiso n eri ryhmilla on yhta monta edustajaa. Tulevan yliopiston tiedekunnat ovat kooltaan hyvin erilaisia, joten voisi olla perusteltua mahdollistaa tiedekuntaneuvostoille kokohaarukka. Esimerkiksi sellaisissa tiedekunnissa, joissa eri alojen tutkintoohjelmia on jopa kymmenen, voi tiedekuntaneuvostosta ja a da uupumaan kokonaan näkemys isolta osalta aloista. Henkilo sto n ja senet valitaan vaaleilla, ylioppilaskunta valitsee omat edustajansa. Muutos 2: Tehta va 1) Tiedekuntaneuvosto pa a tta a tiedekunnan tavoiteohjelmasta, toiminnan ja talouden keskeisista tavoitteista, henkilo sto suunnitelmasta ja talousarviosta. Tehta va 5) Pa a tta a opiskelijoiden valintaperusteista. - Tiedekuntaneuvosto, eli yhteiso a edustava elin, tekee yliopiston hallituksen antamissa raameissa pa a to kset tiedekunnan toiminnan kannalta merkitta vista asioista, eika ainoastaan seuraa ja arvioi na iden toteutumista. Etenkin sellaisissa tiedekunnissa, joissa on useita eri aloja ja tutkinto-ohjelmia, on olennaista, etta pa a to ksen tekee monija seninen toimielin pelka n dekaanin sijaan. Yliopistodemokratian, yhteiso n osallistamisen ja sitoutumisen na ko kulmasta ta ma on olennaista. - Valintaperusteista pa a tta minen on monialayliopistossa syyta delegoida tiedekuntaneuvostojen tehta va ksi. Poisto 1: Ammattikorkeakoulun rehtorilla tai ha nen ma a ra a ma lla a n ammattikorkeakoulun tyo ntekija lla on tiedekuntaneuvoston kokouksissa la sna olo- ja puheoikeus. - Ei ole perusteltua myo nta a ammattikorkeakoulun rehtorille la sna olo-oikeutta tiedekuntaneuvostojen kokouksissa ilman tarkempaa perustelua ja rajausta tiettyjen asioiden ka sittelyyn. Lisäys 2: Tiedekuntaneuvoston alaisuudessa toimivat tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät, joissa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustus. - Tiedekuntien sisäisen organisoitumisen tulee olla läpinäkyvää, selkeää ja mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen sekä kiinnittyminen yhteisöön. Lisäksi sen tulee tukea tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä. Tällä hetkellä tiedekuntien sisäinen rakentuminen on etenkin Tampereen yliopistolla melko läpinäkymätöntä ja vaihtelevaa, eikä siitä ole selkeitä kirjauksia sääntötasolla. Molemmissa yliopistoissa toimii parhaillaan tutkinnon suunnittelu/opetussuunnitelmatyöryhmät, mutta niitä ei ole kirjattu johtosääntöön TaY:ssa. Lisäksi tiedekunnan yleisistä asioista ja kehittämisestä käydään paljon
keskustelua tiedekunnan ja tutkinto-ohjelmien johtoryhmissä, joissa käsitellään aiemmin laitostasolla käsiteltyjä asioista. Näissä ei kuitenkaan ole opiskelijoiden tai muun henkilöstön edustusta toisin kuin aiemmin laitosneuvostoissa on ollut. Olisi tärkeää kirjata näkyviin se, että myös tiedekunnissa opiskelijat ovat mukana yhteisten asioiden hoitamisessa jo valmisteluvaiheessa. Myös kun valitaan opetusta antavia henkilöitä, opiskelijoilla on edustus valintaryhmissä. 9. Yliopiston henkilöstö Ei kommentteja. 10. Säätiön harjoittama ammattikorkeakoulutoiminta Ammattikorkeakoulua koskevat asiat tulee tarkastella suhteessa ammattikorkeakoululakiin, tällä hetkellä hetkellä johtosäännössä saatta olla ristiriitaisuuksia suhteessa ammattikorkeakoululakiin. Yliopisto ei voi olla ammattikorkekoulutoiminnan harjoittaja, vaan toimilupa myönnetään osakeyhtiönä toimivalle ammattikorkeakoululle. Lisäksi konsernin eri osien väliset toimivaltasuhteet jäävät epäselviksi. Lisa ys 1: Tampereen ammattikorkeakoululla ja uudella Tampereen yliopistolla on yhteinen neuvottelukunta, joka on kirjattu molempien johtosa a nto ihin. Yliopiston osalta neuvottelukuntaan kuuluu kolme opiskelijoiden, kolme professorien ja kolme muun tutkimus- ja opetushenkilo sto n ja muun henkilo sto n edustajaa. Henkilo sto n edustajat valitaan vaaleilla. Ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden edustajat. Neuvottelukunta toimii konsernin johtoryhma n apuna, yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiso n yhdyssiteena ja sita kuullaan valmisteltaessa merkitta via konsernitason pa a to ksia. Tyo skentelya a n avustamaan neuvottelukunta voi perustaa ja senista a n koostuvia valiokuntia. Neuvottelukunnalla on tyo ja rjestys, johon on kirjattu sen tyo skentelytavat seka sen avukseen perustamat valiokunnat ja toimintaohjeet niiden tyo skentelysta. - On ta rkea a, etta konsernin tasolla tehta vien linjausten keskusteluun ja valmisteluun on olemassa myo s elin, jossa on yhteiso n edustus. Neuvottelukunta tukee korkeakoulujen johdoista mahdollisesti muodostettavan johtoryhma n tyo ta. Uudella korkeakouluyhteiso lla on hyva olla yhteinen elin, jossa seka yliopiston etta ammattikorkeakoulun yhteiso t ovat edustettuna ja vuorovaikutuksessa keskena a n. Yliopiston konsistori ei riita, silla siina ei ole edustettuna ammattikorkeakoulun edustajia. 11. Siirtymäsäädökset ja määräykset Muutos 1: Konsistori valitsee yliopiston ensimma isen hallituksen ja pa a tta a sen ja senten toimikausista. - Sa a tio n sa a nno illa ei voida ma a ritella hallituksen toimikausista. Samat perustelut kuin kohdassa hallituksen valinta. Muutos 2: 1.1.2019 toimintansa aloittavan sa a tio muotoisen Tampereen yliopiston ensimma isen, 1.4.2018 toimintansa aloittavan konsistorin kokoonpano noudattaa ta ma n johtosa a nno n 9 :a a siten, etta konsistoriin valitaan yhta monta ja senta kustakin ryhma sta : ryhma 1, ryhma 2 ja opiskelijat. - Konsistoriin on valittava sama ma a ra kaikista kolmesta yliopistoyhteiso a edustavasta kiintio sta. Tampereen yliopistoyhteiso n tasa-arvoisuus vaatii ryhmien va lista tasa-arvoa myo s konsistorin ja senten osalta.
Muutos 3: Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto valitsevat ensimma isen konsistorin ja seniksi vaaleissa eniten a a nia saaneet yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen. Ylioppilaskunnat valitsevat yhdessa omat edustajansa. -Ei ole syyta rajoittaa yliopistoyhteiso n vapautta itse valita edustajansa myo ska a n siirtyma vaiheessa. Kiintio t eiva t palvele uuden yhteisen yliopiston rakentamista. Alakohtaiset kiintio t myo s asettavat yliopiston eri alat eriarvoiseen asemaan ja kohtelevat nykyisia henkilo sto - ja opiskelijama a rilta a n hyvin erikokoisia yliopistoja eriarvoisesti. Ylioppilaskunnat ovat jo sopineet opiskelijaedustajien valitsemisesta yhdessa ja yhteisesti sovittujen menettelyiden kautta. Johtosa a nno lla tai siirtyma sa a nno ksilla ei pida puuttua voimaanpanolain ylioppilaskunnille itselleen suomaan oikeuteen valita omat edustajansa. Poisto 1: Pyka la 21 Johtosa a nno n muuttaminen. - Hallitus pa a tta a yliopiston johtosa a nno sta. On ta ysin perusteetonta ja toiminnan kannalta epa ka yta nno llista sa a nnella johtosa a nno n muuttamisesta erityisia sa a do ksia. Vaikuttaa silta, etta ta lla pyrita a n turvaamaan siirtyma kauden hallituksen tekema johtosa a nto konsistorin valitseman uuden yliopiston hallituksen mahdollisesti tekemilta muutoksilta. Ta ma on ta ysin perustuslakivaliokunnan antamien lausuntojen hengen vastaista, silla niilla haluttiin nimenomaan rajata siirtyma kauden hallituksen valtaa vain va ltta ma tto ma a n. Sanni Lehtinen puheenjohtaja Sanni Pietilä pääsihteeri Lisätietoja antaa koulutuspoliittinen asiantuntija Veera Kaleva (kopoasiantuntija@tamy.fi, 0503612847).