LITA-kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille Työhönkuntoutumisen palveluverkoston iltapäivä 22.3.2011 Helena Oksanen Vakuutuskuntoutus VKK
Liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattava kuntoutus (LITAkuntoutus) Edellytyksistä, sisällöstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta säädetty vuodelta 1991 olevissa kuntoutuslaeissa (625 ja 626/1991) Soveltamiskäytäntö kuvattu kuntoutuksen korvaustoiminnan ohjeissa (www.vkk.fi)
Sisällöllisiä erityispiirteitä: Oikeus kuntoutukseen syntyy, kun työkyvyttömyys tai sen uhka johtuu korvattavasta vahingosta/ ammattitaudista Työtapaturma Ammattitauti Liikennevahinko - ei edellytä työhistoriaa tai tiettyä ansiokertymää ennen vahinkoa - kuntoutus on oikeus mutta myös velvollisuus vahingoittuneella on vahingon rajoittamisvelvoite
Perustana vahingonkorvausoikeudellinen ajattelu; kuntoutus on osa vahingon korvausta -pyritään palauttamaan vahingoittunut tilaan, missä olisi, ellei vahinkoa olisi sattunut - mikä on menetys ja minkä suuruinen on oikea korvaus
Menetyksen kompensoimisesta seuraa esim. se, - että vahinkoa edeltäneen ja vahingon jälkeisen tulotason erotus korvataan ansionalenemana haaste ohjaustyölle ; tavoite saavuttaa vahinkoa edeltävä ansiotaso - aiempi ansiotaso voidaan ylittää, jos esim. terveydelliset seikat sitä edellyttävät - LITA:n kuntoutuksessa pohdittava enemmän entisen ja tulevan työn ansioita ja työllistämisratkaisun kestävyyttä - kuntoutuksella pyritään kuntoutuja varustamaan sellaisilla ammatillisilla valmiuksilla, jotka kantavat eläkeikään saakka
Kuntoutusselvittely voi olla myös työkyvyn ja eläkeoikeuden selvittelyä työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluita / erikoislääkärikonsultaatioita hankitaan tarvittaessa Työkykyä testaavia työkokeiluja myös tarvitaan Tarkoituksenmukaiset, tarpeelliset ja perustellut toimenpiteet ja kustannukset korvataan LITA korvaa myös lääkinnällistä ja toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta LITA ensisijainen suhteessa työeläkkeeseen
Prosessuaalisia erityispiirteitä: - kuntoutusselvittelyvelvoite vakuutusyhtiöllä - VKK:n selvittely käynnistyy vakuutusyhtiön toimeksiannosta - ei hakemus-menettelyä - päätös aina vakuutusyhtiöstä, VKK toimii valmistelijana ja asiantuntijana - vakuutusyhtiö maksaa korvaukset - vakuutusyhtiö ensisijainen korvaaja, ei järjestäjä
- ajantasainen raportointivelvollisuus vakuutusyhtiöön - aktiiviselle kuntoutujalle maksetaan kohtuulliselta selvittelyajalta ja kuntoutusohjelman ajalta täysi ansionmenetyskorvaus/tapaturmaeläke, jollei voi olla kuntoutuksen aikana ansiotyössä aikapaine - toimeentulokorvaus rytmittyy kuntoutusselvittelyn etenemisen myötä - VKK:ssa alueellinen työnjako - oma kuntoutussuunnittelija ns. prosessinhaltijana, tekee myös itse paljon kuntoutusselvittelyä
kuntoutuksen aikainen toimeentuloturva: - tapaturmapäiväraha 100 % ja -eläke 85 % työtuloista - liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus 100 % ansiotuloista - käsitteellinen harha: eläke # pysyvä eläke - kuntoutusohjelman jälkeen maksetaan myös harkinnanvaraista työllistymisajan korvausta muutamilta kuukausilta, jollei työllisty (max 6 kk) - koulutuksen jälkeinen työhönvalmennus, jos työllistymisen esteenä korvattava vamma
Palveluntuottajilta odotamme Hyvää paikallistuntemusta; koulutus- ja työelämätuntemusta jalkautuva, työelämäsuuntautunut työote Kumppanuutta yhteydenpito lähettäneeseen kuntoutussuunnittelijaan tärkeää ohjausprosessin aikana ( nivelkohdat) unohtamatta itsenäisen lisäarvon tuottamista SAA SOITTAA! Järjestelmän pelisääntöjen tuntemusta Ripeyttä Työnetsintää / piilotyöpaikat Motivointitaitoja ja objektiivisuutta!
Ohjaustyössä tärkeää, toimeksiannon lähtökohtien, mahdollisten rajausten ja tavoitteiden huomioon ottaminen hyvä muistaa kaikki työhönpaluuta mahdollistavat vaihtoehdot -suora työhönsijoittuminen, työpaikkaohjelmat, oppisopimuskoulutus, räätälöidyt koulutukset, osatutkinnot, osa-aikatyö korostuuko liikaa koulutusvaihtoehdot? aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen hyödyntäminen konkreettinen, toteutettavissa oleva suunnitelma; ohjauksessa esiintulleet muut vaihtoehdot ja perustelut, miksi juuri ehdotettuun suunnitelmaan on päädytty tunnustaa suunnitelmaan sisältyvät riskit
kuntoutujan sitouttaminen suunnitelmaan ja ohjaus käytännön asioissa varasuunnitelma ei jäädä yhden kortin varaan miksi suunnitelmaa ei synny mitä vaihtoehtoja läpikäyty ja miksi ne on hylätty (poissulkemismekanismi) ehdotetun suunnitelman ja työn soveltuvuus - terveydentilan kannalta - edellytysten ja kiinnostuksen puolesta suunnitelman suhde ammatilliseen menetykseen, pyrkimys entistä vastaaviin ansioihin syytä huomioida myös työhönsijoittumismahdollisuudet odotusajan hyödyntäminen; työkokeilu, ohjaus valmentaviin opintoihin, atk-valmennus jos selvittely ei etene, rehelliset selitykset syistä