EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto
EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020 Rahoituskehys 2014-2020 (milj. EUR vuoden 2011 hinnoin) Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto 2
Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto 3
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 4
Rakennerahastorahoituksen alueellinen jakautuminen 2014-2020 Itä- ja PohjoisSuomen osuus Pohjois-Savon rahoitus: Alueille osoitettu rahoitus: 5
Rakennerahastorahoituksen kohdentuminen Suomessa 2014-2020 *) HUOM! Lisäksi saman verran kansallista vastinrahaa 6
Maaseutuohjelman rahoitus*) Pohjois-Savossa 2014-2020 *) EU- ja kansallinen rahoitus 7
Tekesin ja TEM:n*) myöntämä kansallinen rahoitus sekä Finnveran lainat ja takaukset 2012-2016 (M ) 8
Rakennerahastokausien painotukset
Kauden 2021-2027 valmistelu käynnissä Vaikuttamista tehty kansallisesti ja EU-tasolla (OECD-raportti, komissio, NSPA-verkosto*) ja MEP:ien tapaamiset, ministeritapaamiset) Kriisien vuoksi paineet pienentää koheesiorahoitusta ovat kovat, koheesiopolitiikan maine huono, tuloksia ei nähtävissä (ei koske Suomea) Brexitin vaikutuksesta 10-15 %:n leikkaus EU:n kokonaisbudjettiin EU-tasolla keskustellaan: köyhimmille maille kilpailukykyisimmille seuduille turvapaikanhakijaongelman ratkaisuun turvallisuuskysymyksiä DG regio puolustaa koheesiopolitiikkaa, tarvitaan näyttöä: tuloksellisuudesta, hyvistä hankkeista ja onnistumisista alueellisen erikoistumisen toteutumisesta uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotosta *) Northern Sparcely Populated area 10
Aikataulu 7. koheesioraportti julkistettu NSPA-alueet antaneet vastauksensa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) päälinjat komissiossa viimeisteltävinä ei julkista Komission MFF-esitys 2.5.2018 Rahoitusneuvottelut käynnistyvät Asetukset toukokuun lopussa 2018 Asetuspaketissa nykyinen pohjana MFF-päätös saataneen loppuvuodesta 2019 Suomi EU:n neuvoston puheenjohtaja 11
Suomen tavoitteet koheesiopolitiikassa Suomi ajaa mahdollisimman korkeaa saantoa koheesio- ja maatalouspolitiikassa Harvan asutuksen kriteerin painoarvon nostaminen Maahanmuuttokriteerin ottaminen mukaan Erillisrahoitusinstrumenttien vähentäminen yhdistelemällä Esim. luonnon katastrofit EU-rahoitusosuuden pienentäminen ja kansallisen rahoitusosuuden nosto EU:n alueiden väliset kehittyneisyyserot pienentyneet Esim. Itä-Euroopan maat eivät juurikaan laita omaa rahaa Arktisen, Itämeren ja Venäjä-yhteistyön vahvistaminen 12
Ennakkoarvioita komission esityksistä (tilanne 30.4.2018) Brexitin leikkaus budjettiin n. 15 % Komissio esittänee jäsenmaksuosuuden kasvattamista 1à 1,2 % Muutoin koheesiorahoitus (rakennerahastot) leikkautuisivat rikkaimmilta mailta pois Samoin maatalousrahastoon suuri leikkaus Jäsenmaksuosuuden nostosta huolimatta koheesio- ja maatalousrahoituksen taso laskee Mahdollisia linjauksia Koheesio- ja maatalousrahoitus -5-10 % Tutkimus ja kehittäminen nykyisellään Opiskelijaliikkuvuus nykyisellään Alueiden välisiä ohjelmia, Interreg yhdistetään (nykyisin 100) BKT-kriteeri poistuu à ei alueluokituksia 13
Koheesiorahoitusta kaikille alueille Rahoituksen jaossa huomioitava EU:n jäsenmaavelvoitteiden hoitaminen Huom. Harvan asutuksen erityistuki mainittuna yleisten asioiden neuvoston lausumassa Maahanmuutto Demokratia Koheesiorahoituksen tavoitteiden fokusointi, 11 tavoitetta à 5-6 Alueellisilla ohjelmilla täsmennetään Kansallisen toimeenpanon ja valvonnan vahvistuminen Pääomasijoitustoiminnan ja takausten osuus kasvanee Lopputulos ei vielä tiedossa, mutta uuden kauden rakennerahasto-ohjelmaa aletaan laatia syksyllä 2018 14