Muistio 1 (8) LSSAVI/7225/2018 Sosiaali- ja terveysyksikkö 27.8.2018 Valmis Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Ohjaus- ja neuvontakäynti, Kinnulan kunta Aika 21.8.2018 klo 10.00 Paikka Läsnä Kinnulan kunnantalo, Keskustie 45, 43900 Kinnula Kirsi Alonen-Kinnunen, sosiaalijohtaja Pauli Salonpää, kunnanvaltuutettu, perusturvajaoksen jäsen Esko Pelkonen, kunnanvaltuutettu, luottamusmies Mirja Salmi, perhetyöntekijä sosiaalitoimi Seija Paananen, toimistonhoitaja sosiaalitoimi Hellevi Pekkarinen, sosiaaliohjaaja Anitta Hakkarainen, kunnanvaltuutettu Paula Mäkiharju-Brander, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Jaana Aarnio, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja 1 Esittäytyminen Käydään esittäytymiskierros ja kerrataan kokouksen koolle kutsumisen perusteet. Aluehallintovirastossa on luettu sanomalehdestä Kinnulan kunnan suunnitelmista sosiaalityön ulkoistamisen mahdollisuuden selvittämisestä ja tätä ennen sosiaalijohtaja on ollut yhteydessä aluehallintovirastoon ja pyytänyt mahdollisuutta yhteiseen keskusteluun tapaamisen muodossa kunnan luottamushenkilöiden sekä sosiaalitoimen edustajien kanssa. Tarkoituksena on selkiyttää lainsäädännöllisiä kunnan velvollisuuksia ja sitä, miltä osin olisi lainsäädännön näkökulmasta mahdollista ulkoistaa sosiaalitoimen palveluja. Tapaamiseen on kutsuttu sosiaalijohtajan toimesta kunnan luottamushenkilöt sekä päättäjät. Aluehallintoviraston tärkein tehtävä on laillisuusvalvonta, jota toteutetaan mm. vuorovaikutteisilla kuntatapaamisilla, epäkohtailmoitusten selvittämisellä ja monenlaisilla yhteistyöllä kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Aluehallintoviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan. Yhteydenottoja aluehallintovirastoihin tulee mm. sähköpostitse, kirjeinä ja puheluina. Yhteydenottajat voivat olla asiakkaita, työntekijöitä, virkamiehiä tai keitä tahansa, joka on havainnut virheen tai puutteen palvelussa tms. Yksittäistä asiakasta/viranhaltijaa koskevat epäkohdat ilmoitetaan aluehallintovirastoon kanteluna ja aluehallintovirastossa on eri henkilöt, jotka käsittelevät kanteluja. Sosiaalihuollon ylitarkastajien toimialaan kuuluu ohjaus, valvonta ja lupa-asiat. Paula Mäkiharju-Branderin vastuualueena on lastensuojelu ja vammaispalvelut, Jaana Aarnion vastuualueena on vanhus- päihde-
LSSAVI/7225/2018 2 (8) 2 Kinnulan kunta ja mielenterveyspalvelut. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue ulottuu Vaasasta Keski-Suomeen. Toimipisteitä on Vaasassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Jyväskylän toimipisteen alue kattaa Keski-Suomen alueen 23 kuntaa ja sen alueella toimivat yksityiset palveluntuottajat. Kinnulan kunnan osalta aluehallintoviraston tapaamisen tavoite on, että voidaan tukea asioiden selvittämisessä sosiaalihuollon palvelujen ulkoistamissuunnitelmien osalta kunnan viranhaltijoita siten, että kunta hoitaa lakisääteisesti tehtävänsä. Tällä hetkellä Kinnulan kunnassa työskentelee sosiaalitoimessa sosiaalijohtaja, hän on pätevä sosiaalityöntekijä ja vastaa tällä hetkellä sosiaalityöstä. Kunnassa on myös sosiaalityöntekijän virka, josta työntekijä on virkavapaalla. Virkavapaalle jäädessään hän teki 50%:a työaikaa. Todennäköisesti hän ei ole palaamassa töihin, hän on ollut virkavapaalla kahdeksan kuukautta. Kunnan budjettiin on laskettu puolikkaan sosiaalityöntekijän työaika. Tällä hetkellä on vaikea saada osa-aikaista sosiaalityöntekijää rekrytoitua. Lisäksi kunnassa on kokoaikainen sosiaaliohjaajan ja perhetyöntekijän toimi sekä sosiaalitoimen toimistonhoitaja. Kunnassa on koulukuraattori 12h/viikossa, johtavan kuraattorin tehtävästä vastaa sosiaalijohtaja. Kuraattori on koulutukseltaan sosionomi. Terveydenhuollon palvelut on Kinnulassa ulkoistettu Terveystalolle. Kinnulan virkalääkärinä toimii ylilääkäri Heimo Lajunen 20%:a, eli yhden päivän viikossa, jolloin hän on Kinnulassa. Virkalääkärin tehtävien lisäksi Lajusella on yksityinen vastaanotto Jyväskylässä. Lisäksi kunnan palkkalistoilla muutamia yksittäisiä hoitotyöntekijöitä. Tehtävät sosiaalitoimessa jakautuvat seuraavasti. Sosiaalijohtaja vastaa lastensuojelusta, lastenvalvojan tehtävistä, sosiaalihuoltolain mukaisista lapsiperheasiakkaista ja alle 30 vuotiaiden sosiaalipalveluista. Sosiaaliohjaaja vastaa vanhuspalveluista, sas -työryhmästä, vammaispalveluista, omaishoidosta, asumispalveluista ja kotihoidosta. Koulutukseltaan hän on sosionomi. Kunnan perhetyöntekijä vastaa sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelun mukaisesta perhetyöstä. Toimistonhoitaja vastaa laskutuksesta ja välitystiliasiakkaista. Kunnassa on käytetty jonkin verran sosiaalityön ostopalvelua täydentämään puuttuvaa sosiaalityön resurssia. Osa tehtävistä vaatii kahden sosiaalityöntekijän valmistelua ja osaan tehtävistä sosiaalijohtaja voi olla jäävi. Perhetyötä ei ole ostettu suoraan kunnan asiakkaille, mutta joissain tapauksissa, kun kyseessä on muualla asuvat asiakkaat, joista on kustannusvastuu kunnalla. Virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen vastuu on sosiaalijohtajalla, lisäksi päivystysvastuuta, jota on jaettu Viitasaaren ja Pihtiputaan kanssa. Keskustellaan siitä, mikä asiakasryhmä on sosiaalityön osalta työllistävin kunnassa. Käytännössä eniten asiakkaita on sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperheasiakkuuksissa, joiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan siinä laajuudessa mitä pitäisi lainsäädännön näkökulmasta pitäisi pystyä. Lähtökohtaisesti perheiden asiakassuunnitelmat ovat kunnossa, mutta lapsikohtaisia asiakkuuksia ei ehditä avata. Myös lastenvalvojan tehtävät kuormittavat ajallisesti paljon, etenkin jos tilanteet ovat tulehtuneita. Lastenvalvojan palveluja tulisi voida tarvittaessa tarjota nopeallakin
LSSAVI/7225/2018 3 (8) aikataululla. Kunnassa on ollut esillä ehdotus, että lastenvalvojan palvelut ostetaan Jyväskylästä, mutta esitys ei mennyt läpi. Myös vanhuspalvelut työllistävät paljon, asumispalvelut sekä kotihoito, lisäksi aikuissosiaalityö. Hieman pienempänä ryhmänä ovat mielenterveys- ja päihdepalveluasiat. Vammaispalvelujen asiakkuudet ovat monimutkaisia ja työllistävät paljon, kun niitä tulee käsiteltäväksi. Kinnulassa on 1657 asiakasta. Keskustelussa nousee esille, että aluehallintovirastosta tehtäisiin paljon tarkastuksia kuntaan ja että tapaaminen on kuulustelutilanne, kun keskustelemme kunnan sosiaalityön rakenteesta. Tapaamiselle on ollut vapaaehtoista osallistua ja rakenteesta keskusteleminen on merkityksellistä, jotta saadaan käsitys siitä, mitä sosiaalihuollon palveluja olisi mahdollista ulkoistaa ja mitä palvelutarpeita kunnassa on. Sosiaalijohtajan intressi tapaamiselle on se, että selvittelyssä on sosiaalityön ulkoistus, josta tulisi keskustella, jotta saadaan yhteinen ymmärrys päättäjien kesken asiasta. Sosiaalijohtajan näkemys on, että hän ei voi viranhaltijana viedä eteenpäin lainsäädännön vastaista esitystä. Aluehallintoviraston edustajat painottavat sitä, että kyseessä ei ole valvontakäynti, vaan yhteinen ohjaus- ja neuvontatapaaminen, joka on osa aluehallintoviraston lakisääteistä työtä. Kunnan tasapainottamistyöryhmässä on tullut esille, että onko tällä hetkellä kunnalla ja Terveystalolla päällekkäisiä tehtäviä, joista tulee lisäkustannuksia. Keskustelussa on ollut, mitä voidaan edelleen ulkoistaa, koska kunnissa joissa on tehty näin kattava ulkoistus ei ole näin paljoa kunnan työntekijöitä. Tätä arvioidessa on erittäin merkityksellistä erottaa se, että kunnassa on ulkoistettu terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon palveluista on suurin osa sellaisia, jotka ovat lainsäädännöllisesti kunnan viranhaltijoiden vastuulla. Lastensuojelussa on useita tehtäviä, jotka tulee tehdä kahden pätevän valmistelijan toimesta. Tilanteissa joissa sosiaalijohtaja tarvitsee apua asian valmisteluun, hän on hakenut apua Viitaunionin pätevästä sosiaalityöntekijästä. Osa päätöksistä vaatii myös kahden allekirjoituksen. Osassa päätöksistä sosiaalijohtaja voi olla myös jäävi käsittelemään asiaa. Seuraava lähin kunta, josta voi saada pätevän sosiaalityöntekijän apua, on perusturvaliikelaitos Saarikka. Viitaunionissa on yksi pätevä sosiaalityöntekijä tällä hetkellä, joten sielläkin on hyvin niukka resurssi. Lastensuojelulaissa ja ylipäätään sosiaalityössä on monta tehtävää, joissa on oltava pätevä sosiaalihuollon viranhaltija, joka myös valmistelee asiat, koska kyseessä on merkittävä julkisen vallan käyttö. Merkittävää julkista valtaa käytetään muun muassa päätöksiä valmistelevassa työssä ja palvelutarpeen arvioinnissa. Lainsäädännön mukaan merkittävää julkista voi käyttää ainoastaan kunnan viranhaltija. Edelleen esille nousee, tehdäänkö aluehallintovirastoon paljon kanteluja, joiden kautta näitä nyt keskustelussa olevia asioita lähdetään tarkastelemaan. Kerrataan se, minkä vuoksi yhteinen tapaaminen on kutsuttu koolle. Kanteluja sosiaalityön ulkoistussuunnitelmiin liittyen ei ole tullut. Tapaamisella nostetaan esille myös aluehallintoviraston sosiaalityön resurssiin liittyvä valvontakäynti Viitaunionin osalta keväällä 2018, jolloin Viitaunionissa ei ollut yhtään pätevää sosiaalityöntekijää. Tuolla valvontakäynnillä sivuttiin myös Kinnulan kunnan sosiaalitoimen resurssia, koska Kinnula ja Viitaunioni tekevät yhteistyötä sosiaalipäivystyksen osalta ja auttavat toisiaan tilanteissa, joissa tarvitaan pätevää sosiaalityöntekijää.
LSSAVI/7225/2018 4 (8) Esille nostetaan, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on tehty viimeisen viiden vuoden aikana 150 valitusta, jotka ovat työllistänyt Kinnulan kuntaa niin paljon, että nyt ei luottamusmiehillä ole enää voimavaroja keskustella näistä valvonta-asioista. Hallinto-oikeuteen mahdollisesti tehdyt kantelut eivät liity tämän tapaamisen koolle kutsumisen perusteisiin, tavoitteena on siis selkiyttää lainsäädännön näkökulmasta sitä, mitä sosiaalihuollon palveluja on mahdollista ulkoistaa. Kinnulan kunnan osalta ei ole valvontaa auki aluehallintovirastossa liittyen sosiaalihuollon ulkoistamissuunnitelmiin, vaan tapaaminen on ohjaus- ja neuvontakäynti. Paikalla oleva luottamusmies kuvaa, että kunnan toimintastrategiassa ydinarvona on elämänlaatu, jonka kautta palveluja tulee linjata. Hänen näkemyksensä mukaan sosiaalipalveluja ei tulisi ulkoistaa. Hänen mukaansa merkityksellinen tavoite on, että työntekijät voivat hyvin ja heitä tuetaan työssään, jota kautta myös palvelut ovat laadukkaita tukevat kunnan ydinarvoa elämänlaadusta. Esille nousee, että on merkityksellistä määritellä tarkempaan, mistä päällekkäisyyksistä on kyse ja lisätä ymmärrystä sosiaalihuollon tehtävien sisällöstä. Ilmeisesti keskustelu päällekkäisistä tehtävistä on tullut tilanteessa, jossa ihminen on kotiutumassa sairaalajaksolta ja hänen luonaan on käynyt yhtä aikaa Terveystalon edustaja ja kunnan sosiaaliohjaaja tekemässä palvelutarpeen arviota. Tällöin kyse ei ole päällekkäisestä työstä, vaan molemmilla on selkeästi oma tehtävänsä, jota palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan. Terveystalon edustaja arvioi terveydenhuollon näkökulmasta palvelujen tarvetta esimerkiksi kotona selviytymiseksi ja sosiaalitoimen edustaja toteuttaa lakisääteistä kunnan viranomaisen tehtävää palvelutarpeen arvioinnista kunnan viranhaltijan tehtävänä sosiaalitoimen palvelujen näkökulmasta. Tapaamisella mukana olevat henkilöt toivovat, että päättäjät voisivat jalkautua ja tulla kysymään, miten sosiaalitoimessa tehdään töitä ja mitä niihin sisältyy. Tämä olisi merkityksellistä, jotta päättäjät hahmottaisivat, että kunnassa ei tehdä päällekkäistä työtä eri työntekijäryhmien kesken. Työntekijät ovat aikaisemminkin esittäneet toiveita lähentymiselle päättäjien kesken ja työntekijöiden tapaamiseen. Esille nousee, että kunnan luottamushenkilöille on vaikeaa hahmottaa rajaa/eroa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisten töiden osalta, kuten asiakkaan kotiutustilanne sairaalasta, jolloin mukana voi olla sekä terveystalon että sosiaalihuollon työntekijä. Aluehallintoviraston näkökulmasta toisen sosiaalityöntekijän puuttuminen on jo merkittävä huolenaihe, koska sosiaalihuollossa on niin paljon asioita, joita täytyy kahden työntekijän valmistella tai sama henkilö ei voi valmistella asiaa ja tehdä siitä päätöstä. Esille nousee, että kustannuspaikkoja tulee määritellä tarkemmin, koska niiden kautta voi nousta käsitys siitä, että on syntynyt päällekkäisiä kustannuksia. Luottamusmiehet käsittelevät asiat virkamiesten esityksistä ja inhimillisyys päätöksenteossa on tärkeä seikka. Toisaalta esimerkiksi koulun ja sosiaalitoimen asioita ei voi asettaa vastakkain päätöksiä tehdessä. Tämä on hyvä periaate päätöksenteon taustalla. Keskustelussa nousee esille, että kunnan tasapainotustyöryhmässä on todettu, että kunnassa olisi löydettävä rakenteellisia ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi, enää ei riitä muut toimet. Joka tapauksessa on löydettävä edullisin ratkaisu tuottaa palvelut
LSSAVI/7225/2018 5 (8) 3 Lainsäädäntö kunnassa. Sosiaalipalvelujen ulkoistaminen tulee pohtia myös siltä näkökulmasta, onko ulkoistaminen mahdollista lainsäädännön näkökulmista. Aluehallintoviraston näkemys on, että lainsäädännön näkökulmasta sosiaalihuollon palveluista on mahdollista ulkoistaa ne palvelut, joihin ei liity merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtäviä ovat kotihoito ja perhetyö. Ajatus ylipäätään mahdollisuudesta ulkoistaa sosiaalipalvelut on tullut muista kunnista, joista Rantasalmella on käyty tutustumassa, lisäksi esimerkkeinä ovat Siikalatva, Lumijoki ja Posio. Sovitaan, että aluehallintovirastosta selvitetään muilta aluehallintovirastoilta sitä, kuinka sosiaalipalvelut on ulkoistettu ja kuinka se on ollut lainsäädännön näkökulmasta mahdollista. Lainsäädännön näkökulmasta sosiaalihuollon osalta ei voida ulkoistaan mitään palveluja, joissa käytetään merkittävää julkista valtaa, puututaan asiakkaan oikeuksiin, tehdään päätöksiä tai valmistellaan ja esitellään niitä. Suurin osa lastensuojelun tehtävistä on sellaisia, jotka pitää tehdä virkatyönä. Myös asiakkaiden maksupäätökset ovat merkittävää julkisen vallan käyttöä. Näitä ovat myös kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset päätökset ja toimeentulotukipäätökset. Myös jääviyskysymykset tulevat esille, kuinka esimerkiksi palvelutarpeen arviointia voisi toteuttaa yksityinen palveluntuottaja, jos palveluvalikoimassa on saman yrityksen tuottamia palveluja. Sas -ryhmässä päätöksen tekee viranhaltija, mutta mukana voi olla asiantuntijoita, myös yksityiseltä puolelta. Lainsäädännön näkökulmasta perhetyö on palvelu, jonka voisi ulkoistaa, mutta näin pienessä kunnassa se ei vaikuta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevältä vaihtoehdolta. Tärkeimmät lainkohdat, joissa määritellään kunnan viranomaistehtäviä: 1) Suomen perustuslaki 124 Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. 2) Kuntalaki 8 Kunnan järjestämisvastuu Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;
LSSAVI/7225/2018 6 (8) 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. 3) Kuntalaki 9 Palvelujen tuottaminen Kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen. Julkisen hallintotehtävän kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen lailla säädetään. Kunnan tai kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy 8 :n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu. Tämän lisäksi palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sen mukaan, mitä tässä laissa tai muualla säädetään, sekä mitä kunta tai kuntayhtymä ja palvelujen tuottaja sopivat. 4 Muita keskusteltuja asioita Keskustelussa nousee esille kysymys siitä, mistä johtuu, että kunnissa on eroja sosiaalipalvelujen kustannuksissa asukasta kohden. Käsitys on, että esimerkiksi toimeentulotuen myöntämisen perusteet ovat erilaiset eri kunnissa. Aluehallintoviraston näkemys on, että asiakkaiden asema on erilainen kuntien välillä, koska palvelujen myöntämisen perusteet voivat olla erilaisia. Lisäksi asiakkaat eivät aina välttämättä osaa tai jaksa valittaa saamistaan kielteisestä päätöksestä. Tulevaisuudessa tavoite on tasapainottaa asiakkaiden asemaan eri kunnissa mm. maakuntauudistuksen myötä. Kinnulan kunnan tasapainottamistyöryhmä koosti pitkän listan selvitettävistä asioista, jotka jaettiin eri lautakuntiin, jossa asiat selvitetään. Lautakunnat antavat niihin vastineensa. Tasapainottamislautakunta tekee esityksen valtuustolle, joka tekee lopulliset ratkaisut eri asiakokonaisuuksien eteenpäin viemisestä. Esille nousee, että kunnan luottamusmiehet usein ovat yhteydessä sosiaalijohtajaan siitä, mihin huostaanottopäätökset perustuvat. Tasapainotustyöryhmän esityksessä on noussut esille, että kunnassa on tarkennettava huostaanottopäätösten kriteerit etukäteen. Kinnulalaisia lapsia on ollut kolme huostassa, yksi purkautui hiljattain, joten tällä hetkellä huostassa on kaksi lasta. Sijoitukset on täytynyt lasten etu ja tarve arvioiden tehdä hyvin kalliisiin yksiköihin, mm. rajoitustoimenpiteiden vuoksi, vuorokausihinta on noin 400. Aluehallintoviraston näkemys on, että huostaanoton kriteerejä ei voida määritellä etukäteen, ei myöskään sijaishuollon paikkaa. Lastensuojelulaki on yksi vaativimmista laeista, joka voi aiheuttaa myös isoja kustannuksia kunnille. Usein tilanne on se, että sijoituspäätös/huostaanottopäätös
LSSAVI/7225/2018 7 (8) tehdään niin myöhään, että kustannukset ovat jo hyvin korkeat. Ennaltaehkäisevä työ on merkityksellistä huostaanottojen välttämiseksi. Esimerkiksi avohuollon sijoituksesta kustannushyödyn etukäteinen tarkka arviointi on mahdotonta. On lastensuojeluoikeuden polkemista, jos huostaanotto tehdään vasta sitten kun mikään muu ei enää auta. Todellisuudessa mahdollisuus esimerkiksi varhaisempaan perhehoitoon sijoittamiseen voisi toimia lyhytaikaisempanakin ja vähentää pitkäaikaisten kustannusten syntymistä. Merkityksellistä olisi myös ymmärtää se, että lastensuojelupäätöksiä tekevät työntekijät voivat joutua todellisen uhan kohteeksi työnsä vuoksi. Tapaamisella keskustellaan myös yhteistyöstä asiakkaiden eri tahojen välillä, kuten koulu, päiväkoti, aikuiskoulutus jne. Salassapitovelvollisuuteen vedoten on ilmeisesti ollut puutteita yhteistyössä, mutta alaikäisten osalta lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus ottaa yhteyttä kaikkiin lapsen elämässä merkittävästi vaikuttaviin osapuoliin. Sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa Kinnulassa toimii hyvin yhteistyö terveystalon edustajien kanssa, esimerkiksi asumispalvelun tarpeenarviointi, tukipalvelut jne. Näiden palvelujen osalta sosiaaliohjaaja tekee palvelupäätökset. Kotipalvelun työntekijöiden työnkuvaan kuuluu myös lääkehoito, jolloin kotisairaanhoidon palveluja ei tarvita ja tällaisissa tilanteissa ei ole kyseessä päällekkäisten palvelujen käyttäminen. 5 Lopuksi Keskustelussa nousee esille, että Kinnulan kunnan näkökulmasta on merkityksellistä, että asiat selvitetään ensin, eikä siten, että tehdään päätös sosiaalipalvelujen ulkoistamisesta ja sen jälkeen asia tulee valvontaan aluehallintovirastossa. Tapaamisen muistio tulee toimitettavaksi Kinnulan kunnan luottamusmiehille ja päättäjille. Hienoa on, että Kinnulassa on haluttu asiassa tehdä yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa asioiden laillisuusperustaisuudenkin selvittämiseksi ennen asioiden eteenpäin viemistä. Kunnan näkökulmasta toiveena on, että odotetaan myös sote -ratkaisuja ja millä aikataululla, ennen kuin kunnassa tehdään mitään suuria ratkaisuja. Tahtotila on rauhoittaa tilanne myös työntekijöiden osalta. Aluehallintovirasto toivoo myös, että kunnassa ymmärretään hyvien työntekijöiden arvo ja heistä pidetään kiinni, koska uusien työntekijöiden saaminen voi olla erittäin haastavaa. Osallistujien näkemys myös on, että jos kunnassa olisi toinen pätevä sosiaalityöntekijä, hoituisivat palvelut paremmin ja edelleen eri tavalla, esimerkiksi sosiaaliohjauksen rooli olisi hyvin erilainen. Myös aluehallintoviraston näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän puuttuminen aiheuttaa ison riskin työn jatkuvuudelle ja vaikeuttaa tehtävien hoitamista työntekijän poissa ollessa. Samoin osasta lakisääteisistä sosiaalityöntekijän tehtävistä ei voi yksi työntekijä vastata. Esille nousee, että kunnan peruspalvelujen laatu ja rakenne ovat merkittävät asukkaiden ja sitä myötä työntekijöiden houkuttelemiseksi. Kinnulan peruspalvelut ovat hyvät. Kinnulassa väestön pysyvyys on ollut hyvä. Kunnassa on 15,1%:a alle 16 vuotiaita.
LSSAVI/7225/2018 8 (8) 6 Tapaamisen jälkeen selvitetyt asiat Tapaamisella mukana olleet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajat olivat yhteydessä Lapin-, Pohjois-Suomen - ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajiin selvittääkseen sosiaalityön ulkoistuksen tilannetta tapaamisella esille tulleille paikkakunnilla. Kaikissa kunnissa, joissa on tehty sosiaalityön ulkoistus, on myös kunnan viranhaltijoita, jotka vastaavat kunnan vastuulla olevien lakisääteisten viranhaltijatehtävien hoitamisesta. Ulkoistusten myötä on tullut esille ongelmia mm. kuntatyöntekijöiden resurssoinnissa, sijaisjärjestelyissä, päätöksentekomenettelyssä, julkisen vallan käytössä, sosiaalipäivystyksen järjestämisessä ja palveluntuottajan valvontavelvollisuuksien täyttymisessä. Aluehallintovirastoissa on useita valvontaasioita auki liittyen näihin asioihin. Suurin huoli on ollut se, kuinka sosiaalityön ulkoistuksen toteuttanut kunta pystyy vastaamaan lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Tässä on linkki hallinto-oikeuden päätökseen, jossa on otettu kantaa juuri ulkoistuksen myötä tulleisiin ongelmiin. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2016/itasuomen_hao20160277 Jakelu Paula Mäkiharju-Brander Ylitarkastaja Kinnulan kunta Jaana Aarnio, sihteeri Ylitarkastaja
Tämä asiakirja LSSAVI/7225/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/7225/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Mäkiharju-Brander Paula 10.09.2018 09:55 Esittelijä Aarnio Jaana 10.09.2018 09:57