Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola

Samankaltaiset tiedostot
Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Päijänne Brändiksi -hanke

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Ristijärven kuntastrategia

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.


Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Sustainability in Tourism -osahanke

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Strategian viimeistelyn askeleet

Lataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta. Lataa

Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.

We re here for water. Puhtaan ja elinvoimaisen Järvi-Suomen puolesta. 5th of June, 2019 Mikkeli, Saimaa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari Hamina

Päijänne-seminaari. Kooste työpajojen tuloksista.

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Green care - kasvattajina

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

KUNTASTRATEGIA

TS ERIKOISSIVUSTOT + re-marketing. Pilottikampanjat

Kyllä maalla on mukavaa!

Luonto lisää liikettä

Merialuesuunnittelun edistäminen

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa. Sisukkaasti ja yhdessä.

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Lapin strategia. Työpaja

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Kainuun metsäohjelma

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Hyväksytty: Kvalt SOININ KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021

Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa. Luonnonvarakeskus

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen. Carita Harju Levi

Slow Food: Maukasta, puhdasta ja reilua paikallisesti ja globaalisti. Pohjoiset arktiset maut seminaari Oulu, Minna Junttila,

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa

Transkriptio:

Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola 20.8.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi

Syyskauden työpajasarjaa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari 4.12. Työpaja III Päätöstyöpaja Yhteinen Päijänne Millaista yhteistyötä toivotaan? Yhteistyön ja kestävän toiminnan painopisteet Yhteinen visio Painopisteiden tarkistaminen ja täydentäminen Konkreettiset toimet ja toimijat eri painopisteissä Kehittämisen foorumi: biosfäärimalli vai jokin muu? Mikä? Toimijaverkoston kokoaminen. Tarve ja halu tehdä yhteistyötä? Jatkosuunnitelman hahmottelu. Mitä seuraavaksi? Toiminnan painopisteiden viimeistely Kehittämisen foorumi

Työpajassa v esiteltiin Päijänne Brändiksi -hankkeen kohtaamisissa esiin nousseet näkemykset ja kysymykset Unescon biosfäärialueesta sekä kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämisestä Päijänteen alueella pohdittiin Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan kehittämisen painopisteitä teemat Päijänne-seminaarin työpajoihin jatkotyöstämistä varten hahmoteltiin painopisteille visioita: Millaista on tulevaisuuden toiminta ja yhteistyö Päijänteen alueella? ideoitiin, miten kestävää ja vastuullista toimintaa hyödynnettäisiin Päijänteen alueen brändäämisessä. Soveltuisiko Unescon biosfäärialue toiminnan foorumiksi?

Tavoitteet Yhteinen visio Tekemisen painopisteet Tekemisen tapa Yhteinen Päijänne

Tehtävä 1 Yhteinen Päijänne Mitä Päijänteen alueessa on sellaista erityistä, jota haluamme korostaa ja vahvistaa?

Päijänteellä erityistä

Tehtävä 2 Yhteistyön/ toiminnan painopisteet Mietitään tekemisiä, joilla meidän erityisyys pysyy ja kehittyy ja yhtenäisyys vahvistuu. a) Minkä asioiden edistämisessä tarvitsemme yhteistyötä ja keskustelua Päijänteen alueella? b) Miten kestävyys ja vastuullisuus toteutetaan tässä tekemisessä? Miten se tukee yhteisen Päijänteen kuvaa?

Yhteistyön / toiminnan painopisteet 1 2 Kestävä matkailu Matkailussa merkittävä liiketoimintapotentiaali Sekä lähimatkailu että kansainväliset markkinat Toiminnan edellytysten turvaaminen, infra kuntoon Tarvitaan kehittämispanostusta ja yhteistyötä, mm. yritysten yhteisiä tuotteita, asiakkaalle helppoja paketteja Kehitettävä kestäviä matkailutuotteita, joilla turvataan luonnon monimuotoisuus Luotava uusia, innovatiivisia tuotteita monialaisella yhteistyöllä, esim. metsätalous, kulttuuri ja matkailu Lähiruoka ja lähiruokakohteet osaksi matkailutuotteita Keskeistä elämysten ja kokemusten tarjoaminen Matkailun kehittämisen kärkenä Lakeland-yhteistyö ja - brändi. Tarvitaan keskustelua, haluttaisiinko erottua Lakelandalueella kärkenä Päijänne, vastuullinen toiminta ja/tai kestävän toiminnan mallialue eli biosfäärialue? Hyvinvointi Tarvitaan keskustelua, mitä erityistä hyvinvointi juuri Päijänteellä merkitsee. Kokonaisvaltainen, eri toimintoja yhdistävä teema ja tavoite, esim. asukkaat, elinkeinot, ympäristö Raikkaampi yhteistyön tavoite kuin paljon käytetty elinvoimaisuus, sopisi osaksi Päijänteen kehittämisen visiota Kytkeytyy hyvin Metsähallituksen hyvinvointivisioon. Päijänteen alueen veturikaupunkien Lahden ja Jyväskylän brändissä keskeisenä liikunta. Myös väliin jäävissä rantakunnissa paljon liikunnan, erityisesti luontoliikunnan, mahdollisuuksia. Nämä yhteistyöllä esille osana hyvinvoinnin teemaa. Blue Care -toiminnan kehittäminen Saaret käyttöön, ei kannattavaa hakata puuta. Metso-ohjelma kohdennetusti saarille. Yhteistyö ja brändääminen hyvällä elämänlaadulla

Yhteistyön/ toiminnan painopisteet 3 Puhdas vesi Itsestäänselvyys meille. Millainen brändiarvo muille kertoessa? Eri painoarvo koti- ja ulkomaan markkinoinnissa? Halutaan turvata, ei tapahdu itsestään. Tarvitaan tutkimusta ja seurantaa sekä vesistön hoidon ja elinkeinojen yhteensovittamista veden puhtauden turvaamiseksi. Päijänteen vesi on pääkaupunkiseudun juomavesi. Kiinnostaisiko hyödyntäjiä osallistuminen veden puhtauden ylläpitämiseen? Vesiosaamisen esille nostaminen ja vienti, sininen biotalous Blue Care -toiminnan kehittäminen Kalastusalueiden jätevesikampanjoista mallia, laajempi jalkautus Ruohojuuritason kampanjointi ja sitouttaminen, vrt. Suomi 100 -kampanja: Ilmianna itsesi. Mitä olet tehnyt puhtaan veden puolesta? 4 Tuotteet metsästä, maalta ja vedestä Kalatalouden edistäminen, lisätään järvikalojen käyttöä Ruokaketjun logistiikan kehittäminen, paikalliset tuotteet helposti kuluttajien saataville (suoramyynti, kaupat, ruoka- ja matkailupalvelut) Lähiruoka ja lähiruokakohteet paremmin esille, suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen. Aika ryhtyä sanoista tekoihin. Vaikuttamista tarvitaan, koska hinta ohjaa edelleen valintoja. Nostetaan esille biotaloutta, koska sen sisälle leivottu niin metsätalouden tuotteet kuin ruoka ja juomakin. Alueen tuotteiden laatu ja erityisyys esille Toimisiko lähituotannon markkinoinnissa yhteinen tunnus, esim. Puhtaasti Päijänteeltä? Erottuuko riittävästi? Metsän, maan ja veden tuotannon/tuotteiden kytkentä matkailuun. Yhteinen kehittäminen ja innovatiiviset elämystuotteet.

Huomioita yhteisestä visiosta Elinvoimainen alue ja juotavan hyvä vesi - kohti uuden polven mahdollisuuksia ja haasteita kestävästi ja vastuullisesti yhdessä toimien. Vaatii panostamista ja resursseja. Mikä on eri toimijoiden kiinnostus ja halu sitoutua yhteiseen Päijänne-brändiin ja visioon? Visiota ja brändiä (tarinaa) tärkeää rakentaa kaikkien toimijoiden yhteistyönä Ruohojuuritason sitouttaminen. Annetaan vastuuta, ei käskytetä. Valittava kärki, toimialan sijaan muu yhdistävä teema, esim. blue-green Elinvoimaisuuden sijaan visioon näkyviin hyvinvointi ja laatu Juotavan hyvä markkinointimielessä hyvä, ei niinkään kehittämistä ohjaavana visiona

Tehtävä 3 Miten vuoropuhelu käydään? Mikä on se foorumi, jolla Päijänteen alueella tehtäisiin yhteistyötä, myös pitkällä tähtäimellä?

Ehdotuksia yhteistyön foorumista Yhdistykseen perustuva, yhdessä valitut säännöt, kaikki kiinnostuneet voisivat hakeutua jäseniksi (yksityishenkilöt, yritykset) Päijänne-käräjät, esim. konfliktien käsittelyyn ja yhteisten pelisääntöjen luomiseen, osallistetaan ja kuullaan asukkaita, esim. jos turismi alkaa häiritä paikallisten asumista ja elämistä Päijänne-applikaatio, yrittäjien tinder, myös eri toimialojen yhteistyöryhmien, esim. MAKU- ja KYKY-ryhmät, yhteensaattaminen. Tarvitaan myös kasvokkain kohtaamisia. Vapaaehtoisuuteen perustuva kestävän toiminnan foorumi, kiinnostuneet mukaan. Määritellään visio, toimenpiteet ja seuranta, kootaan tarvittavat resurssit. Sen jälkeen päätös, tarvitaanko tueksi Unescon biosfääristatusta.

Painopisteiden/teemojen työstö jatkuu 3.10. seminaarissa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari 4.12. Työpaja III Päätöstyöpaja Yhteinen Päijänne Millaista yhteistyötä toivotaan? Yhteistyön ja kestävän toiminnan painopisteet Yhteinen visio Painopisteiden tarkistaminen ja täydentäminen Konkreettiset toimet ja toimijat eri painopisteissä Kehittämisen foorumi: biosfäärimalli vai jokin muu? Mikä? Toimijaverkoston kokoaminen. Tarve ja halu tehdä yhteistyötä? Jatkosuunnitelman hahmottelu. Mitä seuraavaksi? Toiminnan painopisteiden viimeistely Kehittämisen foorumi