Hyte-seminaari 20.2.2018 Joensuu
Kuka? Hyvinvointikoordinaattori-rehtori Riitta Lappalainen Perusopetuksen tulosaluejohtaja Kunnan johtoryhmän jäsen Viinijärven, Salokylän ja Mattisenlahden koulujen hallinnollinen rehtori Taustaltani luokanopettaja
Hyte-yhteistyö koordinaattorin näkövinkkelistä Kunnan vastuut ja tehtävät hyvinvointityössä pysyneet ennallaan, kuitenkin uusi tilanne Uuden tilanteen myötä Liperissä on rakennettu aivan uudenlainen tapa johtaa hyvinvointipalveluita. Keskeistä uudistuksessa ollut jaettu johtajuus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, kunta yhtenä toimijana muiden ohella. Kunta ja erilaiset yhteisöt ovat hyvinvoinnin edistäjiä.
Yhteistyön rakennetta
Kunnat ovat hyvin erilaisissa vaiheissa, erilaisilla malleilla lähteneet hyvinvointityöhön. Liperissä on pitkä historia moniammatillisesta työstä ja järjestöyhteistyötä Nyt myös uusien yhteistyöverkostojen luomista Uuden oppimista, mutta myös vanhasta poisoppimista, toimintatavan jatkuvaa uudelleen arvioimista
Kaksi isoa muutosta Uuden kunnan suuntaviivoja on Liperissä luotu parin vuoden ajan -> tuloksena uusi kuntastrategia, jossa keskeisenä osallisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoiman perusteesit. Talousarviossa hyvinvointipalveluiden täydellinen uudistus pohjautui laajan hyvinvointikertomuksen ( 12/2016) tavoitteisiin
Työkaluina laaja hyvinvointikertomus ja talousarvio Perhekeskeisyys, lape-työ Palvelusuunnittelu omissa hyvinvointipalveluissa Aktiivinen rooli moniammatillisessa yhteistyössä Osallistava budjetointi Talousarviossa hyvinvointipalveluiden tavoitteet, mutta tavoitteet myös alueelliselle yhteistyölle
Esimerkkinä Kaikilla kouluilla helposti saavutettavat ja riittävät kouluterveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin palvelut. Erikoissairaanhoidon jalkautumista ja konsultaatiota on kehitetty. kuraattoripäivät/koulu kouluterveydenhoitajapäivät/koulu psykologipalvelujen saatavuus kunnassa -> seuranta hyvinvointipalveluissa, hyvinvointiryhmässä, myös teaviisari ja laaja hyvinvointikertomus Myös muita hyvinvoinnin tavoitteita, joita seurataan Siunsoten kautta, yhteistyössä
Toiminnan vuosikello LIPERIN KUNNAN HYVINVOINTITYÖN VUOSIKELLO 2018 Teema vuodelle 2018 Yhteistyö hyvinvointikertomuksen päivitykset ja toimenpiteet talousarvioon 2019 joulukuu ikäihmisten neuvosto vanhustenviikko, lokakuu 10.10.hyvinvointiryhmä ikäihmisten neuvosto talousraportti 2 syyskuu Talousarvio 2019 valtuustossa 28.11. Lape, lapsivaikutusten arviointi kulttuurikalenteri, kesän tapahtumakalenteri, Liiku ja harrasta Liperissä, Talviloma- ja syysloman ohjelma koululaisille 27.11. hyvinvointiryhmä 24.10 Lape, vanhemmuussuunnitelma? 8.10. järjestöfoorumi 26.9.Lape/pave, perhekuntoutus 29.8. Lape, Perhekeskusmalli 21.8. hyvinvointiryhmä, ta 2019 nuorisovaltuuston toiminta turvallisuusasiat Lape, koulutusta huolen puheeksi ottamiseen? 10.1. Lape päivitettävät: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma lapsivaikutusten arviointi osallisuus, viestintä 10.1. vammaisneuvosto 16.1. Hyvinvointiryhmä 25.1. ikäihmisten neuvosto 21.2. Lape, Vastuutyöntekijä, Perheneuvomalli ja palvelusuunnitelma 5.2. arjen turvallisuus tilaisuus Jory, työskentelypäivä 20.2.hyte-seminaari 1.3. hyvinvointiryhmä 27.3. Lape/Pave, Nuorten kyselyiden tilinpäätös helmi-maaliskuu 25.4. Lape, Kohtaamispaikka 2.5. hyvinvointiryhmä 17.5. maakunnallinen pave, Sofianpäivä teemapäivät/viikot työllisyysasiat Käyttötaloussuunnitelma, tammikuu 5.3. järjestöfoorumi 15.3. ikäihmisten neuvosto 15.3. ikäihmisten kuulemistilaisuus Talousraportti 1, toukokuu 17.5.ikäihmisten neuvosto Laajan hyvinvointikertomuksen väliarviointi tilinpäätöksen yhteydessä toukokuu 2018, valmistelu hyv. ryhmät 16.1. ja 1.3.
Erilaisten työryhmien roolit selkiytymässä. Tärkeää rakentaa synergiaverkostoja ja toimintatapoja tiedonsiirrolle, ettei aika menisi kokoustelemisiin. Vuosikellon työryhmien lisäksi lukuisia valmistelevia tahoja, työrukkasia Selkeät tavoitteen asettelut, valmistelut, vastuuhenkilöt
Huomioitava Toimivien työtapojen löytäminen rajapintaan Henkilöstön vaihtuminen, perehdytys tärkeää henkilövaihdosten yhteydessä kuntien toimintaympäristöihin Yhteisten tavoitteiden siirtymisen varmistaminen ylimmältä johdolta seuraaville portaille, soudetaan venettä samaan suuntaan esimerkkinä inkluusio
Lopuksi Kunkin kunnan vahvuudet edellä hyvinvointityössä(kin) Oman työkentän tunteminen, myös Siunsoten toimijat, koska hyvinvointi nousee kuntalaisista, toimivasta arjesta ja vapaa-ajan toiminnasta, ei hyvinvointi- tai sotepalveluista
Osallisuuden tekoja hyvinvoinnin lisäämiseksi Kiitos, Riitta Lappalainen