Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi Karvala, ylilääkäri Markku Sainio ja ylilääkäri Jari Latvala, Työterveyslaitos
Mitä sisäilmaoireet ovat? sisäympäristössä esiintyviä oireita nenän ärsytys, tukkoisuus, vuoto silmien kutina, kirvely, ärsytys käheys tai kurkun kuivuus yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen hengitysteiden infektiot ihon ärsytys uupumus, väsyneisyys pää tuntuu raskaalta, päänsärky, huimaus keskittymisvaikeus käheys tai kurkun kuivuus sydämen tykytys kivut, puutuminen, pistely jne. oireilun piirteitä oireet ovat epäspesifisiä oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen samoissa olosuhteissa kaikki eivät oireile oireiden perusteella ei voi tietää, mikä rakennuksessa on vialla tai onko vikaa oireilun syytä ei voi varmuudella osoittaa millään laboratoriokokeella ei voi yhdistää oireita sisäilmatekijöihin osalla oireet kroonistuvat Soile Jungewelter, Työterveyslaitos
sisäympäristöön liittyvät haitat ja terveysvaikutukset 1. viihtyvyyshaitat aiheuttajia / riskitekijöitä mikä tahansa olosuhde, jonka henkilö kokee epämiellyttäväksi tai haitalliseksi esimerkiksi lämpöolot, veto, tunkkainen tai kuiva ilma, hajut miten näkyy lääkärin vastaanotolla? eivät ensisijaisesti tuo lääkärin vastaanotolle kiinteistön omistaja vastaa rakennuksen kunnosta työnantajan vastuulla on työtiloista aiheutuvien haittojen selvittäminen ja poistaminen 2. rakennukseen liittyvät sairaudet spesifiset taudinaiheuttajat kuten Legionella-bakteeri, asbesti, radon rakennuksen kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä on kohtalaista tieteellistä näyttöä, mutta syysuhdetta ei ole osoitettu Käypä hoito-suositus, 2016 näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä muihin sairauksiin on heikkoa tai sitä ei ole Käypä hoito-suositus, 2016 lääkäri voi harvoin todeta sisäilmatekijän sairauden syyksi ei ole lääketieteellisiä keinoja osoittaa astmaa kosteusvaurioiden aiheuttamaksi astman diagnosoiminen ammattitaudiksi Suomessa perustuu sovittuihin käytäntöihin Lindström, 2009
sisäympäristöön liittyvät haitat ja terveysvaikutukset 3. rakennukseen liittyvät epäspesifiset oireet ryhmätasolla todettu lukuisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä oireiluun rakennettu ympäristö matala tai korkea lämpötila, matala ilmankosteus, riittämätön ilmanvaihto, rakennuksen kosteusvauriot, tupakansavu, pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Norbäck, 2009 psykososiaalinen ympäristö työstressi, tyytymättömyys työhön, huono työilmapiiri, korkeat työn vaatimukset, vähäinen työyhteisön tuki (erityisesti esimiehen taholta), vähäinen päätäntävalta ja hallinta työssä, julkisen sektorin rakennus, asuminen vuokralla yksilölliset tekijät naissukupuoli, korkea koulutustaso, persoonallisuuden piirteet, tunteiden säätelyn ja elämänhallinnan vaikeus, itseraportoitu allergia, atopia, astma, masentuneisuus, ahdistuneisuus tavallisesti potilas epäilee sisäilmatekijöitä oireidensa syyksi ja odottaa selitystä oireilleen oireiden varman aiheuttajan osoittamiseksi ei ole keinoja Norbäck, 2009, Bernstein ym., 2008 osalla potilaista oireet menevät ohi sisäympäristöön kohdistuvilla interventioilla Sauni ym., 2015 osalla potilaista oireet pitkittyvät, vaikka selvää oireiden aiheuttajaa ei ole tunnistettu, tai huolimatta sisäympäristöön kohdistuneista interventioista osalla potilaista oirekuvassa on ympäristöherkkyyden tunnusmerkit
eri sisäilmatekijöistä aiheutuvia haittoja teolliset mineraalikuidut ihon, silmien, hengitysteiden ärsytysoireet, äänenkäytön ongelmat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) hajuhaitta hengitysteiden ärsytysoireet ammoniakki (viemärikaasut, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) hajuhaitta, harvoin oireita formaldehydi (huonekalulevyjen liima-aineista, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytysoireet radon (maaperästä) lisää keuhkosyöpäriskiä otsoni (toimistolaitteista) riittävä ilmastointi pitää pitoisuudet alhaisina joskus ylähengitysteiden ärsytysoireita sisäilman hiukkaset (ulkoilmasta liikenteen päästöt, tupakansavu) mm. hengitysteiden ärsytysoireita kosteus- ja homevaurioon liittyvät epäpuhtaudet hengitystieoireet, astma Soile Jungewelter, Työterveyslaitos
syyt pitkittyviin oireisiin? pitkittyvät oireet ohimenevät oireet oireet menevät yleensä ohi pienellä osalla oireet pitkittyvät, vaikka selvää oireiden aiheuttajaa ei ole tunnistettu, tai huolimatta sisäilman laatua parantavista toimenpiteistä osalla potilaista oirekuvassa on ympäristöherkkyyden tunnusmerkit Soile Jungewelter, Työterveyslaitos
pääviesti mikään sisäilmatekijän viitearvo ei ole terveysperusteinen kosteusvauriot ovat astman riskitekijä (Käypä hoito suositus 2016) väestötasolla lievä riski sisäilmatekijät eivät aiheuta vakavaa sairastumista vakava sairastuminen selittyy ympäristöherkkyydellä ympäristöherkkyys kuuluu toiminnallisiin häiriöihin hyvästä sisäilman laadusta pitää huolehtia ehkäistään viihtyvyyshaittoja, limakalvo- ja hengitystieoireita Soile Jungewelter, Työterveyslaitos
uusimmat Työterveyslaitoksen sisäilmasto-oppaat verkkojulkaisu 2017 http://urn.fi/urn:978-952-261-732-3 (pdf) verkkojulkaisu 2016 http://urn.fi/urn:isbn 978-952-261-608-1 (PDF)