Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka Yli-Körkkö (LAPELY) Teuvo Niva (LUKE), Erno Salonen (LUKE) Jukka Aroviita (SYKE), Heikki Mykrä (SYKE), Juha Riihimäki (SYKE)
Projektin sisältö Projekti toteutetaan kolmessa osiossa, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa: A. Ekologiset säännöstelyvaihtoehdot ja niiden vaikutukset B. Inarijärven tilan ja käytön mittarit C. Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Säännöstelymallin kehittäminen ja juoksutusohjeet Simulointi ja vaikutusten arviointi
Toteutuneet vuosittaiset vedenkorkeudet 2000-2017 Palautuslaskelmin saadut luomu vedenkorkeudet 2000-2017
Eko-säännöstelyvaihtoehto Lähtökohtia: Rantavyöhyke mukautunut nykyiseen vedenpinnan vaihteluun Kesäkuun ylimpien vedenkorkeuksien nousun välttäminen
Vuosien määrä putkessa 60 % Keskiarvon poikkeutus 30 cm Putken minimileveys 25 cm Jäätyminen ka 6.12. Nhanke 118,98 m Kevätkuoppa alimmillaan keskimäärin 117,95 m Jäätyminen Wluomu +30 cm Nhanke 118,42 m Jäätyminen Wluomu Nhanke 118,12 m
InariEKO -säännöstelylaskenta Päädyttiin käsinsäännöstelyn sijasta koneelliseen laskentaan Vesivuosien muistaminen vaikuttaa helposti päätöksiin Saadaan analysoitua suurempi määrä vaihtoehtoja ja laajennettua tarkastelujaksoa (=lisää erilaisia vesivuosia) Tarkastelujakso 1971-2017 Sisäänrakennettu ennusteepävarmuus => malli ei tee liian hyviä päätöksi Monipuoliset juoksutusohjeet Tulokset siirrettävissä Vesimittari-ohjelmaan
OSA B. Inarijärven tilan kehittyminen 2010-2017 Päivitetään vuonna 2011 laadittu tarkastelu Inarijärven tilasta ja sen muutoksista 1960-2009 Yli 60 mittaria: hydrologia, säännöstely (ml. Rantavyörymät), kuormitus ja veden laatu, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö, kalakannat ja kalastus Arvioidaan mittarien relevanssi ja käyttökelpoisuus sekä tarve uusille mittareille ESIMERKKI: Uutena mittari vedenkorkeuden säännöstelylle erityisesti herkkien pohjaeläinlajien esiintyminen ja runsaus Lajit valittaisiin niiden joukosta jotka oletetaan Inarilla luonnostaan esiintyvän Muddus- ja Nitsijärven aineistojen avulla. Toteutus Raportti 31.12.2018 mennessä Virkatyö: LAPELY, Luke? SYKE 5 000
Lopputalven sadanta
Kesän sadanta Sadanta V-VIII (mm) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1960-1999 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2017
Pintaveden lämpötila
Avovesikauden pituus
Yhteenveto hydrologisissa mittareissa tapahtuneista muutoksista verrattuna jaksoon 1960-1999 Muuttuja Nro Mittari Muutos 2000-2009 Muutos 2010-2017 Arvio mahdollisista vaikutuksista vesistön tilaan ja käyttöön Lumen vesiarvo 1 Lumen maksimivesiarvo (mm) Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta Sadanta 2 Tammi-huhtikuun sadanta (mm) Kasvanut kohtalaisesti Ei muutosta Ei vaikutusta Kasvanut vähän Kasvanut Lisääntynyt huuhtouma. Touko-elokuun sadanta (mm) 3 vähän/kohtalaisesti Korkea kesävedenpinta. 4 Syys-joulukuun sadanta Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta Ilman lämpötila 5 Ilman lämpötila marras-joulu Noussut kohtalaisesti Noussut kohtalaisesti Jäätymisen myöhentyminen 6 Ilman lämpötila huhti-touko Noussut kohtalaisesti Noussut suuresti Jäänlähdön aikaistuminen, kasvukauden pidentyminen Veden lämpötila Vesipatsaan keskilämpötila kesä-syyskuussa Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut suuresti Tuotannon kasvu (Ei näy 7 Nellimin Paksuvuonossa ( C) klorofyllissä) Avovesikauden lämpösumma ( C) Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut kohtalaisesti Tuotannon kasvu (mm. Jäätyminen / Jäänlähtö Jäänpaksuus Virtaama 8 9 Jäätymispäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Myöhentynyt erittäin suuresti Myöhentynyt kohtalaisesti kalanpoikaset) Talvikalastuksen aloituksen myöhentyminen, rantojen kulumisen lisääntyminen Jäänlähtöpäivä selkävesillä (päivän järjestysnumero 1-365) Aikaistunut kohtalaisesti Aikaistunut suuresti Aikainen kevääntulo voi lisätä riskiä takatalveen kalanpoikasten kannalta 10 kriittisenä ajanjaksona 11 Avovesikauden pituus (vrk) Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut suuresti Tuotannon kasvu. Jään paksuus Nellimissä 30.12. (cm) Pienentynyt kohtalaisesti Pienentynyt suuresti. Talvikalastuksen aloituksen 12 myöhentyminen Jään paksuus Nellimissä 30.3. (cm) Ei muutosta Pienentynyt kohtalaisesti Avovesikauden 13 aikaistuminen. Inarijärven tulovirtaama touko-lokakuu (10 6 Ei muutosta Ei muutosta Ei vaikutusta 14 m 3 ) Inarijärven tulovirtaama marras-huhtikuu (10 6 Kasvanut kohtalaisesti Kasvanut vähän Vaikea arvioida. 15 m 3 )
OSA C: Säännöstelyn vaikutus kalojen ravintovaroihin Lähtökohta Inarijärven tila tiedetään säännöstelyn vaikutusseurannan ansiosta nykyään verrattain hyvin, mutta rantojen ekologista tilaa (vesikasvi- ja pohjaeläinlajisto) mittaava VPD-seurantamenetelmä ei kuitenkaan kuvaa määrällisiä vaikutuksia kalojen ravintovaroihin. Ravintovarat saattavat olla edelleen köyhtyneitä erityisesti kevätkuopan jälkeen alkukesästä. Tavoitteet Selvitetään nykysäännöstelyn vaikutus Inarijärven alkukesän pohjaeläinten määrään. Inarijärveltä ja säännöstelemättömiltä vertailujärviltä Muddus- ja Nitsijärveltä otetaan alkukesästä pohjaeläinnäytteet usealta näytepaikalta useasta syvyysvyöhykkeestä. Samanaikaisesti kerätään samoilta alueilta myös siikojen mahanäytteitä (Luke). Vertailuasetelmat Inari nykytila vs. Inari 1965; muutos pohjaeläimistössä 50 v. aikana Inari nykytila vs. vertailujärvet nykytila; säännöstelyn aiheuttama muutos Inari: alkukesä 2018 vs. loppukesä (1998-2017); muutos ravintotilanteessa kesän aikana Kaloille tarjolla oleva pohjaeläinravinto vs. siikojen käyttämä ravinto Toteutus Näytteenotto kesäkuussa (LAPELY, SYKE) Näytteiden poiminta ja määritys (konsultti) Analysointi ja raportointi (SYKE) Siikojen mahanäytteet (Luke) Kustannukset noin 30 000 + LAPELYn ja Luken virkatyötä