Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Mikä merkitys työpaikkarakenteiden muutoksella on tuottavuudelle? Katoaako työ vai muuttaako se muotoaan? Mitä pitäisi tehdä?
Työpaikkojen uudistuminen, työllisyys ja työn tuottavuus (kirjan luvut 2-4) Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8.10.2015
Lähde: Kansantalouden tilinpito Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrä Suomen yrityksissä 1975-2014 1 800 000 3 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 Työllisten määrä (vasen asteikko) Tehtyjen työtuntien määrä (oikea asteikko, milj.) 2 000 1 000 200 000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0
Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista ja kansantalouden tilinpidosta 1 600 000 Työpaikkavirrat ovat voimakkaat Jatkavat ja uudet työpaikat Suomen yrityksissä Työllisten määrä 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 92 877 1 123 723 224 764 1 272 936 1467000 1483100 133 120 1 363 280 400 000 Jatkavat työpaikat 200 000 0 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989
Työpaikkavirrat Suomessa ovat mittavia, 1989 2012, % 20 15 Työpaikkojen tuhoutumisaste Yrityssektori Työpaikkojen syntymisaste 10 5 Uusien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen Poistuvien toimipaikkojen työpaikat suhteessa työllisyyteen 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistoista.
Työpaikkarakenteiden uudistuminen ns. ylimääräisellä työpaikkavaihtuvuudella mitattuna on hidastunut, 1989/1994 2012/2014, % 30 25 Tehdasteollisuus Yksityiset palvelut 30 25 USA 20 15 10 USA Suomi (yritysrekisteri) 20 15 10 Suomi (yritysrekisteri) 5 5 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Bureau of Labor Statistics (USA) ja omat laskelmat Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta (Suomi).
Luovan tuhon mekanismi Tuottavuuden kasvu yritysten sisällä, uudet yritykset, poistuvat yritykset ja yritysten välinen rakennemuutos Tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho Yritysten tuottavuuden kasvun trendi t-5 t t+5 t+10 7
Työpaikkojen uudistumisesta luovaa tuhoa Tehdasteollisuuden työn tuottavuuden kehity 1975-2014 200% 180% 160% 140% 41,5 % 52 % 120% 100% 145 % 128 % 80% 60% 40% 20% 0% 2013 2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen teollisuustilastoaineistosta ja kansantalouden tilinpidosta
Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoista ja kansantalouden tilinpidosta Työntekijävirrat ovat työpaikkavirtojakin voimakkaammat Työpaikkojen uudet ja jatkavat työntekijät yritysten toimipaikoilla 1 600 000 Työllisten määrä 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 228 443 909 457 462 079 1 035 621 1 467 000 1 483 100 1 496 400 420 553 1 054 447 400 000 200 000 0 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992
26% 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% Palkat ovat reagoineet työmarkkinoiden tilanteeseen yritystasolla Tehdasteollisuus Uusien työntekijöiden sisäänvirtaaste Jatkavien työntekijöiden palkkaliukuma 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 10% -0,5 % 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistosta sekä Kauhanen & Maliranta
Ylimääräinen työpaikkojen vaihtuvuus on hiipunut, mutta ylimääräinen työntekijöiden vaihtuvuus kasvanut yksityisissä palveluissa, 1989/1992 2011/2012, % Lähde: Malirannan laskelmat Tilastokeskuksen yhdistetyistä työntekijä-työnantaja-aineistoista. 40 30 20 10 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Työn muutos ja palkanmuodostuk sen merkitys (kirjan luvut 5-6) Antti Kauhanen, ETLA & Mika Maliranta, ETLA 8.10.2015
Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt, 1995 2009 250 Yksityiset palvelut, indeksi, 1995=100 50 Yksityiset palvelut, %-osuudet 225 Korkea 40 Matala 200 Matala 30 Korkea 175 150 20 Keski 125 Keski 10 100 1995 2000 2005 2010 0 1995 2000 2005 2010 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 2009 0,20 Tehtävien siirrettävyys ulkomaille Yrityssektori Abstraktit tehtävät 1,95 0,10 Palvelutehtävien tärkeys 1,90 0,00 1,85-0,10 Muodollisen koulutuksen määrä (ast. oikealla) Rutiinitehtävien tärkeys 1,80-0,20 1995 2000 2005 2010 1,75 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkanmuodostus Työmarkkinoiden dynamiikka erilaista kuin aiemmin Teknologia ja globalisaatio kohtelevat eri ammatteja eri tavoin Yhtä suuret palkankorotukset sopivat huonosti tilanteeseen, jossa arvonlisäys työtuntia kohti kehittyy hyvin eri tavoin eri aloilla, yrityksissä ja ammateissa. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkkaliukumat ovat pienempiä työttömyyden ollessa korkealla tasolla, %-yksikköä 5% 4% 3% 2% 1% Palkkaliukuma (vasen asteikko) -6% -4% -2% 0% 2% 0% Työttömyysasteen muutos -1% (oikea asteikko, käännetty) 1985 1990 1995 2000 2005 2010 4% 6% ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Palkkojen joustavuus Palkkaliukumat ovat tuoneet palkkakehitykseen suhdannejoustavuutta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset palkat ovat kuitenkin jäykkiä. Nykyisessä alhaisen tuottavuuskasvun ja inflaation tilanteessa palkkojen joustavuus on entistä tärkeämpää. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Teknologinen murros & työn tulevaisuus (kirjan luku 7) Petri Rouvinen, ETLA 8.10.2015
Aethon TUG robotti Elizabethin sairaalassa Kentucky, USA 10 km/pv lääkkeitä ym. kuljetellen http://v.gd/ufns3m
Digimurros: Totta. Vielä edessä. Kanava #1: Kognitiivisia rutiineja ohjelmistoille. Autonomisesti toimivat & kontekstiaan ymmärtävät ohjelmistot & koneet muuttavat työn sisältöä... ehkä myös määrää.
Ihmistyön moniulotteisuutta aliarvioidaan Koneen yleiskäyttöisyyttä yliarvioidaan Koneen opettamisen & ylläpitämisen Ihmistyöintensiivisyys huomiotta
Rajalliset/vakioiset tarpeet Ei muutoksia toisaalla
Ongelmana runsauden jakaminen! Teknologia ei määrä (globalisaatio ehkä) Digi tehostaa työmarkkinoita monin tavoin Työn häviäminen vs normidynamiikka muutos on hyvinkin sulatettavissa Nettovaikutus työn määrän ehkä negatiivinen mutta rajallinen
Yhteenvetoa ja päätelmiä Vesa Vihriälä 8.10.2015
Työmarkkinat ovat monella tavalla dynaamiset Työpaikkoja tuhoutuu ja syntyy paljon, työsuhteista vielä enemmän Luova tuho keskeinen osa tuottavuuden nousua Teknologia tuhoaa työtä, mutta joustavilla markkinoilla syntyy aina uutta Ennusteet katovien työpaikkojen määristä eivät tavattomia historialliseen työpaikkojen uusiutumiseen nähden; varmuutta digi-murroksen vaikutuksista ei toki ole Polarisaatio aito ongelma, mutta siihen voidaan vaikuttaa Ongelma #1: riittämätön makrojoustavuus EMU-oloissa EMUun liityttäessä todettiin, että tarvitaan uudenlaista työvoimakustannusten joustoa, kun valuuttakurssin muutos ei mahdollista kilpailukykyongelmien korjaamista Ei ole toteutunut riittävästi matalan inflaation oloissa, vaikka liukumat ovat reagoineet; palkkamalttiin vasta 2013; sovitut EMU-puskurit pieniä, eikä edes täysin käytetty ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Ongelma #2: riittämätön mikrojoustavuus tehtävätason kilpailun oloissa Kilpailu haastaa entistä enemmän yksittäisten yritysten, niiden yksittäisten toimintojen ja jopa yksitäisten tehtävien kannattavuuden Menestyminen edellyttää kykyä sopeuttaa työehtoja ja muuttaa työvoiman kompositiota joustavasti yritystasolla / toimipaikkatasolla Kokeilutoiminta tarvitsee riskinottoa ja yksilötason kannustinpalkkausta Suomen palkanmuodostus ja irtisanomissuoja eivät tue joustavuutta tarpeeksi Paikallisen sopimisen alan laajeneminen a ja o Sallii palkkojen jouston yritysten ja työntekijäryhmien osalta irtisanomisten sijasta Helpottaa kannustinpalkkausta; auttaa pätevää johtoa tuottavuuden nostossa Tukee automaattisesti myös makrojoustavuutta, kun epäsymmetrisiä shokkeja Rekrytointikynnyksen madaltaminen tärkeää Em. mikrojoustavuus vähentää uuden henkilöstön palkkauksen riskejä Myös yksilökohtaisen irtisanomissuojan lievennys, takaisinottovelvoitteen poisto, pidempi koeaika pienentävät rekrytointikynnystä EMU-yhteensopivuus: myös kollektiiviset keinot hyödyllisiä, ainakin periaatteessa ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Työttömyysturvan rakennetta muokattava Korkean työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää rakennetyöttömyyden laskua Ansiosidonnaisen keston lyhentäminen Suomessa yksi luonteva keino Koulutuksen jatkuvaa kehittämistä ei saa lyödä laimin Osaaminen Suomen avainvahvuus Keskeinen keino hillitä työmarkkinoiden polarisaatiota Mitä varhemmasta vaiheesta kyse, sitä suurempi julkinen vastuu Pohjoismainen lähestymistapa teknologiaan ja kilpailuun yhä pätevä Hyväksytään rakennemuutoksen välttämättömyys Pyritään hyödyntämään sen tuomat mahdollisuudet Tuetaan ihmisiä koulutuksella ja turvaverkoilla ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY