KORJAUSRAKENTAMISEN ERIKOISTUMISKOULUTUS 2018 (2019) OPETUSSUUNNITELMA 30 op Hyväksytty Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa 27.3.2018
Sisällys A KORJAUSRAKENTAMISEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA... 3 1 TAVOITELTAVA OSAAMINEN... 3 2 OPPIMISEN ARVIOINTI JA SEN KRITEERIT... 4 3 OPINTOJEN OHJAUS... 4 4 KOULUTUKSEN KORKEAKOULUKOHTAINEN RAKENNE JA SISÄLLÖT... 5 5 AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN SEKÄ SUHDE ALAN YAMK KOULUTUKSEEN... 8 6 LAADUNVARMISTUS... 9 7 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN... 9 7.1 Koulutuksen profiili ja taso... 10 7.2 Hakukriteerit ja valintaprosessi... 10 7.3 Koulutuksen ajoitukset ja valmistuminen... 11 7.4 Kustannukset opiskelijalle... 12 8 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU... 13 B KORJAUSRAKENTAMINEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN PERUSTEET JA SÄÄDÖKSET... 14 1 KOULUTUKSEN YHTEISKUNNALLINEN PERUSTA... 14 2 KOULUTUKSEN ALAKOHTAINEN PERUSTELU... 14 3 ERIKOISTUMISKOULUTUS OSANA SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ... 15
A KORJAUSRAKENTAMISEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 TAVOITELTAVA OSAAMINEN Kohderyhmän muodostavat jo työelämässä toimineet rakennusalan ammattilaiset: pääsääntöisesti henkilöt, joilla on aiempi rakentamisen alueen (rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tai talonrakennustai LVI-alan) ylempi korkeakoulututkinto, arkkitehti-, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto. Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija: ymmärtää ja hallitsee korjausprosessin kokonaisuutena. ymmärtää ja hallitsee korjausrakentamishankkeen kokonaisuuden hallinnan ja pystyy kehittämään toimintaa siten, että varmistetaan terveellinen ja turvallinen rakennushankeen lopputulos. ymmärtää rakennusfysikaalisia ilmiöitä suhteessa toisiinsa; henkilö omaa kertaluokkien tajun. hallitsee korjaushankesuunnittelun periaatteet. kykenee suunnittelijana korjaushankkeiden suunnittelutehtävissä määrittelemään kuhunkin hankkeeseen parhaiten sopivat tekniset ratkaisut, joilla tilaajan asettamat vaatimukset täyttyvät. kykenee toimimaan työmaan toteutuksen valvontatehtävässä. Hän ymmärtää aikataulutuksen merkityksen ja kykenee huomioimaan työturvallisuusmääräykset ja ohjeet. kehittää korjausrakentamisen menetelmiä. hallitsee kustannustehokkuuden ja laskennan periaatteet korjausrakentamisessa. Hän hallitsee hankeen budjetoinnin ja rahoituslaskentaa. viestii monitasoisessa laajassa verkostossa ja ymmärtää viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeyden korjausrakentamisen hankkeessa. osaa toimiessaan kiinteistöjen tilaajaorganisaatioissa rakennuttaja- ja valvontatehtävissä johtaa ja valvoa korjaushankkeen toteutusta siten, että tilaaja saavuttaa hankkeen lopputulokselle sekä aikataululle ja kustannuksille asettamansa tavoitteet. toimiessaan korjaushankkeen rakentamisvaiheen toteuttajan tehtävässä kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan korjaustyöt siten, että määritelty lopputulos saavutetaan Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on lisätä kaikkien korjaushankkeen osapuolten, niin tilaaja-rakennuttajan kuin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden, keskinäistä yhteistyötä hankkeiden toteutuksessa. Tavoitteena on kerryttää yhteistä tietämystä toimivista suunnitteluratkaisuista ja rakentamisen aikaisista toimintatavoista.
2 OPPIMISEN ARVIOINTI JA SEN KRITEERIT Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksessa asiantuntijuuden osoittaminen tapahtuu luvussa 1 määriteltyjen osaamistavoitteiden pohjalta. Keskusteluun ja arviointiin osallistuvat erikoistumiskoulutuksen opiskelija, työnantajan edustaja ja koulutuksen järjestäjä. Koulutukseen liittyy kehittämistehtävänä 10 opintopisteen laajuinen työelämälähtöinen projekti, jossa opiskelijat tekevät opetuksen case-kohteina oleviin korjaushankkeisiin rakennuttamiseen, korjaussuunnitteluun tai rakentamisvaiheen toteutukseen liittyviä projektiluonteisia oppimistehtäviä. Erikoistumiskoulutuksen järjestävä korkeakoulu ohjaa ja arvioi nämä elinkeinoelämän kanssa sovitut kehittämisprojektit. Pääsääntöisesti kehittämisprojektien aiheet tulevat erikoistumiskoulutuksen opiskelijan työnantajilta. Kehittämistyöhön liittyvissä arviointikeskusteluissa ovat mukana opiskelija, kouluttaja ja työnantajan (työ- ja elinkeinoelämän) edustaja. Turun yliopiston vetämää kehittämishanketta Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksessa ja sen viitekehystä arvioinnin tavoitteiden ja menetelmien määrittelyssä hyödynnetään soveltuvin osin korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksessa. Oppimistulokset arvioidaan suhteessa kunkin opintojakson osaamistavoitteisiin. Opintojakson arviointikriteerit kuvataan tarkemmin opintojakson alussa. Asteikko on hyväksytty/hylätty tai numeerisesti 0-5. Jokaisen opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää opintojakson arviointiperusteet. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään yhden kuukauden kuluttua opintojakson päättymisestä ja noudattaen kunkin ammattikorkeakoulun opintorekisteriohjeistuksia. 3 OPINTOJEN OHJAUS JAMK käytänteiden mukaisesti.
4 KOULUTUKSEN KORKEAKOULUKOHTAINEN RAKENNE JA SISÄLLÖT Koulutuksen perusrakenne on jokaisessa korjausrakentamisen erikoistumiskoulutusta antavassa ammattikorkeakoulussa samanlainen. Toteuttamisen yksityiskohdista ja aikataulusta vastaa kukin toteuttava ammattikorkeakoulu. Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan korkeakoulujen ja kunkin oppilaitoksen paikallisten elinkeinoelämän yhteistyökumppaneiden, kuten kiinteistön omistajien yhteistyönä. Korkeakoulut toteuttavat koulutukseen sisältyvien teemat lähiopetuksena ja virtuaalisesti siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yhteisiin lähiopetustapahtumiin kussakin opetusta järjestävässä oppilaitoksessa. Teoriaopintojen osuus on 20 opintopistettä. Sen lisäksi jokainen suorittaa 10 opintopisteen laajuisen työelämälähtöisen projektin, jota teoriaopinnot tukevat. Kullakin opintoja tarjoavalla paikkakunnalla toteutetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa 10 opintopisteen laajuinen työelämälähtöinen projekti, jossa opiskelijat tekevät opetuksen case-kohteina oleviin korjaushankkeisiin rakennuttamiseen, korjaussuunnitteluun tai rakentamisvaiheen toteutukseen liittyviä oppimistehtäviä, jotka järjestävä korkeakoulu ohjaa ja arvioi.
Kuva: Korjausrakentamisen erkon toteutuksen kytkentä työelämälähtöisiin projekteihin. A) Korjausrakentamisen suunnittelu (5 op) Tavoitteet: Osallistuja pystyy toimimaan korjausrakentamiskohteen suunnittelutehtävissä. Sisältö: Opinnoissa perehdytään korjausrakennusprojektissa esiintyviin suunnittelun erityispiirteisiin. Opinnot sisältävät korjausrakentamiseen liittyvää rakennus- ja rakennesuunnittelua. Rakennussuunnittelun osuus: - Korjausrakentamisen materiaalit - Rakennuksen energiatehokkuus ja viranomaismääräykset Rakennesuunnittelun osuus: - Rakenteiden historia ja vanhojen rakenteiden kapasiteetit eri rakennusosissa - Pohja- ja perustuksen vahvistukset - Rakennuksen rungon ja vaipan kapasiteetti ja korjaukset - Vaurioituneiden rakenteiden vahvistus- ja korjausmenetelmien suunnittelu ja mitoitus - Korjausrakentamisen kuntotutkimusmittaukset ja mittauslaitteisto
B) Korjausrakentamisen toteutuksen hallinta (5 op) Tavoite: Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan korjausrakentamistoiminnan toteutustavat ja erityispiirteet uudisrakentamiseen verrattuna sekä oppia tuntemaan eri aikakausien rakenneratkaisuja ja niiden korjausmenetelmiä. Osallistuja hallitsee korjausrakentamiseen liittyvät työmaariskit ja osaa ottaa huomioon terveys- ja turvallisuusasiat töiden suunnittelussa, johtamisessa ja tilaamisessa kustannusvaikutuksia unohtamatta. Hän osaa miettiä soveltuvat tuotantotekniikat, laatia aikataulun ja budjetin sekä tarvittavan laadunvarmistuksen huomioiden mm. haitta-aineet, kosteuden- ja pölynhallinnan ja hallitsee korjausrakentamiseen liittyvät lupa-asiat sekä viestinnän. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään korjausrakentamisen: - toteutusmenetelmiin ja -tekniikkaan - korjausrakentamiseen liittyviin terveys- ja turvallisuusriskeihin - haitta-aineisiin (mikrobikasvustot ja asbesti) liittyviin työtapoihin - korjauskohteen toteutuksen viranomaisvaatimuksiin - pölyn- ja kosteudenhallintaan ja suojaustapoihin - korjausrakentamisen aikataulutekniikkaan - korjausrakentamiseen liittyviin riskeihin - korjauskohteen laadunvarmistukseen C) Korjausrakentamisen perusteet (6 op) Sisäilman epäpuhtaudet ja terveysvaikutukset (3 op) Tavoite: Osallistuja tuntee sisäilmaan ja rakennusterveyteen vaikuttavia tekijöitä ja ymmärtää tutkimustulosten merkityksen sekä sisäilman yhteyden terveysvaikutuksiin. Osallistuja hallitsee sisäympäristöön ja rakennusterveyteen liittyvää lainsäädäntöä ja tietää eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet. Sisältö Terveydensuojelulaki, asumisterveysasetus, muu lainsäädäntö Sisäilmaan ja rakennusterveyteen vaikuttavat seikat: haitta-aineet, hiukkaset ja kuidut, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, radon, mikrobit Terveysvaikutukset, riskinarviointi, altistumisen arviointi
Korjausrakentamisen rakennusfysikaalinen tarkastelu ja ilmiöiden ymmärtäminen (3 op) Tavoite: Keskeisenä sisältönä on rakennusfysiikkaan sisältyvien ilmiöiden ymmärtäminen ja kertaluokkien tajuaminen. Keskeisiä asioita ovat lämmön siirtyminen rakenteissa ja rakenteiden läpi sekä kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin ja siirtyminen rakenteiden sisällä sekä rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavirtaukset. Eri rakenneratkaisuihin liittyvien riskien tunnistaminen ja niiden ennakointi ja tehokkaiden korjausvaihtoehtojen tunteminen sisältyvät opintojaksoon. Esimerkkeinä käytetään todellisia kohteita ja niihin liittyviä riskirakenteita. Rakenteiden kostumis- ja kuivumisaikojen arvioinnilla on keskeinen osa rakennusfysiikkaosion sisällöissä. Opintojaksossa tarkastellaan matalaenergiatalojen ulkovaipan toimintaan liittyviä riskejä ja kuinka ne voidaan minimoida. D) Rakennuksen korjaus ongelmakohteissa (4 op) Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien korjaus Tavoitteena on nykyaikaisten kosteusvaurio- ja sisäilmaongelma korjausmenetelmien ymmärtäminen. Sisältö koostuu erilaisten korjausvaihtoehtojen sekä menetelmien soveltamisesta eri vauriotapoihin. Materiaaleina käytetään toteutuneita korjauskohteita, kirjallisia julkaisuja sekä materiaalitoimittajien tyyppihyväksyttyjä korjausjärjestelmiä. 5 AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN SEKÄ SUHDE ALAN YAMK KOULUTUKSEEN Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tapahtuvat ammattikorkeakoulujen AHOT-menettelyn periaatteet huomioiden ja korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelman ja osaamistavoitteiden pohjalta. Kukin toteutuksessa mukana oleva ammattikorkeakoulu vastaa oman ryhmänsä AHOT:oinnista. Erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintojaksojen hyväksiluku YAMK opintoihin käsitellään tapauskohtaisesti.
6 LAADUNVARMISTUS Erikoistumiskoulutuksen laadunhallinnassa noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää, jonka on auditoinut kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Koulutuksen perusteista sovitaan ammattikorkeakoulujen keskinäisissä sopimuksissa. Koulutusta suunnitellessa tehdään tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämätarpeiden selvittämiseksi. Opetussuunnitelman perusteet sekä koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyvät Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasiainlautakunta. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta ja työelämältä koottavan palautteen perusteella. Opiskelijoilta kerätään palaute koulutuksen puolivälissä ja päättövaiheessa. Työnantajilta kerätään vapaamuotoinen palaute koulutuksen päättövaiheessa. Palautteet käsitellään koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksista vastaavien kesken ja teknologiayksikön johtoryhmässä, joissa sovitaan tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja seurataan niiden toteutumista. 7 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Toteuttajina ammattikorkeakoulujen konsortio. Mukana ovat: Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu. Näistä TAMK ei osallistu 2018 syksyn toteutukseen. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohella monimuoto-opiskeluna. Oppimista tukevat lähi- ja verkko-opetus sekä kouluttajien antama ohjaus. Opintoihin kuuluu olennaisesti Työelämälähtöinen projektityö, joka integroidaan opiskelijan omaan työhön ja henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämiseen. Koulutus toteutetaan valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa ryhmään valitaan 20 opiskelijaa.
7.1 Koulutuksen profiili ja taso Erikoistumiskoulutus on uudentyyppinen koulutusmuoto, ja se sijoittuu tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle osaksi korkeakoulujen julkisia tehtäviä. Koulutus vastaa EQF 7 tasoa. Erikoistumiskoulutus on työelämän osaamistarpeita ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamista yhdistävä uusi aikuiskoulutusmuoto korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen muilla tavoin hankkineille. Tavoitteena on, että koulutuksen suorittanut kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määrätyllä työelämän osa-alueella (korjausrakentaminen) ja hallitsee asiantuntijaroolinsa edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen tai erityisasiantuntijuuden sekä sen yhteydet työ- ja toimintaympäristöön. Koulutuksen suorittaneen tulee kyetä analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoisalansa ammattikäytäntöjä tutkimustiedon menetelmin sekä toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet on kirjattu yksityiskohtaisemmin asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (2004/794) sekä asetukseen ammattikorkeakouluista (2014/1129). 7.2 Hakukriteerit ja valintaprosessi Valintaperusteet laaditaan yhteistyössä ammattikorkeakoululain kelpoisuusehtojen pohjalta ja määritellyn aikaisemman tutkinnon sekä rakennusalan työkokemuksen pohjalta. Yhteisesti sovitut valintaperusteet näkyvät myös yhteisesti suunnitellussa markkinointiviestinnässä, jonka jokainen ammattikorkeakoulu toteuttaa itse omalla alueellaan. Valintaperusteet: Valinta perustuu hakemuksiin, jotka pisteytetään. 1. Koulutustarpeen kuvaus ja motivaatio (max. pisteet yhteensä 50) Kerro nykyisestä toimenkuvastasi ja työtehtävistäsi. Miksi haet koulutukseen? Kuvaile koulutustarvettasi. Arvioi ja perustele miten organisoit opiskelun, työelämän ja muun elämän. 2. Työkokemus (max. pisteet yhteensä 40) Rakennus- ja kiinteistöalalla hankittu työkokemus yli 10 vuotta > 40 pistettä 5-9 vuotta > 20 pistettä 2-5 vuotta > 10 pistettä
3. Tutkintotodistus Korkeakoulututkinto > 10 pistettä Hakuaika on 2. - 30.4.2018. Mikäli hakuaikana ei saada 20 hakukelpoista hakijaa, jatketaan tarvittaessa hakua ja hakukelpoisia opiskelijoita otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli syksyn 2018 toteutuksen osallistujamäärä jää vajaaksi, Jyväskylän ammattikorkeakoululla voi olla valmiudet myös toiseen toteutukseen 2019 tai 2020. 7.3 Koulutuksen ajoitukset ja valmistuminen Tavoitteellinen opintojen suoritusaika on 1,5 vuotta. Lähiopetuspäivät ovat torstai ja perjantai klo 09:00-16:15. Perjantai aamupäivisin on pääsääntöisesti vierailevien asiantuntijoiden luentoja. Ajoitusuunnitelma Perjantai 21.9.18 Torstai 4.10.18 Perjantai 5.10.18 Torstai 15.11.18 Perjantai 16.11.18 Torstai 13.12.18 Perjantai 14.12.18 Torstai 24.1.19 Perjantai 25.1.19 Torstai 7.2.19 Perjantai 8.2.19 Torstai 21.3.19 Perjantai 22.3.19 Torstai 11.4.19 Perjantai 12.4.19 Torstai 16.5.19 Perjantai 17.5.19
Torstai 19.9.19 Perjantai 20.9.19 Torstai 7.11.19 Perjantai 8.11.19 (Lauantai 9.11.19) Erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä vastaavat ammattikorkeakoulut voivat sopia todistuksen tarkemmasta muodosta ja sisällöstä yhteistyössä, jotta eri ammattikorkeakoulujen myöntämät todistukset ovat yhteneviä. Kukin ammattikorkeakoulu antaa todistuksen jokaiselle opintonsa hyväksytysti suorittaneelle. Osasuorituksista ei anneta erillisiä todistuksia. Todistuksen tarkemman muodon ja sisällön mukana olevat ammattikorkeakoulut sopivat keskenään. 7.4 Kustannukset opiskelijalle Erikoistumiskoulutus on opiskelijalle maksullista. OKM tukee korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksen toteutumista vuosina 2017 2020. Koulutuksen opiskelijamaksu on 1 000 (alv 0 %). / opiskelija. Hintaan sisältyvät sekä ammattikorkeakoulukohtaiset että koulujen verkostona toteutetut lähijaksojen opetukset ja myös etäopintojen, HOPS-keskustelujen ja kehittämishankkeen ohjaukset opintojaksokuvausten mukaisesti. Matkustus-, majoitus- ja ruokailukustannuksista lähiopiskelun aikana osallistuja vastaa itse. Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten ja organisaatioiden on mahdollista saada verotuksessa koulutusvähennys, joka koskee kokopäiväisten ja vakituisten työntekijöiden lisäksi myös osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä.
8 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU Raksa Erko -rakennusalan erikoistumiskoulutuksen kehittäminen -hankkeessa kevään 2016 aikana tehtiin valtakunnallisesti kiinteistöjen omistajille, korjaushankkeiden suunnittelijoille sekä urakoitsijoille sähköinen kysely ja teemahaastatteluja, joiden avulla selvitettiin elinkeinoelämän osaamistarpeita keskittyen korjausrakentamisen alueelle. Selvityksen pohjalta rakennusalan korkeakoulutus painottuu valtaosaltaan uudisrakentamisen koulutukseen ja korjausrakentamisen osuus on opetussuunnitelmissa vähäisempi. Vastuuopettajina koulutuksessa tulevat toimimaan lehtori Marko Viinikainen ja koulutusvastaava Pekka Lähdesmäki.
B KORJAUSRAKENTAMINEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN PERUSTEET JA SÄÄDÖK- SET 1 KOULUTUKSEN YHTEISKUNNALLINEN PERUSTA Korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä on Suomessa ohittanut uudisrakentamisen osuuden. Tulevaisuudessa sen ennustetaan haukkaavan yli 60 % talonrakentamiseen käytetystä rahamäärästä. Syitä on useita: valtaosa rakennuskannastamme on peruskorjausiässä, korjausvelka lisää ongelmia rakennuksissa ja maassamuutto sekä väestön ikääntyminen edellyttävät muutoksia rakennusten käyttötarkoitukseen ja toimivuuteen. Tuoreimmassa rakentamisen tilaa tarkastelevassa selvityksessä (ROTI 2015) rakennuskantamme sai kouluarvosanaksi vaatimattoman 7 ja suunta osoittaa edelleen alaspäin. Korjausrakentamisessa tarvitaan lisää syventävää osaamista koko rakentamisen ketjuun. Ammattitaitoisista suunnittelijoista, korjaajista ja valvojista on jo nyt kova pula ja heistä käydään tiukkaa kisaa rakennusalan tilaajien kesken. Tämä korostuu työmailla, missä on kyse sisäilmaongelmista tai kosteus- ja homevaurioista. Arviolta 25 000 rakennusalan ammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Erikoisosaamisen tarve kasvaa koko ajan kokeneiden ammattilaisten jäädessä eläkkeelle. Eri tahojen tekemien selvitysten mukaan korjausrakentamisen alueella vaurioituneiden rakennusten tutkimiseen ja korjaamiseen erikoistuneita osaajia tarvitaan lähivuosina lisää jopa 20 000. 2 KOULUTUKSEN ALAKOHTAINEN PERUSTELU Raksa Erkon osaprojektina elinkeinoelämälle tehdyn selvityksen tuloksena korjausrakentamisen erikoistumiskoulutustarve kohdentuu erityisesti seuraaville aihealueille: - Sisäilman epäpuhtaudet ja terveysvaikutukset - Rakennusfysikaalinen tarkastelu ja ilmiöiden ymmärtäminen - Korjaussuunnittelu; sisäilma- ja kosteusvauriokorjausten suunnittelu - Kosteudenhallinta - Korjaushankkeen kustannushallinta, aikataulusuunnittelu, valvonta ja ohjaus - Korjausrakentamisen työmenetelmät ja työn suunnittelu sekä toteutuksen laadunvarmistus - Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmien korjaus Yllämainitut teemat toistuivat osaamistarpeina ja -tavoitteina sekä sähköisen kyselyn että haastattelujen tuloksena. Elinkeinoelämä painotti tärkeänä erikoistumiskoulutuksen sisältönä koko korjausprosessin hallintaa, korjausrakentamisen menetelmien kehittämistä sekä erityisesti kustannustehokkuuden
ja -laskennan hallitsemista. Myös viestintäosaaminen ja hankesuunnittelun hallinta nousivat esiin tärkeinä. 3 ERIKOISTUMISKOULUTUS OSANA SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ Erikoistumiskoulutus on ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää koulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen saavuttaneille. Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia. Erikoistumiskoulutukset rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille. Erikoistumiskoulutuksen valtioneuvoston asetuksella säädetty vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija asema ammattikorkeakouluissa vastaa pääsääntöisesti tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden asemaa, jolloin opiskelijaksi ottaminen, valintaperusteista päättäminen ja yhdenmukaiset valintaperusteet, opintosuoritusten arviointi, hyväksiluku ja korvaaminen, oikaisun ja muutoksen hakeminen ja kurinpito, opiskelijaksi ilmoittautuminen ja paikan vastaanottaminen koskevat myös erikoistumiskoulutusta. Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä maksuja valtioneuvoston asetuksella säädetyn enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksu on 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Erikoistumiskoulutuksilla luodaan järjestelmällinen mahdollisuus tutkinnon jo suorittaneille (tai vastaavan osaamisen saavuttaneille) ja työelämässä jo toimineille henkilöille, syventää asiantuntijuutta, suunnata osaamista uudelleen muutoin kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja tukea joustavasti uusien nousevien asiantuntijuusalueiden tarpeita. Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Säädökset: Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1173/2014 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 1438/2014 Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta 1437/2014 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/2014