Taustaa. Valtuustokausi

Samankaltaiset tiedostot
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2008

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

Kajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus ja laaja hyvinvointisuunnitelma

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Lasten hyvinvointi Helsingissä

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2008

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2017

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

TILASTOKATSAUS 8:2016

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

Transkriptio:

Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7

Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia (terveydenhuoltolaki / ). Kunnan on lain mukaan seurattava asukkaittensa terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kunnan on siksi laadittava jokaisella valtuustokaudella laaja hyvinvointikertomus (terveydenhuoltolaki / ). Sen lisäksi kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain raportti kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä. Mustasaaren kunnanjohtaja asetti kuntaan.. hyvinvointitiimin, jonka tehtävänä on muun muassa sovittaa yhteen hyvinvointikertomus ja hyvinvointitilinpäätös, sovittaa yhteen hyvinvointipoliittisten linjausten toteuttaminen sekä käsitellä yhteisiä henkilöstöasioita. Tiimiin kuuluvat kunnanjohtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja, ylilääkäri, HR-päällikkö, työsuojelupäällikkö ja vapaa-aikapäällikkö. Kunnan pakolaisvastaanoton myötä hyvinvointitiimiin on osallistunut muiden tiiminjäsenten lisäksi pakolaiskoordinaattori, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, aikuisopiston rehtori, isännöitsijä ja kiinteistöpäällikkö. Hyvinvointitiimin laajempi kokoonpano kokoontuu tarvittaessa. Hyvinvointitiimi tekee tiivistä yhteistyötä kehittämistiimin kanssa, joka käsittää kunnan muut toimialat. Valtuustokausi Laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa... Hyvinvointikertomuksen laati hyvinvointitiimi, joka valitsi jaksolle seuraavat painopistealueet: Nuorten parissa tehtävä ennalta ehkäisevä terveystyö (päihteiden käytön, kiusaamisen vähentäminen ym.) Nuorten aikuisten työllistäminen (pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen) Ikäihmisten vapaa-aika ja terveys Väestön mielenterveys ja hyvinvointi Vanhemmuuden tukeminen Hyvinvointikertomusta on seurattu vuosittaisissa hyvinvointitilinpäätöksissä. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden seuranta on pohjana laajalle hyvinvointikertomukselle 7. Edellisen valtuustokauden tulokset on koostettu seuraavaan tekstiin. Väestörakenne Mustasaaren väkiluku oli 9 henkeä... Väestöstä 9 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia, 9 prosenttia suomea ja prosenttia jotain muuta kieltä. Vuosina väkiluku on kasvanut 7 hengellä. Nettomuutto, eli ero kunnasta muuttaneiden ja kuntaan muuttaneiden välillä, on ollut heikosti positiivinen edellisen valtuustokauden aikana (vuosina ja ). Koko Pohjanmaalla nettomuutto on ollut negatiivista koko jakson ajan.

Väestöennuste vuoteen osoittaa, että väkiluvun odotetaan lisääntyvän noin 7 hengellä vuoteen verrattuna. Kasvu on suurinta ryhmässä 7 vuotta täyttäneet. Yli 7-vuotiaiden määrän odotetaan lisääntyvän 79 hengestä henkeen. Ikääntyneiden määrän kasvun vuoksi demografisen huoltosuhteen odotetaan nousevan. Demografinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta alle -vuotiasta ja yli -vuotiasta on sataa työikäistä ( -vuotiasta) kohden. Mitä enemmän lapsia tai eläkeläisiä, sitä suurempi huoltosuhde. Mustasaaren demografinen huoltosuhde on noussut vuosina. Perheiden määrä Mustasaaressa on kasvanut. Perheen muodostaa yhdessä asuva avio- tai avopari ja heidän lapsensa, toinen vanhemmista lasten kanssa ja lapseton avio- tai avopari. Perheiden kokonaismäärästä (: 7) lapsiperheitä on, prosenttia. Kuten muuallakin maassa, yhden vanhemman lapsiperheiden määrä kasvaa vähitellen. Päivähoidossa olevien -vuotiaiden lasten osuus on Mustasaaressa korkeampi kuin muualla maassa. Työ ja työllisyys Koulutustaso Mustasaaressa ja Suomessa nousee jatkuvasti. Koulutustasoa mitataan väestön keskimääräisellä peruskoulun jälkeisen koulutusajan pituudella. Mustasaarelaiset ovat opiskelleet keskimäärin,9 vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Koulutustason noustessa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien nuorten määrä pienenee. Työttömyys on vuosina lisääntynyt koko maassa. Työttömyystilasto osoittaa vuosikeskiarvoa, joka on laskettu kunkin kuukauden luvuista vuoden aikana. Vuonna työnhakijaksi ilmoittautuneita oli Mustasaaressa 7, prosenttia työvoimasta. Vuonna pitkäaikaistyöttömiä oli prosentti työvoimasta. Vuonna luku oli noussut, prosenttiin. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut keskeytyksettä työttömänä vähintään vuoden. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, toimenpiteiltä työttömiksi jääneet ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneet. Indikaattori Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys) osoittaa vaikeasti työllistyvien -vuotiaiden osuuden. Vaikeasti työllistyvät on ilmoitettu suhteessa vastaavanikäiseen väestöön, koska tässä ryhmässä on myös henkilöitä, jotka eivät kuulu työvoimaan. Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut viime vuosina niin, että vaikeasti työllistyviä oli,9 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä vuonna. Vuonna luku oli, prosenttia. Talous Gini-kerroin kuvaa tulojen jakautumista. Mitä suurempi Gini-kerroin, sitä suuremmat tuloerot. Vuonna Mustasaaren Gini-kerroin oli, prosenttia ja koko maan 7, prosenttia. Mustasaaren Gini-kerroin on pysynyt pitkään samalla tasolla. Toimeentulotuen saajien osuus ei ole muuttunut mainittavasti viime vuosina. Vuonna toimeentulotukea sai, prosenttia -vuotiaista. Vuonna toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli, prosenttia kaikista lapsiperheistä. Vuonna toimeentulotukea sai, prosenttia vuotta täyttäneistä. Indikaattorit osoittavat, että toimeentulotukea saavien osuus on kaikissa ryhmissä Mustasaaressa pienempi kuin koko maassa. Myös vuotta täyttäneiden täyttä kansaneläkettä saavien osuus on Mustasaaressa pienempi kuin muualla maassa. Kunnan pienituloisuusaste on pysynyt samalla tasolla ja on alhainen verrattuna muuhun maahan. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään :tä prosenttia suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Myös lasten pienituloisuusaste on alhainen verrattuna muuhun maahan.

Asuminen Kotitalouksien määrä Mustasaaressa kasvaa koko ajan. Vuonna Mustasaaressa oli asuntokuntaa. Näistä prosenttia oli ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei oteta lukuun. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on pysynyt samana vuosina. 7 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet hieman jakson aikana. Vuonna kotona asui noin 9 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Kotona asuvista, prosenttia sai säännöllistä kotihoitoa ja,9 prosenttia oli omaishoidon piirissä. Vuonna tehostetun palveluasumisen yksikössä asui, prosenttia ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli, prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Terveys ja hyvinvointi Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet hieman viime vuosina. Tilastoon sisältyvät kaikenlaiset avohoidon käynnit, ja yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyntejä. Vuonna vähintään yksi lääkärikäynti oli, prosentilla väestöstä. Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden osuus on pysynyt suhteellisen samanlaisena viime vuosina (vuonna tuhatta asukasta kohti ). Mustasaari on muuhun maahan verrattuna alhaisella tasolla. Myös kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärä tuhatta alle -vuotiasta kohti on pysynyt samalla tasolla. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden -vuotiaiden osuus tuhatta henkeä kohti vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut jakson aikana, prosentista 9, prosenttiin. Kouluterveyskysely 7 Vuodesta tauolla ollut kouluterveyskysely on tehty vuonna 7. Sen tulosten mukaan nuoret kokevat, että heillä on jossain määrin vähemmän läheisiä ystäviä kuin aiemmin ja kiusaaminen yläkoulussa on lisääntynyt muutaman prosenttiyksikön 7, prosenttiin. Lukiolaisnuorista lähes neljännes (,9 prosenttia) ilmoittaa terveydentilansa olevan keskinkertainen tai huono, eli tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan vuodesta ( prosenttia). Yläkoululaisilla vastaava osuus on prosenttia, eli samalla tasolla vuodesta. Luvut ovat vertailukelpoisia koko maan ja Pohjanmaan lukuihin. Sikäli kuin ylipainoisuutta pidetään terveyden indikaattorina, voidaan ainakin todeta, että lukiolaiset kokivat ylipainoisuuden vähentyneen vajaasta 7 prosentista (vuonna ), prosenttiin. Yläkoululaisilla osuus pysyy tasaisemmin runsaassa prosentissa (vuosina ja 7). Päihteidenkäyttö on lisääntynyt lukiolaisilla prosenttiin ja alkoholinkäyttö prosenttiin, kun taas tupakointi on vähentynyt alle yhteen prosenttiin.. ja 9. -luokkalaisten alkoholinkäyttö on päinvastoin vähentynyt 7 prosentista prosenttiin, samaan tasoon kuin päihteidenkäyttö, kun taas tupakointi on lisääntynyt yhdellä prosenttiyksiköllä 7 prosenttiin. Keskusteluilmapiiri nuorten ja vanhempien välillä on parantunut kunnassa viime vuosina. Vuonna keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa kokeneiden osuus oli, prosenttia lukiolaisista ja, prosenttia. ja 9. -luokkalaisista, kun tuoreimmassa tutkimuksessa luvut ovat laskeneet 7 ja, prosenttiin. Vuoden 7 luvut ovat lähellä koko maan lukuja, kun taas Pohjanmaan luvut ovat hieman korkeammat.

Yhteenveto trendeistä Mustasaaren väkiluku on kasvanut jakson aikana, ja väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu. Kasvu on edelleen suurinta vanhemmissa ikäryhmissä, minkä vuoksi myös demografinen huoltosuhde nousee. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on jatkanut kasvuaan kauden aikana. Koulutustaso nousee Mustasaaressa koko ajan ja koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee. Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on kuitenkin kasvanut jakson aikana. Myös vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut. Taloudelliset indikaattorit osoittavat, että asukkaiden taloudellinen tilanne on parempi Mustasaaressa kuin koko Suomessa. Tulonjakoa, toimeentulotukea ja pienituloisuusastetta osoittavat indikaattorit ovat kaikki pysytelleet samalla tasolla jakson aikana. Kotitalouksien kokonaismäärä Mustasaaressa on kasvanut. 7 vuotta täyttäneiden yksin asuvien osuus on kasvanut. 7 vuotta täyttäneiden tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus on kasvanut jakson aikana, kun taas 7 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on pienentynyt. Nuorista runsas viidennes ilmoittaa terveydentilansa olevan keskinkertainen tai huono. Lasten ja nuorten psykiatriakäynnit ovat lisääntyneet jakson aikana. Indikaattorit osoittavat, että yhä useampi saa sairauspäivärahaa mielenterveysperusteisesti. Mustasaaressa on muuhun maahan verrattuna alhainen päihdehuollon käyttötaso.

Valtuustokauden 7 laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointitiimin tavoite-, toimenpide- ja seurantaehdotus Kunta pyrkii toiminnallaan edistämään kuntalaisten hyvinvointia, mikä näkyy niissä sitovissa tavoitteissa, jotka lautakunnat ja kunnanhallitus vahvistavat ja joista ne vastaavat kunnanvaltuustolle. Nämä tavoitteet ovat tärkeänä ohjenuorana talousarviotyössä ja kunnan päivittäisessä toiminnassa. Mustasaaren kunnan hyvinvointikertomus 7 sisältää seuraavat painopistealueet:. Lasten ja nuorten parissa tehtävä ennaltaehkäisevä terveystyö. Kaikkien ikäryhmien työllisyys. Ikäihmisten vapaa-aika ja terveys. Väestön mielenterveys ja hyvinvointi. Vanhemmuuden tukeminen. Toimiva kotouttaminen Painopiste Toimenpide Vastuu Ennaltaehkäisevä terveystyö lasten ja nuorten parissa Kaikkien ikäryhmien työllisyys Ikäihmisten vapaa-aika ja terveys Väestön mielenterveys ja hyvinvointi Vanhemmuuden tukeminen Toimiva kotouttaminen Toimiva oppilashuolto Etsivä toiminta, työllistämispanostukset ja kurssitoiminta Kulttuuri- ja kurssitoiminta Hyvä terveydenhuolto ja asuminen Riittävät resurssit perheneuvolassa, psykiatrisessa tiimissä ja oppilashuollossa Yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa. Tuki kurssien, ryhmätoiminnan, vanhempaintapaamisten ja keskustelutilaisuuksien kautta Noudatetaan kotouttamisohjelmaa Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Vapaa-aika/nuorisopuoli, työllistämistuki ja aikuisopisto Aikuisopisto, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistystoimi Päihdehuollon yhteistyö Sivistystoimi ja aikuisopisto, sosiaali- ja terveydenhuolto Kaikki toimialat Valittujen indikaattoreiden avulla hyvinvointitiimi osoittaa tilastollisesti kunnan tilanteen ja sen, miten kuntalaiset ovat käyttäneet kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä joitakin erityishuollon palveluja. Seurantaan käytetään Sotkanetin tietopankkia ja toimialojen omaa seurantaa. Kouluterveyskyselyn 7 tulokset esiteltiin lähtökohtana lapsia ja nuoria koskevalle painopistealueelle laajassa hyvinvointikertomuksessa.

Liite: Kaaviot Sotkanetin ja kouluterveyskyselyn 7 indikaattoreista. Kaaviot Sotkanetin ja kouluterveyskyselyn 7 indikaattoreista Väestörakenne Kuntien välinen nettomuutto / asukasta,, - -, - - -, - - -, -, -, - -7 Pohjanmaa Mustasaari -, Huoltosuhde, demografinen 7 Koko maa, 7,, 9, Pohjanmaa,,,,9 Mustasaari,,,, Perheet yhteensä Koko maa 7 7 7 7 Perheet yhteensä Pohjanmaa 9 9 Perheet yhteensä Mustasaari 7 7 7 7

Lapsiperheet, % perheistä 9 7 Koko maa 9,,9,7, Pohjanmaa 9,,9,,9 Mustasaari,,,7, Yhden vanhemman perheet, % lapsiperheistä Koko maa,,,, Pohjanmaa,,, Mustasaari,,7,, Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7 Koko maa 7, 7,9,, Pohjanmaa,, 7,, Mustasaari 9,7,,, 7

Työ ja työllisyys Koulutustasomittain 9 7 Koko maa Pohjanmaa 7 Mustasaari 9 9 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 9,,, Pohjanmaa,,,9 Mustasaari,,,9 Työttömät, % työvoimasta Koko maa,,,, Pohjanmaa 7 7,7, 9, Mustasaari,,, 7,

Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Koko maa, 7, 7 Pohjanmaa,,7, Mustasaari 7, 7,9,,,,,,, Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Koko maa,,,,7 Pohjanmaa,,,, Mustasaari,,, 7 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % -vuotiaista Koko maa,,, Pohjanmaa,7,,, Mustasaari,,9,,9 9

Talous Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Koko maa 7, 7 7, Pohjanmaa,9,,7 Mustasaari,9,9, 7 Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 7 7, 7, Pohjanmaa,,9 Mustasaari,9, Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa,9,, Pohjanmaa, 9,7 Mustasaari,,,

Täyttä kansaneläkettä saaneet vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä,,, Koko maa,,,, Pohjanmaa,,7,7, Mustasaari,7,7,7,,,,,,,,, Toimeentulotukea saaneet vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa,,, Pohjanmaa,9,9 Mustasaari,,, Kunnan yleinen pienituloisuusaste Koko maa,,7 Pohjanmaa,,, Mustasaari,,9,

Lasten pienituloisuusaste Koko maa,,, Pohjanmaa 9,,, Mustasaari,,, Asuminen Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Koko maa 9, 9, 9, 9, Pohjanmaa 7,9 7,9, Mustasaari,,, 7 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista,,,,,,,,,, Koko maa,,, 7,7 Pohjanmaa,,,, Mustasaari 9, 9,,7,

9, 9 9, 9 9, 9, 7, Kotona asuvat 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 9, 9, 9, Pohjanmaa 9 9,9 9, Mustasaari 9, 9, 9, 7 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa,,7 7, Pohjanmaa,9 7 7, Mustasaari,,, Vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 7 vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,, Koko maa,,, Pohjanmaa,,9,7 Mustasaari,,,

Terveys ja hyvinvointi Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Koko maa 9,,, 9, Pohjanmaa,,,7, Mustasaari,,,7, 9 7 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Koko maa,,, Pohjanmaa,9,, Mustasaari,, Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta 7 Koko maa 7 7 7 Pohjanmaa Mustasaari 9

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 7,7,,, Pohjanmaa,,9,, Mustasaari,,, 9, Säännöllisen kotihoidon piirissä.. olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa,9,,, Pohjanmaa,,,, Mustasaari 9 9, 9,7, Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa,,,7 Pohjanmaa,,, Mustasaari,,9

Kouluterveyskysely 9 7 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa 7,, 7, Pohjanmaa,7,7,9 Mustasaari, 7 9 7 Ei yhtään läheistä ystävää, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,7,, Pohjanmaa,, 9, Mustasaari 9,,9 7, Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa,9, 9,7 Pohjanmaa 9,,,7 Mustasaari,,9

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,,9, Pohjanmaa,7,, Mustasaari 9,,,,,,,,,, Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa,,, Pohjanmaa,,, Mustasaari,9 9 7 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa 7,7 7, Pohjanmaa,,, Mustasaari,, 7, 7

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa, 9,, Pohjanmaa 9, 7,,7 Mustasaari, 7,, Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,,, Pohjanmaa,,, Mustasaari, 7, Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa 9,9, Pohjanmaa 7,, 7, Mustasaari 7,, 7,9

9 7 Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,7,9 7, Pohjanmaa,9,, Mustasaari,,, 9 7 Tupakoi päivittäin, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista Koko maa 9,,, Pohjanmaa 9, 7, Mustasaari 9,,,9 Tupakoi päivittäin, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,,,9 Pohjanmaa, 9, 7, Mustasaari, 7, 9

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa 7,,, Pohjanmaa,9 9,, Mustasaari 7,, 7 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa 9,, 7,9 Pohjanmaa,,, Mustasaari 9,,, Ylipainoisuus, % lukion. ja. vuoden opiskelijoista 7 Koko maa,,, Pohjanmaa,7,7,7 Mustasaari,9,,

Ylipainoisuus, %. ja 9. luokan oppilaista 7 Koko maa,,,9 Pohjanmaa 7, 9, 9, Mustasaari,,,