LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2001 Syöväntorjuntatyö koskettaa jokaista suomalaista. Toivotan 50-vuotisjuhlavuottaan viettävälle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle jatkuvaa menestystä arvokkaassa ja tärkeässä työssä. Att bekämpa cancer berör varje finländare. Jag tillönskar 50-årsjubilerande Sydvästra Finlands Cancerförening fortsatt framgång i ett viktigt och uppskattat arbete. Länsi-Suomen läänin maaherra Landshövdingen i Västra Finlands län
2 N:o 1 2001 Nyt rahastosäästäjäksi tutussa Tapiolassa. Turvallinen 50-vuotias Suomalainen yhteiskunta on vahvalla kehitysuralla. Ero vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen on suuri. Kansantalouden perustan lujittaminen on tuottanut tulosta. Laman hoitoon otettu valtion velka edellyttää kuitenkin julkista menokuria. Velka ja sen korko ei alene siirtämällä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta lähivuosien lähtökohdat ovat kohtuulliset. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna käytämme sosiaalimenoihin EU-maiden keskiarvoa vähemmän rahaa. Terveydenhuollon menotaso on painunut OECD-maiden vertailussa keskitason alapuolelle. Suomalaiset ovat tästä huolimatta varsin tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmään. Paljon keskustelua herättäneet tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti katsottuna pienet, samoin köyhyysaste on alhainen. Lama jätti meihin pitkälle ulottuvia jälkiä. Selvimmin sen seuraukset näkyvät pitkäaikaistyöttömyytenä, joka ei ole vähentynyt eikä tahdo vähentyä riittävästi. Vaikeita kysymyksiä ovat joidenkin erityisryhmien asema, vanhusten palvelujen puutteet, henkilöstön kuormitus sekä erityisesti nuorten syrjäytyminen. Lähivuosina on lisäksi haettava vastaus useaan kysymykseen. Sellaisia ovat väestön ikääntyminen, kansantalouden kehitys, työllisyysaste ja työttömyyden taso, työelämän muutokset, köyhyys ja syrjäytyminen, väestön terveydentila, aluekehitys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Olemme sidoksissa sekä globaaliin että eurooppalaiseen kehitykseen. Talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan välillä on kiinteä yhteys. Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa on tärkeää vahvistaa rakenteita, jotka antavat jokaiselle mahdollisuuden parantaa omaa elämänsä hallintaa. Julkisen varoin järjestetyn sosiaaliturvan on vastattava entistä paremmin ihmisten toiveita ja tarpeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toimeentuloturvan on tarjottava asianmukainen hoito ja riittävä toimeentulo silloin, kun ihmisen toimintakyky ja elämäntilanne sitä edellyttää. Ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan on samalla selkeästi korostettava. Tulevat vuodet edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta hyvää yhteistyötä. Julkisen sektorin lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin panos. Yksityinen sektori ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa; järjestöt tuottavat yli viidenneksen sosiaalipalvelujen tuotannosta. Suomessa on osoittautunut hyväksi vapaaehtoisten sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitusmalli. Raha-automaattivaroin on voitu rakentaa tälle kolmannen sektorin työlle kestävä pohja. Tämän rahoitus- ja toimintamallin säilyttäminen on meille tärkeää myös tulevaisuudessa. Samalla on syytä hakea uusia, sosiaali- ja terveydenhoidon eri toimijoiden välisiä yhteistyön alueita, jossa ne voivat tukea ja täydentää toistensa työtä. Vapaaehtoiset syöpäjärjestöt ovat tärkeä osa järjestöjen arvokasta työtä. Esitän arvostavan kiitoksen teille lukemattoman monille vapaaehtoisille, jotka vuosikymmenien aikana olette rakentaneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä tämän päivän vahvan, turvallisen, 50-vuotiaan palveluyksikön. valtiosihteeri, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja joustavaa, kun teet sen Tapiolan säästö- ja sijoitusvakuutusten kautta. Kaikki vakuutuksiin liitettävät rahastot ovat pääosin indeksi- ja korirahastoja, joiden alhaiset kustannukset merkitsevät Sinulle parempaa tuottoa. Kysy lisää vakuutusten verotuksesta asiantuntijoiltamme tutussa palvelutoimistossa, Eerikinkatu 6 b tai soita (02) 416 1200. puh. 2388550 fax. 2388547 vesma@wakkanet.fi www.tilausmatkatvesma.fi TILAUSAJOLIIKENTEESEEN ERIKOISTUNUT Huolenpitoa ympäri vuorokauden Turvapuhelin on puhelinverkkoa hyväkseen käyttävä kotipuhelimeen liitettävä laite, jonka välityksellä asiakas voi kutsua apua ympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ranteessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä. Sairaankuljetus Kotilääkäri Kotipalvelu/sair.hoito Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoidon ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoidollista neuvontaa. Tiedustelut: Turvapalvelut 02 276 1111 Sairaankuljetus 02 251 1211 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 TURKU puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601) Toimittajat: Paula Heino, Henrik Lauren, Marja Myllyluoma, R. S. Paavola, Tuula Vainikainen ja Viivi Vuorinen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh. suoraan 2657 687) Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Valokuvaajat: Jonny Holmén ja Studio Brahe Painos: 255.000 Painopaikka: TURUN SANOMAT Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2001 A member of Metso Corporation LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 299, 21230 ASKAINEN puh. 02-431 2515 AVOINNA 15.5. - 31. 8. KLO 10.30 17.00
N:o 1 2001 3 Syövän hoitotulokset parantuneet merkittävästi -Puolet syöpään sairastuneista paranee täysin, ja toisen puolen elinpäiviä voidaan nykyisillä hoitomuodoilla lisätä tai elämänlaatua parantaa, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan onkologian klinikan ylilääkäri ja Turun yliopiston onkologian professori Seppo Pyrhönen. Viimeisen 20 vuoden aikana syövän hoitotulokset ovat kohentuneet huimasti. Syöpädiagnoosi aiheuttaa ahdistusta niin potilaassa kuin omaisissa. Syöpä ei onneksi enää koidu kohtalokkaaksi likimainkaan kaikille siihen sairastuville. Tilastot kertovat selvää kieltään hoitotulosten paranemisesta. Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin piirissä elossa olevien syöpäpotilaiden määrä vuonna 1972 oli 6 988 henkilöä, kun vuonna 1999 syövän sairastaneista oli elossa 20 877 henkilöä. Samana ajanjaksona uusien syöpäpotilaiden määrä nousi noin puolella. -Suomi on syövän ennusteen ja hoidon kannalta hyvällä eurooppalaisella tasolla. Syöpä ja sen ennuste vaihtelee mm. syöpälajista riippuen. - Esimerkiksi mahdollisuus parantua täysin naisten yleisimmästä syövästä, rintasyövästä, on jo oikein hyvä. Samoin huonomaineinen ihosyöpä, melanooma, on syöpälaji, josta noin 80 prosenttia paranee. Myös monen muun syövän ennuste on kohentunut, Pyrhönen kertoo. Valistuneisuus ja varhainen toteaminen auttavat Rintasyövän ennusteen paranemista on edistänyt varhainen syövän toteaminen. Naiset ovat tietoisia siitä, että rintoja kannattaa tarkkailla. Säännölliset mammografiatutkimukset ovat edesauttaneet Uusien hoitomuotojen tehokkuus tuo toivoa tähän työhön. Sairaalatyöhön toivoisimme nykyistä enemmän henkilöresursseja, jotta meillä olisi enemmän aikaa kullekin potilaalle, ylilääkäri Seppo Pyrhönen sanoo. syöpäkasvaimen havaitsemista yhä pienempänä. - Lääkärille myös hakeudutaan nykyisin helpommin kuin ennen, tässä valistus on auttanut. Ääritapauksissa miesten kohdalla vaimo on se, joka lopulta komentaa lääkäriin, kun miehen oireet ovat jatkuneet puolikin vuotta. Rintasyövän hoito ei enää automaattisesti tarkoita rinnan poistoa, vaan lähes puolet potilaista selviää säästävän kirurgian avulla. Miesten yleisin syöpä oli ennen keuhkosyöpä, joka on vähentynyt, kiitos tupakkavalistuksen. -Huolestuttavaa kuitenkin on, että samanaikaisesti keuhkosyöpä lisääntyy naisilla. Naiset ovat valitettavasti ruvenneet tupakoimaan enemmän kuin ennen. Varsinkin vanhenevia miehiä vaivaa eturauhassyöpä, joka on yleisin miesten syöpä. Sen määrä kasvaa jyrkästi. - Tähän on monia syitä, ylilääkäri kertoo. - Väestö ikääntyy ja eturauhassyöpä todetaan yhä helpommin, sillä sitä on ruvettu diagnosoimaan verestä tehtävillä ns. PSA-mittauksilla. Ongelmana on, että tällöin löydetään myös hyvin pieniä ja rauhallisia syöpiä, jotka ovat oireettomia ja joilla ei olisi miehen elämän kannalta minkäänlaista käytännön merkitystä. Eturauhassyövän totea misesta ja hoidosta keskustellaankin maailmalla paljon. Uudet lääkkeet hyvin siedettyjä Syövän katsotaan yleensä parantuneen, jos potilas on ollut oireeton viisi vuotta. Näin on laita erityisesti lasten ja nuorten syöpien kohdalla. Joskus Seppo Pyrhösellekin tulee osastolla eteen potilaita, joiden rintasyöpä on uusinut jopa parinkymmenen vuoden jälkeen, mutta nämä tapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Syöpää hoidetaan nykyisin usein yhdistämällä eri hoitomuotoja eli leikkaus, sädehoito ja lääkehoito. - Leikkauksen jälkeen potilas saattaa päästä piankin, leikkauksesta riippuen jopa seuraavana päivänä, kotiin. Turussa rintasyöpäleikkaukset tehdään tällä hetkellä Turun kaupunginsairaalassa ja TYKSissä. Esimerkiksi rintasyöpätapauksissa TYKSiin otetaan sisään vain kauempaa tulevat, iäkkäät potilaat, joiden jatkohoito leikkauksen jälkeen vaatii sairaalahoitoa. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annetaan monessa tapauksessa solunsalpaajahoitoa noin puoli vuotta. Tämän jälkeen potilas saa sädehoitoa keskimäärin 5-6 viikkoa. Sädehoidon aikana voidaan tarvittaessa aloittaa hormonihoito, joka jatkuu viisi vuotta. Kaikilla näillä hoidoilla varmistetaan, ettei tauti uusi niin helposti. Ylilääkäriä ilahduttavat uudet hormonivalmisteet, jotka ovat viime vuosina tulleet laajempaan käyttöön. - Ne ovat hyvin siedettyjä lääkkeitä, jotka eivät aiheuta potilaalle ikäviä sivuvaikutuksia. Niiden kanssa voi elää aivan normaalia elämää. Myös monien täysin uudentyyppisten lääkeryhmien, ns. täsmälääkkeiden, kehitystyö etenee nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Vaihtoehtohoidoista kannattaa kertoa Lähes jokainen syöpäpotilas törmää sairautensa aikana hyvää tarkoittaviin tuttaviin, jotka kehottavat kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Joskus potilas voi kokea, että ne antavat toivoa ahdistavassa tilanteessa. Vaihtoehtohoitoihin ylilääkärillä on selkeä, avoimeen keskusteluun pyrkivä kanta. - Lääketieteellistä hoitoa ei pidä jättää. Kannustamme täällä TYKSissä potilaita kertomaan, jos he käyttävät tai ovat käyttäneet ns. vaihtoehtoisia hoitoja. Tämä sen vuoksi, että jos vaikkapa suuria vitamiinija hivenainemääriä käytetään yhdessä muun syövänhoidon kanssa, niiden yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. Lääketieteellisessä syöpähoidossa käytettävät lääkkeet perustuvat tieteelliseen näyttöön. Vaihtoehtolääkityksen vaikutuksia ei tunneta eikä niiden tehoa ole lääketieteellisesti tutkittu. Lääkkeiden vaikutusten ja tehon tutkimukseen eivät riitä pelkästään soluviljelmät tai eläinkokeet, vaan lääkkeet testataan aina pitkin kliinisin testein. Uuden lääkkeen kehittäminen keksinnöstä valmiiksi tuotteeksi vie noin kymmenen vuotta. -Käytämme syövän hoidossa kaikkia niitä hoitokeinoja, joista on selvää näyttöä, ylilääkäri Seppo Pyrhönen painottaa. Teksti Kuva Paula Heino Tertti Pietilä
4 N:o 1 2001 Puoli vuosisataa vapaaehtoista syöväntorjuntaa Lounais-Suomessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitukseen kuuluvat kuluvana vuonna edestä vasemmalta liikkeenharjoittaja Anneli Nieminen, dosentti Tuula Salmi, PR-emäntä Taru Kinnunen, joka toimii 1. varapuheenjohtajana, valtiosihteeri Rauno Saari, joka toimii puheenjohtajana, professori Pentti Seppälä, joka toimii 2. varapuheenjohtajana, kansanedustaja Virpa Puisto, sihteeri Virpi Palin, joka toimii pöytäkirjanpitäjänä sekä takana vasemmalta FL Juhani Laaksonen, kauppaneuvos Arto Arvonen, projektijohtaja Pentti Päivike, kunnanjohtaja Valtteri Kivilahti, professori Risto Erkkola, rakennuspäällikkö Raimo Sulonen, dosentti Aarre Auranen, sosiaalineuvos Ilkka Järvinen, toimitusjohtaja Kari Ojala, joka toimii esittelijänä ja kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist. Kuvasta puuttuvat maaherra Henrik Gustafsson, varatuomari Anita Jungar ja dosentti Eeva Salminen. Suomen Syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1936 ja vuonna 1948 Syöpäsäätiö. Aluksi niiden välille näytti syntyvän jonkinlainen kilpailutilanne, mutta se päättyi hyvinkin nopeasti. Avain yhteistyöhön oli suuri rahankeräys, jota alettiin suunnitella vuonna 1949 ja toteutettiin kahtena seuraavana vuonna. Keräyksen iskulauseina olivat Radiumkoti Helsinkiin, Radiumia Turkuun, Syöpä voidaan voittaa ja Anna osuutesi keräykseen. Keräyksen tulos koko maassa oli 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, mitä voitiin pitää erinomaisena tuloksena. Erittäin hyvä tulos saavutettiin Turun ja Porin läänissä, 10,8 miljoonaa markkaa. Keräysvaroilla hankittiin ajanmukaisen sädehoidon antamiseen tarvittavat välineet Turun lääninsairaalaan ja osa rahoista varattiin Turun Radiumkotia varten. Turun ja Porin läänissä keräyksen johtoon kutsuttiin silloinen läänin maaherra Erkki Härmä. Sosiaalineuvos, myöhemmin maaherra Sylvi Siltanen muisteli tapahtumia kolme vuosikymmentä myöhemmin näin: Eräänä päivänä vuonna 1950 sai edustamani naisyhdistys kutsun saapua kuulemaan tohtori Lauri Rauramoa Punaisen Ristin huoneistoon. Aiheena oli syöpätaudit. Paikalla oli joukko yhdistysihmisiä ja liikemaailman edustajia. Sen jälkeen tuli vielä maaherra Härmältä kutsu Hamburger Börsiin, jossa kuultiin lisää syöpäasiaa ja virallisesti julkistettiin Keräys syöpää vastaan, elämän puolesta. Eikä muuta tarvittu. Siitä alkoi vyöry valtava auttamisen halu ja innostus saada aikaan hyvää ja paljon. Sankoin joukoin me lähdimme kotien oville ja työpaikoille minä tietenkin muiden mukana, minulla kun on aina ollut tarve olla mukana kaikessa ja puuttua kaikkeen. Sylvi Siltasen mainitsema Hamburger Börsin tilaisuus oli 28. tammikuuta 1950. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maaherra Härmä ja sihteeriksi fil. maisteri Maili Klingstedt-Huhtala, joka sittemmin teki pitkän päivätyön syöväntorjunnan parissa. Kokouksessa valittiin keräystoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin maaherra Erkki Härmä. Varojen keräys oli Turun ja Porin läänissä hyvin organisoitu siitä huolimatta, että syöpäyhdistystä läänissä ei vielä ollut. Yhdistyksen perustaminen oli kuitenkin vain ajan kysymys, sillä niin tiiviisti keräystoimikunta työskenteli ja saavutti myös mittavia tuloksia. Sanoista tekoihin Keräys syöpää vastaan Turun ja Porin läänintoimikunta kokoontui huhtikuun 17. päivänä 1951. Tässä kokouksessa olivat läsnä maaherra Erkki Härmä, maisteri Niilo Voipio, apteekkari Julius Andersson, talousneuvos Edith Schrey, johtaja Levi Manteufel, lääninlääkäri Bertil Sourander, professori Osmo Järvi, pankinjohtaja Toivo Jääskeläinen, rouva Alli Vihavainen ja maisteri Maili Klingstedt- Huhtala. Kokouksessa pidetyn pöytäkirjan 3. pykälä kuului: Päätettiin perustaa Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Osasto r.y. Cancerföreningens i Finland Åbo Avdelning r.f. ja hyväksyttiin pöytäkirjan liitteenä olevat säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin maaherra Erkki Härmä. Johtokunta valitaan myöhemmin ja sihteerin tehtäväksi jäi jäsenkorttien, jäsenmaksujen y.m. suunnittelu, joissa on otettava huomioon yhtenäisyys muiden paikkakuntien kanssa. Perustamisasiakirjan allekirjoittajiksi nimettiin maaherra Härmä, pankinjohtaja Jääskeläinen ja maisteri Klingstedt-Huhtala. Mainitut henkilöt kokoontuivat huhtikuun 30. päivänä 1951 allekirjoittamaan perustamiskirjaa, joka sääntöjen ohella toimitettiin rekisteriviranomaisille. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi: maaherra Erkki Härmä puheenjohtajana, professori Osmo Järvi varapuheenjohtajana, professori Aleksander Klossner, talousneuvos Armas Koivurinta, professori Per Ekwall, pankinjohtaja Toivo Jääskeläinen ja fil. maisteri Maili Klingstedt-Huhtala rahastonhoitaja-sihteerinä. Varajäseniksi valittiin talousneuvos Edith Schrey, rouva Sikri Sarkki, rouva Irja Ketonen, johtaja Levi Manteufel, tohtori Bertil Sourander, tehtailija Erik Jonsson, kauppaneuvos Karl Toivonen, kunnallisneuvos Antti Raita ja pankinjohtaja Eero Numerla. Radiumkoti toiveiden täyttymys Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto piti Radiumkodin aikaansaamista tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Olihan sitä varten jo suurkeräyksen yhteydessä kerätty huomattava rahasummakin. Helmikuussa 1952 yhdistys osti 183 m 2 :n suuruisen huoneiston Humalistonkatu 13:sta. Radiumkoti aloitti toimintansa heinäkuussa 1952, alunperin hotellityyppisenä potilasasuntolana, jossa oli tilaa 14 potilaalle. Varojen keräys ei päättynyt vaikka Radiumkoti oli olemassa. Varoja ja tavaraa kerättiin Radiumkodin ylläpitoon. Kunnat maksoivat kyllä lähettämiensä potilaiden hoitomaksun, mutta kun potilailla tullessaan ei ollut edes yöpukua hammasharjasta puhumattakaan. Suurena apuna oli tuolloin Punaisen Ristin Turun osasto, muisteli yhdistyksen sihteeri Maili Klingstedt-Huhtala noita aikoja. Marraskuussa 1955 ostettiin suuremmat tilat Kauppiaskatu 10:stä, johon korjattiin uusi Radiumkoti. Uusi sairaala käsitti kaksi päällekkäistä huoneistoa, yhteispinta-alaltaan 290 m 2. Sairaalaan voitiin sijoittaa 25 potilaspaikkaa ja lisäksi klinikka naisten syöpätautien tutkimista varten. Uuteen Radiumkotiin päästiin muuttamaan vuoden 1956 alussa ja viralliset avajaiset pidettiin tammikuun 13. päivänä. Lähinnä Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osaston toimesta Turussa aloitettiin vuonna 1963 systemaattiset naisten joukkotarkastukset kohdunkaulan syövän seulomiseksi ns. papa-menetelmällä. Myöhemmin toiminta on muuttunut rutiiniluontoiseksi ja tulokset ovat olleet hyviä. Radiumkodin kolmas vaihe oli arkkitehti Veijo Kahran suunnittelema, 54-paikkainen sairaalarakennus Vähä-Heikkiläntiellä. Varojen keruu tarkoitusta varten jäi jälleen suurelta osin naisjärjestöjen huoleksi. Suomen Syöpäyhdistyksen sihteeri Maili Klingstedt- Huhtala ja dosentti Lauri Rauramo selostivat asiaa naisjärjestöjen edustajille Hamburger Börsissä ja siitä se lähti. Maaherra Sylvi Siltanen: Ja niin me lähdimme taas keräämään. Kartta leikattiin palasiksi ja jokainen meistä sai palasen ja sanottiin, että tuossa on sinun alueesi. Keräyksen lopputulos on nähtävissä siellähän se seisoo Vähä-Heikkiläntien kulmassa. Uusi Radiumkoti vihittiin käyttöönsä 6. elokuuta 1961 tasavallan presidentti ja rouva Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan. Radiumkodin 3-kerroksinen lisärakennus valmistui syyskuussa vuonna 1965, jolloin potilaspaikkaluku nousi 78:aan. Uusi nimi uudet toimet Professori Lauri Rauramon ehdotuksesta yhdistys päätti vuonna 1968 muuttaa nimensä ja siitä tuli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., mikä kirjattiin yhdistysrekisteriin 9.3.1970. Samoihin aikoihin yhdistys sai virallisen ilmoituksen Radiumkodin liittämisestä Turun Yliopistolliseen Keskussairaalaan 1.7.1972 lähtien. Se oli sekä eduskunnan että lääkintöhallituksen tahto. Yhdistyksen hallitus nimitti toimikunnan hoitamaan Radiumkodin myyntiä ja suunnittelemaan jotakin tilalle. Toimikuntaan tulivat professori Lauri Rauramo puheenjohtajana sekä pankinjohtajat Eero Numerla ja Jukka Mikkola, merikapteeni Paul Lindroos ja maisteri Elis Forsström. Toimikunta eteni nopeasti ja uuden sairaalan urakkasopimus oltiin valmiit allekirjoittamaan huhtikuussa 1972. Arkkitehti Veijo Kahran suunnittelema uusi monitoimitalo Itäinenkatu 30:ssä oli valmis aloittamaan toimintansa syksyllä 1973. Hirvensalon suurhanke Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen epäilemättä suurin voimainponnistus on ollut Meri- Karinan aikaansaaminen Hirvensalon Kaistarniemeen. Lokakuussa 1990 vihittiin Meri- Karinan palvelu- ja toimintakeskus, jonka bruttopinta-ala siinä vaiheessa oli 2560 m 2 ja kuuden rivitalon muodostama palvelukeskus, pinta-alaltaan 930 m 2. Näiden yhteiset rakennuskustannukset olivat 27 miljoonaa markkaa, josta puolet saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä. Turun kaupunki, Lounais- Suomen Syöpäyhdistys sekä eräät yhteisöt ja yksityiset perustivat Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön, jonka säädekirja allekirjoitettiin maaliskuussa 1990. Säätiö lähti innolla puuhaamaan Hirvensaloon kolmatta investointikohdetta, saattohoitokotia, jonka rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 1992. Ensimmäiset potilaansa se otti vastaan 21.2.1994. Saattohoitokotikaan ei ollut Hirvensalon viimeinen rakennusurakka, vaan toimintakeskusta on laajennettu ja uusia tiloja on rakennettu sitä mukaa kuin talous on antanut periksi. Vuoden 2000 elo syyskuun vaihteessa valmistui tehostetun palveluasumisen koti. Siihen tuli 14 palveluvuokraasuntoa huonokuntoisille vanhuksille ja vammaisille. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 800 m 2.
N:o 1 2001 5 Syöpätutkimuksen suurstipendi Turkuun Turun yliopiston Biotekniikan keskuksessa tutkimustyötä tekevä lääketieteen tohtori, dosentti Veli-Matti Kähäri sai Syöpäsäätiön miljoonan markan suurstipendin tutkimukseensa metalloproteinaaseista eli kudostuhoentsyymeistä. Tutkimus kohdistuu erityisesti ihosyöpien - kuten melanooman - sekä pään ja kaulan alueen syöpälajien tutkimukseen. Miljoona markan stipendi mahdollistaa dosentti Kähärin (41) ja hänen kymmenhenkisen tutkimusryhmänsä tutkimustyön kahdeksi vuodeksi. Tutkimus on metalloproteinaasien tutkimusta ihosyövissä. Uusia metalloproteinaaseja eli kudostuhoentsyymeitä löydetään koko ajan lisää, joten on tärkeätä selvittää, mitkä niistä ovat tärkeitä syövän synnyssä, kasvussa ja leviämisessä. Syövän leviäminen Syöpäkasvaimille on tyypillistä ominaisuus levitä ympäröivään kudokseen ja lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon ja muihin elimiin. Syöpäsolujen leviäminen tapahtuu monimutkaisen prosessin kautta, jossa syöpäsolut irtautuvat alkuperäisestä kasvaimesta, esimerkiksi melanoomasta, läpäisevät tyvikalvon, vaeltavat ympäröivän sidekudoksen läpi veri- tai imusuoneen ja siirtyvät niitä pitkin toiseen kudokseen, jonne ne sitten muodostavat etäpesäkkeen. Tämä kaikki vaatii syöpäsoluilta kykyä hajottaa solujen väliainetta sekä tarttua ehjiin ja osin hajotettuihin soluväliaineen valkuaisaineisiin. Soluväliaineen hajottamiseen syöpäsolut käyttävät näitä tutkimuksen kohteena olevia metalloproteinaaseja eli kudostuhoentsyymeitä. Kun nämä metalloproteinaasit ovat niin merkittävässä osassa syöpäkasvainten leviämisessä ja etäpesäkkeiden syntymisessä, on erityisen tärkeätä Kähärin mukaan päästä tutkimaan näitä entsyymeitä ja niiden säätelyä syöpäsoluissa. Tarkka syöpätyyppien jako Kähärin johtamassa tutkimuksessa yksi tavoite on kehittää metalloproteinaasien ilmentymiseen perustuvia uusia, nykyistä tarkempia mittareita, joilla esimerkiksi ihosyövät voidaan tyypitellä mahdollisimman moniin ja tarkkoihin alalajeihin ja saada täsmätietoa siitä, mitkä syöpätyypit herkimmin ja todennäköisemmin lähettävät etäpesäkkeitä. Syöpätyyppien jaottelussa voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi geenilastuja. Vaikka tutkimuksen pääkohteina ovatkin ihosyövät sekä pään ja kaulan alueen syövät, tutkimus palvelee laajemmin monien muidenkin syöpien tutkimusta. Kähärin mukaan pahamaineiset metalloproteinaasit ovat tärkeitä myös esimerkiksi eturauhas-, rinta-, maha-, haima-, keuhko-, munasarja- ja aivosyövissä. Sen lisäksi, että syövät voidaan luokitella entistä tarkemmin alalajeihin ja metalloproteinaasien toimintamekanismia tutkitaan, selvitetään myös sitä, pystytäänkö näiden kudostuhoentsyymien tuotantoa ja toimintaa estämällä rajoittamaan syövän kasvu ja leviäminen ja näin näivettämään syöpäkasvain, kun se ei pystykään kasvattamaan sitä ruokkivaa verisuonistoa. Pienikin melanooma voi lähettää etäpesäkkeitä ja mittareita tarvitaan tunnistamaan ja löytämään eri puolilla kehoa ja elimiä olevat syöpäsolut, jotta täsmälääke voitaisiin viedä oikeisiin kohteisiin syöpäsoluihin. Lopputavoitteena täsmälääke Kun solunsisäiset viestinvälitysreitit, jotka säätelevät kudostuhoentsyymien tuotantoa ja syöpäsolujen leviämistä, on tunnistettu, voidaan kehittää täsmälääkkeitä nopeasti leviäviin syöpiin. Siinä vaiheessa, kun on tehty selvitys syöpäsolujen leviämiseen liittyvistä perusmekanismeista ja tutkimus on viety solutason ja kokeellisten mallien kautta potilastutkimukseen, alkaa tulosten hyödyntäminen potilashoitoon esimerkiksi lääkkeiden kehittämistyönä. Lääketeollisuus ympäri maailman on kiinnostunut kehittämään niin sanottuja metalloproteinaasisalpaajalääkkeitä. Näistä uusista syövän hoidon täsmälääkkeistä ei ilmeisesti tule Kähärin mukaan sellaisia, joita pelkästään käyttämällä syöpäkasvainten hoito pyrittäisiin saamaan kuriin, vaan ne tulevat todennäköisesti jo olemassa olevien hoitomuotojen lisätehoksi. Lisäksi realistista on arvioida, että aikaa kuluu 5-10 vuotta ennenkuin käyttöön tulee joitakin radikaalisti uusia täsmähoitolääkkeitä, mutta optimistisesti arvioiden tuona aikana päästään todella pitkä harppaus eteen päin syöpäkasvainten diagnostiikassa ja käytännön hoidossa. Esimerkiksi melanoomassa kasvaimen poisto on tulevaisuudessakin ensisijainen hoitomuoto, mutta uudet täsmälääkkeet - kuten metalloproteinaasisalpaajat tulevat avuksi, kun pyritään estämään syövän etäpesäkkeiden syntyä, kasvua ja leviämistä. Tunnustusta Turulle Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Veli-Matti Kähäri pitää Syöpäsäätiön miljoonan markan stipendiä merkittävänä tunnustuksena koko Turussa toimivalle biolääketieteen tutkimukselle. Turussa tutkitaan syöpäsolujen leviämismekanismeja Turun yliopiston Biotekniikan keskuksen lisäksi yliopiston MediCity-tutkimuslaboratoriossa. Suuri tutkimusapuraha luo mahdollisuuden tehdä pitkäjänteistä tutkimustyötä ja keskittyä toden teolla kyseiseen tutkimukseen. Kähärin väitöskirja vuonna 1987 kollageenien säätelystä omalta osaltaan pohjusti nykyistä tutkimusprojektia. Kähäri toimi viisi vuotta Suomen Akatemian tutkijana Turussa MediCityssä ennen kuin siirtyi vajaa vuosi sitten Biotekniikan keskukseen. Tavoitteena on stipendin turvin palkata projektiin kevään aikana kaksi uutta tutkijaa. Syöpäsäätiön suurstipendin saaja dosentti Veli-Matti Kähäri (edessä vas.) tutkimusryhmineen Dosentti Veli-Matti Kähäri pitää tutkimusstipendiä tunnustuksena koko Turun bio-ja lääketieteelle
6 N:o 1 2001
N:o 1 2001 7 Genomiprojektin kynnyksellä Eletään jännittäviä aikoja Professori Riitta Lahesmaan johtaman Biotekniikan keskuksen tutkimuskohde on solu ja sen sisältämät geenit. Tutkimista riittää. Kun ihmisen geenien salat selviävät, joutaa moni vanha lukion biologian oppikirja romukoppaan. Tutkija kokee samanlaisia hetkiä: Olen tehnyt tutkimustyötä lähes kaksi vuosikymmentä, mutta nyt lähimmän kymmenen vuoden kuluessa menevät monet asiat aivan uusiksi, toteaa Biotekniikankeskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa. Ihmisen genomin selvitystyö on ottanut taas merkittävän askelen, kun on käynyt ilmi, että ihmisellä on noin 35 000 geeniä eikä esimerkiksi 150 000, kuten hurjimmat arvelivat. Työtä kuitenkin vielä riittää. Yhdelläkin geenillä on monia tehtäviä siitä riippuen, miten DNA:n emästieto on käännetty tietoa siirtäväksi lähetti- RNA:ksi ja valkuaisaineiksi. Koko geeniperimän selvityksen kysymyksenasettelu ja Biotekniikan keskuksen tutkimuskohde mahtuu yhteen soluun, mihin tahansa. Jokainen ihmisen solu sisältää perimän sen kaikkine geeneineen. Eri geenit aktivoituvat tehtävänsä mukaisesti, eri tavoin eri soluissa, ja lähettävät mm. RNApätkien ja proteiinien välityksellä tietoa solujen erilaistumiseksi. Yhdestä lähtee muodostumaan hermosolu, toisesta vaikkapa valkosolu. Genomilla tarkoitetaan siis perintöainesta eli ihmisen elimistön komentokeskusta. Tutkimustulos ei hyppää apteekin hyllylle Biotekniikan keskuksessa Turun BioCityssä tehdään perustutkimusta soluista ja niiden erilaistumistapahtumista. Perustutkimuksen tuloksista ei voi suoraan päätellä, minkälaisia lääkehoitoja tulevaisuudessa voitaisiin tuottaa. Tutkimustulos ei automaattisesti johda parantavaksi lääkepurkiksi apteekin hyllylle, mutta tutkimusten avulla voidaan saada uusia ideoita uusien hoitomenetelmien kehittämiseksi. Perustutkimuksen havannoista vain osa on sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää lääkekehityksessä. Genomi-projektin vaikutus sairauksien diagnosointiin ja hoitoon perustuu siihen, että päästään aikaisempaa tarkemmin kiinni esimerkiksi pahanlaatuisten solumuutosten syihin, tehdään solun viestintäreittejä tunnetuiksi, ymmärretään miten solunsisäinen säätelymylly ja proteiinien välinen viestintäverkosto toimii, Riitta Lahesmaa selvittää. Sillä aikaa kun tutkijat selvittelevät elimistön toiminnan komentokeskusta, voivat kansalaiset tehdä tutkimuksia omassa elinympäristössään, selvittää terveyttä rasittavia ympäristötekijöitä ja välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. Tupakka suussa, auto joutokäynnillä, on turha odotella geeniteknisiä keksintöjä, joilla sairauksista päästään. Geenipätkät sirulle ja sitten vertaillaan Professori Lahesmaan oma tutkimusryhmä tutkii valkosolujen toimintaa ja niiden merkitystä immuunivälitteisten sairauksien synnyssä. Kun valkosolut käyvät puolustustaisteluun tulehdusta vastaan, on immunologinen reaktio toivotunlainen. Mutta joskus käy päinvastoin ja valkosolut ovat haitallisia elimistölle. Näin käy esimerkiksi allergiassa sekä astmassa. Leukemiassa ja lymfoomissa valkosolujen kasvun ja erilaistumisen säätely on häiriintynyt. Biotekniikan keskuksessa on myös noin 40 000 eri geenejä edustavaa DNA:n pätkää odottamassa pääsyä geenisirulle. Geenisirulla (geenilastulla) tarkoitetaan noin diakuvan kokoista alustaa, jolle on kiinnitetty valikoima eri geenejä edustavia DNA:n pätkiä. Alustalle lisätään tutkittavan henkilön solusta tai kudoksesta eristetty leimattu näyte, jonka annetaan reagoida lasilla. Sen jälkeen voidaan tarkastella mitkä tutkittavista geeneistä ovat tämän ihmisen solunäytteessä aktiivisia, mitkä eivät. Kun ennen saatettiin tutkia vain yhtä geeniä kerrallaan, saadaan nyt tuloksia kokonaisesta geenien kombinaatioista, joilla ehkä ajatellaan olevan yhteyttä jonkin sairauden tai solumuutoksen synnyssä. Tieto geeneistä muuttuu koko ajan Koko geenisiruprojekti on koko ajan muutoksessa; uutta tietoa tulee ja vanhaa joudutaan arvioimaan uudelleen uusien tulosten valossa. Tietomäärät ja eritasoisten tietojen yhdistelmät ovat niin valtavia, että tarvitaan robotteja, tietokoneohjelmistoja, huipputehokkaita suorittimia, matemaatikkoja ja monen muun alan asiantuntijoita suodattamaan ja tulkitsemaan tietoa. Monitieteisyys on valttia, ja yhteinen kieli jolla asioista puhutaan muuttuu sitä mukaa kuin tulee uutta tietoa, jota ei vielä muutamaa vuotta aiemmin osattu etsiäkään. Asiantuntijan tekstiä on tietysti maallikonkin entistä vaikeampi ymmärtää, hänen biologian oppimääränsä kun juontavat ehkä vuosikymmenten taa. Geeniteknologian vaikutuksista syövänhoitoon voi sanoa vain, että paras panna jäitä hattuun ja kiinnittää huomiota jo olemassa oleviin hoitomuotoihin. Kun lääkkeen kehitys kestää noin vuosikymmenen, saattaa odottavan aika muutoin käydä pitkäksi. Kuva ja teksti: Leija Sironen Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo. Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.