Esittelijä: Valmistusvaliokunta; Jari Jolkkonen

Piispainkokous / 14.09.2010 10 <2010-00582> Ohje papin ja lehtorin virkapukeutumisesta; Anvisning om prästers och lektorers ämbetsklädsel Esittelijä: Valmistusvaliokunta; Jari Jolkkonen Piispainkokous hyväksyi helmikuussa 2010 uuden malliston naispuolisen papin juhlapuvuksi. Malliston on suunnitellut Kirsi-Maria Kärkkäinen. Samalla piispainkokous antoi uudistusta valmistelleen työryhmän tehtäväksi valmistella perusteltu ehdotus uudeksi piispainkokouksen ohjeeksi papin ja lehtorin virkapukeutumisesta. Työryhmän mietintö ja siihen liittyvä ehdotus ovat erillisenä liitteenä. Asian tausta Piispainkokous asetti 11.9.2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa kevään 2009 piispainkokoukselle selvitys pappien virkapukuun liittyvistä käytännöllisistä, esteettisistä ja teologisista näkökohdista sekä tehdä mahdolliset toimenpideehdotukset virkapuvun uudistamiseksi. Selvitykseen tuli sisältyä myös kysymys kesäpuvusta. Piispainkokous käsitteli 10.2.2009 (6 ) työryhmän ehdotuksia ja hyväksyi jatkovalmistelun ja sitä koskevat suuntaviivat. Tuolloin piispainkokous muun muassa päätti 1) jatkaa naispapin virkapuvun uudistamista siten, että annetaan naispuolisen papin juhlapuvun jatkokehittely ensimmäisen palkinnon saaneen ehdotuksen tekijälle ja 2) asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on piispainkokouksen valmistelun ja virkapukutyöryhmän selvityksen pohjalta tehdä kevään 2010 piispainkokoukselle esitys naispuolisen papin juhlapuvun uudistamiseksi. Esityksen tuli sisältää valmiiksi ommeltu malli uudeksi naispuolisen papin juhlapuvuksi sekä ehdotus sarjatuotantoon tähtääviksi toimiksi. Piispainkokous kutsui työryhmän puheenjohtajaksi rovasti Pirkko Poisuon ja muiksi jäseniksi asessori Pirjo Vahtolan, vaatesuunnittelija Sirpa Rahtun, pukeutumisen tutkija Anna-Mari Raunion sekä johtaja (KJM) Kai Vahtolan. Lisäksi työryhmälle annettiin mahdollisuus kutsua itselleen sihteeri. Sihteerinä on sittemmin toiminut KJM:n toimistosihteereistä Heidi Kääriäinen ja hänen jälkeensä Minna Paavola. Piispainkokous antoi valmistelulle seuraavia suuntaviivoja. Suunnittelutyö tuli rajata naispapin juhlapukuun (miespapin kaftaaniin rinnastuva puku). Se oli tehtävä virkapukutyöryhmän selvityksen ja piispainkokouksen valmistelun pohjalta niin, että juhlapuku ei muodostu liian moniosaiseksi eikä siten kohtuuttoman kalliiksi. Termien

osalta voidaan pysyä piispainkokouksen nykyisen suosituksen mukaisissa käsitteissä papin juhlapuku, papin puku ja papin arkipuku valmistelussa aiemmin esillä ollutta vaihtoehtoa, jossa kolmen tilalle olisi tullut neljä tai useampia kategorioita (esim. iltajuhlapuku) ei siten pidetty hyvänä. Työryhmän tuli kuulla naispappeja harkitsemallaan tavalla. Piispainkokous totesi, että sillä on oikeus hyväksyä tai olla hyväksymättä ehdotus uudeksi naispapin juhlapuvuksi. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon selvityksessä mainitut perusteet. Juhlapuvun tulee olla selvästi tunnistettavissa papin puvuksi eli sen tuli liittyä papin puvun historialliseen jatkumoon. Muita selvityksessä mainittuja suunnitteluperusteita olivat erityisesti käytännöllinen toimivuus, toteuttamiskelpoisuus, muokattavuus tilanteiden ja vartalonmuutosten mukaisesti sekä esteettisyys. Asiaa käsiteltiin laajasti piispainkokouksen istunnossa helmikuussa 2010, jolloin rovasti Pirkko Poisuo oli esittelemässä istunnossa valmista mallistoa. Piispainkokous kävi keskustelun ja ehdotettu mallisto sai varsin myönteistä palautetta. Sitä pidettiin onnistuneena ja toteuttamiskelpoisena. Samalla todettiin, että alkuperäinen tehtäväksi anto koski naispuolisen papin juhlapukua, mutta että ehdotettu mallisto on jonkin verran laajempi ja sen kokonaisuuden hyväksyminen muuttaisi myös papinpukua ja papin arkipukua. Keskustelun pohjalta piispainkokous päätti yksimielisesti 1) hyväksyä vaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäisen suunnittelema mallisto naispuolisen papin juhlapuvuksi (valkoinen papin paita, lyhyt ja pitkä papinjakku valkoisella säteellä, housut, polvipituinen hame, pitkä hame sekä Valonlähde-risti jakussa kiinnitettynä sille varattuun paikkaan); 2) hyväksyä esityksessä olleen ehdotuksen sarjatuotantoon tähtääviksi toimiksi; 3) pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan yhteistyössä virkapukutyöryhmän edustajan kanssa tarvittavat sopimukset; sekä 4) antaa Virkapukutyöryhmän tehtäväksi valmistella perusteltu ehdotus uudeksi piispainkokouksen ohjeeksi papin ja lehtorin virkapukeutumisesta. Päätös merkitsi, että piispainkokous hyväksyi malliston, joskin jonkin verran esitystä suppeammassa muodossa. Ehdotettuun mallistoon kuulunut neule ei saanut virallista asemaa. Lisäksi piispainkokous rajasi alkuperäisen tehtäväksi annon mukaisesti Kärkkäisen suunnitteleman malliston naispuolisen papin juhlapukuun (papinpuvun ja arkipuvun muuttamiseksi ei tehty päätöksiä). Päätöksessä hyväksyttiin Valonlähde-risti rintaan kiinnitettynä, ehdotus ketjussa riippuvasta rististä naispapin arkipuvussa jäi päätöksen ulkopuolelle. Valmistusvaliokunnan käsittely ja esitys Valmistusvaliokunta käsitteli kokouksessaan 10.8.2010 työryhmän esitystä ohjeeksi pappien ja lehtorien virkapukeutumisesta. Todettiin, että koska juhlapuvun mallisto on tullut hyväksytyksi helmikuussa 2010, ja sopimusten valmistelu sekä sarjatuotantoon siirtyminen on samassa yhteydessä annettu kirkkohallituksen ja virkapukutyöryhmän itsenäisesti hoidettavaksi, piispainkokouksen päätöksiä tarvitaan enää pukeutumisohjeen osalta. Valmistusvaliokunnan mielestä työryhmä ohje on hyvä ja selkeä. Piispainkokouksen toiveiden mukaisesti kolmijako on säilytetty. Ehdotus rakentuu pitkälti vuoden 2001 päätöksen pohjalle, mutta ottaa asianmukaisesti huomioon naispuolisen papin

malliston. Samoin ohjetta on päivitetty myös siten, että se ottaa huomioon naispuolisen piispan virkapukeutumisen. Edelleen on tärkeää, että työryhmän esitykseen liittyy ohje, jonka mukaan Nurmesniemen pukuun kuuluvaa Kalevala Koru -ristiä saa käyttää vain Nurmesniemen suunnitteleman puvun kanssa. Tämä risti on mallisuojattu. Sama koskee Valonlähde-ristiä, jota voidaan työryhmän esityksen mukaan käyttää vain Valonsäde-malliston yhteydessä, ei irrallisena koruna. Tarkoituksenmukaista on, että Kärkkäisen suunnittelemaa ja piispainkokouksen hyväksymää mallistoa käytetään yhtenäisesti ja kokonaisuutena, ei esimerkiksi käyttämällä sekaisin Kärkkäiseen mallistoon kuuluvia ja siihen kuulumattomia osia. Valmistusvaliokunta on omasta aloitteesta keskustellut siitä, tulisiko ohjeessa suositella pidättäytymistä papin viran tunnusten käytöstä vaalimainoksissa silloin, kun pappi on ehdokkaana jonkin poliittisen puolueen listoilla kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Joissakin viime vaaleissa ainakin sosiaalidemokraattisen puolueen ja kristillisdemokraattien ehdokkaina olevia pappeja on esiintynyt vaalimainoksissa papin viran tunnuksissa. Lisäksi yhdessä hiippakunnassa on ollut vireillä kantelu, joka koskee papin viran tunnusten käyttöä mielipiteitä voimakkaasti jakaneen poliittisen mielenosoituksen yhteydessä. Virkapukutyöryhmän ehdotuksessa tähän asiakokonaisuuteen ei otettu kantaa, eikä sitä pyydetty asiaa arvioimaankaan. Yhtäältä papilla on oikeus sekä Suomen kansalaisena että kristittynä osallistua poliittiseen toimintaan. Toisaalta hän hoitaa julkista kirkon virkaa ja hänen on hoidettava pappisvirkaansa niin, että vastakkaisiakin poliittisia aatteita edustavat seurakuntalaiset voivat luottaa häneen evankeliumin julistajana ja sakramenttien hoitajana. Raja sen välillä, osallistuuko pappi vaaleihin pappina vai kansalaisena ja edustaako hän kirkkoa vai omaa puoluettaan, on luonnollisesti tulkinnanvarainen. Virantunnusten käytöllä tai käyttämättä jättämisellä voidaan johonkin asti ilmaista tätä erottelua. Muun muassa sotilailla ja poliiseilla on julkisen virkansa johdosta rajoituksia virkapuvun käytöstä puoluepoliittisen toiminnan yhteydessä. Ortodoksisessa kirkossa pappi ei saa esiintyä vaaleissa pappisviran tunnuksissa, ja myös ehdokkuudelle on rajoituksia. Näiltä osin valmistusvaliokunta on keskustelun jälkeen päättänyt olla esittämättä muutoksia tai lisäyksiä työryhmän ehdotukseen. Muilta osin valmistusvaliokunta on virkapukutyöryhmän valmistelun pohjalta keskustellut termin papinpuku käytöstä, mahdollisuudesta käyttää ristiä ketjussa naispapin arkipuvussa sekä siitä, tulisiko naispuolisen papinpuvun osalta pitäytyä yksinomaan Kärkkäisen suunnittelemaan pukuun vai voitaisiinko sen rinnalla käyttää papinpukuna myös muuta vapaasti valittavaa tummaa pukukokonaisuutta, kuten tähän saakka. Keskustelun pohjalta valmistusvaliokunta on muuttanut työryhmän ehdotusta siten, että termin papinpuku sijasta ohjeessa käytetään ns. B-puvun kokonaisuudesta ilmausta papin tummapuku. Tämä termi ilmaisee selkeästi, että kyseessä on papin pantakauluspaidan (ns. sokeripala) kanssa pidettävä siisti yhtenäinen tumma pukukokonaisuus. Vuoden 2001 ohjeesta peräisin oleva termi papinpuku voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia, koska sitä voidaan käyttää sekä yleiskäsitteenä (papin puku yleensä) että erityisterminä (tietty piispainkokouksen ohjeessa määritelty

kokonaisuus erotuksena papin juhlapuvusta ja arkipuvusta). Kielitoimiston mukaan termi voidaan kirjoittaa erikseen (papin tumma puku), mutta myös yhteen (papin tummapuku), koska ohjeessa termille määritellään tarkka sisältö. Adjektiivialkuiset yhdyssanat eivät ole yleisiä, mutta niitäkin tunnetaan (esim. isoisä, kevytmaito, raskasmetalli jne). Kielitoimiston mukaan yhteen kirjoitettaessa termi tumma taipuu (tummanpuvun, tummaapukua jne). Valmistusvaliokunta on tarkistanut työryhmän ehdotusta siten, että naispuolisen papin arkipuvussa ei jatkossakaan käytetä ketjussa riippuvaa ristiä. Piispainkokouksen helmikuussa tekemän päätöksen mukaisesti naispapin juhlapukuun kuuluu Valonlähde-risti kiinnitettynä sille varattuun paikkaan, ei ketjussa riippuvana. Rinnan kohdalla ketjussa roikkuva latinalaistyyppinen pektoraaliristi on yksi piispan viran tunnuksista, joka luovutetaan virkaan vihkimisen yhteydessä muiden tunnusten (hiippa, sauva, piispankaapu) kanssa. Vuokko Nurmesniemen puvussa oleva hopeinen, kreikkalaistyyppinen design-risti eroaa piispan rististä. Ehdotus muuttaisi papin arkipukeutumista koskevaa ohjetta, vaikka piispainkokous on aiemmissa päätöksissä pyrkinyt rajaamaan uudistuksen koskemaan naispapin juhlapukua. Arkipuvussa käytettävä ketjuristi erottaisi naispuolisen ja miespuolisen papin arkipuvut toisistaan tavalla, jota olisi vaikeaa perustella. Piispainkokous on eri vaiheissa rajannut uudistuksen koskemaan vain naispuolisen papin juhlapukua. Tämän toimeksi annon mukaisesti työryhmän ehdotuksen 1.2. kohdassa A määritellään naispuolisen papin juhlapuku uudelleen siten, että Kirsimari Kärkkäisen suunnittelema mallisto korvaa Vuokko Nurmesniemen suunnitteleman puvun. Työryhmä menee ehdotuksessaan toimeksi antoa pidemmälle ehdottamalla 1.2. kohdassa B, että jatkossa naispapin tummapuku tarkoittaisi yksinomaan Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaa kokonaisuutta. Juhlapuku ja tummapuku olisivat jatkossa molemmat design Kärkkäinen, ja eroaisivat siten, että edellisessä käytettäisiin valkoista pantapaitaa ja valkoista valonsädettä, kun taas tummassapuvussa nämä olisivat mustat. Myös naispapin tummapuku olisi siis jatkossa yksinomaan Kärkkäisen suunnittelema malli, eikä tummanapukuna voisi käyttää muita malleja tai kokonaisuuksia, kuten tähän asti. Keskustelun jälkeen valmistusvaliokunta on pitänyt ymmärrettävänä ja hyväksyttävänä, että Kärkkäisen mallistoa voidaan laajentaa koskemaan myös ns. B- kategoriaa (tummapuku). Vaikka piispainkokous hyväksyi malliston vain juhlapuvun osalta, on yhtenäisyyden, käytettävyyden ja edullisuuden kannalta tarkoituksenmukaista, että Kärkkäisen mallistoa voidaan käyttää sekä juhlapukua että tummaapukua edellyttävissä tilanteissa. Valmistusvaliokunta liittyy tältä osin työryhmän ehdotukseen. Jos tämän linjan mukaisesti tehty ohje hyväksytään, voidaan katsoa, että piispainkokous täydentää silloin helmikuun istunnossa tekemää, vain juhlapukuun rajautunutta päätöstään. Samalla myös tummaanpukuun sisältyvä musta säde ja musta papinpaita tulevat hyväksytyksi (helmikuun päätöksessä näitä ei mainita). Oma kysymys on vielä, tulisiko naispuolisen papin tummanapukuna sallia myös muu siisti ja yhtenäinen tumma pukukokonaisuus, kuten tähän asti, vai olisiko jatkossa tummapuku yksinomaan Kärkkäisen suunnittelema malli, kuten työryhmä ehdottaa. Työryhmän ratkaisua voidaan perustella yhdenmukaisuussyillä: naisten

pukeutumisessa tummapuku on huomattavasti laajempi ja epäyhtenäisempi käsite kuin miesten pukeutumisessa, ja yhtenäisyyden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista rajata tummanpuvun kokonaisuutta siten, että sillä tarkoitetaan jatkossa yksinomaan Kärkkäisen suunnittelemaa mallistoa (käytettynä mustalla pantapaidalla ja mustalla valonsäteellä). Jatkossa kaikki asukokonaisuudet, joissa käytetään muuta kuin Kärkkäisen mallistoa, kuuluisivat naispuolisen papin arkipukuun. Tässä asiassa valmistusvaliokunta on keskustelujen jälkeen päätynyt sille kannalle, että naispapin tummanapukuna voitaisiin malli Kärkkäisen rinnalla sallia edelleen myös muu, vapaasti valittu kokonaisuus, kunhan se on tumma, siisti ja yhtenäinen. Tämä ratkaisu olisi johdonmukainen piispainkokouksen aiempien linjausten kanssa ja korostaisi valinnanvapautta: naispappi voisi käyttää papin tummaapukua edellyttävissä tilanteissa malli Kärkkäistä, mutta oman harkintansa mukaan myös muuta tummaa yhtenäistä asukokonaisuutta. Sen johdosta valmistusvaliokunta on lisännyt työryhmän ehdotuksen 1.2. kohdan B loppuun lauseen: Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mustan pantakauluksellisen papinpaidan kanssa muuta yhtenäistä tummaa pukua. Kysymys ohjeen voimaantulosta on jossakin määrin hankala, sillä työryhmästä saatujen tietojen mukaan tässä vaiheessa ei voida virkapukutyöryhmästä riippumattomista syistä varmasti sanoa, milloin uusi mallisto on tuotannossa ja siis pappien hankittavissa. Tällä hetkellä vireillä on mallisuojaa koskeva hakemus, ja kun se on saatu, puvun valmistaja on kilpailutettava kirkkohallituksen toimesta. Vanhan ohjeen kumoaminen voi olla hankalaa, jos uuden ohjeen mukaan ei vielä voida toimia. Tarkoituksenmukaista on, että uusi ohje tulee voimaan suurin piirtein samaan aikaan, kun uusi puku voidaan hankkia. Yhtenä vaihtoehtona on, että annetaan arvioon perustuva voimaantuloaika, esimerkiksi 1. maaliskuuta 2011. Ohjetta voitaneen pitää käytännössä sitovana, vaikka puku ehtisi siirtyä tuotantoon jo aiemmin. Hankalampi tilanne on, jos vanha ohje poistuu ennen kuin uusi puku on saatavilla. Toisena vaihtoehtona on, että valtuutetaan arkkipiispa (tai vaihtoehtoisesti piispainkokouksen kanslia yhteistoiminnassa virkapukutyöryhmän kanssa) ratkaisemaan voimaantuloaika siten, että ohjeen voimaantulo ja tuotantoon siirtyminen tapahtuvat samanaikaisesti. Päätösesitys lähtee siitä, että piispainkokous voi siirtää voimaantuloa koskevan ratkaisun arkkipiispan päätettäväksi siten, että ohje annetaan ja tulee voimaan vasta sitten, kun uusimuotoinen puku on tuotannossa. Lisätiedot: Jari Jolkkonen, puh. (09) 1802 288 Käsittely; Behandling: Jolkkosen esittelypuheenvuoron lisäksi puheenvuoroja käyttivät Askola, Häkkinen, Laxell, Mäkinen, Niskanen, Nurminen, Oikarinen, Peura, Repo, Vikström ja Vihko. Yleiskeskustelussa todettiin muun muassa, että lause kaikissa kirkkotilassa pidettävissä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa käytetään jumalanpalveluspukua voi olla liian kategorinen esimerkiksi sotilaspappien kohdalla, jotka joutuvat ottamaan huomioon myös Puolustusvoimien Yleisen palvelusohjesäännön. Todettiin myös, että naispuolisen papin juhlapuvussa ja tummassapuvussa ei olisi välttämätöntä käyttää mustia sukkia, mutta että koska aiempi mallisto on hyväksytty, tässä ohjeistossa ei ole tarpeen tehdä lisäyksiä, jotka

voisivat olla ristiriidassa aiemmin määritellyn kokonaisuuden kanssa. Todettiin, että piispan perinteisiin virantunnuksiin kuuluvaa ketjuristiä (pektroaaliristi) ei liene tarkoituksenmukaista erikseen kieltää, mutta että ei ole sitä myöskään syytää säätää papin viran tunnuksiin kuuluvaksi. Yleisesti ottaen työryhmän työtä ja esitystä pidettiin hyvänä. Samoin valmistusvaliokunnan tarkistuksia pidettiin perusteltuina. Yleiskeskustelun pohjalta valmistusvaliokunta teki seuraavia muutoksia omaan pohjaesitykseensä. 1 Kohdassa 1.1 olevasta naispuolisen papin virkatunnusten kuvauksesta poistettiin turhana jälkimmäinen ja Valonsäde-risti ilmaus. 2 Kohdassa 1.2 B (Papin tummapuku) päätettiin siirtää irrallisena kappaleena ollut lause vaihtoehtoisesti voidaan käyttää edellisen virkkeen yhteyteen, jolloin käy selvemmin ilmi, että naispapin tummapuku on Kärkkäisen suunnittelema kokonaisuus tai muu yhtenäinen tumma puku. 3 Kohdassa 4 (Siirtymäkauden säännös) päätettiin poistaa lause, kun se on tuotannossa lauseesta Uusi virkapuku hankitaan Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemasta Valonsäde-virkapukumallistosta. 4 Edellisestä syystä päätettiin poistaa pohjaesityksenä ollut toinen ponsi pyydetään arkkipiispaa päättämään voimaantulon ajankohdasta siten, että uusi ohje tulee voimaan, kun uusi naispapin puvun mallisto on papiston hankittavissa. Uusi ohje astuu voimaan heti ja naispapit hankkivat jatkossa malli Kärkkäisen heti kun se on mahdollista. Lisäksi yksityiskohtaisessa käsittelyssä Niskanen ehdotti Laxellin kannattamana, että kohdassa 1.3 olevan alaluvun 4. kappaleessa lause Kaikissa kirkkotilassa pidettävissä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa käytetään jumalanpalveluspukua muutetaan vähemmän kategoriseen muotoon Kirkkotilassa pidettävissä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa käytetään pääsääntöisesti jumalanpalveluspukua. Ehdotus voitti valmistusvaliokunnan pohjaesityksen äänin 13 6. Askola teki Laxellin ja Riekkisen kannattamana esityksen, jonka mukaan alaluvun 3.1 (Pukeutuminen) 2. kappaleen lauseessa Erityisen arvokkaissa tilaisuuksissa, kuten pappisvihkimyksessä ja iltatilaisuuksissa, juhlapukuun kuuluu pitkä hame jätettäisiin pois lause, kuten pappisvihkimyksissä ja iltatilaisuuksissa,. Ehdotus voitti pohjaesityksen äänin 13 5 (1 tyhjä). Näiden muutosten jälkeen piispainkokouksen ohje papin ja lehtorin virkapukeutumisesta tuli hyväksytyksi ilman eriäviä mielipiteitä. Päätösehdotus; Beslutsförslag: Hyväksytään liitteenä oleva esitys piispainkokouksen ohjeeksi pappien ja lehtorien virkapukeutumisesta. Den bifogade framställningen godkänns som biskopsmötets anvisning om prästers och lektorers ämbetsklädsel. Päätös; Beslut: Hyväksyttiin yksityiskohtaisen käsittelyn pohjalta tarkistettu esitys ohjeeksi pappien ja lehtorien virkapukeutumisesta. Efter detaljbehandling godkändes framställningen med de justeringar som gjordes

under mötet som anvisning om prästers och lektorers ämbetsklädsel. Toimenpiteet; Åtgärder: Päätös tuomiokapituleille Beslut till domkapitlen Liite PIISPAINKOKOUKSEN OHJE PAPIN JA LEHTORIN VIRKAPUKEUTUMISESTA 1 Papinpuku 1.1 Pappisviran tunnukset Miespuolisen papin virkatunnukset ovat 1. polvitaipeeseen ulottuva pystykauluksinen papintakki (kaftaani), valkoinen papinpaita, papinkaulus ja liperit 2. musta pantakauluksellinen papinpaita, jolla tarkoitetaan pystykaulusta ja siihen liittyvää valkoista etuosaa tai kaulusta ympäröivää valkoista osaa. Naispuolisen papin virkatunnukset ovat 1. Valonsäde-papinjakku, valkoinen pantakauluksellinen papinpaita ja Valonlähde-risti 2. musta pantakauluksellinen papinpaita, jolla tarkoitetaan pystykaulusta ja siihen liittyvää valkoista etuosaa tai kaulusta ympäröivää valkoista osaa. Violetti on piispan paidan väri. Naispuolisen papin virkatunnuksiin kuuluvaa ristiä ei käytetä piispan virkaasussa. 1.2 Papin puvut A Papin juhlapuku Miespuolisen papin juhlapuku on polvitaipeeseen ulottuva papintakki (kaftaani), mustat suorat housut, papinkaulus ja liperit sekä valkoinen papinpaita, mustat sukat ja mustat kengät. Naispuolisen papin juhlapuku (design Kirsimari Kärkkäinen) on papinjakku, jossa on valkoinen säde, risti kiinnitettynä jakussa sille varattuun paikkaan, polvipituinen tai pitkä hame tai housut, valkoinen papinpaita ja asukokonaisuuteen sopivat mustat sukat ja kengät. B Papin tummapuku Miespuolisen papin tummapuku on yhtenäisen tumman puvun kanssa pidettävä musta pantakauluksellinen papinpaita, mustat sukat ja mustat kengät. Naispuolisen papin tummapuku (design Kirsimari Kärkkäinen) on papinjakku, jossa on musta säde, risti kiinnitettynä jakussa sille varattuun paikkaan, polvipituinen hame tai

housut, musta pantakauluksellinen papinpaita sekä asukokonaisuuteen sopivat mustat sukat ja kengät. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mustan pantakauluksellisen papinpaidan kanssa muuta yhtenäistä tummaa pukua. C Papin arkipuku Miehen arkipukuna on musta pantakauluksellinen papinpaita ja tilanteen mukaan tavallinen puku tai muu arkiasu sekä asuun sopivat sukat ja kengät. Naisen arkipukuna on musta pantakauluksellinen papinpaita ja tilanteen mukaan papin jakkupuku, tavallinen jakkupuku tai muu arkiasu sekä asuun sopivat sukat ja kengät. Papinjakussa ei ole sädettä. 1.3 Pappien jumalanpalveluspukeutuminen Jumalanpalveluspuvun kanssa käytetään papin juhlapukua tai tummaapukua. Tummaapukua käytetään tilanteen mukaan myös osallistuttaessa seurakunnassa muuhunkin kuin jumalanpalvelustoimintaan. Tilaisuudesta riippuen pukeudutaan joko papin juhlapukuun tai tummaanpukuun. Viikkotoiminnassa voidaan käyttää myös papin arkipukua. Piispainkokouksen hyväksymässä Jumalanpalveluksen oppaassa (2009) käsitellään pappien pukeutumista jumalanpalveluksessa. Lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita: Kirkkotilassa pidettävissä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa käytetään pääsääntöisesti jumalanpalveluspukua. Seurakunnan tulee huolehtia siitä, että käytössä on riittävä jumalanpalvelusvaatetus. Kodeissa tai muualla tapahtuvissa jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa on suositeltavaa pukeutua jumalanpalveluspukuun. Tämän sijasta voidaan käyttää papin juhlapukua. Yksityisessä ehtoollisessa tai ripissä voidaan käyttää stolaa papin tummanpuvun ja papin juhlapuvun kanssa. 1.4 Pappien pukeutuminen yhteisissä kokoontumisissa Pappien yhteisissä kokoontumisissa pukeudutaan erikseen annettavien ohjeiden mukaan. Esimiesasemassa oleva tai vastaava antaa ohjeet pukeutumisesta, kun papistolta edellytetään yhtenäistä pukeutumista. 2 Lehtorin puku Lehtorin puku on Riitta Immosen suunnittelema musta puku. Lehtorin pukua käytetään tilanteen mukaan samoin kuin papin juhlapukua tai tummaapukua. Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa noudatetaan niistä annettuja ohjeita ja suosituksia. Jumalanpalveluspuvun kanssa käytetään lehtorinpukua tai muuta tummaa pukua. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin edellä kohdissa 1.3 1.4 annettuja ohjeita. 3 Yleisiä ohjeita

Yleiset ohjeet koskevat soveltuvin osin kirkon kaikkia viranhaltijoita ja työntekijöitä. 3.1 Pukeutuminen Papin pukeutumisen lähtökohta on, että pappi on aina virkaa toimittaessaan tunnistettavissa papiksi. Virkapukeutumisessa on otettava huomioon kulloisenkin tilaisuuden luonne. Viran tunnusten käyttäminen ja virkatehtävien hoitaminen edellyttävät aina huoliteltua pukeutumista. Muutenkin viranhaltijan tulee olla olemukseltaan siisti ja huoliteltu. Papin juhlapuvun kanssa käytetään tarvittaessa asuun sopivaa päällysvaatetusta. Päivätilaisuuksissa, kuten kirkollisissa toimituksissa, naispuolisen papin juhlapukuun kuuluu polvipituinen hame tai housut. Erityisen arvokkaissa tilaisuuksissa juhlapukuun kuuluu pitkä hame. Juhlapuvun kanssa käytetään vain sitä varten suunniteltua paitaa. Naispuolisen papin Valonlähde-ristiä käytetään vain virkapukuun kuuluvassa papinjakussa sille varatussa paikassa säteen yläpuolella. Papin virkapuvun kanssa ei käytetä näyttäviä koruja. 3.2 Kunniamerkit Kunniamerkkejä käytetään papin juhlapuvun tai papin tummanpuvun kanssa. Kunniamerkkien käytöstä mainitaan kutsussa. Kunniamerkkien kantamisessa noudatetaan ritarikuntien antamia ohjeita. 4 Siirtymäkauden säännös Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaa naispuolisen papin juhlapukua voidaan edelleen käyttää juhlapukuna ja tummanapukuna. Siihen kuuluvaa Kalevala Koru - ristiä saa käyttää vain Nurmesniemen suunnitteleman puvun kanssa. Uusi virkapuku hankitaan Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemasta Valonsäde-virkapukumallistosta. Tämä ohje on hyväksytty piispainkokouksen istunnossa 15.9.2010 Tampereella ja se korvaa piispainkokouksen 12.9.2001 antaman suosituksen papin ja lehtorin pukeutumisesta virantoimituksessa. Arkkipiispa Kari Mäkinen Piispainkokouksen sihteeri Jari Jolkkonen Bilaga BISKOPSMÖTETS ANVISNINGAR OM PRÄSTERS OCH LEKTORERS ÄMBETSKLÄDSEL 1 Prästdräkt 1.1 Prästämbetets kännetecken För en manlig präst är ämbetets kännetecken

1. knälång prästrock med ståkrage (kaftan), vit prästskjorta, elva (prästkrage med snibbar) 2. svart prästskjorta med prästkrage, antingen instickskrage med vit framdel eller helvit ståkrage. För en kvinnlig präst är ämbetets kännetecken 1. prästjackan Valonsäde (Ljusstråle), vit prästskjorta med prästkrage och korset Valonlähde (Ljusets källa) 2. svart prästskjorta med prästkrage, antingen instickskrage eller helvit ståkrage. Biskopar bär violett skjorta. Det kors som hör till ämbetets kännetecken för kvinnliga präster används inte med biskopsklädsel. 1.2 Prästernas ämbetsdräkter A Prästens festdräkt En manlig prästs festdräkt består av en knälång prästrock (kaftan), svarta raka byxor, elva (prästkrage med snibbar) och vit prästskjorta, svarta strumpor och svarta skor. En kvinnlig prästs festdräkt (design Kirsimari Kärkkäinen) består av prästjacka med vit stråle, ett kors som fästs på jackan på det ställe som designen anger, knälång eller lång kjol alternativt byxor, vit prästskjorta och till dräkten passande svarta strumpor och skor. B Mörk prästdräkt En manlig prästs mörka prästdräkt består av svart prästskjorta med prästkrage som bärs med enhetlig mörk kostym, svarta strumpor och svarta skor. En kvinnlig prästs mörka prästdräkt (design Kirsimari Kärkkäinen) består av prästjacka med svart stråle, ett kors som fästs på jackan på det ställe som designen anger, knälång kjol eller byxor, svart prästskjorta med prästkrage och till dräkten passande svarta strumpor och skor. Alternativt kan man tillsammans med svart prästskjorta med prästkrage använda någon annan enhetlig mörk dräkt. C Prästens vardagsdräkt En manlig prästs vardagsdräkt består av svart prästskjorta med prästkrage och efter situationen anpassad vanlig kostym eller annan vardagsklädsel samt strumpor och skor som passar till klädseln. En kvinnlig prästs vardagsdräkt består av svart prästskjorta med prästkrage och efter situationen anpassad mörk prästdräkt, vanlig dräkt eller annan vardagsklädsel samt strumpor och skor som passar till klädseln. Prästjackan används utan stråle. 1.3 Prästernas klädsel vid gudstjänst Med liturgisk klädsel används prästens festdräkt eller mörk prästdräkt. Mörk prästdräkt

används med hänsyn till situationen också vid deltagande i annan församlingsverksamhet än gudstjänster. Beroende på situation används antingen prästens festdräkt eller mörk prästdräkt. Vid verksamhet under veckan kan också prästens vardagsdräkt användas. I biskopsmötets Handledning för gudstjänsten (2009) behandlas prästers klädsel vid gudstjänster. Utöver detta ska följande anvisningar följas: Vid gudstjänster och kyrkliga förrättningar i kyrkorum används som regel liturgisk klädsel. Församlingen bör se till att det finns tillräcklig tillgång till liturgiska plagg. Vid gudstjänster och kyrkliga förrättningar som hålls i ett hem eller på annan plats rekommenderas liturgisk klädsel. Alternativt kan prästens festdräkt användas. Vid enskild nattvard eller bikt kan stola användas tillsammans med mörk prästdräkt eller prästens festdräkt. 1.4 Prästernas klädsel vid gemensamma samlingar Vid prästernas gemensamma samlingar används klädsel enligt de anvisningar som ges för respektive tillfälle. En person i chefsställning eller motsvarande ger anvisningar när prästerna förutsätts ha enhetlig klädsel. 2 Lektorsdräkt Lektorsdräkten är den svarta dräkt som designats av Riitta Immonen. Lektorsdräkten används med hänsyn till situationen på samma sätt som prästens festdräkt eller mörk prästdräkt. Vid gudstjänster och kyrkliga förrättningar iakttas de anvisningar och rekommendationer som getts för dessa situationer. Med gudstjänstklädsel används lektorsdräkt eller annan mörk dräkt. I övrigt iakttas i tillämpliga delar anvisningarna i punkt 1.3 1.4 ovan. 3 Allmänna anvisningar De allmänna anvisningarna gäller i tillämpliga delar alla tjänsteinnehavare och arbetstagare i kyrkan. 3.1 Klädsel Utgångspunkten för prästernas klädval är att en präst i sin ämbetsutövning alltid ska kunna identifieras som präst. Ämbetsklädseln ska alltid beakta den aktuella situationer. Användning av ämbetets kännetecken och utförande av ämbetsuppgifter förutsätter alltid välvårdad klädsel. Även i övrigt bör en tjänsteinnehavare vara städad och välvårdad. Med prästens festdräkt används vid behov passande ytterkläder. Vid tillfällen som ordnas dagtid, till exempel kyrkliga förrättningar, bärs knälång kjol eller byxor till en kvinnlig prästs festdräkt. Vid särskilt högtidliga tillfällen bärs lång kjol som fetsdräkt. Med festdräkten används endast den skjorta som designats för dräkten. En kvinnlig prästs Valonlähde-kors (Ljusets källa) används endast med den prästjacka

som hör till ämbetsklädseln och endast på det ställe på jackan som är avsett för korset. Med prästens ämbetsdräkt används inte iögonenfallande smycken. 3.2 Hederstecken Hederstecken används med prästens festdräkt eller mörk prästdräkt. Om hederstecken ska bäras nämns detta i inbjudan. Hederstecken bärs i enlighet med ordnarnas egna anvisningar. 4 Övergångsbestämmelse Kvinnliga prästers festdräkt designad av Vuokko Nurmesniemi kan fortsättningsvis användas som festdräkt eller mörk prästdräkt. Det tillhörande Kalevalakorset får användas endast tillsammans med den dräkt som designats av Nurmesniemi. Nya ämbetsdräkter beställs ur Kirsimari Kärkkäinens Valonlähdekollektion. Dessa anvisningar godkändes vid biskopsmötets session i Tammerfors 15.9.2010 och ersätter den rekommendation om prästers och lektorers klädsel vid ämbetsutövning som biskopsmötet gav 12.9.2001. Ärkebiskop Kari Mäkinen Biskopsmötets sekreterare Jari Jolkkonen