Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa
Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset 5. Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020 Ylilääkäri LKT, vakuutuslääketieteen dosentti Kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys @JukkaKivekas Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai terveyspalveluyrityksiin
Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996 2016 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Eläkkeensaajat siirtyneet 96 00 04 08 12 16 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 27 500 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 Verenkiertoelinten sairaudet Lähde Eläketurvakeskus Eläkkeelle 96 00 04 08 12 16 Muut sairaudet
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä vuosina 2005 2016 % 40 35 30 25 20 15 10 5 Naiset Kaikki Miehet 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde Eläketurvakeskus
Vuosina 2005 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 2 500 2 250 55 59 2 000 1 750 1 500 60 1 250 1 000 50 54 750 40 49 500 250 0 Alle 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde Eläketurvakeskus
Osasairauspäiväraha yleistynyt nopeasti Osasv-päivärahan saajat 18000 16000 Osasairauspäiväraha on työterveyshuollolle räätälöity työkalu Edellyttää täyttä työkyvyttömyyttä "voi terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta tehdä osan työtehtävistään" 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Kela
Keinoja työkykyongelmien hallintaan Työjärjestelyt Tilapäiset tai pysyvät muutokset Työterveysneuvottelut Toimintakyvyn parantaminen Hyvä lääketieteellinen hoito Fysioterapia Laitoskuntoutus Osasairauspäiväraha Työterveyshuollolle räätälöity työkalu
Keinoja työkykyongelmien hallintaan Työeläkekuntoutus Työssä jatkaminen tai alan vaihto Osatyökyvyttömyyseläke Työstä aiheutuvan kuormituksen vähentäminen
Mistä hyvä kehitys johtuu? Työpaikkojen työkykyjohtaminen Tehostunut työterveyshuolto Lisääntynyt työeläkekuntoutus Varhaisen tuen mallit Parantunut esimiestyö Osittaisten etuuksien yleistyminen Kustannusten ymmärtäminen Työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ja työpaikan välissä Käynnistyy aiempaa varhemmin Tuloksellisuus säilynyt volyymin kasvaessa
Työeläkekuntoutus
Kuntoutustahot Vakuutusyhtiöt Työtapaturmat, ammattitaudit ja liikennevahingot Ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta Työeläkeyhtiöt Vakiintuneesti työelämässä olevat Ammatillista kuntoutusta TE-toimistot Työttömät työnhakijat Ammatillista kuntoutusta Kela Nuoret ja vaikeavammaiset Ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta Terveydenhuolto Lääkinnällistä kuntoutusta
Kuntoutujat vuosina 1992 2016 iän mukaan 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 541 15 712 alle 45-vuotiaat väh. 45-vuotta Lähde Eläketurvakeskus
Tilanne kuntoutuksen jälkeen vuosina 2007 2016*) 2007 58 6 19 7 10 3 716 2008 3 695 2009 4 078 2010 4 225 2011 4 574 2012 5 071 2013 5 648 2014 5 921 2015 5 477 2016 59 8 18 7 8 6 055 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Palasi töihin Jatkaa opiskelua, jäi työttömäksi Kuntoutus keskeytyi Osa TK TK *) Ei sisällä tehtiin vain selvitys -tapauksia. Lähde Eläketurvakeskus 13
Työeläkekuntoutus Mitä Tavoitteena tukea työntekijää jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta Työkokeilut, työhönvalmennus Uudelleenkoulutus, elinkeinotuki Kenelle Työkyvyttömyyden uhka/ kuntoutustuella olevat Työelämään vakiintunut, yhteys työelämään säilynyt Ansioita väh. 34 912,29 viiden edeltävän vuoden aikana Pitää voida estää tai siirtää henkilön työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa. Miten Yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa Työhönkuntoutumisen palveluverkosto
Työeläkekuntoutuksen keinot milloin ja mitä? Paluu työhön pitkän sairausloman jälkeen omalle esim. omalle työpaikalle Siirtyminen terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin Ammatin vaihtaminen terveydentilan takia Työkokeilu työhön paluun tukena Kesto tavallisesti 1-3 kuukautta, enintään 6 kuukautta 4-6-8h Uuden työn oppiminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla, nykyisen tai uuden työantajan palveluksessa Kouluttautuminen uuteen ammattiin työeläkeyhtiön tuella
Työkokeilu tukee työhön paluuta Työntekijä on toipumassa ja palaamassa pitkän sairausloman jälkeen työhön. Tavoitteena on paluu työhön joustavasti ja voimavarojen mukaan. Yksilölliset järjestelyt työajassa ja työtehtävissä. Kesto tavallisimmin 1-3 kk, enintään 6 kk. Päivittäinen työaika voi vaihdella 4-8 tunnin välillä. Työaikaa pidennetään ja työn kuormitusta lisätään työkokeilun aikana asteittain. Eläkeyhtiö maksaa kuntoutujan toimeentulon (kuntoutusraha/ kuntoutustuki ja -korotus) ja ottaa työtapaturmavakuutuksen. Työkokeilusta laaditaan kirjallinen sopimus.
Uudelleenkoulutus Työntekijällä on terveydentilaan pohjautuva selkeä syy ammatinvaihtoon Pääsääntöisesti ammatti- ja ammattikorkeakoulututkintoja Oppisopimus hyvä aikuisen ammatinvaihtajan kuntoutusmuoto Koulutuksen ajalta maksetaan toimeentulokorvaus sekä normin mukaan matka- ja opiskelutarvikekustannuksia Kesällä maksetaan yhden lomakuukauden kuntoutusraha Koulutuksen jälkeen voidaan tukea työllistymistä 17
Kuntoutusetuudet Kuntoutusohjelma esim. työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus Työelämästä kuntoutukseen Kuntoutusraha, 1,33 x eläke Osakuntoutusraha Normikorvaukset Kuntoutustuelta kuntoutukseen Kuntoutuskorotus 33 % eläkkeen lisäksi Normikorvaukset
Kuntoutuksen kustannukset vuosina 2000-2016* Milj. 160 140 139 120 100 80 60 40 20 27 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 *)Kuntoutuskustannukset ovat vuoden 2016 tasossa. Kuntoutuspalvelukulut Toimeentulokorvaus 19 Lähde Eläketurvakeskus
Työeläkekuntoutuksen rahoitus Kuntoutuskulut ja kuntoutusrahat rahoitetaan tasausosasta, joten ne eivät kerrytä isonkaan työnantajan työkyvyttyömyyseläkemenoa Kuntoutustuki maksetaan myös tasausosasta vain pysyvät eläkkeet kerryttävät eläkemenoa 20
Kuntoutuksen toteutus Yhteistyö yritysten ja työterveyshuoltojen kanssa Ensisijaista, kun tavoitteena paluu entiselle työnantajalle Työhönkuntoutumisen palveluverkosto n. 80 toimijaa eri puolilla maata Tavoitteena työllistyminen uuteen työhön tai koulutusvaihtoehtojen miettiminen Kuntoutussuunnittelijoita tms. n. 100 Yhteistyö eläkeratkaisijoiden kanssa 21
Työterveyshuolto ja työeläkekuntoutus Työeläkekuntoutuksen imago on yllättäen varsin samanlainen kuin työterveyshuollolla; alansa parhaiten toimiva järjestelmä, mutta kohdistuu enemmän yhteiskunnan hyväosaisiin. Työterveyshuolto on työeläkekuntoutuksen tärkein yhteistyötaho, jonka rooli on kuitenkin muutoksessa. Työterveyshuollon kehittäminen työkykyä ja työhön paluuta tukevaan suuntaan on tarkoituksenmukaista myös työeläkekuntoutuksen kannalta. Työterveyshuollon ja työeläkekuntoutuksen välillä vallitsee aiempaa selvempi kohtalonyhteys.
Tärkeimmät työeläkekuntoutuksen kehityssuunnat Kuntoutujien määrä ohittaa vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrän Työeläkekuntoutus antaa taloudellisen turvan lisäksi myös konkreettista tukea muutostilanteissa Auttaa ihmistä työhön asti Osa muutosturvaa Työterveyshuolto on strateginen kumppani Työterveyshuolto toimii erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja työpaikan välissä Yrittäjien kuntoutukseen uusia muotoja Kokeiluja lain puitteissa Palvelujen digitalisointi Yhteydenpitoa siirretty nettiin, varsinainen digiloikka tekemättä Profiilin nosto Osa työeläkebrändiä, haluttu yhteistyötaho, haluttu työnantaja
Kolme pointtia Työkyvyttömyys on vähentynyt Suotuisa kehitys työssä olevilla Kuntoutuksessa on monta toimijaa Työeläkekuntoutus vastaa työelämään vakiintuneiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Yhdessä työpaikkojen kanssa Kuntoutus kannattaa Pidempi työura Parempi toimeentulo Parempi osallisuus 24
Kiitos