Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa 22.6.2017 I \ \ \ \ \ \
Toimintaympäristön kuvaus ~ Maakunnassa on kaksi seudullista (Imatra ja Lappeenranta) ja yksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ~ Seudullisten yksikköjen ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntiin 1.1.2019 maakuntalakiluonnoksen perusteella ~ Maakuntalakiluonnoksen perusteella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä voi myös siirtyä maakuntaan kaikkien maakunnan kuntien yhteisesti sopimalla ja kustantamalla ~ Marraskuussa 2016 päätettiin Kuntien Työvaliokunnassa (KOKO), että Imatran ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimet selvittävät organisoitumisvaihtoehtoja
Työryhmän kokoonpano ~ Imatran seudun ympäristötoimi ~ Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari ~ Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wickström (siht) ~ Ympäristötarkastaja Arto Ahonen ~ Ympäristöinsinööri Juha Hyrkäs (jätehuoltoviranomainen) ~ Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ~ Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen (pj) ~ Ympäristötarkastaja Sara Piutunen ~ Luumäen kunta ~ Ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen
Vaihtoehdot 1. Nykyinen vaihtoehto ~ Imatran seutu (Imatra) ~ Lappeenrannan seutu (Lappeenranta) ~ Luumäen ys-viranomainen (Luumäki) ~ Etelä-Karjalan kuntien jätehuoltoviranomainen (Imatra) 2. Etelä-Karjalan kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen sisältäen Etelä-Karjalan kuntien jätehuoltoviranomaisen tehtävät (Kuntalaki 51 ) 3. Etelä-Karjalan kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen (Maakuntahallinto vaihtoehto) 4. Erilaiset yhdistelmät ~ Etelä-Karjalan alueella 2-4 erilaista yhdistelmää kuntien yhteisestä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä ~ Kuntalain mahdollistama viranhaltijayhteistyö (Kuntalaki 54 ). s. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät palaavat peruskuntiin
Maakuntalakiluonnos 23.12.2016 ~ Maakuntalakiluonnoksen perustella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät voidaan siirtää maakuntaan samalla tavalla kuin rakennusvalvonnan tehtävätkin voidaan siirtää: "5) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen;"
Kuntien näkemyksiä ~ Työryhmän jäsenet ovat kartoittaneet kuntien näkemyksiä. ~ Imatran seudun kuntien työvaliokunta ~ Seudullinen ympäristönsuojelu jää pieneksi, kun ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaan ~ Kohti laajempaa kuntayhteistyötä ~ Länsi-Saimaan kuntien työpaja ~ Osa kuntien tehtäviä ~ Maakuntahallinto ei ole hyvä vaihtoehto ~ Voi kuitenkin olla maakunnan kokoinen vastuukuntamallilla toimiva vaihtoehto, jossa erityisjärjestelyjä kunnille ~ Alueellista toimintatapaa tai ~ Viranhaltijayhteistyötä
Vaihtoehdot ~ Jatko nykyisellä toimintamallilla (0 vaihtoehto) ~ Kaksi seudullista ympäristötoimea ja Luumäen kunta ~ Maakunnallinen vastuukuntamalli VE 1 ~ Maakunnallinen malli VE 2 ~ Pirstoutuminen kuntiin VE 3
Maakunnallinen vastuukuntamalli VE 1 ~ Malliin yhdistetään Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Imatran seudun ympäristötoimi sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojelu ~ Vastuukunta ottaa hallinnolliset tehtävät hoitaakseen ja perii kustannukset sopimuskunnilta ~ Taseyksikkö? ~ Kustannusjakona käytetään asukaslukua ~ Vertailussa jonkin verran kuntakohtaisia eroja ~ Lappeenrannan ja Imatran ilmansuojelutehtävät (=teollisuus, katupöly) ~ Hankkeet ja projektit (Lappeenranta, Imatra, Luumäki)
Maakuntahallintoon siirtyvä malli VE 2 ~ Talouden näkökulmasta periaatteessa sama tilanne kuin vaihtoehdossa VE 1 ~ Kuntien välinen sopimus samaan tapaan kuin Kuntalaki 51 ~ Erilainen hallinto, mitkä ovat hallintokustannukset? ~ Vaikuttaako sijainti maakuntahallinnossa toimintaperiaatteisiin tulevaisuudessa? ~ Yhteistyö ELY:stä siirtyvien tehtävien kanssa luo synergiaa ++ ~ Etelä-Karjala on ainut alue Suomessa, missä tätä harkitaan
Pirstoutuminen kuntiin VE 3...,_...,_...,_...,_ Tarkoittaa kuntien välisten sopimusten purkamista ~ Henkilöstö palautuu kuntiin ~ Kuntiin perustetaan toimielimet ~ Uudenlainen resursointi ja tehtäväjaot Hankaluutena se, että noin 1 htv riittää / 8-10.000 asukasta. ~ Tästä seuraa puolikkaita virkoja tai kuntien välinen yhteistoiminta. Näissä on haastetta tehtävien hallintaan Talous pienten kuntien kannalta ~ Epävarmuus kustannuksista ja palveluista kasvaa Talous Imatran ja Lappeenrannan kannalta ~ Kustannuspaineet kasvavat ~ Lisäksi henkilöstömitoitus tarkasteltava
Vuoden 2016 tilinpäätöstiedot ilman investointeja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (Lappenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) Kunta Lappeenranta Lemi (Luumäki) Savitaipale Taipalsaari Taseyksikkö llmansuoj ja proj Yhteen\ä Nettomenot Nettomenot NettomJnot -581 256-90 907 \ -672 163-24 530 0 ~ \ -24 53~ -28 820 0-28 820-38 389 0-38 389-672 996-90 907 \-763 903 Imatran seudun ympäristötoimi (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) Kunta Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Nettomenot -247016-46 517-31 370-47 201 llmansuoj ja proj Nettomenot Yhteensä Netto menot -49 426-296 4'42 0-46 517 0 / -31 370 0-47 201-372 104-49 426-421 530
Kustannusjakoperusteet ~ Ympäristönsuojelun osalta kustannusjakoperusteena aikaisemmin on käytetty asukaslukua ~ Yhteys suoritteisiin ~ Helppo ~ Näissä arvioissa käytetty asukaslukua ~ Myös suoriteperusteista kustannusjakoa on mahdollista käyttää ~ Tarkistetaan tilannetta prosessin aikana
VE 1 tai VE 2 koko maakunnallisena vastuukuntana (sis projektit ja ilmansuojelu) As. % Kunta n 889... 55,56 Lappeenranta. 3 075 2,34 Lem i 4863... ~J1 Luumäki 3 614.. 2,75 Savitaipale 4 814 ~,67J9ipcll~a.c:1r.i 27 836 21,22 lrnatra 5 242 4,oo Parikkala 3 535.. 2,69 Rautjärvi 5 319 4,05 Ruokolahti 131 188 100,00 Toteutuma Uusi jako Ennuste erotuksesta 2016-672 163-681 163-9 000-24 530-24 909-380 -26 767-28 820-38 389-296 442-46 517-31 370-47 201-1 212 200-48 885-29 266-38 984-274 842-42 450-28 626-43 073-1 212 200-22 118-446 -594 21 600 4 068 2 743 4 127 0 Miinusmerkki,.tarkoi taa lisäkustannuksia Luvuissa Lpr ja Imatra on mukana projektit jailrnansuajelu /
VE 1 sama kuin edellä ilman Luumäkeä Toteutuma Uusi jako Ennuste erotuksesta As. % Kunta 2016 72 889 57,70 Lappeenranta -672 163-693 881-21 718 3 076 2,43Lemi -24 530-25 446-917 0 o,oo Luumäki 0 0 0 3 614 2,86 Savitaipale -28 820-29 897-1 077 4 814 3,81 Taipalsaari -38 389-39 824-1 434 27 836 22,04 Imatra -296 442-279 699 16 743 5 242 4, 15 Parikkala -46 517-43 364 3 153 3 535 2,80 Rautjärvi -31 370-29 243 2 126 5 319 4,21 Ruokolahti -47 201-44 001 3 199 126 325 100,00-1 185 433-1 185 356 76 Luumäen osalta vaihtoehdossa on toteutettu erillissopimus (kuntalaki 54 ) Luvuissa Lpr ja Imatra on mukana projektit ja ilmansuojelu / / Miinusm{rkki tärkoittaa ltsäkustannuksia
VE 3 Pirstoutuminen (spekulaatio kustannuspaineesta) Kunta Lappeenranta Lemi (Luumäki) Savitaipale Tai alsaari Taseyksikkö llmansuoj ja proj Nettomenot Nettomenot -581 256-24 530-17 263-28 820-38 389-5 000-40 000-692 163-29 530-31 767-33 820-43 389 llmans.-.j~ Yhteensä Kunta Netto menot Nettnn-9- Nettomenot Imatra -247 01'-. \ -49 426-15 000-311 442 Parikkala -46 ~~ 0-5 000-51 517 Rautjärvi ~5~ 0-5 000-36 370 Ruokolahti 0-5 000-52 201.._ ~ ~--- -30 000 Pirstoutumisen v~k~ arvio, mikä perustuu toimielinten muutoksiin ja lisä~a{nuksiin mahdollisissa ku~älisten sopimusten uudelleen määrittelyssä sekä uudelleen rake telussa. Kustannukset ovat yleishallintokuluja, lautakuntakuluja, tietohallintokuluj?.mikäli tä än vaihtoehtoon mennää kulujen realisoitumisen estämiseksi tehdä toimenpiteitä ja/tai palveluja karsia. /
VE O Jatkaminen nykyisellä organisaatiot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (Lappenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) Kunta Lappeenranta Lemi (Luumäki) Savitaipale Taipalsaari Taseyksikkö llmansuoj ja proj Yhteensä 1 Nettomenot Nettomenot Netto menot -581 256-90 907-672 163-24 530 0-24?30-17 263-9 504-26 767-28 820 0-28 820-38 389 0-38 3e9 Imatran seudun ympäristötoimi (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) Kunta Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti llmansuoj ja proj Yhteensä Nettomenot Nettomenot Netto menot -247 016-49 426-296 442-46 517 0-46 517-31 370 0-31 370-47 201 0-47 201 Yhteiset kustannukset on huomioitu laskelmissa, joten välttämättä lisäk~lannuksia ei synny vaikka ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaan. / Organisaatioiden koko pienenee, mikä voi jatkossa aiheuttaa kustannuspaineita, koska yleishallinnon kustannuksien osuuksiin voi olla nousupaineita. / /
Johtopäätökset ~ Jatkaminen nykymallilla (VE o) näyttää talouslukujen perusteella turvalliselta vaihtoehdolta, mutta se voi johtaa haavoittuviin yksiköihin. Työryhmän jäsenet katsovat, että suuntaus kohti maakunnan suuruista vastuukuntamallia on suositeltavaa ~ Ns. normipurku johtaa siihen, että kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin siirtyy entistä vaativampia lupa-asioita käsiteltäväksi, kun lupakynnyksiä nostetaan ja valtion viranomaiselta siirtyy pienempiä lupakohteita kunnille. Tämä haastaa varsinkin pieniä organisaatioita. ~ Jätelautakunnan/jätehuoltoviranomaisen pitäminen ympäristönsuojeluviranomaisen yhteydessä on synergiatetujen vuoksi perusteltua.