Pohjois-Karjalan osallisuuskysely n=321. Meijän maakunta & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Karjalan osallisuuskysely

Osallisuustyö Pohjois-Karjalassa

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

Järjestöasiain neuvottelukunta JANE.

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Asukkaiden osallisuus keskiöön kohti ihmislähtöisiä kuntia ja maakuntia

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan kokous

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Jorma Niemelä MIPA-paneeli Diak

Elämää elinvoimaisella alueella

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Lähidemokratian vahvistaminen

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Demokratiapäivä

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä-kyselyn tuloksia. Asukkaiden marraskuu 2016

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Liikkeellä voimaa vuosiin

Järjestöjen maakuntafoorumi

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Osallistuminen Tampereella

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Rääkkylä. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

OSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Sosiaaliturvayhdistykset maakuntien järjestöyhteistyötä rakentamassa. Sosiaaliturvayhdistysten perusteet

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

Lieksa. Kuntaraportti

Osallisuussuunnitelma

NUORTEN maakunta A L L I A NSSIN M A A KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2018

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

CADDIES asukaskyselyn tulokset

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan osallisuuskysely n=321 Meijän maakunta & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Vastaajat Sukupuoli (n=315) Nainen 77% Mie s 22% Mu u 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Vastaajat Ikä (n=314) alle 18 vuotta 2% 18-39 vuotta 23% 40-59 vuotta 40% 60-79 vuotta 34% Yli 80 vuotta 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Vastaajat Kotikunta lkm (n=315) Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Mu u 1 1 4 6 7 8 13 14 13 19 21 21 22 27 138 0 20 40 60 80 100 120 140 160

Vastaajat Ammattiasema/pääasiallinen toimi (n=317) Työssä 50% Eläkeläinen 29% Työtön 9% Opiskelija 7% Joku muu 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Vastaajat Yhteiskunnallinen aktiivisuus (n=241) Aktiivinen toimija järjestössä (luottamushenkilö, vapaaehtoinen) 57% Järjestön jäsen 55% Mu u 13% Luottamushenkilö muualla 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Osallistuminen ja vaikuttaminen Maakuntalakiluonnoksen 23 :ssä on listattu seuraavia keinoja, joilla maakunnan asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista voidaan edistää. Valitse näistä kolme. (n=318) Suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa 77% Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa 69% Järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja 45% Valitsemalla palveluiden käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin 43% Tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua 39% Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun 18% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Osallistuminen ja vaikuttaminen Vertailu AKE-kysely ja Pohjois-Karjalan osallisuuskysely: maakuntalakiluonnoksen 23 keinot asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen Suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa 77% 89% Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa 50% 69% Järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja 45% 100% Valitsemalla palveluiden käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin Tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua 17% 43% 44% 39% Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun 0% 18% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Kuntaliiton AKE-kysely maakuntavalmistelijoille (n=18) Pohjois-Karjalan osallisuuskyselyn vastaajat (n=318)

Osallistuminen ja vaikuttaminen Millä keinoin haluat vaikuttaa maakunnan asioihin? Valitse enintään viisi mieleisintä vaihtoehtoa (n=318) Äänestämällä maakuntavaaleissa Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Kyselyihin vastaamalla Internetissä (esim. Otakantaa.fi-palvelu, Aivoriihi, E-raati) Järjestöjen kautta Asukas-, asiakas, ja kansalaisraadit Antamalla palautetta maakunnan verkkosivuilla Työryhmät ja verkostot Ottamalla yhteyttä suoraan päättäjiin Maakunnan kansanäänestys Asukas- ja kyläyhdistysten kautta Kommentoimalla sosiaalisessa mediassa Ottamalla yhteyttä maakunnan vaikuttamistoimielimiin (nuoriso-, vanhus-, ja vammaisneuvostot) Toimimalla jäsenenä maakunnan vaikuttamistoimielimissä (nuoriso-, vanhus,- ja Kirjoittamalla lehtien yleisönosastolla Ma akunta-aloitteella Ottamalla yhteyttä maakunnan asiakaspalvelupisteeseen Asettumalla ehdolle maakuntavaaleissa Jotenkin muuten Ottamalla kantaa radiossa 10% 8% 7% 7% 5% 4% 2% 14% 13% 26% 25% 22% 21% 18% 32% 31% 46% 45% 52% 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Tiedon kerääminen asukkailta Miten ihmisten kokemuksista tulisi kerätä tietoa maakunnan kehittämisen pohjaksi? Voit valita useita vaihtoehtoja. (n=317) Säännölliset sähköiset kyselyt 67% Asukastilaisuudet 47% Sähköinen palautelaatikko 42% Asiakas- ja asukasraadit 41% Neuvostot (vammais-, vanhus-, nuoriso) 36% Järjestöjen ja yhdistysten keräämänä jäseniltään ja kohderyhmiltään 33% Säännölliset paperiset kyselyt 31% Fyysinen palautelaatikko maakunnan palvelupisteissä 31% Mu uten 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Tiedotuskanavat Valitse kolme tärkeintä tiedotuskanavaa, joiden kautta haluaisit saada tietoa erilaisista osallistumismahdollisuuksistasi päätöksentekoon ja kehittämiseen Pohjois-Karjalan maakunnassa? (n=319) Maakunnan verkkosivut Karjalainen Maakunnan oma tiedotuslehti Paikallislehdet Tapahtumat ja tilaisuudet Maakunnan Facebook-sivut Ma akuntaradio Järjestöjen ja muiden yhteisöjen kautta Ilmoitukset ilmoitustauluilla (esim. kaupat, julkiset tilat) Instagram Oppilaitosten kautta Maakunnan kysymys- ja vastaus-palsta lehdessä Poliittiset asiakirjat (maakunnan strategiat ja ohjelmat) Twitter YouTube Mu u 7% 7% 5% 5% 4% 4% 3% 15% 17% 20% 29% 33% 41% 44% 45% 54% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Osallisuuden kokemus o Kyselyssä haluttiin selvittää, mitkä asiat tukisivat vastaajien osallisuuden kokemusta. o Asiaa kysyttiin avoimella kysymyksellä. o Keskeisinä teemoina vastauksissa nousivat ihmisten aito kuuleminen, osallistumisen helppous ja se, että kuulemisella on merkitystä päätöksenteossa.

Kuulluksi tulemisen kokemus o Osallisuuden tunnetta tukee kuulluksi tulemisen kokemus. o Maakunnan asukkaille tulee luoda aidosti mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. o Asukkaiden olisi myös tärkeää saada tietoa osallistumisen mahdollisuuksista ja keinoista. o Valmisteilla olevista asioista toivottiin tiedotettavan mahdollisimman paljon. Aito kokemus halusta tulla kuulluksi Kuuleminen ei riitä, tarvitaan kuulluksi tulemisen kokemusta Maakunnan asukkaille samoin kuin kolmannen sektorin toimijoille luotaisiin aidosti mahdollisuuksia osallistua

Osallistuminen helppoa o Osallistumisen ja vaikuttamisen tulisi olla ihmisille helppoa ja kynnyksen mahdollisimman matala. o Osallistumiseen toivottiin eri kanavia: sähköiset kanavat käteviä, mutta myös tilaisuuksia pidettiin tarpeellisena. o Tapahtumia, raateja ja kyselyitä toivottiin järjestettävän säännöllisesti. o Tulee myös huomioida, että kaikki eivät pysty käyttämään nettiä osallistumisessa. Palautteen/ ideoiden välittämisen pitäisi tehdä helpoksi Se, että vaikuttaminen olisi helppoa ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä Tarjolla olisi mahdollisuus tuoda mielipiteitään ja toimenpide-ehdotuksiaan esille eri kanavien kautta.

Osallisuus kuuluu kaikille o Osallisuus ei saisi koskea vain hyväosaisia ja niitä, jotka jaksavat osallistua. o Osallisuutta ja osallisuuden tunnetta tulisi viedä myös sinne, jotka eivät ehkä jaksa tai kykene aktiivisesti osallistumaan. o Näiden ihmisten todellisista tarpeista voidaan saada tietoa esimerkiksi järjestöjen kautta. Järjestöt onkin hyvä ottaa mukaan osallisuustyöhön. Osallisuus on hyvä asia, mutta pitää huoli, ettei osallisuuteen kuulu vain hyväosaiset ja ne, jotka jaksavat osallistua Muistetaan myös niitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja joilla ei välttämättä kykyä itse vaikuttaa omiin asioihin esim. lapset ja vanhukset ja vammaiset Järjestökenttä on hyvä ottaa mukaan osallisuustyöhön

Todellista vaikutusta päätöksentekoon o Ihmisten kuulemisella tulisi olla todellista vaikutusta päätöksenteossa. o Kuuleminen ei saisi olla pelkkää retoriikkaa, vaan ihmisillä tulee olla oikeita mahdollisuuksia vaikuttaa syntyviin päätöksiin. o Asukkaille tulisi myös tiedottaa siitä, miten annettuun palautteeseen on reagoitu ja mitä siitä on seurannut. Se, että ihmistä kuullaan, ei riitä, jos se ei johda mihinkään Ei pelkkää retoriikkaa, vaan oikeaa kuulluksi tulemista ja oikeita mahdollisuuksia vaikuttaa syntyviin päätöksiin Täytyy tehdä näkyväksi se, että palaute otetaan tosissaan ja asioille tehdään jotain palautteen perusteella

Hyvä elää ja asua Pohjois-Karjalassa o Kyselyssä vastaajat saivat kertoa vapaamuotoisesti, mitkä asiat tekevät heidän mielestään Pohjois-Karjasta hyvän paikan elää ja asua. o Keskeisinä teemoina vastauksissa nousivat yhdenvertaiset palvelut, toimivat liikenneyhteydet, työpaikat ja elinvoima, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä luonto ja kulttuuri.

Yhdenvertaiset palvelut o Asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin asuinpaikasta riippumatta nousi eniten esille vastauksissa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. o Tarvittavien palveluiden tulisi olla lähellä ja toimia hyvin. o Palveluiden toivottiin pysyvän myös pienemmillä paikkakunnilla sekä kannettiin huolta niiden keskittymisestä suurempiin keskuksiin. Kaikilla maakunnan asukkailla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet samoihin palveluihin ja mahdollisuuksiin asuinpaikasta riippumatta Palvelut pysyisivät lähipalveluina pienillä paikkakunnilla Pitää olla hyvä ja toimiva terveydenhuolto ja palveluja lähellä

Toimivat liikenneyhteydet o Tiestön kunnosta ja joukkoliikenneyhteyksistä kannettiin huolta. o Teiden toivottiin olevan hyvässä kunnossa, jotta ihmiset pääsevät hoitamaan asioita silloin kuin tarve vaatii asuinpaikasta riippumatta. o Toimiva joukkoliikenne ympäri maakuntaa kuin myös yhteydet muualle nähtiin tärkeänä. Teiden kunnosta pidettäisiin parempaa huolta. Liikkuminen on elämisen ehto Kohtuuhintainen ja toimiva joukkoliikenne Joensuussa, maakunnan sisällä ja maakunnan ulkopuolelle esim. Helsinkiin nopeampi junayhteys tai halvemmat lennot

Työpaikat ja elinvoima o Työpaikkoja toivottiin lisää ja kaikille hyviä taloudellisia edellytyksiä maakunnassa. o Elinvoiman kehittämiseen vastaajat panostaisivat tasapuolisesti koko maakunnan alueella, alueiden vahvuudet huomioiden. Töitä. Töitä. Töitä. Vakituiset työt juurruttavat alueelle! Elinvoiman kehittäminen koko maakunnassa tasapuolisesti alueiden vahvuudet huomioiden Taloudelliset edellytykset ovat hyvät meillä kaikilla

Osallisuus ja yhteisöllisyys o Maakunnan asukkaita tulee kuulla ja ottaa oikeasti huomioon ihmisten palaute päätöksiä tehtäessä. o Kuullaan erilaisia ihmisiä ja hyväksytään erilaisuus. o Ihmisten kuulemisen koettiin luovan pohjaa myös yhteisöllisyyden syntymiselle, sillä luottamus syntyy kuulluksi tulemisen kokemuksesta. Kansalaisia kuultaisiin päätöksenteossa Jos minulla on luottamus asiaa hoitaviin ja järjestäviin tahoihin. Luottamus syntyy kuulluksi tulemisen kokemuksesta Yhdessä tehdään mahdollisimman paljon ympäristön ja hyvän ilmapiirin vuoksi. Otetaan siihen kaikki asukkaat mukaan!

Luonto ja kulttuuri o Luontoa tulee säilyttää riittävästi mahdollisimman luonnontilaisena. o Toivottiin panostuksia ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ympäristöarvojen ottamista huomioon päätöksenteossa. o Monipuolista kulttuuritarjontaa asukkaille. o Pohjois-Karjalasta haluttaisiin kehittää eläväistä maakuntaa ja panostaa erityisesti kaupunkikulttuuriin, jotta maakunta pysyisi vetovoimaisena. Säilytettäisiin riittävästi puhdasta luontoa mahdollisimman luonnontilaisena Ympäristöarvot otettava huomioon päätöksissä Sopivasti monenlaista kulttuuritarjontaa; konsertit, tapahtumat ym.