Infektioiden torjunta laitoshuollossa 22.10.2018 Hygieniahoitaja Minna Kärki Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Sisältö Infektioiden torjunnan merkitys Käsi- ja henkilöhygienia Suojakäsineiden käyttö Eritetahradesinfektio Dekon käyttö ja huolto Yksiköiden laitteiden ja välineiden puhdistus ja huolto Pyykki- ja jätehuolto Puhdistus- ja desinfektioaineet Ohjeet
Lakiperusta toiminnalla Tartuntatautilaki 1227/2016; terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita, huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksen mukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738; Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja perehdytettävä työntekijä riittävästi työhön sekä hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimuksen täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita sekä tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 626/2010; Varmistuttava siitä että henkilöillä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja laitteen käyttöohjeet ja laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti
Potilaan parhaaksi Tarkoitus on tarjota potilaalle hänen tarvitsemansa oikea hoito josta hänelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Hoidossa alkanut infektio on potilaalle haitallinen, aiheuttaa hidastumista ja hankaloittaa paranemista voi johtaa jopa kuolemaan Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat suuria ylimääräisiä kustannuksia vuosittain näistä jopa viidennes olisi ennaltaehkäistävissä
Hygienian merkitys Hygieenisellä toiminnalla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä potilaassa paikasta toiseen (hoitohenkilökunta) Työntekijästä potilaaseen (hoitohenkilökunta) Potilaasta tai hoitoympäristöstä henkilökuntaan Työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin Hoitoympäristö kontaminoituu helposti Mikrobit säilyy, elää ja/tai lisääntyy pinnoilla ja odottavat sopivaa tartuntareittiä oikeaan kohteeseen aiheuttaakseen infektion Potilasvuode, iv-tiputusvälineet, mittarit, tietokoneet, kiertokärryt
Mikrobien säilyminen elottomalla pinnalla hyg.hoit. Kirsi Terho TtM, Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 Mikrobi Clostridium difficile itiöt veget Enterokokit E.Coli (0157:H7) Säilyminen 5 kk (15 min kuivalla) 6 h (kostealla pinnalla) 5 vrk 30 kk 1,5 h 16 kk (pinaatin lehdissä 27 vrk, vedessä 98 vrk) Staphylococcus aureus Influenssa Norovirus 9 12 vrk (muovin päällä), 72 h (ruostumattoman teräksen pinnalla) 1-3 vrk (setelissä), 8 vrk (limaan sekoitettuna) 8 h 7 vrk MNV >40 vrk (vaipat ja siteet) Lähteet luento Kramer2014; Weber ym. 2010; Robine ym. 2000; Wagenvoort ym. 2011; Guan & Holley 2003;Erickson ym. 2010; Chauret ym. 2011; Tolba ym. 2011; Petti ym. 2012; Walther & Ewald; Tiwari ym. 2006; Canon ym. 2006)
Sairaalasiivouksen panos merkittävä Siivouksen merkitys; poistaa likaa ja vähentää mikrobistoa sairaalaympäristöstä Esteettinen puhtaus, miltä pinnat näyttää Ei ole sovittuja raja-arvoja Näyttöön perustuvaa tietoa työn arvioinnin mittarit? Kosketuspinnat kontaminoituvat nopeasti uudelleen Siivoustiheys määrittyy yksikön toiminnan ja tarpeen mukaan Toimenpideyksikkö vs. pitkäaikaishuolto, entä epidemiat?
Biofilmi ja mekaanisen puhdistuksen tärkeys
Puhdistusmenetelmät Kuivapyyhintä kuiva likaa sitova liina Nihkeäpyyhintä vedellä tai puhdistusaineella nihkeytetty likaa sitova liina, pinta kuivuu heti Kosteapyyhintä puhdistusaineella kostutettu liina/siivousväline, pinta jää hetkellisesti kosteaksi ja kuivuu itsestään Märkäpyyhintä puhdistusaineeseen kastettu siivousväline, pinta jää märäksi ja on kuivattava Pesu Mekaaninen hankaaminen puhdistusaineella, pinta huuhdotaan ja kuivataan
Käsihygienia Mikrobit kykenevät elämään käsissä ja siirtyvät helposti kosketuksen välityksellä paikasta toiseen Kädet Ehjä iho hoida ihoa voitein ja suojaa kemikaaleilta ja kylmältä, myös kotona Ei pitkiä kynsiä, rakenne-, geeli- tms. kynsiä, kynsilakkaa Ei sormuksia, kelloa, rannekoruja eikä aktiivisuusrannekkeita yms.
Käsihygienia Käsien saippua-vesipesu Näkyvästi ja tuntuvasti likaiset kädet Suolistoinfektiota sairastavan potilaan tilat WC-käynnin jälkeen Liiallisena kuivattaa ihoa, 60sek ->puolen mikrobeista Käsihuuhde tappaa mikrobit käsistä, kun se suoritetaan oikein Kaksi annosta ja hierotaan kuivaksi, oikea tekniikka Seurataan KhYHKÄ- havainnoinnilla, joka raportoidaan Saippuakäsipesu ennen käsien desinfiointia kun ollaan suolistoinfektiopotilaan tiloissa
Henkilöhygienia Työasu on työnantajan tarjoama Puhdas siisti ja suojataan tarvittaessa, voi olla työpisteasu Pitkät hiukset kiinni, parta suojattavissa, ei hajusteita Rokotussuoja tärkeä pitää kunnossa Muista influenssarokotus vuosittain
Suojakäsineiden käyttö Suojakäsineitä käytetään suojaamaan ihoa puhdistus- ja desinfiointiaineilta, mikrokuituliinoilta ja mikrobeilta Puhdistus ja pesuaineliuoksia tehdessä (huom! Myös suojalasit!) Mikrokuituliinoja käytettäessä Eritetahradesinfioinnissa Eristystilanteissa Vähentävät pisto- ja viiltotapaturmissa infektioriskiä Monikäyttöiset ovat henkilökohtaisia, pestään siirryttäessä kohteesta toiseen pesuaineella ja molemmin puolin kerran päivässä
Kertakäyttöiset suojakäsineet Puetaan desinfioituihin käsiin Ei kontaminoida pakettia eikä käsinettä Älä pue kosteisiin käsiin vaan hiero kädet kuiviksi Kertakäyttöiset vaihdetaan huone/potilaspaikka/tehtävä kohtaisesti Voivat kontaminoida siivousliinan! Tehdaspuhdas (pitkävartinen) nitriilikäsine, sytostaattipotilaan huoneen siivous ja pyykin ja jätteen käsittelyyn, kemikaalisuoja
Eritetahradesinfektio Desinfioi kädet Pue tehdaspuhtaat suojakäsineet Imeytä erite ja laita materiaali roskapussiin Desinfioi kädet Kaada tahralle pintadesinfiointiaine (huom! Suolistoinfektiossa vahvempi pitoisuus) ja anna vaikuttaa Desinfioi kädet Pue käsine(et) ja pyyhi aine pois ja laita materiaali sekä suojakäsineet roskapussiin Desinfioi kädet
Dekon käyttö ja huolto Laki terveyden huollon laitteista ja tarvikkeista DEKO- pesu- ja huuhtelukoneiden käytönopastusvideoiden linkit Laitteen käyttäjä on velvollinen huoltamaan koneen säännöllisesti 190V https://www.youtube.com/watch?v=a5d6jwrel7k Laitteen käyttäjän velvollisuus on osata käyttää laitetta oikein 190V https://www.youtube.com/watch?v=9bp93d5ma5e Siivousvälineiden huolto eri konemalleissa, entä eri merkit? Lattialaikkaa ei voi pestä
Laitteiden ja välineiden puhdistus työyksiköissä - ohje Yksiköt ovat tehneet palvelusopimuksen, jonka mukaan puhdistettaviin välineisin kuuluvat puhdistetaan ja desinfioidaan tarpeen mukaan Puhdas = ei joudu välittömään kosketukseen potilaan kanssa tai infektioin riski on vähäinen Desinfioitu = Välineellä kosketaan limakalvoa sitä läpäisemättä Steriloitu = Välineellä läpäistään iho tai limakalvo Varmistettava valmistajan puhdistus- ja huolto-ohjeet Intrassa ohje hoito- ja tutkimusvälineiden puhdistus työyksiköissä
Pyykki- ja jätehuolto Kaikessa työskentelyssä toimitaan huolellisesti ja aseptisesti, pölistelemättä ja kontaminoimatta muita pintoja Ei välilaskupaikkoja; roskat suoraan roskakoriin ja pyykit suoraan pyykkipussiin Huonekohtainen keräily vältetään paljaana tiloissa kuljettaminen Jäte kaksoispakataan vain jos riski pussin hajoamisesta kuljetuksen tai kuilupudotuksen aikana, ettei kontaminoida ympäristöä Jätteen lajitteluohjeet jäteohjeessa
Pyykkipussien värit keltainen: suolistoinfektio, syyhy, täi- pyykki sekä sytostaattipyykki pakataan ensin keltaiseen muovipussiin ja lähetys keltaisessa kangaspussissa vaalean sininen tai sininen: kaikki vuokratekstiilit, liinavaatteet, potilaspyykki. Myös kosketusvarotoimi pyykki! Ei enää kaksoispakkausta!! sini-punainen: siivoustekstiilit (lattiamopit ja mikrokuituliinat) vihreä: työasut sairaalassa kerätään rullakoihin punainen: asiakkaan (tai yksikön) oma pyykki (HYVIN NIMIKOITUNA!) Väliverhoista nipsut irrotettuina!!
Puhdistus- ja desinfektioaineet Ohjeen mukainen käyttö oikea aine oikeassa tilanteessa! Milloin puhdistusaine milloin desinfioidaan Ja miksi desinfioitu pitää puhdistaa? Käytössä olevat tuotteet ja pesevät pintadesinfektioaineet valittu kilpailuttamalla hankintakriteerit täyttäneistä tuotteista Lista valituista tuotteista ja niiden käyttökohteista intrassa Käyttöliuosten valmistaminen oikein mittaamalla Käyttöliuospullojen merkitseminen ja pesu
Muuta muistettavaa Siivousvälineet ja niiden huolto (mikrokuituliinojen oikea kostutus, huonekohtaiset WC-harjat pesu kerran viikossa) Aseptinen työjärjestys - mitä tarkoittaa? Edetään puhtaasta likaiseen, vaihdetaan välineet ja käsineet, ei siirretä mikrobeja työskentelyn mukana Kosketuspinnat epidemiatilanteet! Tavanomaiset varotoimet kaikessa työskentelyssä
Ohjeet PKSSK intrassa Kirjoita joko suoraan hakukenttään; kosketusvarotoimet, pisaravarotoimet, ilmaeristys
Ohjeet intrassa, sekä siun sote että PKKS Tai; yhteiset -> Infektioiden torjunta ->
Ohjeet PKSSK intrassa Kirjoita hakusana hakukenttään
Hygieniahoitajien vastuujako Päivystävä hygieniahoitaja p: 013 171 2026, hygieniahoitaja@siunsote.fi Polkka Oy:n vastaava hygieniahoitaja Minna Kärki Puh: 013 330 4173, minna.karki@siunsote.fi Operatiivisen alueen hygieniahoitaja Jenna Salonen Maakunnan hygieniahoitaja Kirsi Ratilainen Maakunnan hygieniahoitaja Marjaana Jaatinen (Jns, Kontiolahti, Oku) Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Tartuntatautihoitaja Mari Lappalainen Infektiolääkärin konsultaatiopuhelin p: 050 433 4278
Varotoimet ja eristyskäytännöt 22.10.2018 Hygieniahoitaja Kirsi Ratilainen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Miksi ja milloin potilas eristetään? Eristystoimilla ja varotoimilla pyritään estämään infektioiden leviäminen potilaasta toiseen, potilaasta työntekijään, työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin Akuuttisairaanhoidossa, pitkäaikaishoidossa, kodinomaisissa yksiköissä/kotona eristystoimien tarve on erilainen
Pääperiaatteet: akuuttisairaanhoidossa noudatetaan varo- ja eristysohjeita kodinomaisissa yksiköissä ohjeita noudatetaan asukkaan huoneessa kotihoidossa työntekijät noudattavat ohjeita asiakkaan lähihoidossa kodinomaisessa yksikössä/kotona asukkaan liikkumista ei rajoiteta
Varotoimien ja eristyksen syyt Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Suojaeristys Eräät sairaudet tarttuvat usealla tavalla ja silloin noudetaan useampia varotoimia kuten vesirokossa ilmaeristystä ja kosketusvarotoimia
Kosketus varotoimet Kosketusvarotoimien tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie Potilasta hoidetaan kosketusvarotoimin kun Moniresistentti bakteeri (MRSA, VRE, ESBL-klebsiella, CPE) Potilaalla epäillään olevan tai on todettu tarttuva oksennus- ja ripulitauti Potilaalla on hengitystieinfektio Potilaalla on jokin muu kosketusvarotoimia edellyttävä tarttuva infektiosairaus (selvästi märkäinen haava, täit, syyhy)
Suojaimet kosketusvarotoimissa Tehdaspuhtaat suojakäsineet, kun ollaan kosketuksissa potilaaseen tai hänen lähiympäristöön Suojatakki, kun ollaan kosketuksissa potilaaseen tai hänen lähiympäristöön Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaan Suojaimet säilytetään ja puetaan välitilassa tai jos sellaista ei ole potilashuoneen sisäpuolella Suojaimet riisutaan potilashuoneessa suoraan roskakoriin
Pisaravarotoimet Pisaraeristystä käytetään sairauksissa, jotka leviävät pisaroiden välityksellä (influenssa) Pisaroita syntyy Yskiessä Niistäessä Puhuessa Aivastaessa Osassa toimenpiteitä Pisarat eivät leijaile ilmassa vaan putoavat yleensä viimeistään 2 metrin päähän syntypaikasta
Suojaimet pisaravarotoimissa Kirurginen suu-nenäsuojus + silmäsuojus kun ollaan potilaan lähellä (alle 2m) Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaan Kirurginen suu- nenäsuoja sekä silmäsuojus riisutaan huoneen sisäpuolella
Ilmaeristys Sairauden aiheuttaja leviää ilman kautta Huoneessa oltava alipaine mikrobit ei pääse leviämään huoneen ulkopuolelle Milloin ilmaeristys Epäilty/ todettu keuhko- tai larynxtuberkuloosi Yleistynyt vyöruusupotilas tai immuunipuutteinen vyöruusupotilas Vesirokko Tuhkarokko Lisäksi (lintuinfluenssa, verenvuotokuume, isorokko)
Suojaimet ilmaeristyksessä FFP3- tai FFP2- luokan hengityksensuojain Tarkista hengityksensuojaimen tiiviys Tiiviys varmistetaan suojaimen pukemisen jälkeen puhaltamalla ulos, jos tunnetaan ilmanvirta esim. nenäpielissä suojain ei ole tiivis Pukemisohjeet löytyy hengityksensuojain laatikosta/ohjeista Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaan Hengityksen suojain puetaan ja riisutaan aina sulkutilassa.
Suojaeristys Suojataan potilasta ulkopuolelta tulevilta mikrobeilta Ylipaineistettu huone
Suojaimet Kertakäyttöiset suojakäsineet aina lähihoidossa Pitkähihainen suojatakki aina lähihoidossa Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaan
Tilaeristys Voidaan käyttää, jos yhden hengen huoneeseen ei ole mahdollisuutta Tilaeristyksessä potilaan vuode ja yöpöytä ovat eristysaluetta toimitaan, kuten eristyshuoneessa toimittaisiin (potilas kohtainen roskakori ja pyykkikori) Tilaeristys ei ole aina mahdollinen Ei voida käyttää ilmaeristyksessä Ei voida käyttää suojaeristyksessä
Kohortointi Kohortti tarkoittaa sitä, että potilaat hoidetaan samassa tilassa Kohortti voi olla yksi huone tai vaikka puolet osastosta Kohortti alueella liikkuessa huomioidaan varotoimiluokka esim. influenssaa sairastavien kohortissa noudatetaan pisara- ja kosketusvarotoimia
Ruuan jako ja käytetyt ruokailuvälineet Kosketusvarotoimet: ruokaa huoneeseen vietäessä ei tarvita suojaimia jos potilasta/potilaan hoitoympäristöä ei kosketeta Pisaraeristys: kirurginen suu-nenäsuojus + silmäsuojus kun ollaan potilaan lähellä (alle 2 m) Ilmaeristys: hengityssuojain aina potilashuoneessa Pitkäaikaishoidossa: Yhteisten ruokailutilojen käytölle ei ole estettä, jos asukkaan vointi sallii ruokailutilaan tulon (ei mielellään oireisena aikana esim. influenssa tai suolistoinfektiossa) Ruokailuvälineet ja astiat: tavallinen käytäntö
Miten eristys vaikuttaa siivousjärjesykseen? Edetään puhtaasta likaiseen Työntekijän lyhytaikainen mikrobeilla kolonisoituminen (mikrobin kantajuus) on mahdollista Järjestys Suojaeristyshuone siivotaan ensimmäisenä Tavallinen potilashuone Eristyshuoneet viimeisenä Kun eristyshuoneita on useita, järjestykseen vaikuttaa tartuntariski Esim. suolistoinfektio potilaiden huone siivotaan viimeisenä
Eristyshuoneessa käytettävät siivousvälineet Huonekohtaiset siivousvälineet ja pyyhkeet Vihreä mikrokuitupyyhe tai kertakäyttöinen siivouspyyhe Kaikki välineet varataan valmiiksi - eristyshuoneesta ei voi poistua suojaimet päällä Jos eristyshuoneesta poistutaan kesken siivouksen, riisutaan suojaimet, desinfioidaan kädet ja puetaan puhtaat suojaimet ylle kun palataan takaisin jatkamaan siivousta
Pyykki- ja jätehuolto eristystilanteissa Huonekohtaiset pyykki- ja roskapussit suolisto-, syyhy- ja täi-infektioissa pyykki pakataan ensin liukenevaan pyykkipussiin, joka pujotetaan keltaiseen kangaspussiin pois vietäessä Muissa varotoimissa ja eristyksissä pakataan normaaliin tapaan. Huoneesta pyykki viedään suoraan huoltohuoneen ja kuljetuksessa huomioidaan kontaminaatiovaara Ei paineta pyykkipussia vaatteita vasten Ei laahata lattiaa pitkin vetäen
Siivous eristyksen/varotoimien päätyttyä kosketus- ja pisaravarotoimet, ilmaeristykset Aloitetaan monikäyttöisistä tutkimus- ja hoitovälineistä: Kaikki kertakäyttöiset tarvikkeet roskiin (myös kaapeista, ellei ovet olleet lukossa) Kestokäyttöiset käytetyt välineet puhdistetaan ja desinfioidaan (deko) tai pyyhitään pintadesinfektioaineella Hoito- ja tutkimusvälineiden huolto yksikön käytännön mukaisesti - sovittava kenen vastuulla on Eritetahrojen poisto eristysluokan mukaisesti Likapyykin ja jätteiden pakkaus ohjeen mukaisesti
Vuodevaatteet, peitto, tyyny, patjan- ja tyynynsuojat likapyykkiin eristysohjeen mukaisesti. Patjan suojamuovi roskiin. Vaihdetaan väliverho (+suihkuverho). Kertakäyttöiset väliverhot vaihdetaan jos tahroja tai suolistoinfektio Kosketus- ja tasopinnat, esineet ja kalusteet pyyhitään eristysluokan mukaisella siivousaineella Huoneen valmistelu ja siivousvälineiden huolto tavallisen käytännön mukaisesti Suolistoinfektiot: Loppusiivous tehdään, vaikka potilaan hoito jatkuisi samassa huoneessa
Loppusiivous pitkäaikaishoidossa MDR -kantajan huoneen loppusiivous: yleispuhdistusaine, kosketuspinnat huomioidaan. Suolistoinfektiot: Erityistoimet lopetetaan kun asukkaan oireiden päättymisestä on kulunut kaksi vuorokautta kosketuspinnat ja WC:n pinnat pyyhitään pintadesinfektioaineella (kloori 500 ppm (2,5 %) tai peroksygeeni 3,5 %) Clostridium Difficile -infektiossa: kloori 1000 ppm (5 %) Vaihdetaan puhtaat liinavaatteet ja pyyhkeet Käytössä olleet hoito- ja tutkimusvälineet pyyhitään pintadesinfektioaineella
Kodinomaiset yksiköt/pitkäaikaishoitolaitokset Työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus yksiköstä riippumatta Kodinomaisessa yksikössä asukasta ei saa eristää Tilanteesta riippuen tiedottaminen voi olla tarpeellista esim. akuutit suolistoinfektiot, influenssa Moniresistentin mikrobin kantajuus riittää, että on tiedossa hoitoon osallistuvilla Akuuttihoitoon siirtymisvaiheessa tiedotetaan hoitohenkilökunnalle Taksin kuljettajalle ei anneta asukkaan terveystietoja
Jätteet ja pyykki kodinomaisissa yksiköissä Jätteet: tavallinen käytäntö Huonekohtainen pyykin keräys Likapyykkiä käsitellessä suojakäsineet kädessä Pyykki pussista suoraan pesukoneeseen Jos lämpötila 60 astetta tai yli, pyykin voi pestä yhdessä muun pyykin kanssa Alle 60 asteen lämpötilassa pyykki pestään erillään tai käytetään desinfioivaa pyykinpesuainetta Eritepyykki: Ei huuhdella hoitoympäristössä, esipesu erikseen koneessa Pesulaan menevä pyykki: tavallinen käytäntö
Kosketusvarotoimet vastaanotolla Hoitohenkilökunnalle annettu ohjeistus, että kosketuspinnat pyyhitään potilaan käynnin jälkeen Tarvittaessa huone siivotaan ennen seuraavaa potilasta esim. jos vastaanottotilassa on runsaasti eritteitä Huonekohtaiset välineet Tasot, kalusteet, kosketuspinnat: kloori 500 ppm (2,5 %) tai peroksygeeni 3,5 % Suolistoinfektioissa: kloori 1000 ppm (5 %) tai peroksygeeni 3,5 % Lattia: heikosti emäksinen puhdistusaine
Potilaan parhaaksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä