MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA

TYÖN. 10248 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA 08.07.2014 Vähä-Mattila 837-703-3-224 Terälahti, Tampere Tilaaja: Esa Aunio Taratest Oy Turkkirata 9A, 33960 Pirkkala www.taratest.fi / taratest@taratest.fi puh.03-368 33 22

1 (13)

2 (13) Sisällysluettelo 1. Kohdetiedot... 3 1.1. Suunnitellun toiminnan perusteet... 3 1.2. Kohteen sijainti... 3 1.3. Kohteen ja ympäristön nykytilanne sekä maankäyttö... 5 1.4. Selvitysten rajaukset... 7 2. Suunniteltu otto- ja jalostustoiminta... 7 2.1. Aluerajaukset... 7 2.2. Louhinnan ja murskauksen mittasuhteet... 8 2.3. Toiminta-ajat... 8 2.4. Louhinta... 9 2.5. Kiviaineksen murskaus ja varastointi... 9 2.6. Kuljetukset alueelta... 10 2.7. Tankkaukset, varastointi ja jätehuolto... 10 2.8. Turvallisuus... 11 3. Ympäristövaikutukset... 11 3.1. Melu ja kivipöly... 11 3.2. Pohja- ja pintavesien suojelu... 11 3.3. Päästöt ilmaan... 12 4. Toiminnan tarkkailu... 12 5. Jälkihoito... 13 LIITTEET... 13

3 (13) 1. Kohdetiedot Esa Aunio hakee maa-aineslupaa ja ympäristölupaa Tampereella (837) Kiimajoen kylässä (703) sijaitsevalle tilalle Vähä-Mattila 3:224. Tämä pinta-alaltaan 46,80 ha suuruinen tila on hakijan ja tämän puolison omistuksessa. Ottoalue on tilan kahdesta palstasta suuremmalla, pohjoisen puoleisella. Alue sijoittuu Terälahden kylän koillispuolelle Velaatantien ja Kiimajoentien väliin jäävälle metsävyöhykkeelle ja nimettömälle kallioiselle kohoumalle. Suunnittelualueella on Tampereen Kaupungin 16.12.2008 päätöksellä 31.12.2018 saakka voimassa oleva ympäristölupa sekä maa-aineslupa. Tämän hetkinen uuden luvan tarve johtuu siitä, että voimassa olevassa maa-ainesluvassa luvitettu määrä 105 000 m 3 ktr on osoittautunut menekkiin nähden pieneksi, ja määrä ei riitä enää. Myös ympäristöluvassa mainittu vuotuinen ottomäärä (keskimäärin 28 500 t ja enintään 35 000 t) on tarpeeseen nähden pieni. Kohteeseen haetaan nyt uutta maa-aineslupaa 10 vuodeksi alkaen luvan lainvoimaisuudesta uutta louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa toistaiseksi voimassaolevana alkaen luvan lainvoimaisuudesta, ja niin että lupaehdot tarkistetaan nyt haettavana olevan maa-ainesluvan päättyessä 1.1. Suunnitellun toiminnan perusteet Kalliosta murskaamalla valmistettujen rakennuskiviainesten käytölle rakennustoiminnassa on jatkuva tarve. Suunniteltu ottoalue soveltuu sijainniltaan, laadultaan ja laajuudeltaan hyvin kalliokiviaineksen ottamiseen ja hyödyntämiseen. Tähän saakka alueella on ollut kysyntää kohteessa tuotettavalle kiviainekselle ja se on voitu hyödyntää taloudellisesti ja tehokkaasti lähialueiden rakennushankkeissa. Jatkossa kaupunkiseudun kasvu huomioiden tarve luultavasti vain lisääntyy. 1.2. Kohteen sijainti Suunnittelun kohteena oleva rakennuskiviaineksen tuotantoalue sijaitsee Tampereella Terälahden läheisyydessä. Ottoaluetta erottaa Terälahden asutuksesta metsäkaistale ja kalliokohouma, jonka ottamisesta toiselta puolen haettavana olevassa luvassa on kyse. Etäisyys Tampereen itäpuolen taajama-alueisiin on 20-21 km. Alueelle kuljetaan läpi Teiskon kulkevalta tieltä 338 (kohdalla nimeltään Velaatantie). Nykyinen liittymä on riittävä myös jatkossa.

4 (13) Kuva 1: Kohde kartalla (mustan renkaan keskellä) Kuva 2: Kohteen tarkempi sijainti kartalla (mustan renkaan keskellä)

5 (13) 1.3. Kohteen ja ympäristön nykytilanne sekä maankäyttö Suunnittelualueella luonnontilaisessa maanpinnassa näkyy keskeisimpänä piirteenä avokallioiden ja soistuneiden painanteiden vuorottelu. Korkeimmillaan kallion pinta on n. tasolla +143 (N2000). Kasvillisuus on sekametsää. Alueella on otettu noin 1,5 ha suuruiselta alueelta kalliota tasolle +125 (N2000). Hulevedet laskevat kaakkoon kohti 250 m päässä olevaa pellon reunaa ja ojaa, joka ohittaa ottoalueen koillis- ja itäpuolella. Metsäkaistaleen takana alueen etelä- ja kaakkoispuolella on peltoa, jonka reuna kulkee lähimmillään 220-250 m päässä. Pohjavesi Alueelle asennettiin 2 pohjavesiputkea huhtikuussa 2014. Karttatarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että osittain pohjavesi sijaitsee toisistaan erillisissä ja korkeusasemaltaan vaihtelevissa kalliopinnan kuopissa, joiden välillä pohjavesivaikutukset eivät välttämättä välity. Pohjavesiputkien sijainnit pyrittiin valitsemaan niin, että sijainneissa havaittava pohjavesi olisi todennäköisesti yhteydessä louhittavaan alueeseen. Kalliopainanteissa maa on kosteaa, jolloin myös vedenpinta putkissa havaittiin aivan maanpinnan tuntumassa ja myös hyvin lähellä tähänastista ottotasoa +125. Tähän saakka louhittu alue on kuitenkin pysynyt kuivana. Vesistöt Lähimmät mainittavat vesialueet ovat etelän suunnassa Myllylammi, jonka rantaan on suunnitellun ottoalueen reunasta 540 m ja luoteessa Korpisuo 400 m päässä. Ottoalueen hulevedet laskevat ojia pitkin Myllylammeen ja siitä edelleen Kiimajokea pitkin Näsijärveen. Maankäyttö Suunnitellulla ottoalueella on voimassa vuonna 1996 vahvistettu Terälahden osayleiskaava (Kuva 3) ja vuonna 2006 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Kuva 4). Maakuntakaavassa suunnitellun ottoalueen ympäristössä ei ole vaikutusalueella merkintöjä, ja Terälahden osayleiskaavassa alue on pääosin merkinnän M sisällä. Toisin sanoen suunnitellussa maankäytössä ei ole ristiriitaa kallionoton kanssa.

6 (13) Kuva 3: Ottoalueen lähiympäristö vuonna 1996 vahvistetussa Terälahden osayleiskaavassa. M-alueen raja kulkee suunnitellun ottoalueen halki, ja muut aluemerkinnät ovat selkeästi suunnitellun ottoalueen ulkopuolella. Lähin muu aluemerkintä on A01 240 m päässä ottoalueen reunasta. Musta rengas on suunnilleen suunnitellun ottoalueen kohdalla. Kuva 4: Ottoalueen lähiympäristö vuonna 2006 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa. Musta rengas on suunnilleen suunnitellun ottoalueen kohdalla.

7 (13) Asutus Suunniteltua ottoaluetta ja murskausta lähimpänä olevat asutukset ovat Terälahden kylällä, lähimmillään 350 m suunnitellun ottoalueen reunasta, ja lisäksi yksittäinen maatila etelän suunnassa 410 m päässä. Lähimmät asutukset jäävät ottoalueelta katsottuna melko hyvin kallion taakse suojaan niin että Terälahden kylän suuntaan välissä on 8 m, ja maatilan suunnassa 15 m korkeammalle nouseva kallioalue. 1.4. Selvitysten rajaukset Melu Suunniteltu toiminta sijoittuu häiriintyviin kohteisiin nähden melko hyvin suojaan ja riittävälle etäisyydelle, niin että toiminnasta aiheutuvan häiritsevän melun kantautuminen on epätodennäköistä. Suunniteltu toiminta on luonteeltaan samaa kuin tähänkin saakka. Näin ollen erillisen meluselvityksen laadintaa ei pidetä tarpeellisena. Natura-alue Natura-alueita ei ole toiminnan vaikutusalueella. 2. Suunniteltu otto- ja jalostustoiminta 2.1. Aluerajaukset Suunnittelualue ja maisemoitava alue Suunnittelualuetta ei ole erikseen rajattu suunnitelmapiirustuksiin. Suunnittelualue käsittää piirustuksiin merkityn maisemoitavan alueen ja lisäksi kaakkoispuolelle suunnitellun hulevesien selkeytysaltaan. Maisemoitavaksi on suunniteltu otettavan ja jo otetun alueen lisäksi louhittavan alueen itäpuolinen varasto- ja tukitoiminta-alue. Ottoalue Suunniteltu ottoalue on rajattu voimassa olevan luvan perustana olevan suunnitelman mukaisesti. Myös syvyyssuunnassa louhinnan pohjataso on valittu samaksi kuin tähän saakka eli +125 (N2000). Murskausalue Murskaustoiminnan aluerajaus on suunniteltu niin että murskaus sijoittuu ottopohjalle mahdollisimman alavaan kohtaan, ja että tuotannollisesti järkevän toiminnan vaatimaan murskauslaitoksen siirtely on mahdollista.

8 (13) Varastoinnin ja tukitoimintojen alue Nykyistä varastointi- ja tukitoiminta-aluetta suunnitellaan käytettävän samaan tarkoitukseen jatkossakin. 2.2. Louhinnan ja murskauksen mittasuhteet Louhittavaksi suunnitellun alueen pinta-ala on 2,3 ha, ja laskelmien mukaan otettavan kiviaineksen kokonaismäärä on 250 000 m³ktr. Tasaisesti 10 vuoden lupa-ajalle jaettuna vuotuinen kiviainestuotantomäärä olisi keskimäärin 25 000 m 3 ktr eli 67 500 t (kiintotiheydellä 2,7 t/m 3 ktr). Tuotannon jakautuminen eri vuosille ei ole tasaista, vaan kahden eri vuoden tuotantomäärät voivat poiketa toisistaan suurestikin. Määrät taulukkona: lajike keskimäärin t/a enintään t/a Tuotanto murskelajikkeet, nykyinen tuotanto 28500 35000 murskelajikkeet, jatkossa 67500 150000 Polttonesteiden, tarveaineiden ym. kulutus kevyt polttoöljy 47 105 öljyt 0,5 1,2 voiteluaineet 0,2 0,4 vesi 87 194 räjähdysaineet 14 30 Päästöt PM 0,2 0,5 NO X 1,5 3,4 SO 2 0,1 0,3 CO 2 150 330 2.3. Toiminta-ajat Suunnitelman mukainen toiminta toteutetaan jaksottaisena, todennäköisesti 1-4 jaksona vuodessa. Olettaen, että keskimääräinen murskauksen tuotantovauhti olisi karkeasti arvioiden 2500 tonnia työvuoroa kohden, tultaisiin murskausta tekemään alueella 28 työvuoroa vuodessa, joka vastaa esimerkiksi kahta 14 työvuoron murskausjaksoa tai neljää 7 työvuoron jaksoa. Todellinen työsaavutus riippuu suuresti tuotettavasta lajikkeesta, ja työn sujuvuudesta yleisesti. Tarve eri lajikkeille riippuu lähialueilla lupakauden aikana toteutettavista rakennushankkeista, eikä ole juurikaan ennakoitavissa. Joinain vuosina toimintaa ei välttämättä olisi, ja toisina vastaavasti voisi olla enemmän. Louhinta ajoittuisi tyypillisesti aina murskausjakson alkuun. Toiminnan ajankohdat olisivat voimassa olevan luvan mukaiset. Eli:

9 (13) ympäri vuoden: o kuormausta ja kuljetuksia arkisin 6-22 sekä poikkeuksellisesti lauantaisin 7-18 lisäksi vuosittain 1.10. - 30.4. välisenä aikana: o porausta arkisin 7-21 o louhintaa arkisin 8-18 o rikotusta arkisin 8-18 o murskausta ja seulontaa arkisin 7-22 2.4. Louhinta Louhintatöistä tehdään louhintasuunnitelma, jossa on huomioitu rintauksen korkeus, kentän koko, etäisyys rakennuksiin, sekä reiän koko, panostusmäärä, käytettävä räjähdeaine ja nallien ajoitus. Lisäksi laaditaan louhintatyön riskienarviointi. Louhinnoista ilmoitetaan lähialueen asukkaille etukäteen ja ne suoritetaan ennalta tehdyn ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Riskikartoituksen määrittämällä alueella tehdään tarpeen mukaan kiinteistökatselmukset ennen louhintatöitä. Tärinämittaukset suoritetaan tarpeen mukaan asennettujen tärinämittareiden avulla. Louhintatyö suoritetaan ottosuunnitelman etenemän mukaisesti. Louhintarintaus on korkeimmillaan noin 16 m korkea. Louhintatöistä ilmoitetaan lähikiinteistöjen asukkaille viimeistään 3 päivää ennen louhintaa. Työmaalla ei säilytetä kemikaaleja ja räjähdeaineita. 2.5. Kiviaineksen murskaus ja varastointi Kiviaineksen murskaus eri lajitteiksi suoritetaan 1 3 -vaiheisella liikuteltavalla tela-alustaisella murskauslaitoksella, joka sijoitetaan ja siirretään ottotoiminnan edetessä kallioleikkauksen läheisyyteen, kuitenkin niin että pysytään suunnitelmapiirustuksiin merkityn murskausalueen sisällä. Lisäksi murskaustoiminnan aikana kohteessa on käytössä ainakin yksi kaivinkone, jolla kuormataan louhetta murskauslaitokseen, ja louheen rikotuksessa käytettävä kaivinkoneeseen kiinnitettävä hydraulinen iskuvasara (ns. rammeri). Valmiin murskeen varastointi ja lastaus suoritetaan pyöräalustaisella kauhakuormaajalla. Varastokasat sijoitetaan suunnitelmapiirustuksiin merkitylle varastointialueelle. Käytetyn kaluston määrä ja koko valitaan kussakin vaiheessa tarpeen mukaiseksi. Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa ja tarvittavat huollot suoritetaan välittömästi vian ilmetessä, ennen töiden jatkamista.

10 (13) 2.6. Kuljetukset alueelta Suunnitelluilla tuotantomäärillä kohteesta lähtevien murske- ja sorakuljetuksien lukumäärä olisi vuorokaudessa arviolta keskimäärin 7, ja enimmillään 20. Kuljetusreitti on kuvattu kappaleessa 1.2. 2.7. Tankkaukset, varastointi ja jätehuolto Murskausaseman ja työkoneiden käyttämä polttoaine varastoidaan tukitoiminta-alueelle perustettavalla tankkauspisteellä. Vuotojen ehkäisemiseksi polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen, ja ylivuoto-osan tilavuus on vähintään varastoitavan polttoainemäärän suuruinen. Lisäksi tankkauspisteen alla on hdpe- tai ldpe-kalvolla, bentoniittisavella tai asfaltilla pohjamaasta eristetty allasmainen maarakenne. Työkoneiden osalta tankkaukset tehdään tankkauspisteellä. Murskausaseman osalta tankkaukset suoritetaan joko tankkauspisteellä tai tuomalla polttoaine murskausaseman luokse. Tuotaessa polttoaine murskausaseman luokse, tankkauksessa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Imeytysaineet pidetään nopeasti saatavilla. Hulevedet murskausasemalta ohjautuvat ottosuunnitelmapiirustusten mukaisesti louhesuoto-ojan kautta pohja- ja pintaselkeytykseen. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan varastoalueella varastokontissa tai varastovaunussa. Kasteluvesi tuodaan säiliöautolla. Räjähdysaineita ei varastoida työmaalla. Rakennuskiviainesten tuotannossa syntyvä jäte on yleensä lähinnä metalliromua tai sosiaalitiloihin liittyvää jätettä. Metalliromu on pääosin rikkoutuneita seulaverkkoja, ja talousjäte on peräisin sosiaalitiloista. Lisäksi syntyy pienempiä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja yms. Alueelle järjestetään jätekontit, jossa jätteet kerätään tarkoituksenmukaisina jätelajikkeina. Metalliromu lajitellaan ja kerätään pois vietäväksi. Talousjäte varastoidaan jätekontteihin, jäteöljyt jäteastiaan ja mahdolliset voiteluaineet, akut, öljynsuodattimet yms. kerätään varastoon. Jätteet poistetaan määrävälein kaatopaikalle, ja ns. vaarallisen jätteen osalta noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa. Alueella käytettävissä sosiaalitiloissa on joko kuivakäymälät, tai sitten jätevedet ohjataan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarpeen mukaan loka-autolla. Alueella syntyvien jätelajikkeiden määriksi arvioidaan seuraavaa: talousjätettä 1000 kg vuodessa metalliromua 2500 kg vuodessa jäteöljyä ja muuta ongelmajätettä 1000 kg vuodessa

11 (13) 2.8. Turvallisuus Työturvallisuuden peruslähtökohtana on henkilöstön riittävään perehdytykseen ja turvallisuuskoulutukseen nojaava asenneilmapiiri. Turvallisuusvarusteiden ja -laitteiden, kuten huomiovaatteet, turvajalkineet, varoitusvilkut yms. täytyy olla asianmukaisia ja oikealla tavalla käytössä, ja niiden kunto täytyy tarkistaa säännöllisesti. Näiltä osin noudatetaan VNa 205/2009 vaatimuksia, samaistaen toiminta rakennustyömaahan. Pimeään vuodenaikaan työskentelyalueen täytyy olla riittävästi valaistu. Kasojen ja luiskausten jyrkkyyden täytyy olla riittävän loivia sortumis- ja putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Myös alueen reunoilla mahdollisten marjastajien tai ulkoilijoiden varalta alue ympäröidään varoittavilla merkeillä, esimerkiksi lippusiimalla. 3. Ympäristövaikutukset 3.1. Melu ja kivipöly Meluvaikutuksia ympäristön häiriintyviin kohteisiin ei ole odotettavissa, mutta tarvittaessa varastokasat sijoitellaan meluesteiksi lähimmän asutuksen suuntaan. Käytettävältä kalustolta edellytetään kotelointeja, kumituksia tai muita ääniteknisesti parhaita meluntorjuntaominaisuuksia. Niin ikään maastonmuodoista johtuen kivipölyn leviämistä häiriintyviin kohteisiin ei ole odotettavissa, mutta silti varastokasoja, louhetta tai muita pölyn lähteitä kastellaan kuivalla säällä siinä määrin, että pölyn leviämisen ehkäisystä voidaan olla varmoja. Porauksessa syntyvää pölyä sidotaan poravaunun pölynkeräyslaitteella. Sekä melun että pölyn ehkäisemiseksi materiaalin käsittelyssä pudotuskorkeudet kauhasta pidetään matalina. 3.2. Pohja- ja pintavesien suojelu Vesien käsittelyn osalta kohteessa huomio kiinnittyy louhintapohjalle kerääntyvien valumavesien selkeyttämiseen ennen niiden johtamista maastoon. Hulevedet ohjataan ottopohjan kallistuksilla louhesuoto-ojaan, jota pitkin ne kulkevat matkalla suotautuen selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaassa kiintoaines laskeutuu pohjalle (pohjaselkeytys), ja poisto altaasta tapahtuu poistoputkella, jossa on mutka alaspäin, eli poistuva vesi tulee putkeen pintaa syvemmältä (pintaselkeytys). Mahdollisten öljyvuotojen varalta työkoneissa tai muuton työmaalla on imeytysaineita helposti saatavilla. Työmaalla tulee olla nähtävillä toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalle, lisäksi jokaiselle työmaalla olevalle työntekijälle tulee antaa perehdytys toiminnasta ym-

12 (13) päristövahinkotilanteessa. Vahingon sattuessa tehdään välittömästi ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Hyväkuntoisella kalustolla ja kaluston kunnon säännöllisellä tarkkailulla minimoidaan toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia. Polttoaineiden osalta kerrottiin kappaleessa 2.7. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet ovat heikosti veteen liukenevia emulsioräjähdysaineita, ja pohjapanos on dynamiittia. Näillä ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjavesien tilaan. Etäisyydet lähimpiin talousvesikaivoihin ovat vähimmillään noin 350 metriä. Jos toiminnalla olisi vaikutusta talousvesikaivoihin, tämä olisi tullut ilmi tähänastisen toiminnan aikana. 3.3. Päästöt ilmaan Pois lukien toiminnassa syntyvä kivipöly, joka on käsitelty edellä erikseen, toiminnan päästöt ilmaan ovat polttonestekäyttöisten työkoneiden moottoreissa syntyviä päästöjä, kuten hiilidioksidia, rikkidioksidia, pienhiukkasia, typen oksideja ja hyvin vähäisiä määriä muita päästölajeja. Hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa käytetyn polttoaineen määrään. Muiden päästölajien määrä riippuu konetyypistä ja käyttötavasta. Louhinnan ja murskauksen päästöjä voidaan parhaiten arvioida käyttämällä vertailukohtana VTT:n TYKO-päästötietokannan konetyypeittäin jaoteltuja keskiarvotietoja. Kokemusperäisesti tiedetään, kuinka paljon louhinnassa ja murskauksessa kuluu polttonestettä tuotettua mursketonnia kohden. Samaa polttonestettä käyttävät yleensä kaikki alueen työkoneet, jolloin kohdentamalla polttonesteen kulutus oikeassa suhteessa eri työkoneille, saadaan TYKOpäästötietokannan avulla hyvät arviot syntyvistä päästömääristä. Päästölajien määrät olivat mainittuina kappaleen 2.2 taulukossa. Yleisesti ottaen mursketuotannon ympäristövaikutusten kokonaisuuteen suhteutettuna päästöt ilmaan eivät ole merkittäviä, pois lukien kivipöly. 4. Toiminnan tarkkailu Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti koko toimintakauden ajan. Tärinävaikutusten varalta seurantatoimet ja seurattavat kohteet valitaan ennen louhintatöitä laadittavassa louhintatyön riskien arvioinnissa. Ottoalue ja korkeus merkitään selkeästi maastoon. Oton etenemistä ja ottotason toteutumista tarkkaillaan tarpeen mukaan tehtävin kartoituksin.

13 (13) 5. Jälkihoito Työn päätyttyä ottoalue maisemoidaan levittämällä kasvukerrokseksi alueelta kuorittuja varastoituja pintamaita. Maisemointiluiskaukset tehdään jättämällä alueen reunoja vasten louhetta, kuten leikkauspiirustuksista käy ilmi. Luiskaukset muotoillaan noin 1:3 kaltevuuteen. Lisäksi alueen pohjatasosta tehdään loivasti kumpuileva. Luultavasti alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä maisemointiin, joten tarvittaessa alueelle tuodaan maisemoinnin edellyttämä määrä puhtaita maa-aineksia muualta. Maisemointi aloitetaan mahdollisuuksien mukaan suunnitelmatasoon otetuilla alueilla jo toiminnan aikana, mikäli se on työn edistymisen kannalta mahdollista. Lupa-ajan päätyttyä maisemoitavan alueen annetaan metsittyä luontaisesti kahden kasvukauden ajan. Tämän jälkeen metsittymisen tilanne tarkistetaan, ja istutetaan alueen puustoon sopivia taimia täydentävästi tiheyteen 1000 kpl hehtaarille. Taratest Oy 8.7.2014 Juha Mäkinen, RI Vesa-Petri Helenius, DI LIITTEET (LIITE 1 Tämä ottosuunnitelma) LIITE 2 Suunnitelmapiirrokset o 10248-001 Alkutilanne ja toiminnot, asemapiirros 1:1000, 08.07.2014 o 10248-002 Lopputilanne, asemapiirros 1:1000, 08.07.2014 o 10248-003 Leikkaus A-A, 1:1000 / 1:500, 08.07.2014 o 10248-004 Leikkaus B-B, 1:1000 / 1:500, 08.07.2014 LIITE 3 Kopiot maa-aines- ja ympäristölupahakulomakkeista LIITE 4 Kiinteistörekisterin tiedot kohdetilasta LIITE 5 Pohjavesiputkikortit, putket 1 ja 2 LIITE 6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma