Maa-ainesten ottosuunnitelma sekä louhinta- ja murskaustoimintojen kuvaus

Maa-ainesten ottosuunnitelma sekä louhinta- ja murskaustoimintojen kuvaus Joensuu Pielisensuu Kitsarinkangas 167-401-9-28 Toiminta Kallion louhinta ja louheen murskaus Hakija 00281 Helsinki Asiaa hoitaa Karoliina Halin ympäristösuunnittelija Åkerlundinkatu 11 B 6 33100 Tampere

Sisällys 1 Maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä)... 4 2 Ottamisalueen kuvaus ja perustiedot... 5 2.1 Ottamisalueen yleiskuvaus... 5 2.2 Vesialueet ja ympäristö... 7 2.3 Maanomistus ja rajanaapurit... 9 2.4 Liikenneyhteydet... 9 3 Ottamistoiminta ja sen järjestäminen... 10 3.1 Kiviaineksen ottaminen... 10 3.2 Kallion louhinta... 11 3.3 Louheen murskaus... 12 4 Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen... 13 5 Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu... 13 5.1 Melun, pölyn ja tärinän hallinta... 13 5.2 Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta... 14 5.3 Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely... 15 6 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet... 16 6.1 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu... 16 6.2 Pintavesien käsittely... 17 6.3 Jätevesien käsittely... 17 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT)... 17 8 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin... 18 8.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 19 8.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 19 8.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 19 8.4 Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus... 19 8.5 Melun ja tärinän vaikutukset... 20 8.6 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 20 9 Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen... 20 9.1 Toimintaan liittyvät riskit... 20 9.2 Onnettomuuksien estäminen... 21 9.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen... 22 10 Toiminnan tarkkailu... 22 10.1 Käyttötarkkailu... 22 10.2 Päästö ja vaikutus tarkkailu... 22 10.3 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus... 23

10.4 Raportointi ja tarkkailuohjelmat... 23 11 Alueen jälkihoito ja käyttö... 23 12 Alueella voimassa olevat :n luvat sekä toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus. 23 NCC Industryn voimassa olevat luvat viereiselle kiinteistölle Ruisvaara (167-401-9-27)... 24 13 Suunnitelman yhteenveto... 24 LIITTEET Liite 1 Karttaote Liite 2 Kiinteistörekisteriote (167-401-9-28) Liite 3 Lainhuutotodistus (167-401-9-28) Liite 4 Lainhuutotodistukset (276-404-12-28, 276-404-12-41, 276-404-12-8, 167-401-25-89, 167-401-9-48, 167-401-9-27) Liite 5 Asemapiirros Liite 6 Suunnitelmapiirustukset 6/6 Liite 7 Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Liite 8 Ympäristösertifikaatti Liite 9 Toiminnan vastuu ja tuotevastuu vakuutustodistus Liite 10 Aloitusvakuushakemus Liite 11 Valtakirja

1 Maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä) harjoittaa maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa ja kiviaineksen murskausta tilalla Kitsarinkangas (167-401-9-28). Toiminnanharjoittajalla on kyseiselle kiinteistölle Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.9.2009 myöntämä lainvoimainen maa-aineslupa 1 110 000 m 3 kalliokiviaineksen ottamiseksi. Lupa on umpeutumassa 18.9.2018, joten hakija hakee kyseisen maa-ainesluvan jatkoa kymmeneksi vuodeksi maa-ainesluvan jäljellä olevalle ottamattomalle kiviainesmäärälle. Luvan oikeuttamasta ottomäärästä on otettu noin kolmannes. Hakijalla on myös lainvoimainen Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnan 18.9.2009 myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä Kitsarinkangas (167-401-9-28). Ympäristölupa umpeutuu 31.12.2019 ja hakijan on toimitettava uusi hakemus 31.12.2018 mennessä toiminnan jatkamiseksi. Nykyinen ympäristölupa sisältää lisäksi asfalttiaseman toiminnan luvan. Tämä on tarve poistaa nyt uusittavasta luvasta, koska asfalttiasemat rekisteröidään nykyisin. Uusi ympäristölupa tulee käsittämään kallion louhinnan, kiviaineksen murskauksen sekä kiviaineksen varastoinnin kiinteistöllä Kitsarinkangas (167-401.9-28). Hakijalla on lainvoimainen maa-aineslupa ja ympäristölupa myös viereiselle kiinteistölle Ruisvaara (167-401-9-27). Maa-aineslupa oikeuttaa 310 000 m 3 maa-ainesten ottamisen kiinteistöllä Ruisvaara ja ympäristölupa oikeuttaa louhinta- ja murskaustoiminnan kyseisellä kiinteistöllä. Kuva 1. Maa-aineslupa-alue sekä kallion louhinta- ja kiviaineksen murskausalue

2 Ottamisalueen kuvaus ja perustiedot Lupahakemuksen kohteena oleva kiinteistö Kitsarinkangas (167-401-9-28) sijaitsee Joensuun kaupungin Pielisensuun kylässä. Kiinteistön Kitsarinkangas omistaa Joensuun kaupunki. Hakemuksen kohteena olevalla alueella on ollut hakijan toimesta luvanvaraista maa-ainesten ottotoimintaa jo kymmenen vuoden ajan. Tila: Kitsarinkangas Rekisteri: 167-401-9-28 Pinta-ala: 13,4430 ha Toiminta-alueen koko: 13,4430 ha Omistaja: Joensuun kaupunki Alue sijaitsee noin 350 m Joensuun lentokenttäalueen eteläpuolella ja alueen etelärajalta on noin 750 m etäisyys valtatie 9: ään. Välimaasto on kuivahkon ja tuoreen kankaan metsätalousmaata, jossa vaihtelevat puulajisuhteiltaan sekä kehitysluokaltaan erilaiset sekapuumetsiköt. Puulajeista tavataan pääasiassa kuusta, koivua ja mäntyä. Alue on harvaan asuttua seutua ja lähin asutus sijaitsee noin 350 m etäisyydellä lounaassa tilan rajasta. Kuva 2. Ottoalueen sijainti. Alue rajattu violetilla. 2.1 Ottamisalueen yleiskuvaus Ottoalueen suuruus on kokonaisuudessaan 13,4 ha, joka on hyödynnettävissä ottotoimintaan kokonaan. Ottoalueen kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki, jonka kanssa hakija on tehnyt sopimuksen alueen käytöstä. Alue on kaavoitettu Joensuun seudun osayleiskaavassa 2020 (2.12.2008) työpaikkojen reservialueeksi (TP/res). Lisäksi alueen länsiosa sekä pohjoiskärki on kaavoitettu maa- ja

metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Alueen läheisyydessä kulkee ulkoilun runkoreitti, joka sivuaa osittain alueen rajoja. Lisäksi alueen lähiympäristöön on kaavoitettu viherkäytäväyhteyksiä sekä ohjeellisia ulkoilureittejä. Kuva 3 Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2.12.2008). Toiminta-alue kuvattu violetilla värillä. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa 2040 (18.8.2016) alue on kaavoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi aluetta sivuaa viheryhteystarvemerkintä. Alueen länsi- ja eteläpuolelle on kaavoitettu työpaikkatoimintojen alue. Kuva 4 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava 2040 (18.8.2016). Toiminta-alue kuvattu punaisella ympyrällä. Toiminta-alueen itäreunaa sivuaa Jaama Trail ulkoilureitti, joka on kokonaisuudessaan noin 50 km pituinen ympyräreitti.

Kuva 5 Jaama Trail ulkoilureitti. Toiminta-alue kuvattu violetilla. 2.2 Vesialueet ja ympäristö Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole muita merkittäviä vesialueita. Lähin pohjavesialue Lykynlampi (0727655) sijoittuu alueen pohjoisrajan reunalle. Etelässä sijaitsevaan Pyhäselkään on noin 1,8 km etäisyys. Kuva 6 Alueen sijoittuminen lähimpään pohjavesialueeseen Lykynlampi (0727655) VHA1. Alue kuvattu violetilla. Ottoalueella ei ole merkittäviä luonnonesiintymiä eikä alueelta ole tavattu uhanalaista tai muuta herkkää lajistoa. Marjalan pohjoisosan luonto- ja maisemaselvityksen (1999) mukaan alueen läheisyydessä Suurenkivenvaaran ja Ruisvaaran välissä sijaitsee paikallisesti arvokas kosteikko ja puro. Toiminta-alueen

länsirajalta on vähintään 65 m etäisyys kosteikkoon. Kosteikkoa ei kuitenkaan ole suojeltu, eikä muuten rajoitettu toimintaa sen lähistössä. Kuva 7 Marjalan pohjoisosan luontoa- ja maisemaselvityksen (1999) mukainen paikallisesti arvokas kosteikko- ja puro rajattu pinkillä. Toiminta alue kuvattu violetilla. Lähin Natura 2000 SAC alue Soikkelin metsä (FI0700116) sijaitsee lähes 3 km:n etäisyydellä pohjoisessa. Alueen eteläpuolella on noin 200 m etäisyydellä yksityinen Saarelan suojelualue. Kuva 8 Alueen sijoittuminen Natura 2000 kohteisiin sekä yksityisiin suojelualueisiin. Toiminta-alue kuvattu violetilla.

2.3 Maanomistus ja rajanaapurit Tilan Kitsarinkangas (167-401-9-28) omistaa Joensuun kaupunki, jonka kanssa hakija on tehnyt käyttöoikeussopimuksen tilasta. Taulukko 1. Kiinteistön Kitsarinkangas (106-401-9-28) rajanaapurit Tila Nimi Omistaja 1. 276-404-12-28 Lentokenttä III Finavia Oyj 2. 276-404-12-41 Riikola Riikonen Kaija Annikki kuolinpesä 3. 276-404-12-8 Tuomaala Suutarinen Irja Suutarinen Tuomas 4. 167-401-25-89 Mattila Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Tahvanainen Hannu Antero Tahvanainen Harri Juhani 5. 167-401-9-48 Saarela Kukkonen Martti Olavi kuolinpesä 6. 167-401-9-27 Ruisvaara Tahvanainen Hannu Antero Tahvanainen Harri Juhani 2.4 Liikenneyhteydet Alueelle kuljetaan Valtatie 9:ltä, josta liikenneyhteys jatkuu päällystettyä Lentoväylää pitkin kääntyen alueelle johtavalle päällystetylle yksityistielle. Kuva 9 Alueen liikenneyhteydet. Toiminta alue kuvattu violetilla.

3 Ottamistoiminta ja sen järjestäminen 3.1 Kiviaineksen ottaminen Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 13,4 ha, jossa otto on mahdollisuus ulottaa koko alueelle. Alueelle myönnetty maa-aineslupa (16.9.2009) oikeuttaa yhteensä 1 110 000 m 3 kiviaineksen ottamiseen kiinteistöllä. Kiviainesta on otettu tähän mennessä kasamittausten perusteella noin 408 900m 3 (~ 1 083 585 t). Kasamittausten perusteella alueella on vielä hyödynnettävää nykyisen luvanmukaista kiviainesta noin 701 100 m 3. Alin ottotaso on + 105 (N60)/ + 105,2254 (N2000), lukuun ottamatta saostusaltaan kohdalta, jossa pohjan taso on + 102. Kiviaineksen oton tarkoitus on tuottaa kalliomursketta tie- ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Lisäksi ottotoiminta valmistaa aluetta sen jälkikäytön edellyttämään tilaan työpaikka/teollisuusalueeksi. Maa-ainesten ottaminen tapahtuu vaiheistetun ottosuunnitelman mukaan siten, että vaiheessa 1. ottaminen etenee kaakkoiskulmasta luoteeseen pohjan tason vaihdellessa + 105 - + 106 välillä. Vaiheessa 2. ottosuunta kääntyy pohjoiskoilliseen, jolloin pohjan taso vaihtelee + 106 - +107 välillä. Osavaiheiden 1. ja 2. lounais-koillissuuntaisen rajan pohjan taso louhitaan + 105 - +107 tasolle, mikä mahdollistaa pintavesien luonnollisen valumisen osa-alueen 1. kautta kaakkoiskulman saostusaltaaseen ja sieltä edelleen ojastoa pitkin pois alueelta. Tämän suuntainen kaltevuus estää myös toiminnasta muodostuvan melun leviämisen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin lounaan suuntaan. Ottovaiheessa 2. louhitaan myös ottoalueen lounaiskulma. Ottovaiheen 1. toiminnan aikana muodostunut saostusallas on noin 3 m syvä, 25 m leveä ja 60 m pitkä. Saostus altaasta johtaa oja alueen itäreunan läheisyydessä sijaitsevaan ojaan, minkä kautta vedet poistuvat alueelta. Oton edetessä jäljellä olevan ottoalueen puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan sekä läjitetään ottoalueen kaakkois- ja länsireunoille nykyisille läjitysalueille sekä alueen pohjoisitärajalle. Tilan Kitsarinkangas (167-401-9-28) läjitysalueille voidaan tarvittaessa läjittää myös tilan Ruisvaara (167-401-8-28) pintamaita. Läjitetyt maat toimivat ottotoiminnan aikana meluvalleina. Läjitetyt pintamaat hyödynnetään ottotoiminnan päätyttyä osittain alueen maisemointiin ja maisemoinnista ylijääneet maat viedään asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Hakkuusta muodostunut biomassa toimitetaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa.

Kuva 10. Oton eteneminen ottovaiheessa 2. 3.2 Kallion louhinta Alueella louhitaan kalliota sekä murskataan ja varastoidaan kiviainesta koko toiminnan aikana kokonaisuudessaan noin 1 110 000 m 3, josta on louhittu jo noin 408 900 m 3 (~ 1 083 585 t). Kiviainesta louhitaan ja murskataan keskimäärin 320 000 t vuodessa, mutta kuitenkin korkeintaan 400 000 t. Kallion puhdistuksen jälkeen alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reiät panostusta varten. Reiät porataan siten, että ne mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle. Kallionporauksen vastetietoja hyödynnetään panostuksen suunnittelussa. Louhetta räjäytetään kerralla noin viikon raaka-ainetarpeen verran murskauslaitokselle. Räjäytykset toteutetaan arkisin klo 07:00-18:00 välisenä aikana läpi vuoden. Louhinnan aikana ottoalueen reunoille muodostuvat rintaukset, jotka tulevat jäämään pystysuoriksi, puhdistetaan huolellisesti löyhästi olevista lohkareista sekä muusta kalliopinnassa olevasta rikkoutuneesta aineksesta. Tarvittaessa rintaus verkotetaan. Ottoalue merkitään maastoon lippusiimalla sekä varoituskyltein.

Jokaisesta räjäytettävästä kentästä laaditaan yksityiskohtaiset räjäytyssuunnitelmat, joista käy ilmi poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään alueella louhintatöiden ajan ja se on koko ajan saatavilla. Räjäytyksistä ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle, Joensuun lentoaseman lennonjohtoon sekä alueen asukkaille. Räjäytysten aikana ulkopuolisten henkilöiden pääsy toiminta-alueelle estetään rajaamalla alue sekä vartioimalla alueelle johtavaa tietä ja lähiympäristöä. Räjäytyksistä ilmoitetaan kovaäänisin äänimerkein. 3.3 Louheen murskaus Kiviainesta murskataan 1.9 31.5 välisenä aikana arkisin klo 07:00 22:00 välillä ja 1.6. 31.8 välisenä aikana klo 07:00 18:00 välillä. Alueelle tuodaan laatuvaatimukset täyttävä siirrettävä murskain, kun murskaus on ajankohtaista. Murskain sijoitetaan siten, että se jää mahdollisimman matalaan kohtaan alueella meluvallin ja varastokasojen suojaan. Tämä vaimentaa murskaustoiminnasta ympäristöön leviävää melupäästöä sekä vähentää ympäristöön leviävän pölyn määrää. Lähin asutus sijaitsee lounaassa noin 350 m etäisyydellä. Murskauslaitos koostuu syöttimestä, esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista sekä seuloista. Murskausprosessissa louhe syötetään esisuppiloon, josta syötin syöttää louhetta esimurskaimelle. Kuljetin siirtää esimurskan läpi menneen murskeen välimurskalle, josta se siirretään kuljettimella mahdollisesti vielä jälkimurskalle riippuen halutusta lopputuotteesta. Murskatut kiviainekset seulotaan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Murskauslaitteisto toimii aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto koteloidaan tai katetaan tarvittaessa. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Taulukko 2. Tuotantoajat Toiminto Päivät Kellonaika Kuukaudet Poikkeus Murskaus, poraus, rikotus ma-pe 07:00 22:00 1.9 31.5 ei arkipyhät Murskaus, poraus, rikotus ma-pe 07:00 18:00 1.6 31.8 ei arkipyhät Räjäytys ma-pe 07:00 17:00 läpi vuoden ei arkipyhät Kuormaus- ja kuljetus ma-su 06:00 22:00 läpi vuoden

4 Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen Alueella louhitaan kiviainesta ja murskataan louheesta kivimursketta rakennuskiviaineksiksi yhteensä 10 vuoden aikana noin 750 000 m 3 (~ 1 987 500 t). Vuosittain louhitaan ja murskataan keskimäärin 320 000 t, mutta korkeintaan 400 000 t. Taulukko 3. Tuotannon raaka-aineet sekä niiden kulutus ja varastointi Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus t/a Maksimikulutus t/a Varastointipaikka Kalliolouhe 320 000 400 000 Toiminta-alueella varastokasoissa Kevyt polttoöljy 172 215 Tukitoiminta-alue Räjähdysaineet (dynamiitti, aniitti, kemiitti) 108 135 Ei varastoida alueella Alueella kasteluun tarvittava vesi saadaan alueella olevasta saostusaltaasta. Pinnoitettu asianmukainen vaatimukset täyttävä tukitoiminta-alue sijaitsee tilan eteläkärjessä aivan alueen sisään tulon läheisyydessä. 5 Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu 5.1 Melun, pölyn ja tärinän hallinta Maa-ainesten ottamisesta muodostuvat ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit liittyvät toiminnan synnyttämiin melu-, pöly- ja tärinäpäästöihin sekä vesistökuormitukseen ja pohjaveden korkeusaseman muutoksiin. Toiminta-alueella melua syntyy kallion porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta, valmiin tuotteen kuormauksesta sekä liikenteestä. Toiminnasta aiheutuvaa melua estetään leviämästä ympäristöön ennen kaikkea toimintojen sijoittelulla alueelle. Ottovaiheen 1. pintamaat on kasattu alueen lounaislänsirajan sekä itärajan tuntumaan meluvalleiksi, jotka vähentävät melun leviämistä ympäristöön. Oton edetessä vaiheeseen 2, myös tämän osion pintamaat kuoritaan ja kasataan nykyisiin meluvalleihin sekä koillisitärajan tuntumaan uudeksi meluvalliksi. Murskauslaitteisto sijoitetaan muodostuvan ottorintauksen, meluvallien ja varastokasojen suojaan mahdollisimman matalaan maaston kohtaan alueella. Ottokaltevuuden kallistuminen itään päin estää myös melun leviämistä lähimpään asuinrakennukseen lounaan suunnassa. Tarvittaessa prosessien meluavimpia kohtia koteloidaan tai katetaan. Alue sijaitsee lentomelualueella, joten toiminnasta muodostuva melupäästö jää huomattavan pieneksi suhteessa alueen ympäröivän toiminnan aiheuttamaan meluun.

Päästöt t/a Päästöt t/a Alueelle on tehty melumallinnus Ramboll Oy:n toimesta 24.9.2009. Selvityksen perusteella melun päiväohjearvot (07-22) alittuvat lähimmissä asumiseen ja loma-asumiseen käytettävissä kohteissa sekä virkistysalueilla. Louhinta-alueen itäpuolella 55 db:n päiväajan meluvyöhyke yltää noin 100 m kaavassa ohjatun asuinreservialueen rajojen sisälle, mutta louhinnan edetessä meluvyöhyke supistuu. Melumittauksia on tehty myös Ramboll Oy:n toimesta syyskuussa 2016. Mittaukset suoritettiin lähimmissä asuinrakennuksissa etelän ja lounaan suunnassa. Mittauksen perusteella päiväohjearvot alittuvat, kun alueella toimii murskauslaitos, kaksi kaivinkonetta ja pyöräkone. Pölyä muodostuu murskauksen yhteydessä sekä alueen liikenteestä. Pölyä torjutaan tarvittaessa kastelemalla ajoteitä sekä koteloimalla murskan pölyävimpiä osia. Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti muutaman kerran vuodessa lyhytaikaista tärinää. Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vaimentamaan räjäytystöiden huolellisella suunnittelulla. Räjähdysainemäärät mitoitetaan oikein ja panostus tehdään niin, että tärinän eteneminen maaperässä on mahdollisimman vähäistä. Räjäytystyöt suunnittelee aina räjäytystöihin erikoistunut ammattilainen. Alueen lähimmät rakennukset on tarkastettu ja alueella on suoritettu koeräjäytyksiä ennen koko toiminnan aloittamista, minkä perusteella räjäytystöiden suunnittelu on mahdollista tehdä perusteellisesti. 5.2 Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Murskauslaitteiston ja työkoneiden päästöt keskimääräisellä sekä suurimmalla vuosittaisella tuotannolla. Murskan päästöt 320 000/a 6,0 4,0 2,0 0,0 Hiukka set SO2 NOx CO2 *100 Päästöt 0,052 0,293 0,535 5,655 Murskan päästöt 400 000 t/a 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hiukka set SO2 NOx CO2 *100 Päästöt 0,065 0,367 0,669 7,068

Alueen päästöjen vähentäminen perustuu tuotannon huolelliseen suunnitteluun sekä tuotannonaikaiseen jatkuvaan tarkkailuun. Alueen työkoneet ja laitteisto pidetään moitteettomassa kunnossa sekä tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Muodostuvien pienhiukkasten vähentämiseksi alueelle tuotava porausvaunu varustetaan pölynkeräyslaitteella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorintauksen, meluvallin sekä varastokasojen suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat, kuten kuljetin, murskaimet ja seulat katetaan tai koteloidaan tarvittaessa. Lisäksi murskausprosessia kastellaan tarvittaessa. Kiviaineksen putoamiskorkeus kuljetinhihnalta varastokasaan asetetaan mahdollisimman pieneksi, jotta murskatun kiviaineksen pölyäminen vähenisi. Varastokasoja ja alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyämistä muodostuu runsaasti. 5.3 Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely Taulukko 4. Toiminnasta syntyvät jätteet Jätenimike Arvioitu määrä kg/a Käsittely- ja hyödyntämistapa Toimituspaikka jäteöljyt kerätään kaksivaippaiseen säiliöön öljyn suodattimet, rasvaiset trasselit 2 000 aan kerätään kannelliseen asti- Lassila & Tikanoja Oy akut, paristot, maalit, kerätään kannellisiin astioihin lakat, energiansäästölamput sekajäte 700 kerätään erilliseen astiaan tyhjennetään tarvittaessa yhdyskuntajäte 2 000 kerätään erilliseen astiaan Lassila & Tikanoja Oy metallit 10 000 kerätään lavoille aliurakoitsijan omatoimipaikka jätevesi kerätään umpisäiliöön jäteveden puhdistamo Vaaralliset jätteet säilytetään kannellisissa astioissa, joihin merkitään; jätteen nimi, jätteen haltija, pääasiallisia vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavat aineet, varoitusmerkit ja niiden nimet vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (Rja S-lausekkeet)

Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa, josta ilmenee syntyneen vaarallisen jätteen määrä, varastoidun vaarallisen jätteen määrä sekä varastosta poistoimitetun vaarallisen jätteen määrä ja toimituspaikka. Poistoimitetuista vaarallisista jätteistä laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee; Haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot Siirron ajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa Tuottajan nimi ja yhteystiedot sekä toiminta, paikka ja kunta, jossa vaarallinen jäte on syntynyt tai, jos kysymys on kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneestä vaarallisesta jätteestä, yleispiirteinen selvitys jätteen tuottajasta Vaarallisen jätteen nimi ja jätelain (646/2011) liitteissä 4 ja 5 tarkoitetun luettelon mukainen tunnusnumero sekä jätteen koostumus, olomuoto ja määrä Vaarallisen jätteen jäteasetuksen (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset ominaisuudet Vaarallisen jätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja menetelmä Vaarallisen jätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus sekä päiväys 6 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Jaamalanlampi sijaitsee yli kilometrin päässä lännen suunnassa Maaperän, pohjaveden ja pintavesien tilaa voivat huonontaa mahdolliset öljy- ja voiteluainevuodot, räjähdeainejäämät, sekä toiminnasta muodostuvat jätteet. 6.1 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu Alueella ei varastoida öljytuotteita, voitelu- ja räjähdeaineita eikä mitään haitallisia kemikaaleja. Öljy- ja voiteluaineet säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukaisella tukitoiminta-alueella. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippa säiliöissä ja kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään lukituissa säilytyspaikoissa. Ottoalueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään jätejakeiden mukaisesti erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Alueen laitteistoja ja koneita käytetään oikeaoppisesti ja ne huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi.

6.2 Pintavesien käsittely Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä toiminta-alueelta peräisin olevaa kiintoainesta. Määrät ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niistä ole haittaa ympäristölle tai vesistölle, joten pintavesien erilliskäsittely ei ole tarpeellista. Pintavedet käsitellään luonnonmukaisesti ohjaamalla ne saostusaltaan tai öljynerotuskaivon (tukitoiminta-alueelta) kautta ojaan. Ojasta hienoaines suotautuu alueen kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuuteen. 6.3 Jätevesien käsittely Tuotantohenkilökunnalta muodostuvat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan jäteveden puhdistamolle 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Alueella sovelletaan kaikissa toiminnoissa parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, minkä avulla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää huomattavasti. Poraus ja räjäytys Alueella suoritettava louhinta toteutetaan huolellisen suunnitelmakaavion mukaisesti. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, josta käy ilmi räjäytysalue, porauskohdat, räjähdemäärät ja -laadut, sytytyksien aikaväli, räjäytysajankohta, suojaustoimenpiteet sekä räjäytyksen vastuuhenkilö. Porausvaunu varustetaan pölynkerääjällä ja poraus suoritetaan siten, että porausreiät mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle. Räjähteinä käytetään kallioperään soveltuvia räjähdysaineita, jotka mitoitetaan oikein. Tarvittavat räjähteet tuodaan alueelle tarvittaessa, niitä ei varastoida alueella. Räjäytyksistä ilmoitetaan etukäteen lupaviranomaiselle, Joensuun lentoaseman lennonjohtoon sekä alueen asukkaille. Murskaus Murskana käytetään laatuvaatimukset täyttävää laitteistoa, joka sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan ottorintauksen, meluvallin sekä varastokasojen suojaan. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto koteloidaan tai katetaan tarvittaessa. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Murskauslaitteiston polttoainesäiliön alle kasataan tarvittaessa kivituhka peti, johon mahdolliset polttoaineroiskeet imeytyvät. Laitteistoja käytetään asianmukaisesti ja ne pidetään moitteettomassa kunnossa säännöllisesti suoritetuilla huoltotoimenpiteillä. Mahdolliset viat korjataan välittömästi.

Kuormaus ja kuljetus Tuotteet kuormataan siten, että pölyämistä muodostuisi hyvin vähän pudottamalla tuotteet kuormalavalle matalalta. Pölyämistä estetään myös ajonopeuden alentamisella koko alueella sekä teiden ja valmiiden tuotekasojen kastelulla tarvittaessa. Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukaisesti perustetulla asfaltoidulla tukitoiminta-alueella. Polttoainesäiliönä käytetään kaksivaippaista säiliötä. Jätteet Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään jätelajeittain erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki hyötykäyttöön soveltuva jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti merkityissä kannellisissa keräysastioissa erillään. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pintavedet Alueella muodostuvat pintavedet käsitellään luonnonmukaisesti ohjaamalla ne saostusaltaan tai öljynerotuskaivon (tukitoiminta-alueelta) kautta ojaan. Ojasta hienoaines suotautuu alueen kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuuteen. 8 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin Hakemuksen kohteena olevalla alueella on harjoitettu kiviaineksen ottoa jo lähes 10 vuoden ajan, joten alue on kiviainestoiminnan muovaamaa avointa kalliopintaista maastoa sekä osittain kuivahkon ja tuoreen kankaan sekapuustoista metsikköä. Alueen ympäristö on sopeutunut alueella harjoitettavaan toimintaan sekä alueen tilaan, mihin se on jälkikäytössä ohjattu. Tämän vuoksi ottotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai luonnonoloihin. Ottoalueelta tai sen läheisyydestä ei ole tavattu muita merkittäviä ympäristötai luonnonarvoja, kuin alueen länsi-lounaispuolella sijaitseva kosteikko-puro. Metsälain mukaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen, johon puron välitön läheisyys kuuluu, ominaispiirteitä ei saa muuttaa. Kosteikkoa/puroa ei kuitenkaan ole suojeltu, eikä sitä ole mainittu muussa aineistossa merkitykselliseksi, kuin Marjalan pohjoisosan luontoselvityksessä. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta kosteikon biotooppiin, sillä alueelta ei kulkeudu vettä kosteikon valumaalueelle eikä alueen toiminta myöskään muuta kosteikon vesitaloutta, sillä vedet valuvat kosteikolle lännen suunnasta. Lupahakemuksen kohteena olevalla

alueella kaikki toiminta tapahtuu NCC Industryn ympäristö- ja toimintajärjestelmien menetelmien sekä lupaviranomaisen asettamien toiminta- ja lupaehtojen mukaisesti. 8.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen, sillä alue sijaitsee harvaan asutulla alueella. Lisäksi alueella on ollut kiviainesten ottotoimintaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Alueen itärajan läheisyydessä kulkevan Jaama Trail -retkeilyreitin ja alueen väliin jää kapea kaistale maisemallisesti suojaavaa puustoa. 8.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin taikka rakennettuun ympäristöön, sillä alue on kiviaineksen ottoaluetta. Alueella ja sen läheisyydessä ei esiinny muita merkittäviä luontokohteita tai ympäristöarvoja, kuin alueen länsipuolella sijaitseva kosteikko/puro. Toiminnan vaikutukset eivät kohdistu kosteikon suuntaan, joten kosteikon biotooppi ei häiriinny toiminnan seurauksena. 8.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Jaamalanlampi sijaitsee yli kilometrin päässä lännen suunnassa. Tuotantohenkilökunnan jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Tukitoiminta-alueen hule- ja pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta hallitusti maastoon ja muut alueella muodostuvat pintavedet ohjataan saostusaltaaseen, josta ne kulkevat ojastoa pitkin pois alueelta. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippa säiliöissä ja kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään lukituissa säilytyspaikoissa pinnoitetulla tukitoimintaalueella. Siirrettävässä murskauslaitoksessa on laatuvaatimukset täyttävä oma polttoainesäiliö. Ottoalueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. 8.4 Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt (CO 2, SO 2, NOₓ, PM) vastaavat tavanomaisia murskaustoiminnan päästöjä. Päästöjä hallitaan sekä pyritään vähentämään pitämällä laitteistot moitteettomassa kunnossa sekä välttämällä laitteistojen tyhjäkäyntiä. Pölypäästöjen muodostumista ja leviämistä estetään koteloimalla sekä kastelemalla murskauslaitteistoa tarvittaessa. Myös tuotantoalueen tiet ja varastokasat kastellaan tarvittaessa pölyämisen vähentämiseksi. Porauslaitteistona käytetään pölynkerääjällä varustettua vaunua.

8.5 Melun ja tärinän vaikutukset Melun ja tärinän vaikutukset muodostuvat vähäisiksi, sillä alue sijaitsee suojassa lähimmiltä häiriintyviltä kohteilta. Toiminnasta aiheutuvasta melusta ei muodostu haittaa lähimmille häiriintyville kohteille, jotka sijaitsevat noin 350-400 m etäisyydellä lounaassa sekä etelässä lupahakemuksen kohteena olevan tilan rajasta. Valtioneuvoston asetuksen (314/2017) mukaan kiven louhinnan ja murskauksen on tapahduttava vähintään 300 m etäisyydellä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta piha-alueesta. Tämä vaadittava etäisyys täyttyy lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan osalta. Melun leviämistä estetään sijoittamalla laitteistot ja toiminnot suojaavien elementtien läheisyyteen sekä koteloimalla tai kattamalla prosessien meluavimpia kohtia tarvittaessa. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinän etenemistä pyritään estämään huolellisella räjäytyssuunnittelulla sekä ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon alueen asukkaille sekä lupaviranomaiselle. Alueella on suoritettu melumittauksia Ramboll Oy:n toimesta 2009 sekä 2016. Mittausten perusteella päiväohjearvot eivät ylity lähimmillä asuinrakennuksilla, virkistysalueilla tai muilla häiriintyvillä kohteilla. 8.6 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Lykynlampi (0727655) sijoittuu alueen pohjoisrajan reunalle. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset, sillä kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään vaatimukset täyttävällä tukitoiminta-alueella asianmukaisesti varastoituna. Toiminta valmistaa aluetta Joensuun seudun osayleiskaavan 2020 (2.12.2008) sekä Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan (18.8.2016) ohjaamaan tarkoitukseen, työpaikka- ja teollisuusalueeksi. 9 Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen :n toiminnasta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään (ISO 14001:2004, 31.5.2016). Ympäristöjärjestelmä kattaa toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi. 9.1 Toimintaan liittyvät riskit Toiminnasta voi aiheutua polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien vuotoa maaperään joko suoraan laitteista ja koneista tai tukitoiminta-alueella säiliöistä.

Toiminnasta syntyvät jätteet voivat olla myös haitallisia ympäristölle väärin säilytettyinä. Vialliset tai väärin säädetyt koneet ja laitteet voivat aiheuttaa poikkeuksellisia ilma- ja melupäästöjä. Mahdollinen ilkivalta, polttoainevarkaudet tai luvattomat jätteiden tuonnit alueelle voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja sekä ympäristöhaittoja. Räjähdeaineet voivat aiheuttaa ympäristön kuormitusta esimerkiksi poikkeuksellisen suurina typpipäästöinä vesistöön. Räjähteet voivat aiheuttaa myös hengen vaaran huolimattomasti käsiteltyinä. Vialliset laitteet ja koneet sekä puutteelliset työntekijöiden perehdytykset työmaahan voivat aiheuttaa loukkaantumisia sekä laatuvaatimukset täyttämättömiä lopputuotteita. 9.2 Onnettomuuksien estäminen Työturvallisuus alueella varmistetaan edellyttämällä kaikilta alueella toimivilta ja liikkuvilta henkilöiltä asianmukaisten suojavarustusten käyttöä. NCC Industryn henkilökunta on suorittanut työturvallisuuskoulutuksen työsuhteen alkaessa ja tätä koulutusta ylläpidetään säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Alueella toimivat aliurakoitsijat perehdytetään ennen toiminnan aloitusta työmaakohteeseen ja heille annetaan tiedot alueen toimintatavoista, lakisääteisistä velvoitteista sekä ympäristöjärjestelmän mukaisesta ympäristöllisesti kestävästä toiminnasta. Jokaiselta alueella toimivalta henkilöltä edellytetään työturvallisuuskorttia. Ottoalue rajataan maastoon huomiomerkein varustetulla lippusiimalla, jonka kunto tarkistetaan säännöllisin väli ajoin. Louhinnan edetessä alueelle muodostuvat jyrkät rintaukset suojataan tarvittaessa riittävän korkein aidoin. Räjäytykset suunnitellaan huolellisesti ennakkoon ja räjähdysaineiden käyttömäärät mitoitetaan oikein. Alue suljetaan lukittavalla portilla alueen ollessa kiinni, jotta asiattomien pääsy alueelle estetään. Alueella toimivat laitteet ja koneet pidetään moitteettomassa kunnossa. Laitteisto tarkastetaan päivittäin ja huollot suoritetaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa. Vikatilanteiden sattuessa koneet sekä laitteet pysäytetään heti ja tilanne selvitetään välittömästi. Toimintaa jatketaan vasta, kun laitteisto on kunnostettua ja tilanne selvitetty. Öljyvuotojen estämiseksi alueella käytetään kaksivaippaisia öljysäiliötä, jotka säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) mukaisella pinnoitetulla tukitoiminta-alueella. Öljytuotteita varastoidaan alueella vain käytössä olevan kaluston tarpeen mukaisesti. Kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään alkuperäisissä tuotepakkauksissaan ja käyttöturvatiedotteet ovat saatavilla kaikista alueella käytettävistä kemikaalista. Kemikaalit säilytetään tukitoiminta-alueella. Alueella on aina saatavilla riittävästi öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalle. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen ja varastoidaan kannellisissa säilytysastioissa, joihin merkitään jätteen tiedot. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Räjäytykset suunnitellaan huolellisesti ennakkoon ja räjähdysaineiden käyttömäärät mitoitetaan oikein. Alue suljetaan lukittavalla portilla alueen ollessa kiinni, jotta asiattomien pääsy alueelle estetään. 9.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Alueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Alueella on viranomaismääräykset täyttävä ensisammutuskalusto, joka tarkastetaan paloviranomaisen taholta säännöllisesti. Henkilövahinkojen varalta alueella on aina asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero sekä muut työturvallisuuteen liittyvät tarvittavat yhteystiedot pidetään selkeästi esillä. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista raportoidaan lupaviranomaisen sekä kunnan edellyttämällä tavalla. 10 Toiminnan tarkkailu Alueen toimintoja tarkkaillaan päivittäin ja toiminnassa ilmeneviin poikkeustapauksiin puututaan välittömästi. Poikkeustapauksissa prosessi säädetään uudelleen tai keskeytetään kokonaan ja huolletaan kuntoon. Päiväkohtaisesta tarkkailusta pidetään kirjaa. 10.1 Käyttötarkkailu Toiminta-alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta ja toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaa säilytetään työmaalla. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan; työntekijät, työajat huollot, kalusto valmistetut tuotteet ja määrät louhintasuunnitelman toteutumisen seuranta alueella tehdyt tarkastukset alueella tehdyt mittaukset poikkeukselliset tilanteet kemikaali- ja polttoainetoimitukset jätekuljetukset sääolot 10.2 Päästö ja vaikutus tarkkailu Toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin tilan eteläosaan asennetusta pohjavesiputkesta. Putken pää on korossa + 105, 62 (N60). Alueen pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti. Alueella muodostuvat pintavedet kootaan hallitusti

joko saostusaltaaseen ja siitä edelleen ojaan tai öljynerotuskaivon kautta ojaan. Ojasta vedet valuvat ympäröivään maastoon. Saostusaltaan tilaa ja täyttymistä tarkkaillaan säännöllisesti. 10.3 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Mikäli ilmenee, että muut mittaukset ja näytteenotto tulevat ajankohtaisiksi, tehdään ne ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Mittauslaitteisto pidetään puhtaana ja moitteettomassa kunnossa sekä kalibroidaan säännöllisesti. 10.4 Raportointi ja tarkkailuohjelmat Maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukainen ilmoitus maa-ainesten ottomäärästä raportoidaan vuosittain lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 :n tarkoittama toiminnan seuranta ja tarkkailuvelvollisuus toteutetaan vuosittain raportoimalla toiminnasta lupaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailuohjelmat toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. 11 Alueen jälkihoito ja käyttö Alue on tarkoitus valmistaa Joensuun seudun yleiskaavan mukaisesti teollisuusja työpaikka-alueeksi. Alue louhitaan kauttaaltaan pohjatasoon + 105 + 107 m ja alueen seinämät jätetään pystysuoriksi. Tällöin alue on hyödynnettävissä loppukäyttötarkoituksessa mahdollisimman hyvin ja samalla se mahdollistaa kestävän kiviaineshuollon. Alueen luoteiskoillisrajalle perustetaan rintauksen yläosaan vähintään 2 m halkaisijaltaan suurista kiven lohkareista suoja-aita. Kiviaidan yhteyteen rakennetaan myös metallinen aita, jotta jyrkänteeltä putoaminen ei ole mahdollista. Jyrkänteelle viedään lisäksi kiinteitä varoituskylttejä. Vastaavat suojaustoimenpiteet tehdään yli 1,5 m kallioleikkauksiin. Ottoalueen pystysuorat rintaukset puhdistetaan kauttaaltaan huolellisesti löyhästi olevista lohkareista sekä muusta kalliopinnassa olevasta rikkoutuneesta aineksesta. Tarvittaessa rintaukset verkotetaan. Ennen alueen maisemointia alue siivotaan ja kaikki sinne kuulumaton materiaali viedään pois. 12 Alueella voimassa olevat :n luvat sekä toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus maa-aineslupa RAKYMPLK 8/16.9.2009 1 110 000 m 3 kiviaineksen ottamiseen tilalta Kitsarinkangas (167-401- 9-28)

maa-ainesluvan muutos RAKYMPLK 2/17.2.2010 (koskien lupaa RAKYMPLK 8/16.9.2009) pohjaveden suojakerroksen paksuuskerroksen vähentäminen ympäristölupa 1919/2009 18.9.2009 kivenlouhimo, kivenmurskaamo sekä asfalttiasema tilalla Kitsarinkangas (167-401-9-28) NCC Industryn voimassa olevat luvat viereiselle kiinteistölle Ruisvaara (167-401-9-27) maa-aineslupa TEVI 3683/2012 22.2.2012 310 000 m 3 kiviaineksen ottamiseen tilalta Ruisvaara (167-401-9-27) ympäristölupa 7821/11.01.00/201617.6.2016 kivenlouhimo ja kivenmurskaamo kiinteistöllä Ruisvaara (167-401-9-27) Toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus Vakuutusyhtiö Zurich Insurance plc Vakuutusnumero 130-9992 Vakuutuskausi 01.01.2018-31.12.2018 13 Suunnitelman yhteenveto - Maa-aineslupa umpeutuu 18.9.2018, joten lupaan haetaan jatkoaikaa 10 vuotta luvan jäljellä olevalle kiviainesmäärälle. - Ympäristölupa umpeutuu 31.12.2019 ja toiminnan jatkamiseksi on toimitettava uusi hakemus 31.12.2018 mennessä. Ympäristöluvasta on tarve poistaa asfalttiaseman toiminta. - Ottotaso + 105 m (N60) ~ + 105,2254 (N2000), - Ottoalueen kokonaispinta-ala noin 13,4 ha - Otettavan maa-aineksen määrät: - kokonaisottomäärä kiviaines 750 000 m 3 - vuosittainen ottomäärä max 151 000 m 3 (400 000 t) - vuosittainen ottomäärä keskimäärin 120 700 m 3 (320 000 t)