80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2016

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2016 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta. LUVAN HAKIJA NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a, Helsinki y tunnus yhteyshenkilö Hanna Haukilahti, Kaskimäenkatu 1, Tampere p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja murskaus Joensuun kaupunki, Pielisensuun kylä, tila Ruisvaara RN:o 9:27 Toiminta sijoittuu jo käytössä olevan Kitsarin louhosalueen länsipuolelle Suurenkivenvaaralla. Kyseessä on jo olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Osoite Lentoväylä 20, Joensuu. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liite 1 taulukko 2 kohta c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2.1 kohta 6 a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa asioihin kuuluu kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää. ASIAN VIREILLETULO

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET 2 Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta : Maa aineslupa NCC Roads Oy:lle m 3 maa ainesten ottamiseen 10 vuodeksi tilalle Ruisvaara RN:o 9:27. Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta : Ympäristölupa NCC Roads Oy:n asfalttiasema, kivenlouhimo ja murskaamolle tilalle Kitsarinkangas RN:o 9:28. Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta : Maa aineslupa NCC Roads Oy:lle m 3 kiven ja pintamaiden ottamiseen 10 vuodeksi tilalle Kitsarinkangas RN:o 9:28. Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta : Edellä mainitun maa ainesluvan muuttaminen. Pohjaveden pinnan päälle jätettävää suojakerrosta koskevaa lupa määräystä muutettiin pienentämällä suojakerrosvaatimus neljästä metristä kahteen metriin. Kiinteistön omistaa Harri Juhani Tahvanainen ja Hannu Antero Tahvanainen. Luvan hakijalla on kymmenen vuoden maanvuokrasopimus ja kiviaineksen ottosopimus maanomistajan kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alueen itäosa on osoitettu työpaikka alueen reservialueeksi TP/res. Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Reservialueella tarkoitetaan uusia tai täydennysrakennettavia alueita, joiden toteutus ajoittuu ensisijaisesti vuoden 2020 jälkeen. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alueen länsiosa on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta MU. Alueen pääkäyttötarkoitus on maaja metsätalous. Alueelle kohdistuu yleisen virkistyskäytön kysyntää ja siten tarpeita järjestää ulkoilureittejä. MU alueelle on merkitty ulkoilun runkoreitti, joka on vähintään seudullisesti merkittävä yhdistäessään Joensuun taajama alueen tärkeimpiin seudullisiin ulkoilukeskuksiin. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alue on osoitettu kalliokiviaineksen ottoalueeksi eo3. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Murskaus ja louhinta sijoittuvat jo käyttöön otetun kalliokiviaineksen ottamisalueen välittömään läheisyyteen. Toiminta alue sijaitsee Joensuun lentokentän läheisyydessä Lentoväylän pohjoispuolella. Liikenne kiinteistölle tapahtuu päällystettyä Lentoväylää pitkin. Maa ainesten ottotoimintaa on harjoitettu alueella luvan hakijan toimesta vuodesta Alue, jolle ympäristölupaa haetaan, on tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja valtaosa alueen puustosta on päätehakattu.

3 Alueen maisemaa vallitsee pieni havu lehtipuu sekataimikko. Kiinteistön keskellä kulkee ulkoilureitti, joka kuuluu seudulliseen Jaamankierrokseen. Joensuun kaupungin liikuntatoimi on siirtänyt Jaamankierros opasteet ottoalueen itäreunaan latu uran yhteyteen, joten reitti on ohjattu pois ottoalueelta. Kiinteistö rajoittuu itäsivultaan maa aineksen ottoalueeseen ja muilta sivuiltaan varttuneisiin sekapuumetsiköihin. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Lykynlampi (PVL1) sijaitsee pohjoisessa noin 50 m etäisyydellä ottoalueen pohjoisrajasta. Alueen pohjoispuolelle levittäytyy laaja pohjavesialueiden verkosto. Lähimmät Natura 2000 alueet sijaitsevat yli kolmen kilometrin päässä. Alueen ympärillä yli 2,5 km:n etäisyydellä on useita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueen länsipuolella Suurenkivenvaaran ja Ruisvaaran välissä virtaa puro, joka joiltain osiltaan on todettu luonnontilaiseksi. Lähin rakennus sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä lounaassa. Lentokentän läheisyydestä johtuen alue on lentomelualuetta. LAITOKSEN TOIMINTA Maa aineksia louhitaan ja murskataan tie ja talonrakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Koko toiminta aikana kalliota louhitaan ja murskataan noin m 3 ( t). Vuosittain louhitaan ja murskataan keskimäärin m 3, mutta enintään m 3. Käytettävät raaka aineet on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Käytettävät raaka aineet. 3 Käytettävä raaka aine Keskimääräinen kulutus t/a Maksimikulutus t/a Varastointipaikka Kalliolouhe Toiminta alueella varastokasoissa Kevyt polttoöljy Tukitoiminta alueella Räjähdysaineet (dynamiitti, aniitti, kemiitti) Ei varastoida alueella Ottamisalueen pinta ala on noin 4 ha, joka sijoittuu välittömästi jo olemassa olevan ottoalueen yhteyteen. Alin ottotaso on +107 (N60) +107,2254 (N2000). Alueella pölyn sidontaan käytettävä vesi otetaan kiinteistön puron itäpuolelle perustetusta saostusaltaasta tai vaihtoehtoisesti viereisen tilan Kitsarinkangas ( ) perustetusta kaivannosta, johon kerätään molempien louhosalueiden hule ja valumavedet. Alueelle perustetaan oma tukitoiminta alue tai toiminnassa hyödynnetään jo olemassa olevan louhosalueen tukitoiminta aluetta. Taulukossa 2 on esitetyt toiminta ajat. Toimintaa ei harjoiteta arkipyhinä.

4 4 Taulukko 2. Toiminta ajat Toiminto Päivät Kellonajat Kuukaudet Poraus ma pe ma pe Rikotus ma pe 8 18 Räjäytykset ma pe 8 18 Murskaus ma pe Kuormaus ja kuljetus ma pe 6 22 Louhinta Kiviaineksen ottaminen toteutetaan yhdessä vaiheessa. Ottaminen aloitetaan kiinteistön Ruisvaara ( ) keskiosasta luoteesta kaakkoon päin, josta edetään lounaaseen ja lopuksi otetaan koilliskulma, mikäli kivenlaatu osoittautuu koeräjäytysten yhteydessä hyvin kovaksi keskialueella. Toinen ottamissuuntavaihtoehto on jo kiinteistöllä Kitsarinkangas ( ) olemassa olevan louhoksen puolelta kaakosta luoteeseen. Vuodessa louhitaan ja murskataan keskimäärin noin m 3 rakentamisen volyymista riippuen, mutta kuitenkin enintään m 3 vuodessa. Ennen louhinnan aloittamista alueen pintamaat kuoritaan ja kasataan alueen reunoille meluvalleiksi lähimmän asutuksen suuntaan. Alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa reiät räjähde panostusta varten. Räjäytystyöt suunnitellaan huolellisesti asiantuntijan toimesta. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään tarkat räjäytyssuunnitelmat, joista käy ilmi poraus, panostus, sytytys ja suojauskaaviot. Räjäytyksistä ilmoitetaan etukäteen hyvissä ajoin lennonjohtoon, lupaviranomaiselle sekä alueen asukkaille. Murskaus Alueelle tuodaan siirrettävä murskain, joka täyttää murskaimelta edellytetyt laatuvaatimukset. Murskain sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ja meluvallin läheisyyteen, jotta meluvallin melua vaimentava vaikutus olisi tehokasta. Samalla meluvalli estää myös pölyn leviämisen ympäristöön. Louhinnan edetessä murskain siirretään muodostuvan kalliorintauksen suojaan. Murskauslaitteisto koostuu seuraavista osista; välppä, esi ja jälkimurskaimet, kuljettimet ja seulastot. Murskauslaitteiston tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Murskausprosessissa louhe syötetään esisuppiloon, josta syötin syöttää louhetta esimurskaimelle. Kuljetin siirtää esimurskan läpi menneen murskeen välimurskalle, josta se siirretään kuljettimella mahdollisesti vielä jälkimurskalle riippuen halutusta lopputuotteesta. Murskatut kiviainekset seulotaan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä hydrauli iskuvasaralla.

5 Murskauslaitteisto koteloidaan tai katetaan tarvittaessa ja prosessia kastellaan tarvittaessa, jotta pölyämistä voidaan estää. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi, jotta pölyämistä muodostuisi mahdollisimman vähän. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, sillä alue on ollut tähän asti pääosin metsätalouskäytössä ja välittömästi toiminta alueen eteläpuolella on jo kiviainesten ottoa. Lähin asutus sijaitsee yli 300 m:n päässä lounaassa, joten vaikutukset eivät ulotu lähimmille häiriintyville alueille. Seudullisen Jaamankierroksen reitti on linjattu uudelleen kulkemaan kiinteistön itäreunaa pitkin, joten toiminta ei estä ulkoilureitin toteutumista. Toiminnan aikana suoritettavat pölyn, tärinän ja melun torjuntatoimenpiteet takaavat, että heikentäviä vaikutuksia viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen ei muodostu. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin taikka rakennettuun ympäristöön, sillä alue on ollut vuosia metsätalouskäytössä, mikä on luonut alueelle tavanomaiset metsätalousmetsän piirteet ja lajiston. Alueella ei esiinny merkittäviä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ja pintavesiin Maaperän, pohjaveden ja pintavesien laatua voi uhata mahdolliset öljy ja voiteluainevuodot, räjähdeainejäämät, sekä toiminnasta muodostuvat jätteet. Toiminnalla ei kuitenkaan ole haitallisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja alueella ei säilytetä vaarallisia kemikaaleja tai jätteitä pinnoittamattomalla alustalla. Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit säilytetään pinnoitetulla tukitoiminta alueella. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Alueelle perustetaan ympäristöministeriön oppaan (25/2010) ohjeiden mukainen tukitoiminta alue, jossa kaikki polttoaineet ja muut kemikaalit säilytetään. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää myös olemassa olevaa viereisen kiviaineksen ottoalueen tukitoiminta aluetta. Polttoainesäiliönä käytetään kaksivaippaista säiliötä, joka varustetaan lapon ja ylitäytönestimillä. Polttoainesäiliö on lukittava. Alueella on aina varattuna riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvahingon varalle. Alueella ei säilytetä räjähteitä ja räjäytysten ollessa ohi ylimääräiset räjähteet ja räjäytysaineista muodostuneet jätteet toimitetaan välittömästi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisin väliajoin. Alueen laitteet ja koneet pidetään hyvässä kunnossa ja huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. 5

6 Vaikutukset pintavesiin 6 Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen vesistöihin, sillä toiminta alueella muodostuvat hulevedet ohjataan saostusaltaan kautta purkuojaa pitkin hallitusti maastoon. Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä toiminta alueelta peräisin olevaa kiintoainesta. Alueella muodostuvat pintavedet johdetaan kiinteistölle perustettavaan saostusaltaaseen, josta vedet ohjataan puroon ja siitä edelleen suotautumaan maastoon. Vaihtoehtoisesti alueella muodostuvat pintavedet ohjataan viereisen kiviainesalueen jo olemassa olevaan saostusaltaaseen kiinteistön etelänurkkaan. Saostusaltaasta vedet johdetaan poisto ojaa pitkin hallitusti maastoon. Vesienkäsittelyvaihtoehto on riippuvainen ottosuunnasta. Tuotantohenkilökunnan aiheuttamat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäviksi. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu räjäytyksistä, murskaustoiminnasta, liikenteestä sekä kiviaineksen pölyämisestä. Tuotteiden kuljetusliikenteestä aiheutuu vuosittain keskimäärin t hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) määritettynä maansiirtoauton (32 t, kuorma 19 t) päivittäisellä meno paluuliikenteellä 15 km:n etäisyydellä 250 päivän ajan. Alueella toimivat kaivinkone ja pyöräkone aiheuttavat osaltaan pienimuotoisia päästöjä ilmaan. Liikenteestä muodostuu lisäksi jonkin verran teiden pölyämistä. Kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu pölyämistä. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt (CO 2, SO 2, NOₓ, PM) vastaavat tavanomaisia liikenteen päästöjä, jotka ovat verrattavissa noin 70 bensiinikäyttöisen henkilöauton maantie ja katuajon ( km/a) vuosipäästöihin. Toiminnasta muodostuu runsaasti pölyä, jonka muodostumista ja leviämistä estetään sekä vähennetään tarvittaessa koteloimalla ja kastelemalla murskauslaitteistoa. Tuotantoalueen teitä ja varastokasoja kastellaan tarvittaessa. Kuvat 1 ja 2. Arvio murskauksen aiheuttamista vuosipäästöistä eri tuotantomäärillä. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueelle meluvallin ja ottorintauksen suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat, kuten kuljetin, murskaimet ja seulat katetaan tai koteloidaan tarvittaessa. Murskausprosessia kastellaan tarvittaessa. Kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen putoamiskorkeus säädetään pieneksi, jotta murskattu kiviaines pölyäisi mahdollisimman vähän. Varastokasoja ja alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyämistä muodostuu runsaasti.

7 Melu 7 Toiminta alueella melua syntyy räjäytyksistä, kallion porauksesta, rikotuksesta, louheen murskauksesta ja kuormauksesta sekä liikenteestä. Toiminta alue sijoittuu Joensuun lentokentän lentomelualueella, jossa kokonaisliikenteen L den 55 db melutason melualue ulottuu meluarvion 2020 mukaan kiitotien itäpäädystä 4 km:n etäisyydelle, länsipäädystä 1,3 km:n etäisyydelle sekä 0,5 km:n etäisyydelle kiitotien keskilinjasta etelään. Lupahakemuksen mukaiselle alueella toiminnasta ei aiheudu lentomelua ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kiinteistölle Kitsarinkangas ( ) on tehty melumallinnus Rambollin toimesta Selvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä missään louhinnan vaiheessa asumis ja loma asumisalueille annettuja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, jotka sijaitsevat noin m:n etäisyydellä lupahakemuksen kohteena olevasta alueesta. Melun leviämisen estämiseksi alueelta kuoritut pintamaat hyödynnetään meluntorjunnassa. Pintamaat kasataan meluvalliksi ennen louhinnan ja murskauksen aloittamista lähimmän asutuksen suuntaan. Murskauslaitteisto sijoitetaan alueelle mahdollisimman matalaan kohtaan ottorintauksen suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat katetaan tai koteloidaan tarvittaessa, mikä vaimentaa murskauksesta syntyvää melua. Kiinteistön Ruisvaara ( ) louhinnan ja murskauksen käynnistyessä tai vaihtoehtoisesti jo koeräjäytysten yhteydessä, alueella suoritetaan melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, jotta voidaan varmistua, ettei melu ylitä ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminta alueen ja lähimpien häiriintyvien kohteiden välinen maasto on pääosin metsää, jolla on melua vaimentava vaikutus. Tärinä Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vähentämään huolellisella räjäytyssuunnittelulla sekä ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon lennonjohtoon, alueen asukkaille ja lupaviranomaiselle. Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti lyhytaikaista tärinää. Tärinän eteneminen maaperässä lähimpiin häiriintyvien kohteiden suuntaan pyritään estämään huolellisesti suunnitelluilla porauskohdilla sekä mitoittamalla räjähdysainemäärät oikein. Räjäytyksiä suoritetaan arkisin kello 08:00 18:00 välisenä aikana. Alueella suoritetaan koeräjäytyksiä, joiden aikana suoritetaan mittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, jotta saadaan tietoa tärinän voimakkuudesta sekä etenemisestä maaperässä. Liikenne aiheuttaa myös pienimuotoista tärinää, joka on taajuudeltaan niin pientä, ettei aiheuta vaurioita tai haittoja. Toiminnasta muodostuvat jätteet Toiminnasta muodostuu erilaisia jätteitä, jotka kerätään jätelajeittain erikseen. Kaikki hyödyntämiskelpoinen jäte toimitetaan hyödynnettäviksi. Koneista ja laitteista syntyy jäteöljyjä, akkuja ja paristoja. Rakentamisen ja huoltojen yhteydessä syntyy metalli ja puujätettä. Käytetyistä kuljetinmatoista ja pakkauksista muodostuu sekajätettä.

8 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Toiminta alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaa säilytetään työmaalla. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan seuraavat seikat; työntekijät, työajat huollot, kalusto valmistetut tuotteet ja määrät louhintasuunnitelman toteutumisen seuranta sääolot alueella tehdyt tarkastukset alueella tehdyt mittaukset poikkeukselliset tilanteet kemikaali ja polttoainetoimitukset jätekuljetukset Alueella toimivien koneiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja mahdolliset vikaja poikkeustilanteet korjataan välittömästi. Pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan 2 kertaa vuodessa kiinteistön Kitsarinkangas ( ) eteläosan pohjaveden tarkkailuputkesta. Ruisvaaran ottoalueen melumittaukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tehdään murskauksen ja louhinnan käynnistyessä tai vaihtoehtoisesti jo koeräjäytysten aikana. Mahdolliset alueella suoritettavat mittaukset ja näytteenotot tehdään ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Mittauslaitteisto pidetään puhtaana ja hyvässä kunnossa. Mittauslaitteisto kalibroidaan säännöllisesti. Lupaviranomaiselle raportoidaan vuosittain lupamääräysten mukaisesti tuotannon, päästöjen ja vaikutusten seurannasta. Tarkkailuohjelmat toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. NCC:n kaikkea rakennus ja infratoimintaa ohjaavat ympäristöjärjestelmät, jotka on sertifioitu ISO standardin mukaisesti. ISO ympäristösertifikaatti on myönnetty NCC:lle Inspectan toimesta Sertifikaatti on päivitetty POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan liittyvät riskit Toiminnasta voi aiheutua polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien vuotoa maaperään joko suoraan laitteista ja koneista tai tukitoiminta alueella säiliöistä. Toiminnasta syntyvät jätteet voivat olla myös haitallisia ympäristölle väärin säilytettyinä. Vialliset tai väärin säädetyt koneet ja laitteet voivat aiheuttaa poikkeuksellisia ilma ja melupäästöjä. Mahdollinen ilkivalta, polttoainevarkaudet tai luvattomat jätteiden tuonnit alueelle voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja sekä ympäristöhaittoja. Räjähdeaineet voivat aiheuttaa ympäristön kuormitusta esimerkiksi poikkeuksellisen suurina typpipäästöinä vesistöön. Räjähteet voivat aiheuttaa myös hengenvaaran huolimattomasti käsiteltyinä. Vialliset laitteet ja koneet sekä puutteelliset työntekijöiden perehdytykset työmaahan voivat aiheuttaa loukkaantumisia sekä laatuvaatimukset täyttämättömiä lopputuotteita.

9 Onnettomuuksien estäminen 9 Toiminta alueen laitteet ja koneet pidetään hyvässä kunnossa. Ne tarkastetaan päivittäin ja huolletaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa. Mahdollisen vikatilanteen sattuessa koneet sekä laitteet pysäytetään ja tuotanto keskeytetään. Koneet ja laitteet kunnostetaan ennen toiminnan jatkamista. Tukitoiminta alue on sijoitettu suojatulle alustalle, joten polttoaineita tai muita kemikaaleja ei pääse maaperään. Polttoainesäiliönä käytetään kaksivaippaista säiliötä, joka varustetaan lapon ja ylitäytönestimellä. Ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään alkuperäisissä tuotepakkauksissaan ja käyttöturvatiedotteet ovat saatavilla alueella käytetystä jokaisesta kemikaalista. Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja säilytetään kannellisissa säilytysastioissa. Vaaralliset jätteet merkitään asianmukaisesti ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelypaikkaan. Alueen kaikki jätteet toimitetaan säännöllisin väliajoin asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Räjäytykset suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja räjähdysaineiden käyttömäärät mitoitetaan oikein. Alue suljetaan lukittavalla portilla alueen ollessa kiinni, jotta asiattomien pääsy alueelle estetään. Työntekijöiden perehdytyksestä, koulutuksesta sekä tiedottamisesta huolehditaan. Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään läpi perehdytysohjelma, joka allekirjoitetaan. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Alueella on aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalle. Tukitoiminta alueella tai työkoneessa säilytetään vaahtosammutinta mahdollisen palon varalta. Tukitoiminta alueella säilytetään ensiapuvälineitä sekä selkeää tietokorttia tärkeistä yhteistiedoista turvallisuuden, toiminnan ja ympäristön kannalta. Louhinnan ja murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien polttoaineiden ja voiteluaineiden riskistä onnettomuus tai häiriötilanteessa päästä maaperään ja pohjaveteen. Murskauslaitoksen työkoneiden polttoaineena käyttämä kevyt polttoöljy varastoidaan enintään 10 m³ kaksoisvaipallisessa terässäiliössä tai vastaavasti valuma altaallisessa terässäiliössä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuototai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Voiteluaineet ja vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa, suoja altaallisessa kontissa. Koneet tankataan erillisellä polttoaineja voitelusäiliöiden alueella. Poltto ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Valvomoihin ja työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Käytetylle turpeelle tai muulle öljynimeytysaineelle varataan suojapaikka, josta se viedään asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle ja ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. Poliisin, pelastuslaitoksen ja Joensuun kaupungin ympäristöviranomaisen puhelinnumerot pidetään toimistojen ja valvomoiden ilmoitustaululla näkyvillä paikoilla.

10 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA 10 Toiminnassa sovelletaan parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, jonka avulla ympäristöön kohdistuvia päästöjä voidaan vähentää huomattavasti. Ennen räjäyttämistä laaditaan yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, josta ilmenee räjäytysalue, porauskohdat, räjähdemäärät ja laadut, sytytyksien aikaväli, räjäytysajankohta, suojaustoimenpiteet sekä räjäytyksen vastuuhenkilö. Porausreiät sijoitellaan siten, että kallio saadaan räjäytettyä haluttuun suuntaan. Räjähdysaineet valitaan kallioperään sopivaksi sekä räjähdysainemäärät mitoitetaan oikein. Räjähteitä ei varastoida alueella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan toiminta alueella meluvallin läheisyyteen sekä ottorintauksen suojaan. Murskausprosessin pölyävimmät kohdat koteloidaan tai katetaan tarvittaessa sekä murskausprosessia kastellaan tarvittaessa. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi, jotta pölyämistä muodostuisi mahdollisimman vähän. Murskauslaitteisto pidetään moitteettomassa kunnossa ja huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. Tuotteen kuormaus järjestetään niin, että tuotteen pudotuskorkeus kuormalavalle on mahdollisimman pieni. Ajonopeutta alennetaan tuotantoalueella, jotta teiden pölyäminen vähenisi. Ajoteitä ja valmiita tuotekasoja kastellaan tarvittaessa. Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit säilytetään asianmukaisella tukitoiminta alueella. Polttoainesäiliönä käytetään kaksivaippaista säiliötä, joka on varustettu lapon ja ylitäytönestimellä. Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisin väliajoin. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet varastoidaan erillään kannellisissa keräysastioissa, joissa on asianmukaiset jätteen tiedot. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Alueella muodostuvat pintavedet johdetaan kiinteistön perustettavan saostusaltaan kautta puroon ja siitä edelleen maastoon tai vaihtoehtoisesti viereisen kiviainesalueen saostusaltaaseen kiinteistön etelä nurkkaan. Saostusaltaasta vedet ohjataan purkuojaan pitkin hallitusti maastoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan Joensuun kaupungin sekä Kontiolahden kunnan ilmoitustauluilla sekä Joensuun kaupungin kotisivuilla internetissä. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Karjalaisessa Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Kontiolahden kunnan teknisessä toimessa. Kiinteistön rajanaapureille ja lähialueen asukkaille on kuulutus lähetetty erikseen tiedoksi

11 11 Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa ja käyty paikan päällä Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut yhtään muistutusta eikä mielipidettä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen sekä Kontiolahden kunnan lausunnot. Kontiolahden kunta ei antanut asiasta lausuntoa. Terveydensuojeluviranomainen eli Pohjois Karjalan ympäristöterveys toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kallion louhinta ja murskaustoiminnasta aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä pölyämiseen ja meluun. Vaikka murskausasema sijaitsee varsin meluisalla alueella lentokentän läheisyydessä, tulee toiminnasta syntyvään meluun kiinnittää erityistä huomiota. Melu on erityyppistä ja jatkuvaa lentomeluun verrattuna. Asiakirjoissa on maininta tehdystä melumallinnuksesta, mutta melumallinnuslaskelmia ei ole kuitenkaan esitetty. Laskelmista tulisi käydä esille mm. mitä melun lähtöarvoja mallinnuksessa on käytetty ja miten ne ovat todennettavissa käytettäväksi kyseiseen laitokseen. Joka tapauksessa mallinnuksella saadaan vain suuntaa antavat melutasot lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Melutasot olisi varmennettava toiminnan alettua mittauksin ainakin lähimmän häiriintyvän kohteen osalta yhteen kertaan siten, että saataisiin melutaso päiväaikaiselle toiminnalle (klo 7 22). Toiminnasta aiheutuva melutaso asunnoissa ei saa ylittää sosiaali ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetun asetuksen (545/2015) melutason toimenpiderajoja (päiväajan keskiäänitaso klo 7 22 välillä 35 db). Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy hengitettäviin pienhiukkasiin (PM 10 ja PM 2,5 jakeet). Pienhiukkaset hengitettynä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudessa ilmassa. Pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti hengitysteissä aiheuttaen tulehdusta, pahentaen astmaa sekä hengitystie ja sydäntautioireita ja aiheuttaen ennenaikaista kuolleisuutta (Lanki ja Pekkanen 2008). Pölyn torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteisto suositellaan koteloimaan tai kattamaan pölyn leviämisen estämiseksi. Prosessin, varastokasojen ja alueen teiden kastelemisessa tulisi käyttää vettä, ei kemikaaleja. Melun, tärinän ja pölyn seurantaa tulee lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jatkaa, mikäli alueelle tehdään suojaavien esteiden, kuten puuston poistoa tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta, tärinästä tai pölystä. Lausuntovaltuutus: Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto

12 Hakijan vastine 12 Luvan hakija toteaa lausunnosta antamassaan vastineessa seuraavaa: Pohjois Karjalan ympäristöterveyden lausunto huomioiden toiminnanharjoittaja tulee jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota melun hallintaan. Toiminnan alettua toiminnanharjoittaja varmentaa päiväaikaisen toiminnan melutasot kertaalleen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Tarpeen mukaan mittaus voidaan toistaa, mikäli suojaavien esteiden osalta tapahtuu muutoksia tai lähialueen kiinteistöt valittavat häiritsevästä melusta. Pölyntorjunnassa toiminnanharjoittaja huomioi ympäristönsuojelulain 53 mukaisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen. Pölyntorjuntaa voidaan toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan toteuttaa myös muutoin kuin vedellä, koska kyseessä ei ole luokiteltu pohjavesialue. Melun, pölyn ja tärinän seurantaa voidaan toteuttaa tarpeen mukaan. Lopuksi: Hakijan tiedossa ei ole mitään lupahakemukseen tai hakemuksen kohteena olevaan alueeseen liittyvää seikkaa, jonka vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää haetun kaltaisena. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus ja ympäristölautakunta päättää myöntää NCC Roads Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan siirrettävälle murskaamolle ja louhinnalle Joensuun kaupungin Pielisensuun kylään tilalle Ruisvaara RN:o 9:27 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Toiminnan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (800/2010) vaatimukset. 2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta aikoja: Murskaus ma pe klo ma pe klo Poraus ma pe klo ma pe klo Rikotus ma pe klo 8 18 Räjäytykset ma pe klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 3. Toiminnan aiheuttama melutaso (A painotettu ekvivalenttitaso LA eq ) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7 22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Toiminnan aikainen melutaso tulee mitata ensimmäisen murskaus ja louhintajakson aikana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin.

13 4. Räjäytykset ja louhinta tulee suunnitella ja toteuttaa valtioneuvoston asetuksen räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille ja lennonjohtoon. 5. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna. Pölyämistä tulee tarkkailla aina toiminnan aikana. Mikäli on aihetta epäillä raja arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyämisen torjunnassa tulee ensisijaisesti käyttää vettä kemikaalien sijasta. Porauksen pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 13

14 Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 9. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kyseessä on pysyvän jätteen kaivannaisjätealue. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetuissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta mahdolliset vuodot saadaan kerätyksi talteen. Vaaralliset jätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. vaarallista jätettä. 10. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. 11. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen suoritetut huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). mahdolliset mittaustulokset 12. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14

15 13. Alueelle tulee asentaa toinen pohjaveden tarkkailuputki mennessä. Putki tulee sijoittaa soveltuvaan paikkaan toiminta alueen pohjois tai länsipuolelle. Putkesta tulee tarkkailla pohjaveden pinnan tasoa kaksi kertaa vuodessa (esim. touko ja syyskuu). Tiedot tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle (Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottamistaso on +107 (N60) eli +107,2254 (N2000). 14. Hulevesiä ei saa johtaa suoraan pintavesiin, vaan ne tulee johtaa laskeutusaltaaseen. Hulevesiä johdettaessa ei alueen länsipuolella sijaitsevan puron luonnontilaisuutta saa vaarantaa. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset, sijoituspaikka sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, kun melu ja pölyhaitat ehkäistään lupamääräysten mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja noudatetaan asetettuja toiminta aikarajoja. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 :n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus annettuun lausuntoon NCC Roads Oy on teettänyt alueelta melumallinnuksen vuonna Lupamääräyksessä 3 on edellytetty teettämään melumittaukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mihin hakija on sitoutunut myös vastineessaan. Lupamääräyksessä 6 on määräykset pölyämisen torjunnasta. Määräyksen mukaan pölyämisen torjunnassa tulee ensi sijaisesti käyttää vettä kemikaalien sijasta. Kokonaan kemikaalien käyttöä ei voida kieltää, sillä kyseessä ei ole luokiteltu pohjavesialue. Ympäristön tilan kannalta suositeltavaa olisi kuitenkin välttää kemikaaleja aina kun se on mahdollista. Lupamääräyksissä 3 5 on edellytetty toiminnanharjoittajaa tarkkailemaan toiminnan aikana melua, tärinää ja pölyämistä ja tarvittaessa todentamaan vaikutukset mittauksin.

16 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 16 Lupamääräys 1. Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 2. Toiminta aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maasto olosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Asetetut toiminta ajat ovat hakemuksen ja alueelle jo myönnetyn maa ainesluvan mukaiset. Lupamääräys 3. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. Melun raja arvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko ohjearvoon. Toiminnan aikainen melumittaus tulee tehdä, sillä alueelle 2009 tehty melumallinnus ei enää anna luotettavaa tietoa toiminnan meluvaikutuksesta. Etenkin mahdollinen louhintasuunnan muutos vaikuttaa myös melun leviämiseen. Lisämittauksia on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Lupamääräys 4. Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) säädetään kyseisten töiden työturvallisuudesta. Toimimalla asetuksen mukaisesti ehkäistään myös ympäristölle ja lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Viittauksen tarkoitus on muistuttaa toimintaa koskevista muista säädöksistä. Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja tai ohjearvoja, mutta mittaustuloksia voidaan verrata rakennusten rakenteille määritettyihin arvoihin. Pienikin tärinä voi aiheuttaa runkomelua rakennuksissa. Runkomelun mittausta ei vaadita, sillä louhinnasta aiheutuva runkomelu ei ole jatkuvaa kuten esim. vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, eikä runkomelun täten pitäisi aiheutua kohtuuttomaksi. Lupamääräys 5. ja 6. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Pölyn sidonnassa on edellytetty ensisijaisesti käyttämään vettä kemikaalien sijasta. Ympäristönsuojelulain 19.2 :n mukaan kemikaalista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten ympäristön pilaantumisen vaaraa.

17 Lupamääräys 7. Lupamääräys on tarpeen murskauksesta aiheutuvien melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 8. ja 9. Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Toiminnanharjoittaja on toimittanut jo aikaisemmin maa aineslupahakemuksen yhteydessä päivätyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jonka mukaan tulee toimia. VNa ympäristönsuojelusta 18 :n mukaan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta. Lupamääräys 10. Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 11. ja 12. Käyttöpäiväkirjan pito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. Lupamääräys 13. Toisen pohjavesiputken asentamista on edellytetty, sillä alueelle jo asennettu pohjavesiputki sijaitsee viereisellä kiinteistöllä noin 500 metrin etäisyydellä, eikä täten anna riittävää kuvaa Ruisvaaratilan pohjavesioloista. Sijoitettaessa pohjavesiputki myös alueen pohjoistai länsilaidalle, saadaan kattavampi kuva pohjaveden tasosta alueella. Lupamääräys 14. Louhosalueelta tulevat vedet voivat sisältää runsaasti kiintoainesta, joka tulee laskeuttaa laskeutusaltaassa ennen luonnonvesiin johtamista. Ruisvaaran ja Suurenkivenvaaran välissä sijaitseva puro on Lentoväylän lähellä olevilta osin luonnontilainen. Tämä tulee ottaa huomioon hulevesiä johdettaessa, ettei puron luonnontilaisuus vaarannu. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi. Päätös on voimassa saakka. Tällöin päättyy myös alueelle myönnetty maa aineslupa. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi ympäristölupahakemus. Tuolloin tulee harkittavaksi myös maa ainestoiminnan jatkaminen alueella. 17

18 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta 18 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen saavutettua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1856 Naapureiden kuulemisesta peritään 63. Lupahakemuksen vireillä olosta ja päätöksen kuuluttamisesta aiheutuvat kulut peritään erikseen. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2 ja 3. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5 12, 14 17, 19 20, 22, 27, 34, 39, 42 44, 48 49, 52 53, 58, 62, 66, 70, 83 85, 87, , 123, 170, , 198, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 4 ja 11 15, 18 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 4, 6 8, 12 13, 16 Jätelaki (JäteL 646/2011) 5, 6, 8, 9, 12, 13, 15 17, 19, 28, 29, 30, 40, 72, , 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNa jätteistä 179/2012) 4, 7 11, 17, 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ( ) Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ( ) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) Joensuun kaupungin hallintosääntö ( ) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, Joensuu Pohjois Karjalan ympäristöterveys, Jokikatu 8, Joensuu Kontiolahden kunta, Keskuskatu 8, Kontiolahti Ilmoitus päätöksestä Ilmoitetaan kirjeellä niille asianosaisille, joita on kuultu lupahakemuksesta.

19 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois Karjala. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on: 1. sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2. rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3. toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4. elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5. muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. 19