Maa-ainesten ottosuunnitelma sekä louhinnan, murskauksen ja puhtaiden maiden vastaanoton kuvaus

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottosuunnitelma sekä louhinnan, murskauksen ja puhtaiden maiden vastaanoton kuvaus Loviisan kaupunki Greggbölen kylä Peppars Toiminta Kallion louhinta ja louheen murskaus Hakija Helsinki Asiaa hoitaa Karoliina Halin ympäristösuunnittelija Åkerlundinkatu 11 B Tampere

2 Sisällys 1 Maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä) Ottamisalueen kuvaus ja perustiedot Ottamisalueen yleiskuvaus Vesialueet ja ympäristö Maanomistus ja rajanaapurit Liikenneyhteydet Ottamistoiminta ja sen järjestäminen Kiviaineksen ottaminen Kallion louhinta Louheen murskaus Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu Melun, pölyn ja tärinän hallinta Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu Pintavesien käsittely Jätevesien käsittely Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen Toimintaan liittyvät riskit Onnettomuuksien estäminen Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Toiminnan tarkkailu Käyttötarkkailu Päästö ja vaikutus tarkkailu... 22

3 10.3 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Raportointi ja tarkkailuohjelmat Alueen jälkihoito ja käyttö Alueella voimassa olevat :n luvat sekä toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus Suunnitelman yhteenveto LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Karttaote Kiinteistörekisteriote Lainhuutotodistus Lainhuutotodistukset ( , , , , , , , , ) Asemapiirros Suunnitelmapiirustukset Loviisa Greggböle, Peppars 1:15, Maa-aineksen ottoalueen tarkkailuohjelma (vesi) Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Ympäristösertifikaatti Toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus todistus Aloitusvakuushakemus Sopimus Valtakirja

4 1 Maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä) :lla on lainvoimainen Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä maa-aineslupa m3 ( t) kiviaineksen ottamiseen alueella. Lupa on saanut lainvoiman Helsingin hallinto oikeuden tekemällä päätöksellä. Lupa on voimassa 10 vuotta sen lainvoimaisuudesta lähtien. Hakija hakee maa-ainesluvan uudistamista ja jatkoa 10 vuodella, sillä ottosuunnitelmaa on muutettava, jotta yhdyskunnan rakennustarpeita voidaan palvella paremmin. Hakija hakee myös Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (UUS-2006-Y ) muutosta sekä uusimista. Lupa on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä, jossa luvan voimassaoloaika asetettiin kymmeneksi vuodeksi. Lupa umpeutuu , joten luvanhaltijan on tehtävä uusi hakemus toiminnan jatkamiseksi. Nykyinen lainvoimainen ympäristölupa käsittää kivenlouhos- ja kivenmurskaus toiminnot sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanoton ja loppusijoittamisen tilalla Peppars ( ). Alueelle voidaan ottaa vastaan ja murskata myös muualta tuotua louhetta. Nyt uusittavaan lupaan haetaan muutosta siten, että puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto aluetta laajennetaan hakemuksen kohteena olevalla toiminta-alueella. Lisäksi haetaan lupamääräyksiin 16. (melu) sekä 19. (rakennukset) muutosta siten, että vuosittainen velvoitettu tarkkailu muutetaan tarvittaessa tehtäväksi. Perusteluna tähän on, että suoritettujen mittausten perusteella toiminnasta ei muodostu ohjearvoja ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja lähimmät rakennukset on tarkistettu enne toiminnan aloittamista. Nykyisin puhtaat ylijäämämaat läjitetään alueen pohjoisrajan tuntumaan. Tätä läjitysaluetta jatketaan haettavan muutoksen mukaisesti toiminta-alueen länsirajaan asti. Ylijäämämaita läjitetään tulevaisuudessa pohjoisosan läjitysalueen lisäksi myös alueen etelä- ja itärajoille. Eteläosan läjitysalue alkaa alueelle johtavan tien risteyksestä länteen ja lounaaseen päin suuntautuen. Itärajan läjitysalue mukailee alueen itärajaa nykyisen tukitoimintaa-alueen itäpuolelta lähtien itään päin. Uusien läjitysalueiden pinta-ala on yhteensä noin 6 ha.

5 Kuva 1. Toiminta-alue kokonaisuudessaan (21,3 ha) sekä vanhan ja uusien läjitysalueiden sijainti toiminta-alueella. 2 Ottamisalueen kuvaus ja perustiedot Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Loviisan kaupungissa Greggbölen kylässä tilalla Peppars ( ). Hakemuksen kohteena olevalla alueella on harjoitettu hakijan toimesta maa-ainesten ottoa jo muutaman vuoden ajan (2014). Tila: Peppars Rekisteri: Kokonaispinta-ala: 266,6 ha Maapinta-ala: 265,2 ha Vesipinta-ala: 1,4450 ha Toiminta-ala: 21,3 ha Omistaja: Tornator Oyj Alue asettuu noin 300 m Valtatie 7:n (Porvoon moottoritie, E18) eteläpuolelle. Linnuntietä mitattuna Loviisan keskusta sijaistee noin 19 km etäisyydellä kaakossa päin hakemuksen kohteena olevasta alueesta ja Porvoon keskustaan on noin 15 km etäisyys lounaan suuntaan. Alueen lähi ympäristö on lehtomaisen, tuoreen sekä kuivahkon kankaan metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Puulajeista tavataan pääasiassa kuusta, koivua ja mäntyä. Lähin asutus sijaitsee hakemuksen kohteena olevan alueen itärajasta noin 640 m etäisyydellä itäkoillissuunnassa.

6 Kuva 2. Ottoalueen sijainti. Alue rajattu violetilla. 2.1 Ottamisalueen yleiskuvaus Ottoalueen suuruus on kokonaisuudessaan noin 21,3 ha, jossa ottotoiminta voidaan ulottaa koko alueelle. Ottoalueen omistaa Tornator Oyj, jonka kanssa hakija on tehnyt maankäyttösopimuksen. Alue on kaavoitettu Koskenkylä-Vanhakylä osayleiskaavassa ( ) maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen koillis-itäpuolella osa alueesta on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen pohjoispuolinen alue aina E18 tiehen saakka on ohjattu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi suojaviheralueeksi (M/EV). Kuva 3. Koskenkylä-Vanhakylä osayleiskaavan ( ) kaavaote. Alue rajattu violetilla.

7 2.2 Vesialueet ja ympäristö Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole muita merkittäviä vesialueita. Lähin pohjavesialue Koskenkylä ( VHA2) sijaitsee yli 4 km:n etäisyydellä koillisessa. Terviksträsket-järvi sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä etelässä ja Gammelbyvikenin lahti noin 1,8 km etäisyydellä idässä. Kuva 4. Alueen sijoittuminen lähimpiin pohjavesialueisiin Koskenkylä ( ) sekä Uvbergen ( ). Alue rajattu violetilla. Ottoalueella ei ole merkittäviä luonnonesiintymiä eikä alueella ole tavattu uhanalaista tai muuta herkkää lajistoa. Lähin Natura 2000 SAC/SPA alue Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI ) sijaitsee noin 1,8 km etäisyydellä idässä. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylän jokilaakso (MAO010003) raja kulkee noin 570 m etäisyydellä idässä. Lännessä noin 4,7 km etäisyydellä ottoalueesta on yksityinen suojelualue.

8 Kuva 5. Alueen sijoittuminen Natura 2000-alueisiin sekä arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alue rajattu violetilla. 2.3 Maanomistus ja rajanaapurit Kiinteistön Peppars ( ) omistaa Tornator Oyj, jonka kanssa on tehnyt maankäyttösopimuksen. Taulukko 1. Kiinteistön Peppars ( ) rajanaapurit Tila Nimi Omistaja Hästkärr Nyström, Peter Ingvald Björkkulla Nyström, Peter Ingvald Bjällbo Johansson, Sara Elisabet Mimmismark Bäckas Ficher Dillenbeck, Louise Anna Catharina Ficher Guste, Helene Marie Elisabeth Selander, Karl Vilhelm Ragnar Nyskog Selander, Karl Vilhelm Ragnar Greggböle Gård Hougberg, Paul Gunnar Lyssberget Tornator Oyj Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag

9 2.4 Liikenneyhteydet Alueelle kuljetaan Valtatie 7:ltä (Porvoon moottoritie), josta yhteys jatkuu Vanhakyläntietä pitkin kääntyen edelleen Heskerintielle. Heskerintieltä kääntyy liittymä ottoalueelle. Kuva 6. Alueen liikenneyhteys. Alue kuvattu violetilla. 3 Ottamistoiminta ja sen järjestäminen Suunnitellun ottoalueen kokonaispinta-ala on 21,3 ha, jossa otto on mahdollisuus ulottaa koko alueelle. Alueelle myönnetty lainvoimainen maa-aineslupa ( ) oikeuttaa yhteensä m3 kiviainesmäärän ottamiseen alueelta luvan voimassaolon aikana. Alueelta on tähän mennessä otettu noin m3 kiviainesta, joten jäljellä olevaa kalliokiviainesta on noin m3. Koska nykyisen ja uusien läjitysalueiden alapuolista kalliota ei ole tarkoitus tällä hetkellä louhia, on nyt haettavan maa-ainesluvan kiviaineksen määrä m3, mutta otto tapahtuu m3 kiviainesmäärälle. Alin ottotaso on + 40 m lukuun ottamatta alueelle kaivetun saostusaltaan kohtaa, jossa pohjantaso on noin +35 m. Alueen luonnollinen korkeus on paikoittain tasossa + 38, 5 m, joten lopullinen pohjantaso jää alueella + 38, m välille. Ottosuunnitelmaan tehdään muutos, jotta yhteiskunnan rakentamisen tarpeita voidaan palvella paremmin ja samalla luvalle haetaan 10 vuotta jatkoaikaa. Lupa umpeutuu Kiviaineksen oton tarkoitus on tuottaa kalliomursketta tie- ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. 3.1 Kiviaineksen ottaminen Maa-ainesten ottaminen tapahtuu vaiheistetun ottosuunnitelman mukaan siten, että ottamistoiminta jatkuu jo aloitetusta ottovaiheesta 1A edeten koillisen

10 suuntaan. Ottamista voidaan tarvittaessa siirtää ottovaiheeseen 1B, mikäli yhteiskunnan rakentamisen tarpeet tätä edellyttävät. Perusteluna tähän on, että ottoalueen eteläkärjestä hieman pohjoiseen päin siirryttäessä on tarkoituksenmukaisempaa kiviainesta asfalttituotantoon. Tällöin ottaminen tapahtuu Heskerintieltä pohjoiseen päin. Ottamistoiminta etenee vaiheen 1A jälkeen ottovaiheeseen 2, missä otto suuntautuu luoteeseen. Otto vaiheesta 2 otto siirtyy ottovaiheeseen 3. kääntyen länteen päin. Mikäli ottovaihetta 1B ei rakentamisen tarpeista johtuen toteuteta, asettuu vaiheen 2 aloituskohdan eteläraja aivan uusien läjitysalueiden tuntumaan edeten loivasti luoteeseen. Kuva 7. Ottotoiminnan eteneminen. Ottovaiheissa 1. ja 2. pohjantaso on + 38, m välillä. Ottovaiheessa 3. pohjantaso vaihtelee myös m välillä. Tässä on huomioitu alueen luonnollinen korko, joten alin ottotaso pysyy + 40 m:ssä. Ottovaiheen 3. jäädessä paikoittain vaiheita 1. ja 2. hieman korkeammalle tasolle mahdollistetaan pintavesien luontainen valuminen kohti alueelle perustettua saostusallasta. Saostusallas sijaitsee ottoalueelle johtavan tien risteyksen eteläpuolella. Saostusallas on noin 10 m leveä ja 25 m pitkä. Syvyyttä altaalla on noin 3 m. Saostusaltaasta vedet ohjautuvat hyvin vetävään kokoomaojaan. Ottamistoiminnan vaiheistaminen mahdollistaa myös tehokkaamman melun leviämisen estämisen ympäristöön, sillä ottotoiminta voidaan toteuttaa louhoksen sisällä ottorintausten suojassa. Lisäksi näin myös louhoksen toiminnallisuus lisääntyy, sillä aiemmin otetulla osavaiheella voidaan varastoida otettavan osavaiheen kiviaineksia, vastaanotettuja puhtaita maa-aineksia ja/tai muualta tuotavia louheita.

11 3.2 Kallion louhinta Alueella louhitaan kalliota sekä murskataan ja varastoidaan kiviainesta kokonaisuudessaan noin m3, josta nyt suunniteltu otto on m3. Kiviainesta murskataan ja louhitaan keskimäärin t vuodessa, mutta korkeintaan kuitenkin t. Ottovaiheen 1 pintamaat on jo poistettu, joten ottamistoiminta jatkuu paljaalla kalliopinnalla edeten koilliseen. Oton edetessä osavaiheisiin 1B., 2. ja 3. ottoalueiden puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan sekä läjitetään alueen pohjois- ja eteläreunoille meluvallirakenteisiin. Hakkuusta muodostunut biomassa toimitetaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa ja puut toimitetaan muuhun hyötykäyttöön. Kallion puhdistuksen jälkeen alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reiät panostusta varten. Reiät porataan siten, että ne mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle. Kallionporauksen vastetietoja hyödynnetään panostuksen suunnittelussa. Louhetta räjäytetään kerralla noin viikon raaka-ainetarpeen verran murskauslaitokselle markkina tilanteesta riippuen. Louhinnan aikana ottoalueen reunoille muodostuvat rintaukset jäävät ottotoiminnan ajaksi kaltevuuteen 7:1 5:1, joten ne merkitään huolellisesti varoituskyltein. Ottoalue rajataan maastoon merkitsemällä se lippusiimalla sekä varoituskyltein. Alueen korkeimpiin ja jyrkimpiin rintauksiin rakennetaan tarvittaessa suoja-aita, joka estää putoamisen louhokseen. Ottotoiminnan päätyttyä jyrkät rintaukset luiskataan kaltevuuteen 1:2 1:3. Jokaisesta räjäytettävästä kentästä laaditaan yksityiskohtaiset räjäytyssuunnitelmat, joista käy ilmi poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään alueella louhintatöiden ajan ja se on koko ajan saatavilla. Räjäytyksistä ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle sekä alueen asukkaille. Räjäytysten aikana ulkopuolisten henkilöiden pääsy toiminta-alueelle estetään rajaamalla alue sekä vartioimalla alueelle johtavaa tietä ja lähiympäristöä. Räjäytyksistä varoitetaan voimakkaalla katkonaisella äänimerkillä ja yhtenäisellä äänimerkillä vaaran ollessa ohi. Räjäytykset toteutetaan alueella arkisin klo 09:00 16:00 välisenä aikana. 3.3 Louheen murskaus Alueelle tuodaan laatuvaatimukset täyttävä siirrettävä murskain, kun murskaus on ajankohtaista. Murskaimen paikka valitaan siten, että se jää mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorintauksen, meluvallien ja varastokasojen suojaan. Näin voidaan vaimentaa murskaustoiminnasta ympäristöön leviävää melupäästöä sekä vähentää ympäristöön leviävän pölyn määrää. Lähin asutus sijaitsee yli 600 m etäisyydellä itäkoillissuunnassa. Murskauslaitos koostuu syöttimestä, esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista sekä seuloista. Murskausprosessissa louhe syötetään esisuppiloon, josta

12 syötin syöttää louhetta esimurskaimelle. Kuljetin siirtää esimurskan läpi menneen murskeen välimurskalle, josta se siirretään kuljettimella mahdollisesti vielä jälkimurskalle riippuen halutusta lopputuotteesta. Murskatut kiviainekset seulotaan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Murskauslaitteisto toimii aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto koteloidaan tai katetaan tarvittaessa. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Kiviainesta murskataan arkisin klo 07:00 22:00 välisenä aikana. Taulukko 2. Tuotantoajat Toiminto Räjäytys Louhinta ja rikotus Murskaus Kuormaus ja kuljetus 4 Päivät ma-pe ma-pe ma-pe ma-su Kellonaika 09:00 16:00 07:00 17:00 07:00-22:00 06:00-22:00 Poikkeus ei arkipyhät ei arkipyhät ei arkipyhät Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen Alueella louhitaan kalliota ja murskataan louheesta kivimursketta rakennuskiviaineiksi. Koko toiminta aikana kalliota louhitaan ja murskataan alueella noin m3 ( t). Vuosittain louhitaan ja murskataan noin t, mutta enintään t. Taulukko 3. Tuotannon raaka-aineet sekä niiden kulutus ja varastointi Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus t/a Maksimikulutus t/a Varastointipaikka Kalliolouhe Toiminta-alueella varastokasoissa Toiminta-alueella varastokasoissa Tukitoiminta-alue Ei varastoida alueella Muualta tuotava louhe Kevyt polttoöljy Räjähdysaineet (dynamiitti, kemiitti) aniitti, Alueella kasteluun tarvittava vesi saadaan alueella olevasta saostusaltaasta.

13 Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) mukainen tukitoiminta-alue sijaitsee alueen pohjoisosassa läjitysalueen itäpuolella. Kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit varastoidaan tukitoiminta-alueella asianmukaisesti säilytettyinä. Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan alueelle alle t vuodessa. Kokonaisuudessaan alueelle vastaanotetaan enintään t puhtaita ylijäämämaita. Kaikista vastaanotettavista puhtaista ylijäämämaista tiedetään etukäteen maa-aineksen toimittaja, maa-aineksen alkuperä sekä maa-aineksen määrä, ennen kuin ne voidaan ottaa vastaan alueelle. Mikäli maa-aineksen puhtaudesta on epäselvyyttä, vaaditaan toimittajalta analyysit maa-aineksen puhtaudesta. Alueelle ei oteta vastaan pilaantuneita maita 5 Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu Maa-ainesten ottamisesta sekä louhinnasta ja louheen murskauksesta muodostuvat ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit liittyvät toiminnan synnyttämiin melu-, pöly- ja tärinäpäästöihin sekä maaperä- ja vesistökuormitukseen sekä pohjaveden korkeusaseman muutoksiin. 5.1 Melun, pölyn ja tärinän hallinta Toiminta-alueella melua syntyy kallion porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta, valmiin tuotteen kuormauksesta sekä liikenteestä. Toiminnasta aiheutuvaa melua estetään leviämästä ympäristöön ennen kaikkea toimintojen sijoittelulla alueelle. Murskauslaitteisto sijoitetaan muodostuvan ottorintauksen ja varastokasojen suojaan mahdollisimman matalaan maaston kohtaan alueella. Lisäksi alueelle pintamaista kasatut meluvallit estävät melun etenemistä laajemmalle alueelle. Tarvittaessa prosessien meluavimpia kohtia koteloidaan tai katetaan. Alueelle on suoritettu melumittauksia välisenä aikana sekä Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy:n toimesta. Melumittausten perusteella kiviainestoiminnasta muodostuva melu ei ylitä melulle asetettuja päiväohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pölyä muodostuu murskauksen yhteydessä sekä alueen liikenteestä. Pölyä torjutaan tarvittaessa kastelemalla ajoteitä sekä koteloimalla murskan pölyävimpiä osia. Alueella on suoritettu pölymittaukset välisenä aikana Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy:n toimesta kiinteistöllä osoitteessa Vanhakyläntie 191. Mittausten perusteella kiviainestoiminta ei ole nostanut pölytasoa mittauspisteessä. Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti muutamia kertoja vuodessa lyhytaikaista tärinää. Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vaimentamaan räjäytystöiden huolellisella suunnittelulla. Panostus tehdään niin, että tärinän eteneminen maaperässä on mahdollisimman vähäistä. Räjäytystyöt suunnittelee aina räjäytystöihin erikoistunut ammattilainen. Alueen lähimmät rakennukset (Vanhakyläntie 191, Vanhakyläntie 143, Vanhakyläntie 137, Heskerintie 300) on tarkas-

14 tettu ja alueella on suoritettu koeräjäytyksiä ennen koko toiminnan aloittamista, minkä perusteella räjäytystöiden suunnittelu ja toteutus on mahdollista tehdä perusteellisen huolellisesti. 5.2 Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Murskauslaitteiston ja työkoneiden päästöt keskimääräisellä sekä suurimmalla vuosittaisella tuotannolla. Päästöt t/a Murskan päästöt t/a 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Hiukkase t SO2 NOx CO2*100 0,06 0,34 0,63 6,63 Päästöt Murskan päästöt t/a Päästöt t/a 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Hiukkase t SO2 NOx CO2*100 0,08 0,46 0,84 8,84 Päästöt Alueen työkoneet ja laitteisto pidetään moitteettomassa kunnossa ja tarkastetaan sekä huolletaan säännöllisesti. Muodostuvien pienhiukkasten vähentämiseksi alueelle tuotava porausvaunu varustetaan pölynkeräyslaitteella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan toiminta-alueella ottorintauksen, varastokasojen sekä meluvallin suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat, kuten kuljetin, murskaimet ja seulat katetaan tai koteloidaan tarvittaessa. Lisäksi murskausprosessia kastellaan tarvittaessa. Kiviaineksen putoamiskorkeus kuljetinhihnalta varastokasaan asetetaan mahdollisimman pieneksi, jotta murskatun kiviaineksen pölyäminen vähenisi. Varastokasoja ja alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyämistä muodostuu runsaasti.

15 5.3 Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely Taulukko 4 Toiminnasta syntyvät jätteet Arvioitu määrä kg/a Jätenimike jäteöljyt Käsittely- ja hyödyntämistapa Toimituspaikka kerätään kaksivaippaiseen säiliöön öljyn suodattimet, rasvaiset trasselit kerätään kannelliseen astiaan akut, paristot, maalit, lakat, energiansäästölamput luvanvarainen vaarallisen jätteen käsittelypaikka kerätään kannellisiin astioihin sekajäte 600 kerätään erilliseen astiaan tyhjennetään tarvittaessa yhdyskuntajäte 300 kerätään erilliseen astiaan tyhjennys jätehuoltoyhtiön toimesta metallit kerätään lavoille luvanvarainen metallien hyödyntämispaikka kerätään umpisäiliöön jätevedenpuhdistamo jätevesi Vaaralliset jätteet säilytetään kannellisissa astioissa, joihin merkitään; jätteen nimi, jätteen haltija, pääasiallisia vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavat aineet, varoitusmerkit ja niiden nimet vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (Rja S-lausekkeet) Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa, josta ilmenee syntyneen vaarallisen jätteen määrä, varastoidun vaarallisen jätteen määrä sekä varastosta poistoimitetun vaarallisen jätteen määrä ja toimituspaikka. Poistoimitetuista vaarallisista jätteistä laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee; Haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot Siirron ajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa Tuottajan nimi ja yhteystiedot sekä toiminta, paikka ja kunta, jossa vaarallinen jäte on syntynyt tai, jos kysymys on kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneestä vaarallisesta jätteestä, yleispiirteinen selvitys jätteen tuottajasta Vaarallisen jätteen nimi ja jätelain (646/2011) liitteissä 4 ja 5 tarkoitetun luettelon mukainen tunnusnumero sekä jätteen koostumus, olomuoto ja määrä

16 6 Vaarallisen jätteen jäteasetuksen (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset ominaisuudet Vaarallisen jätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja menetelmä Vaarallisen jätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus sekä päiväys Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Terviksträsket-järvi sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä etelän suunnassa. Maaperän, pohjaveden ja pintavesien tilaa voivat huonontaa mahdolliset öljy- ja voiteluainevuodot, räjähdeainejäämät, sekä toiminnasta muodostuvat jätteet. 6.1 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu Alueella ei varastoida öljytuotteita, voitelu- ja räjähdeaineita eikä mitään haitallisia kemikaaleja. Öljy- ja voiteluaineet säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukaisella tukitoiminta-alueella. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippa säiliöissä ja kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään lukituissa säilytyspaikoissa. Ottoalueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään jätejakeiden mukaisesti erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Alueen laitteistoja ja koneita käytetään oikeaoppisesti ja ne huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. 6.2 Pintavesien käsittely Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä toiminta-alueelta peräisin olevaa kiintoainesta. Määrät ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niistä ole haittaa ympäristölle tai vesistölle, joten pintavesien erilliskäsittely ei ole tarpeellista. Pintavedet käsitellään luonnonmukaisesti ohjaamalla ne saostusaltaaseen, jossa mahdollinen veden mukanaan kuljettama kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle virtauksen hidastuessa. Saostusaltaasta vedet purkautuvat veto-ojaan ja poistuvat alueelta. 6.3 Jätevesien käsittely Tuotantohenkilökunnalta muodostuvat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan jäteveden puhdistamolle.

17 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Alueella sovelletaan kaikissa toiminnoissa parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, minkä avulla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää huomattavasti. Poraus ja räjäytys Alueella suoritettava louhinta toteutetaan huolellisen suunnitelmakaavion mukaisesti. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, josta käy ilmi räjäytysalue, porauskohdat, räjähdemäärät ja -laadut, sytytyksien aikaväli, räjäytysajankohta, suojaustoimenpiteet sekä räjäytyksen vastuuhenkilö. Porausvaunu varustetaan pölynkerääjällä ja poraus suoritetaan siten, että porausreiät mahdollistavat kallion räjäyttämisen haluttuun suuntaan. Räjähteinä käytetään kallioperään soveltuvia räjähdysaineita, jotka mitoitetaan oikein. Tarvittavat räjähteet tuodaan alueelle tarvittaessa, niitä ei varastoida alueella. Murskaus Murskana käytetään laatuvaatimukset täyttävää laitteistoa, joka sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueelle ottorintauksen, meluvallin ja varastokasojen välittömään läheisyyteen. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto koteloidaan tai katetaan tarvittaessa. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Murskauslaitteiston polttoainesäiliön alle kasataan tarvittaessa kivituhka peti, johon mahdolliset polttoaineroiskeet imeytyvät. Laitteistoja käytetään asianmukaisesti ja ne pidetään moitteettomassa kunnossa säännöllisesti suoritetuilla huoltotoimenpiteillä. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. Kuormaus ja kuljetus Tuotteet kuormataan siten, että pölyämistä muodostuisi hyvin vähän pudottamalla tuotteet kuormalavalle matalalta. Pölyämistä estetään myös ajonopeuden alentamisella koko alueella sekä teiden ja valmiiden tuotekasojen kastelulla tarvittaessa. Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) määräykset täyttävällä tukitoiminta-alueella. Polttoainesäiliönä käytetään kaksivaippaista säiliötä.

18 Jätteet Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään jätelajeittain erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki hyötykäyttöön soveltuva jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti merkityissä kannellisissa keräysastioissa erillään. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pintavedet Alueella muodostuvat pintavedet ohjataan hallitusti laskeutusaltaaseen, jossa veden mahdollisesti mukanaan kuljettama kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle virtauksen hidastuessa. Laskeutusaltaasta vedet ohjautuvat veto-ojaan ja poistuvat alueelta. Laskeutusallas tyhjennetään säännöllisesti lietteestä. Laskeutusallas on noin 10 m leveä ja 25 m pitkä. Syvyys altaassa on noin 3 m. Allasta laajennetaan tarvittaessa ottotoiminnan edetessä tulevina vuosina. 8 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin Maa-ainesten ottamisesta sekä louhinnasta ja louheen murskauksesta muodostuvat ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit liittyvät toiminnan synnyttämiin melu-, pöly- ja tärinäpäästöihin sekä maaperä- ja vesistökuormitukseen sekä pohjaveden korkeusaseman muutoksiin. Alueella on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jonka yhteysviranomainen Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt YVA-selvityksen perusteella toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Toiminta muuttaa ympäristön tilaa väliaikaisesti, mutta ottotoiminnan jälkeen alue palautetaan luontaiseen tilaansa metsätalousmaaksi. Lupahakemuksen kohteena olevalla alueella kaikki toiminta tapahtuu :n ympäristö- ja toimintajärjestelmien menetelmien sekä lupaviranomaisen asettamien toiminta- ja lupaehtojen mukaisesti. 8.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen, sillä hakemuksen kohteena olevalla alueella on harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa ja kiviaineksen murskausta jo muutaman vuoden ajan. Toiminnan seurauksena alueelle on muodostunut avointa kalliopintaa ja varastokasoja, jotka vaihtelevat toiminta-alueen maisemassa havupuuvaltaisen maaston kanssa. Ottoalue ei erotu lähiympäristöön, sillä ottotoiminta rajoittuu louhoksen sisälle kalliorintausten suojaan. Toiminnalla ei näin myöskään ole vaikutusta kaukomaisemaan. Lähin asutus sijaitsee yli 640 m etäisyydellä alueesta. Alueen läheisyydessä ei ole virkistysalueita tai -reittejä.

19 8.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin taikka rakennettuun ympäristöön, sillä alue on kiviaineksen ottoaluetta. Alueella ja sen läheisyydessä ei esiinny merkittäviä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Alueen loppumaisemointitoimenpiteillä edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä kotimaisen metsätalousmaan jatkumoa. 8.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen vesistöihin, sillä alueella muodostuvat pintavedet kootaan hallitusti yhteen ja ohjataan saostusaltaan kautta veto-ojaan ja siitä edelleen ympäröivään maastoon. Alue ei myöskään sijaitse merkittävien vesistöjen läheisyydessä. Lähin vesistö Terviksträsket-järvi sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä etelässä. Alueella on tarkkailtu pintavesien laatua ennen toiminnan aloitusta sekä vuosittain toiminnan aloituksen jälkeen. Tarkkailutulokset osoittavat selvästi, ettei toiminnalla ole ollut haitallista vaikutusta pintavesien tilaan. 8.4 Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt (CO2, SO2, NOₓ, PM) vastaavat tavanomaisia murskaustoiminnan päästöjä. Päästöjä hallitaan sekä pyritään vähentämään pitämällä laitteistot moitteettomassa kunnossa sekä välttämällä laitteistojen tyhjäkäyntiä. Pölypäästöjen muodostumista ja leviämistä estetään koteloimalla sekä kastelemalla murskauslaitteistoa tarvittaessa. Myös tuotantoalueen tiet ja varastokasat kastellaan tarvittaessa pölyämisen vähentämiseksi. Porauslaitteistona käytetään pölynkerääjällä varustettua vaunua. 8.5 Melun ja tärinän vaikutukset Melun ja tärinän vaikutukset muodostuvat vähäisiksi, sillä alue sijaitsee suojassa lähimmiltä häiriintyviltä kohteilta. Toiminnasta aiheutuvasta melusta ei muodostu haittaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen, joka sijaitsee noin 640 m etäisyydellä itäkoillissuunnassa lupahakemuksen kohteena olevan tilan rajasta. Valtioneuvoston asetuksen (314/2017) mukaan kiven louhinnan ja murskauksen on tapahduttava vähintään 300 m etäisyydellä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta piha-alueesta. Tämä vaadittava etäisyys täyttyy reilusti lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan osalta. Melun leviämistä estetään sijoittamalla laitteistot ja toiminnot suojaavien elementtien läheisyyteen sekä koteloimalla tai kattamalla prosessien meluavimpia kohtia tarvittaessa. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinän etenemistä pyritään estämään huolellisella räjäytyssuunnittelulla sekä ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon alueen asukkaille sekä lupaviranomaiselle.

20 Alueelle on suoritettu melumittauksia välisenä aikana sekä Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy:n toimesta. Melumittausten perusteella kiviainestoiminnasta muodostuva melu ei ylitä melulle asetettuja päiväohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 8.6 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin pohjavesialue Koskenkylä ( VHA2) sijaitsee yli 4 km:n etäisyydellä koillisessa. Alueella on tarkkailtu pohjaveden laatua ennen toiminnan aloitusta sekä vuosittain toiminnan aloituksen jälkeen. Tarkkailutulokset osoittavat selvästi, ettei toiminnalla ole ollut haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat väliaikaisia, sillä alueen loppumaisemointi palvelee alueen luontaista metsäistä maisemakuvaa sekä pyrkii lisäämään alueen biodiversiteettia. 9 Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen :n toiminnasta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään (ISO 14001:2004, ). Ympäristöjärjestelmä kattaa toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi. 9.1 Toimintaan liittyvät riskit Toiminnasta voi aiheutua polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien vuotoa maaperään joko suoraan laitteista ja koneista tai tukitoiminta-alueella säiliöistä. Toiminnasta syntyvät jätteet voivat olla myös haitallisia ympäristölle väärin säilytettyinä. Vialliset tai väärin säädetyt koneet ja laitteet voivat aiheuttaa poikkeuksellisia ilma- ja melupäästöjä. Mahdollinen ilkivalta, polttoainevarkaudet tai luvattomat jätteiden tuonnit alueelle voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja sekä ympäristöhaittoja. Räjähdeaineet voivat aiheuttaa ympäristön kuormitusta esimerkiksi poikkeuksellisen suurina typpipäästöinä vesistöön. Räjähteet voivat aiheuttaa myös hengen vaaran huolimattomasti käsiteltyinä. Vialliset laitteet ja koneet sekä puutteelliset työntekijöiden perehdytykset työmaahan voivat aiheuttaa loukkaantumisia sekä laatuvaatimukset täyttämättömiä lopputuotteita. Alueelle maisemointitarkoitukseen vastaanotettavat maat voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista, jos ne sisältävät haitallisia aineksia. 9.2 Onnettomuuksien estäminen Työturvallisuus alueella varmistetaan edellyttämällä kaikilta alueella toimivilta ja liikkuvilta henkilöiltä asianmukaisten suojavarustusten käyttöä. NCC Indust-

21 ryn henkilökunta on suorittanut työturvallisuuskoulutuksen työsuhteen alkaessa ja tätä koulutusta ylläpidetään säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Alueella toimivat aliurakoitsijat perehdytetään ennen toiminnan aloitusta työmaakohteeseen ja heille annetaan tiedot alueen toimintatavoista, lakisääteisistä velvoitteista sekä ympäristöjärjestelmän mukaisesta ympäristöllisesti kestävästä toiminnasta. Jokaiselta alueella toimivalta henkilöltä edellytetään työturvallisuuskorttia. Ottoalue rajataan maastoon huomiomerkein varustetulla lippusiimalla, jonka kunto tarkistetaan säännöllisin väli ajoin. Louhinnan edetessä alueelle muodostuvat jyrkät rintaukset suojataan tarvittaessa riittävän korkein aidoin. Alueella toimivat laitteet ja koneet pidetään moitteettomassa kunnossa. Laitteisto tarkastetaan päivittäin ja huollot suoritetaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa. Vikatilanteiden sattuessa koneet sekä laitteet pysäytetään heti ja tilanne selvitetään välittömästi. Toimintaa jatketaan vasta, kun laitteisto on kunnostettua ja tilanne selvitetty. Öljyvuotojen estämiseksi alueella käytetään kaksivaippaisia öljysäiliötä, jotka säilytetään pinnoitetulla tukitoiminta-alueella. Öljytuotteita varastoidaan alueella vain käytössä olevan kaluston tarpeen mukaisesti. Ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään alkuperäisissä tuotepakkauksissaan ja käyttöturvatiedotteet ovat saatavilla kaikista alueella käytettävistä kemikaalista. Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään jätelajeittain erikseen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki hyödynnettäväksi soveltuva jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja säilytetään asianmukaisin merkinnöin varustetuissa kannellisissa säilytysastioissa. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Alueen kaikki jätteet toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Räjäytykset suunnitellaan huolellisesti ennakkoon ja räjähdysaineiden käyttömäärät mitoitetaan oikein. Alue suljetaan lukittavalla portilla alueen ollessa kiinni, jotta asiattomien pääsy alueelle estetään. Vastaanotettavien maisemointimaiden puhtautta tarkkaillaan huolellisesti aistihavainnoin sekä vaatimalla alkuperätiedot alueelle toimitettavista maa-aineksista. Tarvittaessa vaaditaan myös maaperäanalyysit alueelle tuoduista maista. 9.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Alueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Alueella on viranomaismääräykset täyttävä ensisammutuskalusto, joka tarkastetaan paloviranomaisen taholta säännöllisesti. Henkilövahinkojen varalta alueella on aina asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero sekä muut työturvallisuuteen liittyvät tarvittavat yhteystiedot pidetään selkeästi esillä. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista raportoidaan lupaviranomaisen sekä kunnan edellyttämällä tavalla.

22 10 Toiminnan tarkkailu Alueen toimintoja tarkkaillaan päivittäin ja toiminnassa ilmeneviin poikkeustapauksiin puututaan välittömästi. Poikkeustapauksissa prosessi säädetään uudelleen tai keskeytetään kokonaan ja huolletaan kuntoon. Päiväkohtaisesta tarkkailusta pidetään kirjaa 10.1 Käyttötarkkailu Toiminta-alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaa säilytetään työmaalla. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan; työntekijät, työajat huollot, kalusto valmistetut tuotteet ja määrät louhintasuunnitelman toteutumisen seuranta sääolot alueella tehdyt tarkastukset alueella tehdyt mittaukset poikkeukselliset tilanteet kemikaali- ja polttoainetoimitukset jätekuljetukset 10.2 Päästö ja vaikutus tarkkailu Toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintaveden laatuun tarkkaillaan 2 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin neljästä näytepisteestä. Lisäksi pintavesien määrää sekä laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti ja saostusallas tyhjennetään säännöllisesti lietteestä. Näytepisteet koostuvat pohjavesiputkesta, talousvesikaivosta, saostusaltaasta sekä alueen eteläpuolella sijaitsevasta ojasta. Näytteistä analysoidaan: pinnan korkeus ulkonäkö haju virtaama veden lämpötila sameus väriluku ph sähkönjohtavuus CODMn Cl SO4 N NO3 NO2 NH4 Al Mn Fe U öljyhiilivetyjakeet C10 C40 kolimuotoiset bakteerit Escherichia coli

23 Toiminnan aiheuttamaa melua on mitattu nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 16. mukaisesti vuosittain lukuun ottamatta vuosia 2015 ja Melumittaukset kuitenkin osoittavat, ettei toiminnasta aiheudu ohjearvoja ylittävää melupäästöä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Melua haetaan uudessa luvassa mitattavaksi vain tarvittaessa, mikäli lupaviranomainen katsoo mittauksen tarpeelliseksi. Mahdolliset mittaukset suoritetaan ympäristöministeriö oppaan 1/1995 ohjeiden mukaisesti. Lähimmät rakennukset, joihin räjäytykset voivat vaikuttaa, on tarkastettu ennen toiminnan aloittamista (10/2013). Lupamääräys 19. edellyttää tarkastuksien uusimisen vuosittain. Tähän haetaan muutosta uudessa luvassa siten, että rakennuskatselmukset tehdään tarvittaessa vuosittaisten tarkastusten sijaan. Toiminnan vaikutuksia ilman pölypitoisuuteen on mitattu toiminnan ensimmäisen murskausjakson aikana Tulosten perusteella ei ole tarvetta vuosittaisiin mittauksiin. Pölymittaukset suoritetaan tarvittaessa Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Mittaukset tehdään ne ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Mittauslaitteisto pidetään puhtaana ja moitteettomassa kunnossa sekä kalibroidaan säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesinäytteet, melumittaukset sekö mahdolliset pölymittaukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija Raportointi ja tarkkailuohjelmat Maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukainen ilmoitus maa-ainesten ottomäärästä raportoidaan vuosittain lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 :n tarkoittama toiminnan seuranta ja tarkkailuvelvollisuus toteutetaan vuosittain raportoimalla toiminnasta lupaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailuohjelmat toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. 11 Alueen jälkihoito ja käyttö Alue louhitaan kauttaaltaan tasoon + 38, m, minkä jälkeen alue palautetaan takaisin luontaiseksi metsätalousmaaksi. Louhintatoiminnan aikana muodostuneet jyrkät ottorintaukset 7:1 5:1 luiskataan ottotoiminnan päätyttyä kaltevuuteen 1:2 1:3. Luiskarakenteissa sekä alueen maisemoinnissa hyödynnetään alueen reunoille kasattuja pintamaita, jotka ovat toimineet ottotoiminnan aikana meluesteinä, sekä alueelle vastaanotettuja puhtaita maita. Maisemointi suoritetaan vaiheittain siten, että jo ottotoiminnasta vapautuneille alueille perustetaan ravinteikas metsämaan pohja istutettavalle tai kylvettävälle puustolle. Näin uuden puuston kasvu saadaan alueelle jo ottotoiminnan aikana. Ennen maisemoitavan alueen maisemointitöitä alue siivotaan ja kaikki sinne kuulumaton materiaali viedään pois.

24 Alueen maisemointitoimilla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja lajisto rikkautta. Alueelle perustetaan erilaisia biotooppeja, jotta alueella olisi mahdollisimman monelle lajille soveltuvaa elinympäristöä. Erilaisia biotooppeja voivat olla esimerkiksi louhikko-, lahopuusto- sekä havu- ja lehtipuustoalueet. Aluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana siten, että alueen pohjois- ja eteläosien maa-ainesten läjitysalueista annetaan muodostua monimuotoiset siemenpankit, joista syntyy lajirikasta kasvustoa elävöittäen maisemaa sekä lisäämällä alueen biodiversiteettia. Siemenpankkeihin kerrytetään ottotoiminnan aikana alueen tulevan lajirikkauden lähtökohdat. Alueelle on myös perustettu jo lahopuualue alueen pohjoisosaan läjitysalueen itäpuolelle. Lahopuualue on ratkaisevan tärkeä lahopuusta riippuvaisten lajien säilymiselle Alueella voimassa olevat :n luvat sekä toiminnanvastuu ja tuotevastuu vakuutus maa-aineslupa 711/ / m3 kiviainesmäärän ottamiseen tilalla Peppars ( ) ympäristölupa UUS-Y kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaus, muualta tuodun louheen murskaus sekä ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden loppusijoittaminen Vakuutusyhtiö Zurich Insurance plc Vakuutusnumero Vakuutuskausi Suunnitelman yhteenveto - Maa-aineslupaan haetaan ottosuunnitelman muutosta sekä 10 vuotta jatkoa luvan voimassaoloaikaan - Ympäristölupaan haetaan muutosta laajentamalla vastaanotettavien puhtaiden ylijäämämaiden aluetta sekä luopumalla vuosittain toteutettavista melumittauksista ja rakennuskatselmuksista - Ottotaso + 40 m - Ottoalueen kokonaispinta-ala noin 21,3 ha - Otettavan maa-aineksen määrät: - kokonaisottomäärä kiviaines m3, josta suunniteltu otto m3 - vuosittainen ottomäärä max m3 - vuosittainen ottomäärä keskimäärin m3