SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008
Suomen Pankin vuosikertomus 2008
Suomen Pankki Perustettu 1811 Käyntiosoite Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite PL 160, 00101 Helsinki Puhelinnumero kansallinen 010 8311 kansainvälinen +358 10 8311 Faksi (09) 174 872 SWIFT SPFB FI HH Sähköposti info@suomenpankki.fi etunimi.sukunimi@suomenpankki.fi Suomen Pankin internetsivusto www.suomenpankki.fi www.bof.fi/fi Aluekonttorit Vantaa Turvalaaksontie 1, Vantaa, PL 160, 00101 Helsinki, puh. 010 8311 Kuopio Puutarhakatu 4, PL 123, 70101 Kuopio, puh. 010 8311 Oulu Kajaaninkatu 8, PL 103, 90101 Oulu, puh. 010 8311 Tampere Koskikatu 9 C, PL 325, 33101 Tampere, puh. 010 8311 Tämä vuosikertomus on Suomen Pankista annetun lain 19 :n mukainen toimintakertomus. Vuosikertomuksen luvut perustuvat helmikuussa 2009 käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN-L 1239-9329 (painettu julkaisu) ISSN 1456-5773 (verkkojulkaisu) Multiprint Oy Helsinki 2009 2 Suomen Pankin vuosikertomus 2008
Sisällys Suomen Pankki...5 Esipuhe...6 Suomen Pankin strategia...8 Toiminta vuonna 2008...10 Raha- ja talouspolitiikka...10 Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa...10 EKP:n rahapolitiikka vuonna 2008...10 EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan...15 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa...16 Tutkimus...18 Operatiivinen pankkitoiminta...21 Rahapolitiikan toteutus euroalueella ja Suomessa...21 Maksuliike...29 Suomen Pankin sijoitustoiminta...31 Sijoitustoiminnan riskit ja niiden hallinta...33 Rahoitusmarkkinat ja tilastot...35 Rahoitusjärjestelmän vakaus ja tehokkuus...35 Tilastot...39 Rahahuolto...41 Liikkeeseen lasketun setelistön määrä kasvaa yhä ripeästi...41 Suomen Pankin uusi rahahuollon tietojärjestelmä on osoittautunut hyödylliseksi...42 Seteliväärennösten torjunta entistä haastavampaa...43 Markkojen vaihto euroiksi...43 Muu toiminta...44 Kansainvälinen toiminta...44 Viestintä...50 Johtaminen ja organisaatio...52 Suomen Pankin organisaatio...52 Johtamisjärjestelmä...53 Henkilöstö...56 Budjetti ja operatiiviset kustannukset...59 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 3
Tilinpäätös...63 Tase...64 Tuloslaskelma...66 Tilinpäätöksen liitteet...67 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...69 Taseen liitetiedot...72 Tuloslaskelman liitetiedot...78 Tilintarkastuskertomus...85 Lausunto Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön artiklan 27 mukaisesta tilintarkastuksesta...86 Liitteet...87 Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet vuonna 2008...87 Rahoitusmarkkinoita koskevat keskeiset viranomaistoimenpiteet vuonna 2008...88 Suomen Pankin vuonna 2008 antamia lausuntoja...92 Suomen Pankin julkaisuja vuonna 2008...94 Liitetaulukot...97 4 Suomen Pankin vuosikertomus 2008
Suomen Pankki SSuomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja eurojärjestelmän jäsen. Sen toimintaa säätelevät Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö ja laki Suomen Pankista. Toiminnallaan pankki edistää hintavakautta, maksu- ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja tehokkuutta sekä rahoitusmarkkinoiden eurooppalaista yhdentymistä. Suomen Pankki huolehtii osaltaan Suomen rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistuu sen kehittämiseen. Nämä kaikki luovat edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. Suomen Pankin ydintoimintoihin kuuluvat rahapolitiikan valmistelun ja rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnan lisäksi operatiiviset keskuspankkitehtävät rahapolitiikan toteutuksessa ja maksuliikkeessä sekä rahahuolto. Suomen Pankin johtokunnan muodostivat vuonna 2008 puheenjohtaja Erkki Liikanen, varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sekä jäsenet Sinikka Salo ja Seppo Honkapohja, jonka tasavallan presidentti nimitti virkaan vuoden alusta lähtien. Eduskunnan valitsemat yhdeksän pankkivaltuutettua valvovat pankin toimintaa. Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimitysmenettelyä koskevaa lakia muutettiin vuonna 2008 siten, että pankkivaltuusto nimittää johtokunnan muut jäsenet kuin puheenjohtajan. Uusi laki tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Samassa yhteydessä myös johtokunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksia täsmennettiin. Vuoden 2009 alusta lähtien kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys rahatalouteen tai rahoitustoimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Pääkonttorin 6 osastolla ja tarkastusyksikössä sekä 4 aluekonttorissa työskenteli kaikkiaan noin 468 henkeä. Suomen Pankin yhteydessä toimii itsenäisenä viranomaisena Rahoitustarkastus. Sen palveluksessa työskenteli noin 138 henkeä. Rahoitustarkastus julkaisee oman vuosikertomuksensa. Vuoden 2009 alussa Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistettiin ja niistä muodostettiin uusi rahoitusja vakuutusvalvontaviranomainen, Finanssivalvonta (Fiva). Suomen Pankin johtokunta. Ylhäältä lukien johtokunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen, johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Sinikka Salo ja Seppo Honkapohja. Suomen Pankin vuosikertomus 2008 5
Esipuhe Syksyn 2008 aikana kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriötila syveni kriisiksi. Käännekohta oli yhdysvaltalaisen Lehman Brothers investointipankin hakeutuminen suojaan velkojiltaan syyskuussa. Syys-lokakuun aikana useiden rahoituslaitosten likviditeettiongelmat kärjistyivät vakavaraisuusongelmiksi. Samaan aikaan maailman rahoitusmarkkinoiden toiminta vaikeutui huomattavasti. Eräillä markkinoiden osa-alueilla kaupankäynti käytännössä loppui lähes kokonaan. Pankeilla on ollut suuria haasteita likviditeetin hankinnassa ja taseidensa vahvistamisessa. Eri maiden keskuspankit ja hallitukset ryhtyivät syksyn 2008 aikana poikkeuksellisiin toimenpiteisiin pankkien likviditeetinsaannin ja pääomien turvaamiseksi. Toimenpiteet on suunnattu sekä vaikeuksiin joutuneisiin että kannattaviin pankkeihin. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta pankkien paine supistaa taseitaan tappioiden kattamiseksi vähensi pankkien antolainauksen kasvua euroalueella syksyn 2008 aikana merkittävästi. Muutos on ollut suurin yritysrahoituksessa, mutta se on ollut merkittävä myös asuntolainoituksessa. Suomen pankkisektorin antolainauksen kasvu jatkui vuoden 2008 lopulla nopeampana kuin muualla euroalueella mm. sen vuoksi, että yritykset hyödynsivät aikaisemmin sovittuja luottolimiittejään. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen on synkentänyt talouden näkymiä kaikkialla maailmassa. Ensin muutos oli tuntuvin kehittyneissä talouksissa, mutta levisi loppusyksystä 2008 myös moniin kehittyviin talouksiin ja kehitysmaihin. Koko vuoden 2008 ajan talousennusteita korjattiin alaspäin. Maailmantalouden kasvu lähes pysähtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vientimäärät vähenivät poikkeuksellisen jyrkästi, ja maailmankauppa supistui. Maailmantalouden lähiajan näkymät olivat vuoden 2008 lopulla poikkeuksellisen synkät. Kasvusokkeja on kohdistunut eri maihin eri suunnista. Ensin suuren finanssisektorin omaavat maat ottivat rahoitusmarkkinoiden häiriöt vastaan. Samoihin aikoihin useissa maissa, joissa asuntomarkkinat olivat ylikuumentuneet vilkkaan asuinrakentamisen ja kotitalouksien velkaantumisen kasvun myötä, alkoi nopea korjausliike. Lopulta vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana maailmankaupan nopea supistuminen iski niihin talouksiin, jotka ovat viennistä erityisen riippuvaisia. Maailmantalouden tilan voimakas heikentyminen leikkaa kasvua tuntuvasti Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa. Suomen Pankki arvioi korjatussa ennusteessaan joulukuun alussa, että Suomen BKT supistuu 0,5 % vuonna 2009. Sen jälkeen maamme talousnäkymät ovat edelleen heikentyneet tuntuvasti. Eri maiden keskuspankit reagoivat nopeasti rahoitusmarkkinoiden kriisiytymiseen syksyn 2008 aikana. Euroalueella EKP alensi ohjauskorkoaan kahdessa kuukaudessa 1,75 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin. Keskuspankit ovat myös tukeneet pankkien maksuvalmiutta monin tavoin niin euroalueella kuin myös muualla. Pankkien välisten rahamarkkinoiden toiminta alkoikin paran- 6 Suomen Pankin vuosikertomus 2008
tua vuoden 2008 loppua kohden. Tämä näkyi mm. siinä, että pankkien toisilleen lainaaman vakuudellisen ja vakuudettoman rahan hintaero alkoi pienentyä ensin lyhyimmissä ja sitten myös pitemmissä maturiteeteissa. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on koetellut Suomen Pankin koko toimintakykyä. Se on edellyttänyt tiivistä tapahtumien seurantaa ja analysointia, nopeaa reagointivalmiutta, saumatonta yhteistyötä talon sisällä ja ulkopuolella sekä kykyä etsiä uusia ratkaisuja uusiin ongelmiin. Siitä henkilökunta on selvinnyt hyvin ja ansaitsee suuret kiitokset. Syksyn 2008 aikana eduskunnan käsittelyssä oli lakiesitys finanssivalvonnan uudistamisesta, ja se tuli hyväksytyksi joulukuussa. Uusi finanssivalvontaviranomainen, Fiva, aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Suomen Pankin yhteydessä. Muutoksen valmistelu vaati ponnistuksia henkilökunnalta ja samalla hyvää yhteistyötä Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston kanssa. Kun Fivan uusi johto on aloittanut toimintansa vuonna 2009, on oikea aika arvioida myös Suomen Pankissa vakausprosessia ja sen työnkulkuja pankin ja Finanssivalvonnan välillä. Kriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on varmistaa vakausanalyysin ajantasaisuus ja tiedonvaihdon tehokkuus eri viranomaistahojen välillä. Pankki siirtyi syksyllä 2008 prosessijohtamiseen rahapolitiikan analyysi- ja valmisteluprosessissa sekä rahapolitiikan toimeenpano- ja likviditeetin hallintaprosessissa. Prosessijohtaminen tukee johtokunnan hyväksymää työnjakoa, mutta sen lisäksi se parantaa tiedonkulkua, madaltaa osastojen välisiä raja-aitoja, virtaviivaistaa työvaiheita ja antaa jokaiselle työlle sille kuuluvan arvon. Kannustavan työskentelykulttuurin edistäminen on tärkeä tehtävä tänä vuonna. Jos saamme tehdä työtä iloisessa ja innovatiivisessa ympäristössä, se parantaa työn tuloksia ja lisää työviihtyvyyttä. Esimiestyö on tässä avainasemassa, ja siksi siihen panostetaan tänä vuonna runsaasti. Jokainen voi tehdä siinä oman osuutensa esimerkiksi antamalla myönteistä palautetta työtovereilleen. Nämä tavoitteet korostuvat myös vuoden 2008 aikana uudistetussa Suomen Pankin strategiassa. 12. maaliskuuta 2009 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 7
Suomen Pankin strategia Strategiatyön pääteemat vuonna 2008 Toimintaympäristön muutokset, kuten kansainvälisen finanssikriisin kärjistyminen vuoden aikana ja varautuminen uuden rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomaisen toiminnan aloittamiseen edellyttivät, että Suomen Pankin strategiaa täsmennettiin. Pankin tavoitteena on muun muassa lisätä kansainvälistä yhteistyötä finanssimarkkinoiden valvonnassa ja tehostaa kotimaista viranomaisyhteistyötä. Rahahuollossa pankin tarkoituksena on turvata käteisen saatavuus ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet rahahuollon osapuolille. Strategiatyön tavoitteena oli myös parantaa pankin toiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittää johtamiskulttuuria ja esimiestyötä. Tavoitteena on innostava johtamis- ja työskentelykulttuuri, joka tukee nykyistä paremmin innovaatioita ja uusien ajatusten esiintuontia sekä toimintamallien kehittämistä. Pankkilaisia myös kannustetaan ympäristöystävälliseen toimintaan, minkä tueksi pankille laaditaan ympäristöohjelma. Suomen Pankki osallistuu myös vastaisuudessa keskuspankkien väliseen työnjakoon sekä palveluja tarjoavana että niitä hankkivana osapuolena. Työnjaon avulla eri maiden keskuspankit tarjoavat huippuosaamistaan muiden keskuspankkien käyttöön ja tulevaisuudessa myös jakavat järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia yhteistyökumppanien kanssa. Pankki tarjoaa asiantuntijapalveluita tutkimus- ja analyysitoiminnan painopistealueiltaan. Suomen Pankin henkilöstötavoite vuodeksi 2011 on 440 henkeä. Strategiatyön tulokset osoittavat, että tämä on mahdollista saavuttaa parantamalla toimintatapoja prosessijohtamisen avulla sekä osallistumalla aktiivisesti eurojärjestelmän sisäisen työnjaon kehittämiseen. 8 Suomen Pankin vuosikertomus 2008
Suomen Pankki on eurojärjestelmän aktiivinen ja rakentava jäsen Suomen Pankki edistää hintavakautta sekä rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja eurooppalaista yhdentymistä. Se vastaa Suomen rahahuollosta ja valuuttavarannosta. Toiminnallaan pankki luo edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. I PALVELUKYKY JA VAIKUTTAVUUS Suomen Pankin menestys eurojärjestelmässä perustuu tutkimus- ja analyysitoimintaan. Pankki vaikuttaa kotimaisessa talouspolitiikassa yhdistämällä kokonaistaloudellisen ja rahoitusmarkkinoiden asiantuntemuksen. Pankki takaa Suomessa toimiville rahoitusmarkkinaosapuolille kansainvälisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. Se vastaa maan rahahuollosta ja kehittää sen laadukkuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta. Yleisön luottamusta Suomen Pankkiin sekä tietoa pankin ja eurojärjestelmän toiminnasta lisätään tehokkaan ja kohdennetun viestinnän avulla. IImukaan, tavoitteena on vakaa voitonjako vakavaraisuutta RESURSSIKÄYTÖN TALOUDELLISUUS Suomen Pankin rahoitusvarallisuus sijoitetaan kansainvälisten vastuiden ja kriisinhallintavalmiuden tarpeiden vaarantamatta. Pankki on henkilöstömäärältään ja toimintakuluiltaan EU-maiden tehokkaimpien keskuspankkien joukossa. SISÄISTEN PROSESSIEN TOIMIVUUS Suomen Pankin sisäisten toimintatapojen nopeutta ja laatua parannetaan prosessijohtamisen avulla. IIIPankki ja Finanssivalvonta tehostavat keskinäistä tiedonkulkuaan ja kehittävät työnjakoaan. Pankin tieto- ja viestintätekninen ympäristö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman tehokkaan työskentelyn. Pankki toimii ympäristön kannalta kestävällä tavalla. IV UUDISTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Suomen Pankin henkilöstön osaamista lisätään. Pankin tutkimus yltää painopistealueillaan kansainväliselle tasolle. Yhteistyöllä luomme iloa ja innovatiivisuutta päivittäiseen työhön. Suomen Pankin vuosikertomus 2008 9
Toiminta vuonna 2008 Raha- ja talouspolitiikka Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu EKP:n neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon, ja pankin asiantuntijat ovat mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä, erityisesti rahapolitiikan komiteassa ja sen alaisissa työryhmissä. Keskeisiin tehtäviin kuuluu Suomen talouden ennusteen laadinta osana euroalueen yhteistä ennustetta. Suomen Pankki toimii Suomen talouden asiantuntijana eurojärjestelmässä ja euroalueen asiantuntijana Suomessa. Suomen ja kansainvälisen talouden seurantaa ja ennustamista painotettiin vuonna 2008 tavallista enemmän kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen vuoksi. Vuoden aikana laadittiin useita talouskehitykseen sekä EKP:n rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin liittyviä selvityksiä. Suomen taloutta koskevat ennusteet ilmestyivät Euro & talous -lehden erikoisnumerossa Talouden näkymät maalis- ja syyskuussa. Lisäksi Suomen Pankki julkaisi joulukuussa Suomen taloutta koskevan ennusteen tarkistuksen talousnäkymien nopean muuttumisen vuoksi. EKP:n rahapolitiikka vuonna 2008 EKP:n neuvosto tähtää rahapolitiikallaan siihen, että yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu euroalueen inflaatiovauhti säilyy keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä sitä. EKP:n neuvosto seuraa ja analysoi euroalueen talousnäkymiä ja asettaa ohjauskorkonsa tasolle, joka parhaiten tukee hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Kokonaistaloudellinen toimintaympäristö, jossa Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto 1 joutui päättämään euroalueen rahapolitiikasta, muuttui ennennäkemättömän voimakkaasti ja nopeasti vuoden 2008 aikana. Euroalueen tuotanto kasvoi vahvasti vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Voimakas kasvu aiheutui osittain poikkeuksellisen leudon talven myötä aikaistuneista rakennusinvestoinneista ja jäi siten väliaikaiseksi. Vuoden toisella neljänneksellä euroalueen tuotanto supistui, mikä oli osin vastareaktio ensimmäisen neljänneksen vahvaan kasvuun. Energian ja ruoan hintojen tuntuva nousu, luotonannon ehtojen kiristyminen ja asuntomarkkinoiden kehityksen heikentyminen olivat alkaneet hidastaa kysynnän kasvua monissa kehittyneissä maissa alkuvuoden aikana, ja näiden tekijöiden vaikutukset näkyivät osittain myös euroalueella. Samalla euron vahvistuminen heikensi euroalueen hintakilpailukykyä (kuvio 1). Vienti- ja investointikysynnän vähetessä euroalueen kokonaistuotanto supistui myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Euroalueen kuluttajahintainflaatio kiihtyi kuitenkin edelleen ja oli nopeimmillaan 4,0 % kesä-heinäkuussa (kuvio 2). Loppukesällä 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden häiriötila kärjistyi nopeasti kriisiksi syyskuussa 2008, ja kriisin kerrannaisvaikutukset alkoivat levitä voimalla reaalitalouteen eri maissa 1 EKP:n neuvostoon kuuluvat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. 10 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Toiminta vuonna 2008
vuoden viimeisellä neljänneksellä. Maailmantalouden kasvu heikentyi nopeasti poikkeuksellisen tuntuvasti, ja kansainväliset ennustelaitokset tarkistivat arvioitaan keskeisten talouksien kasvusta heikomman kasvun suuntaan. Myös euroalueella talouden tila heikentyi selvästi vuoden viimeisinä kuukausina. Kuluttajien ja yrittäjien luottamus huononi huomattavasti lyhyessä ajassa, kun rahoituksen saatavuus vaikeutui, yritysten saamien tilausten määrät vähenivät ja työttömyys alkoi kasvaa. Talouskehityksen heikentymisen myötä kotitalouksien, yritysten ja rahoitusmarkkinoiden inflaatio-odotukset vaimenivat merkittävästi. Kriisin kärjistyttyä keskuspankit ympäri maailmaa pitivät yllä pankkijärjestelmän maksuvalmiutta keventämällä pankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja. Hallitukset ryhtyivät puolestaan tukemaan pankkien vakavaraisuutta ja luotonantoa tarjoamalla pankeille pääomaa ja takauksia. Myös talouden kasvua tukevista finanssipoliittisista toimenpiteistä sovittiin laajasti. Sekä pankkituen että talouden elvytyksen periaatteista sovittiin hallitusten välisissä neuvotteluissa EU:n tasolla. Aina heinäkuuhun 2008 saakka EKP:n neuvosto joutui päättämään rahapolitiikasta tilanteessa, jolle olivat leimallisia kiihtyvä inflaatio sekä synkentyvä ja entistä epävarmempi kuva talouden kehityksen tulevasta suunnasta. Elintarvikkeiden ja erityisesti energian maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun myötä euroalueen inflaatio kiihtyi huomattavasti. Kesään mennessä inflaatio oli kiihtynyt nopeammaksi kuin kertaakaan aiemmin talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen aikana. Lisäksi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta loppukesällä 2007 alkunsa saanut riskien uudelleenarviointi jäyti maailman rahoitusmarkkinoita ja piti osaltaan yllä epävarmuutta talouden tulevasta kehityksestä. Vuoden 2008 alkupuolella EKP:n neuvosto korosti toistuvasti, että hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavat USD/EUR Indeksi, tammi-maaliskuu 1999 = 100 1,70 1,58 1,46 1,34 1,22 1,10 Kuvio 1. Euron dollarikurssi ja valuuttaindeksi 2006 2007 2008 1. Euron arvo Yhdysvaltain dollareina (vasen asteikko) 2. Euron suppea nimellinen valuuttaindeksi (oikea asteikko) Lähteet: Reuters ja Euroopan keskuspankki. Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 5 4 3 2 1 Kuvio 2. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Eurostat. 2 1 140 130 120 110 100 90 Toiminta vuonna 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 11
riskit painottuvat selvästi inflaation kiihtymisen suuntaan. Samaan aikaan kasvua uhkaavien riskien nähtiin painottuvan kasvun hidastumisen suuntaan. Keskeisimpinä hintavakautta uhkaavina riskeinä keskipitkällä aikavälillä neuvosto piti erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintojen kohoamisen jatkumista ja jo toteutuneen nousun mahdollisesti aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia hinta- ja palkkapäätöksiin. Lisäksi riskeiksi nähtiin kilpailun puutteesta johtuva yritysten hinnoitteluvoiman kasvu sekä hallinnollisesti määräytyvien hintojen ja välillisten verojen ennakoitua suuremmat korotukset. Neuvosto totesi myös, että raha- ja luottomäärien kasvu jatkui voimakkaana ja ettei pankkien luotonanto ollut toistaiseksi muuttunut merkittävästi. Neuvoston mukaan euroalueen kasvunäkymiä uhkaavat riskit liittyivät erityisesti siihen, että rahoitusmarkkinoiden Kuvio 3. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko ja 12 kk:n euriborkorko % 6,0 5,5 5,0 4,5 2 4,0 3,5 3,0 1 2,5 2,0 2006 2007 2008 1. Perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko 2. 12 kk:n euriborkorko Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. häiriöiden sekä energian ja elintarvikkeiden hintojen toteutuneen ja mahdollisesti jatkuvan nousun kielteiset vaikutukset euroalueen reaalitalouteen ovat odotettua suuremmat. Neuvosto näki myös edelleen protektionismin lisääntymisen ja maailmanlaajuisen rahoitusepätasapainon hallitsemattoman korjautumisen kasvua hidastaviksi riskitekijöiksi. Pitkin vuotta eurojärjestelmä 2 ja EKP tarkistivat ennusteitaan vuosien 2008 ja 2009 inflaatiosta ja talouskasvusta aiempaa nopeamman inflaation mutta vähäisemmän talouskasvun suuntaan. Silti vielä EKP:n syyskuussa julkistamassa ennusteessa euroalueen BKT:n odotettiin kasvavan vain jonkin verran arvioitua potentiaalista kasvuvauhtia hitaammin vuosina 2008 ja 2009. Euroalueen kuluttajahintojen odotettiin puolestaan nousevan 3,4 3,6 % vuonna 2008. Nousun odotettiin vaimenevan vähitellen mutta olevan silti 2,3 2,9 % vuonna 2009. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä eli 4,25 prosenttiin heinäkuussa 2008 (kuvio 3). Koronnostopäätöksen perusteluissa neuvosto arvioi inflaation pysyvän selvästi hintavakauden määritelmän mukaista vauhtia nopeampana ja pidempään kuin aiemmin oli uskottu. Neuvosto piti koronnostoa tarpeellisena keskipitkän aikavälin hintavakautta uhkaavien riskien torjumiseksi. Kuva maailmantalouden kehityksestä muuttui jyrkästi heikompaan suuntaan alkusyksyn aikana, kun rahoitusmarkki- 2 Eurojärjestelmään kuuluvat Euroopan keskuspankki sekä euroalueen maiden kansalliset keskuspankit, myös Suomen Pankki. 12 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Toiminta vuonna 2008
noiden häiriöt kärjistyivät nopeasti kriisiksi. Useissa maissa rahoituslaitokset joutuivat vahvistamaan taseitaan, kiristämään luotonantonsa ehtoja ja realisoimaan sijoituksiaan. Kysynnän ja tuotannon indikaattorit laskivat yleisesti. Samalla yritysten ja kotitalouksien luottamus heikentyi rajusti, kun asuntomarkkinoiden korjausliikkeen ja rahoitusmarkkinoiden kriisin kerrannaisvaikutukset alkoivat levitä nopeasti reaalitalouteen. Myös euroalueella talouden tila heikkeni nopeasti. Maailmantalouden kasvun hidastuminen käänsi öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hinnat selvään laskuun. Samalla väheni riski, että raaka-aineiden hintojen aiempi nousu välittyisi yritysten ja kotitalouksien inflaatio-odotuksiin, palkkoihin ja edelleen kuluttajahintoihin. Talouden toimijoiden inflaatio-odotukset vaimenivatkin merkittävästi. Syksyn aikana EKP:n neuvosto totesi, että kuva euroalueen kokonaistaloudellisesta kehityksestä muuttui nopeasti huomattavasti aiempaa heikommaksi. Jännitteiden levittyä yhä laajemmin rahoitussektorilta reaalitalouteen monet neuvoston tunnistamista talouden kasvun heikkenemisen riskeistä olivat toteutumassa euroalueella. Samalla oli yhä enemmän merkkejä siitä, että myös inflaatiopaineet olivat hellittämässä merkittävästi. Kehityksen myötä neuvosto odotti euroalueen inflaatiovauhdin hidastuvan nopeasti ja pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto laski ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä 3,75 prosenttiin lokakuussa. Päätös laskusta tehtiin poikkeuksellisesti neuvoston ylimääräisessä kokouksessa. Päätös rahapolitiikan keventämisestä koordinoitiin Englannin, Kanadan, Ruotsin, Sveitsin ja Yhdysvaltain keskuspankin kanssa, ja myös nämä ilmoittivat laskevansa ohjauskorkojaan. Lisäksi Japanin keskuspankki ilmoitti tukevansa rahapolitiikan keventämistä. Samassa yhteydessä neuvosto päätti muuttaa EKP:n rahoitusoperaatioiden huutokauppamenettelyä ja kaventaa EKP:n maksuvalmiusluoton ja talletusmahdollisuuden korkojen muodostamaa korkojenohjausputkea lähemmäs perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Korkopäätöstensä perusteluissa keskuspankit totesivat, että inflaatiopaineet olivat alkaneet vaimeta energian ja muiden raaka-aineiden hintojen laskun myötä. Perusteluiden mukaan myös rahoituskriisin voimistuminen oli kasvattanut talouskasvun hidastumisen riskiä ja siten pienentänyt hintavakautta uhkaavia inflaation kiihtymisen riskejä entisestään. EKP:n joulukuussa julkistamassa eurojärjestelmän asiantuntijoiden ennusteessa arvioita vuosien 2008 ja 2009 kasvusta ja inflaatiosta tarkistettiin merkittävästi syyskuussa esitettyjä arvioita pienemmiksi. Euroalueen BKT:n odotettiin pysyvän ennallaan tai supistuvan jonkin verran vuonna 2009. Ennusteen mukaan kasvu elpyisi vähitellen mutta jäisi selvästi arvioitua potentiaalista kasvuvauhtia hitaammaksi myös vuonna 2010. Euroalueen kuluttajahintojen nousun odotettiin puolestaan vaimenevan 1,1 1,7 prosenttiin vuonna 2009. Ennusteen mukaan inflaatio kiihtyisi 1,5 2,1 prosenttiin Toiminta vuonna 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 13
vuonna 2010, mutta pysyisi keskimäärin hintavakauden määritelmän mukaisena. Arvioituaan hintavakauteen kohdistuneiden ennustettua nopeamman hinnannousun riskien hälvenneen ja inflaatiovauhdin pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä neuvosto laski ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä marraskuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä joulukuussa. Päätösten jälkeen EKP:n ohjauskorko oli 2,50 %. Vuoden viimeisessä kokouksessaan neuvosto päätti palauttaa maksuvalmiusjärjestelmän korkoputken leveydeksi 2 prosenttiyksikköä. Vuoden kuluessa tehdyt korkoratkaisut ennakoitiin rahoitusmarkkinoilla yleisesti varsin hyvin EKP:n viestinnän perusteella. Rahoitusmarkkinoiden kriisi häiritsi kuitenkin pahoin rahapolitiikan välittymistä markkinakorkoihin. Erityisesti pankkien toisilleen tarjoamien Kuvio 4. Euroalueen markkinakorkoja % 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1 3 2 2006 2007 2008 1. Saksan 10 vuoden obligaatiokorko 2. 12 kk:n euriborkorko 3. 3 kk:n euriborkorko Lähde: Reuters. vakuudettomien luottojen korot, joita ovat esimerkiksi euriborkorot, vaihtelivat voimakkaasti vuoden aikana. Sen sijaan pankkien välisten vakuudellisten luottojen korkojen kehitys oli maltillisempaa. Erityisen suureksi vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen ero kasvoi syksyllä 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisin kärjistyttyä. Vuoden loppua kohti markkinakorot laskivat nopeasti, kun talouden kasvunäkymät heikkenivät, EKP:n ohjauskorko aleni ja markkinoilla odotettiin neuvoston laskevan ohjauskorkoa myös vuonna 2009. Vuoden 2008 päättyessä euriborkorot olivat silti edelleen ohjauskorkoa korkeammat, esimerkiksi yhden vuoden korko noin 3,0 % (kuvio 4). Kypros ja Malta liittyivät euroalueeseen vuoden 2008 alussa. Samalla Kyproksen ja Maltan keskuspankeista tuli eurojärjestelmän täysivaltaisia jäseniä. Eräiden ERM II valuuttakurssimekanismiin osallistuneiden maiden valuuttakursseihin kohdistui jossain määrin paineita, kun rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi syksyllä. Valuutat pysyivät kuitenkin vaihtelualueittensa rajoissa. ERM II mekanismiin kuuluivat koko vuoden ajan Tanskan, Viron, Liettuan, Latvian ja Slovakian valuutat. Heinäkuussa 2008 EU-maiden valtioiden ja hallitusten päämiehet sekä valtiovarainministerit katsoivat Slovakian täyttävän euron käyttöönoton edellyttämät taloudelliset ja lainsäädännölliset kriteerit, ja Slovakia liittyi euroalueeseen vuoden 2009 alussa. Kiinnityskurssiksi hyväksyttiin Slovakian korunan ERM II keskuskurssi. 14 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Toiminta vuonna 2008
EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan Rahoitusmarkkinakriisin kärjistyessä EKP:n neuvosto painotti, että kaikki asian osaiset tahot pyrkisivät osaltaan luomaan perusteita talouden kestävälle elpymiselle. Neuvoston mukaan oli äärimmäisen tärkeää harjoittaa kurinalaista ja keskipitkälle aikavälille suuntautuvaa makrotalouspolitiikkaa. Neuvosto suositteli, että hallitukset toteuttaisivat ilmoittamansa merkittävät toimenpiteet rahoitusmarkkinoiden toiminnan tukemiseksi päättäväisesti ja viivyttelemättä. Samalla myös pankkien tulisi ottaa toiminnassaan täysin huomioon hallitusten tukitoimet. Näin edistettäisiin luottamuksen palautumista rahoitusjärjestelmään ja ehkäistäisiin kapeikkojen syntymistä yrityksille ja kotitalouksille myönnettävien luottojen tarjontaan. EKP:n neuvosto kiinnitti vuoden mittaan säännöllisesti huomiota myös euroalueen maiden finanssipolitiikkaan ja rakenteellisten uudistusten tarpeeseen. Julkisen talouden tila alkoi heikentyä nopeasti monessa euroalueen jäsenmaassa rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutusten välittyessä reaalitalouteen. Neuvosto piti ratkaisevan tärkeänä, että finanssipolitiikka on kurinalaista ja sitä harjoitettaessa pidättäydytään keskipitkän aikavälin näkökulmassa. Suuren yleisön täytyy voida luottaa julkisen talouden kestävyyden säilymiseen myös vallitsevina haasteellisina aikoina. Lisäksi sääntöihin perustuvaa EU:n finanssipolitiikan päätöksentekojärjestelmää tulee soveltaa kokonaisuudessaan sen luotettavuus säilyttäen. Neuvoston mielestä Nizzan sopimuksen ja vakaus- ja kasvusopimuksen säännökset antavat tilaa tarvittavalle joustavuudelle. Neuvosto painotti, että julkisen talouden automaattiset vakauttajat tukevat voimakkaasti euroalueen heikkenevää taloutta. Lisäksi neuvosto totesi, että sikäli kuin jäsenmailla on liikkumavaraa, ne voivat pyrkiä tukemaan talouttaan oikea-aikaisilla, oikein kohdistetuilla ja tilapäisillä toimenpiteillä. Neuvosto katsoi, että talouden heikko nykytila ja näkymien epävarmuus edellyttävät euroalueen taloudelta merkittävää sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Neuvoston mukaan uudistukset hyödykemarkkinoilla voisivat lisätä kilpailua ja nopeuttaa talouden rakenteellista uudistumista. Erityisen tärkeänä neuvosto piti kilpailun esteiden poistamista palvelusektorilta, elintarvikkeiden toimitusketjun eri vaiheista ja energiasektorilta. Työmarkkinoita uudistamalla voitaisiin puolestaan edistää tarkoituksenmukaista palkanmuodostusta ja työvoiman liikkuvuutta toimialojen ja alueiden välillä. Erityisesti uudistukset, jotka edistävät työllisyyttä ja investointeja koulutukseen sekä kannustavat lisäämään ammattitaitoa, innovaatioita ja tehokkuutta, tukisivat neuvoston mukaan talouden ja reaalitulojen kasvua pitkällä aikavälillä. Neuvosto korosti, että tarvittavien uudistusten täytäntöönpano tulisi käynnistää eri maissa vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ja hyödyntäen laajentuvan kansainvälisen kaupan ja markkinoiden yhdentymisen etuja. Toiminta vuonna 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 15
Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa Suomen talouden kasvu hidastui vuonna 2008. Alkuvuonna kasvu jatkui odotetusti vaimeampana kuin vuonna 2007, mutta syksyllä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen ja maailmantalouden näkymien nopea heikentyminen sen myötä pysäyttivät kasvun. Suomen Pankki julkaisi tavanomaiseen tapaan vuoden aikana kaksi Suomen kokonaistaloudellista ennustetta, keväällä ja syksyllä. Lisäksi vuoden lopulla julkaistiin poikkeuksellisesti ennusteen tarkistus. Rahoitusmarkkinahäiriön pitkittymisen vuoksi sekä kevään että syksyn ennusteisiin korostettiin sisältyvän poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Syksyn ennusteen julkaisun aikoihin käynnistyi tapahtumaketju, joka näytti toteuttavan synkimmätkin riskiskenaariot. Rahoitusmarkkinahäiriö syventyi laajamittaiseksi finanssikriisiksi ja vaikutti käytettävissä olevien indikaattoritietojen perusteella hyvin nopeasti myös reaalitalouden kehitykseen. Useiden kansainvälisten ennustelaitosten tapaan myös Suomen Pankki päätti nopeasti tarkistaa ennustettaan uuden tilanteen valossa. Joulukuun alussa julkistamassaan ennusteen tarkistuksessa Suomen Pankki arvioi vuoden 2008 bruttokansantuotteen kasvun jäävän 2,1 prosenttiin ja vuonna 2009 bruttokansantuotteen ennakoitiin supistuvan ½ %. Kasvun hiipuminen vuoden 2008 aikana johtui useista tekijöistä. Asuinrakennusinvestoinnit jatkoivat vuonna 2007 alkanutta supistumistaan, ja myös muu talonrakentaminen alkoi vähetä vuoden loppupuoliskolla. Investointien pysähtyminen maailmanlaajuisesti vaikutti myös Suomen vientiin, joka koostuu suurelta osin investointitavaroista. Vuoden loppupuolella vienti supistui selvästi. Kotimainen kulutus kasvoi vielä alkuvuoden aikana, mutta senkin kasvuvauhti hidastui selvästi vuoden mittaan. Sekä kotitalouksien että yritysten luottamus vajosi loppuvuonna 1990-luvun laman aikaisiin lukemiin rahoitusmarkkinakriisin syvetessä ja talouskasvun hidastuessa voimakkaasti eri puolilla maailmantaloutta. Suomen vaihtotaseen ylijäämä supistui vuonna 2008. Ylijäämän ennustetaan pienenevän myös tulevina vuosina. Kehitys johtuu siitä, että tavaranvienti kasvaa heikommin kuin tuonti ja toisaalta vaihtosuhde heikkenee edelleen jatkuvasti. Työllisyysasteen pitkään jatkunut kohentuminen saavutti huippunsa vuonna 2008. Vielä vuoden alussa työmarkkinat olivat kireät huolimatta siitä, että työttömiä oli yhä yli 6 % työvoimasta. Tämä viittasi työmarkkinoiden kohtaantoongelmien olemassaoloon. Vuoden lo pussa työllisyyden kasvu ja työttömyyden vähentyminen pysähtyivät talouskehityksen heikentymisen vuoksi. Työllisyyden odotetaan supistuvan lähivuosina no peammin kuin työttömyys kasvaa, mikä johtuu erityisesti ikääntyneiden osallistumisasteen pienenemisestä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan supistuminen rajoittaa kansantuotteen kasvua. Siksi työvoiman tarjontaa tukevan veropolitiikan jatkaminen 16 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Toiminta vuonna 2008
pysyy Suomen Pankin mukaan tärkeänä. Verotuksen keventäminen ei kuitenkaan saisi rapauttaa julkisen talouden kestävyyttä. Siksi tarvitaan edelleen mekanismeja, jotka pitävät julkiset menot hallinnassa myös tulevina vuosina. Palkansaajien ansiot kasvoivat vuonna 2008 yli 5 prosentin vauhtia edellisenä vuonna tehtyjen palkkasopimusten mukaisesti. Reaaliansioiden nousu jäi kuitenkin samalle tasolle kuin edellisinä vuosina eli noin 1½ prosenttiin inflaation kiihtymisen vuoksi. Reaaliansioiden kasvuvauhti oli silti nopeampi kuin työn tuottavuuden kohenemisvauhti, joka jäi vaatimattomalle, arviolta alle 1 prosentin tasolle vuonna 2008. Julkisen sektorin palkankorotukset olivat keskimäärin suuremmat kuin yksityisen sektorin. Suomen Pankki tähdensikin työn tuottavuuden kasvattamisen tärkeyttä julkisissa palveluissa, jotta palvelut voidaan turvata julkisen talouden tasapainoa vaarantamatta. Suomen Pankin näkemyksen mukaan työehtosopimuksissa yhä laajemmin käyttöön otettu paikallinen sopiminen parantaa sekä työllisyyden että työn tuottavuuden kasvun edellytyksiä. Erityisesti maailmanlaajuisen kehityksen myötä nopeasti muuttuvissa tilanteissa paikallinen sopiminen parantaa yritysten ja koko kansantalouden kykyä sopeutua muutoksiin. Palkankorotusten koordinointi kansantalouden tasolla on kuitenkin edelleen tärkeää hyvän työllisyyden ja hintavakauden turvaamiseksi. Inflaatio kiihtyi energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousun myötä poikkeuksellisen nopeaksi vuonna 2008. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi vuoden aikana keskimäärin 3,9 %. Elintarvikkeet kallistuivat keskimäärin lähes 8 % ja energia yli 13 %. Palveluiden hintojen nousu kiihtyi lähes 4 prosenttiin. Hintojen nousun taustalla oli myös kotimainen palkkakehitys. Palkkojen ja yksikkötyökustannusten nousuvauhti oli Suomessa vuonna 2008 monien muiden maiden kehitykseen verrattuna nopeaa. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat lähtivät voimakkaaseen laskuun maailmantalouden tilanteen heikentyessä vuoden 2008 jälkipuolella, mikä välittyi myös kuluttajahintoihin erityisesti liikennepolttonesteiden hintojen kautta. Hidastumisestaan huolimatta Suomen inflaatio oli vuoden 2008 lopulla yhä selvästi euroalueen keskiarvoa nopeampaa. Suomen Pankki korosti, etteivät viime palkankorotuskierroksen suuret nimelliskorotukset voi muodostua tulevien sopimusten normiksi varsinkaan heikkenevän talouskehityksen aikana. Suomen Pankin pääjohtaja kertoo talouden näkymistä ja pankkijärjestelmän tilasta säännöllisesti järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Toiminta vuonna 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 17
Tutkimus Suomen Pankissa tehtävä taloudellinen tutkimus palvelee pankin politiikkavalmistelua, oman toiminnan kehittämistä ja pankin ulkoista vaikuttavuutta. Suomen Pankin tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen huipputaso pankin kannalta keskeisillä tutkimusalueilla. Näin pankki voi antaa vahvan panoksen rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rahataloudellinen tutkimus Suomen Pankin tutkimusyksikön tutkimusprojektit on organisoitu kahteen tutkimusohjelmaan. Näistä ensimmäinen keskittyy rahapolitiikan mallintamiseen ja toinen rahoituspalvelusektorin tulevaisuuteen. Tutkimusohjelmista syntyi vuonna 2008 ensi vaiheen raportteina 30 keskustelualoitetta. Vuoden 2008 aikana talouspoliittista keskustelua hallitsi globaali rahoituskriisi, mikä vaikutti osaltaan tutkimustoiminnan lyhyen aikavälin painotuksiin. Kriisi on entisestään korostanut rahoitustekijöiden analyysin merkitystä makrotalouden tasapainon kannalta. Kriisi seurantaan ja hallintaan tutkimustoiminta ei sen sijaan suoraan osallistunut. Rahapolitiikan mallintamisessa tutkimustoiminnan tämänhetkisiä painopisteitä ovat rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja odotustenmuodostuksen vaikutukset talouden suhdannevaihteluihin. Ohjelmassa tarkasteltiin mm. pankkien luotonantoa eri suhdannevaiheissa sekä rahoitusmarkkinainformaation avulla mitattujen öljyn tarjontahäiriöiden kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Saadut tutkimustulokset tukevat yhtäältä oletusta pankkien luotonantopolitiikan ns. institutionaalisesta muistista, jonka mukaan pankit löysentävät luotonantoaan kriisin jälkeen. Toisaalta tutkimustulokset tukevat käsitystä, että öljyn tarjontahäiriöt ovat kiihdyttäneet inflaatiota Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta tarjontahäiriöiden vaikutukset bruttokansantuotteeseen ovat jääneet epäselviksi. Lisäksi makro-ohjelman projekteissa tarkasteltiin järjestelmäsidonnaisten korkosääntöjen ominaisuuksia, kun inflaatiotavoite vaihtelee ajan myötä, sekä väestön vanhenemisen vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon pienessä avoimessa taloudessa. Tutkimushanke pankin ennuste- ja simulointimallin uudistamiseksi jatkui vuonna 2008 ja eteni mallin estimointivaiheeseen. Mallin ominaisuuksia on tutkittu simuloimalla Suomen kokonaistaloudelliseen aineistoon sovitettua malliversiota. Hankkeen tavoitteena on rakentaa talouden suhdannevaihteluihin ja talouteen kohdistuvien häiriöiden tunnistamiseen hyvin soveltuva moderni makromalli. Mallia käytetään lisäksi analysoitaessa rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja vaihtoehtoisten odotusten muodostumismekanismien taloudellisia vaikutuksia. Eurojärjestelmän keskuspankkien yhteinen laaja tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena oli selvittää palkanmuodostuksen ja tuotteiden hinnoittelun välistä riippuvuutta, saatettiin loppuun vuoden 2008 aikana. Projekti käyttää laajoja mikro- ja koko talouden aineistoja 18 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Toiminta vuonna 2008
selvittääkseen, vaikuttaako palkkojen suhteellinen osuus yritysten tuotantokustannuksista siihen, kuinka usein yritykset muuttavat tuottamiensa hyödykkeiden hintoja. Suomen Pankki valmisti verkostolle kaksi tutkimusraporttia, jotka julkaistaan verkoston muiden tutkimusten kanssa mm. EKP:n työpapereiden sarjassa. Rahoitussektorin tulevaisuutta koskevan tutkimusohjelman painopisteitä olivat rahoitusjärjestelmän ja pankkisektorin riskiensietokyvyn analyysi, rahoitusmarkkinoiden rakenteet, innovaatiot sekä rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja kilpailullisuus sekä lainsäädännön ja muun säätelyn rahoitusmarkkinavaikutusten analyysi. Ohjelman mukaisissa tutkimusprojekteissa selvitettiin simulointien avulla rahoituskriisien leviämistä pankkien välisillä rahamarkkinoilla Suomessa sekä yksittäistapauksena Northern Rock pankin konkurssin syitä Isossa-Britanniassa. Saatujen tulosten mukaan kokonaistaloudellisesti merkittävän häiriön mahdollisuus pankkien välisillä rahamarkkinoilla Suomessa on vuoteen 2007 ulottuvassa tilastoaineistossa ollut viime vuosina suhteellisen vähäinen. Ohjelmassa tarkasteltiin lisäksi Basel II vakavaraisuussääntöjen stressitestausmallia, jossa pankkien yritysluottojen luottoriskiä mallinnetaan kokonaistaloudellisilla muuttujilla. Rahoitusmarkkinaohjelman projekteissa käsiteltiin myös Euroopan vähittäismaksujärjestelmän integraatiota yhtenäisen euromaksualueen näkökulmasta, pankkien välisen kilpailun vaikutuksia niiden myön tämien luottojen vakuuskäytäntöihin sekä uusien, pankkien vähimmäispääomavaatimusten laskentaan ja julkistamisvaatimuksiin liittyvien Basel II säännösten yhteisvaikutuksia pankkien riskinottokannustimiin epätäydellisen pankkimarkkinakilpailun oloissa. Siirtymätalouksien tutkimus Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa makrotaloudellista tutkimusta, jossa painottuvat raha- ja valuuttapoliittiset kysymykset. Ensisijaisina kohdemaina ovat Venäjä ja Kiina, vaikka monissa tutkimusasetelmissa onkin käytettävä laajempaa vertailevaa aineistoa. Tutkimus muodostaa perustan myös yksikön seurannalle ja asiantuntijatoiminnalle. Nämä puolestaan tukevat tutkimusta. Tutkimukset julkaistaan ensi vaiheessa yksikön omina keskustelualoitteina. Vuonna 2008 ilmestyi 31 keskustelualoitetta. Omien tutkijoiden töiden ohella sarjassa julkaistaan vierailevien tutkijoiden artikkeleita ja joissakin tapauksissa yksikön seminaareissa ja työpajoissa esiteltyjä tutkimuksia. Vuonna 2008 omien tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden työtä koottiin yhteen hankkeessa, joka koskee Venäjän ja Kiinan pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Toinen keskeinen kiinnostuksen kohde oli Venäjän pankkijärjestelmä, erityisesti pankkien riskinotto. Tämän työn perustana oleva mikrotason aineisto saatiin käyttöön kansainvälisenä yhteistyönä ja osin Venäjän keskuspankin myötävaikutuksella. Tämä tutkimussuunta, jossa on jo valmistunut merkittävä määrä tutkimuspapereita, osoittautui odottamattoman ajankohtaiseksi, kun Toiminta vuonna 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 19