ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

Samankaltaiset tiedostot
ENERGIAHUOLTOSEKTORIN VARAUTUMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT JA HUOLTOVARMUUDEN TILA 2016 SEKÄ HIEMAN MAAKAASUALAN HISTORIAA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura Ilkka Kananen

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

CERT-CIP seminaari

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari

Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali

ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS ALMPK. Luosto

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI. Rovaniemi

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

Yhteiskunnan varautuminen

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit


Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Keski-Suomen energiatase 2016

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

HUOLTOVARMUUSTOIMINTA SUOMESSA

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

Jyväskylän energiatase 2014

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

LUOSTO ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS JA SIIHEN KUULUVA VARAUTUMINEN. Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Keski-Suomen energiatase 2014

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

KUNTALIITTO HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA

Energian hankinta ja kulutus


HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energian hankinta ja kulutus

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SUOMEN HUOLTOVARMUUS. Johtaja Jyrki Hakola. Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Luosto,

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energian hankinta ja kulutus

Haasteista mahdollisuuksia

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Energian hankinta ja kulutus

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Energian hankinta ja kulutus

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Transkriptio:

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA Johtaja Risto Leukkunen Energiahuolto-osasto Paikallisvoima ry vuosiseminaari 15.2.2018

HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE (688/2005) Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Muut poolit Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja Jakelupooli KOVAtoimikunta Voimatalouspooli - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Jätealan huoltovarmuustoimikunta Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Metsäpooli MIL-pooli Muovi- ja Kumipooli Rakennuspooli - Aluetoimik. (6) Teknologiapooli DIGI-pooli Mediapooli Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500) 3

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ (225/2008) 1. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa; 2. varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus; 3. turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto; 4. hoitaa velvoite- ja turvavarastointia; 5. ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella

ENERGIAHUOLTO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄNÄ TOIMINTONA Energiahuollon ja aivan erityisesti sähköhuollon luotettava toiminta on kaiken muun yhteiskunnan elintärkeän toiminnan perusedellytys. Suuria pääomia sitovien energiaverkkojen toimitusvarmuudelle asetetaan kasvavia vaateita sähköintensiivisessä ja luotettavasta sähköntoimituksesta entistä enemmän riippuvassa yhteiskunnassa.

SUOMEN ERITYISPIIRTEET Pohjoinen sijainti lisää energiantarvetta ja logistiikalle asetettuja vaatimuksia Energiankulutus on runsasta yhteiskunnan ja teollisuuden rakenteiden takia Yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa jatkuvasti Lämmitys- ja dieselöljypula talvella 2010-2011

ENERGIAHUOLLON TURVAAMISEN PERUSTEET Energia on strateginen tuote ja poliittisen vallankäytön väline Avointen energiamarkkinoiden toimivuus Hajautettu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Kotimaisten polttoaineiden käyttö Kehittynyt infrastruktuuri ja logistiikka Tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi (5 kk:n huoltovarmuus) Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot erilaisissa saatavuus- ja käyttötilanteissa Ohjaustoimet ja säännöstely

ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 2016 370,8 TWH Öljy 23,3 % Hiili 8,7 % Maakaasu 5,6 % Turve 4,1 % Muut 4,0 % Sähkön nettotuonti 5,1 % Puupoltto- aineet 26,0 % Vesivoima ja tuulivoima 5,0 % Lähde: Tilastokeskus Ydinenergia 18,2 %

SÄHKÖN KULUTUS 2016 85,1 TWH Asuminen ja maatalous 27% Palvelut ja rakentaminen 23% Häviöt 3% Muu teollisuus 6% Kemianteollisuus 8% Metallinjalostus 11% Metsä- teollisuus 22% Lähde: Energiateollisuus ry

ENERGIAN TUONTI 2016 (MILJOONAA EUROA) Tuonnin arvo energiamuodoittain 7 015 milj. Viennin arvo 3 965 milj. Puu 12 Turve 1 Kivennäisöljyt 5494 Kaasut 454, maakaasu 386 Sähkö 690 Kivihiili yms. 375 Ydinpolttoaine 89 Lähde: Tulli/Tilastokeskus

HUOLTOVARMUUDEN TAVOITEPÄÄTÖS 12/2013 Yleisinä lähtökohtina toimivat monipuoliset energialähteet, hajautettu energiatuotanto, toimintavarmat siirto- ja jakelujärjestelmät, toimivat energiamarkkinat, pitkäjänteinen energiapolitiikka sekä energiatehokkuus.

ENERGIAOMAVARAISUUDEN NOSTO Riittävä kotimainen sähköntuotantokapasiteetti varmistetaan käyttämällä hyväksi kaikkia energialähteitä ja tuotantomuotoja. Pidetään toimintavarmaa sähkön siirto- ja jakeluverkkoa sekä kehitetään kulutuksen ohjaus- ja joustotapoja Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen otetaan huomioon säätövoima- ja sähköjärjestelmäratkaisuissa

TUONTIPOLTTOAINEIDEN VARMUUSVARASTOINTI Maassa ylläpidetään 5 kuukauden normaalikulutusta vastaavia tuontipolttoaineiden varastoja. Öljytuotteiden käyttö maakaasun varapolttoaineena otetaan huomioon ainoastaan yhdyskuntien energiahuollossa Keskitisleiden määrää vähennetään HVK:n ylläpitämissä varastoissa Sopeuttaminen tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä Enintään kahden viikon kulutusta vastaavan määrän tilapäinen alittaminen valtion varmuusvarastoissa Joustomahdollisuus HVK:n varastoissa (huoltovarmuuden vaarantumatta) Voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti Itämeren alueelle toiseen EU jäsenvaltioon Öljytuotteiden varastointivelvoitteesta enintään 30 % voi sijaita muualla ETA alueella (aikaisemmin 20 %)

KAUKOLÄMPÖ JA KÄYTETYT POLTTOAINEET Kaukolämpöalan toimijoilta edellytetään varautumissuunnittelua, riittävien (minimi 5 vrk) polttoainevarastojen sijoittamista tuotantolaitoksille sekä sähkökatkoihin varautumista. Turpeen käyttö Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa oltava (turvattava) puolen vuoden varastot tuotantokauden alkaessa Maakaasun käyttö Hankintalähteiden monipuolistaminen Biokaasu Siirtoverkkoon kytketyn terminaalikapasiteetin aikaansaaminen

OMISTUS, LAINSÄÄDÄNTÖ, SÄÄNTELY, ALUEELLINEN VARAUTUMINEN SEKÄ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Valtiolla tulee olla suora määräysvalta keskeisiin toimijoihin. Lainsäädännöllä varmistetaan sähkön kantaverkon, kaasun siirtoverkon ja näiden järjestelmävastaavien toimintakyky. TEM ohjaa tarvittaessa energian tuotantoa ja kulutusta HVO kehittää yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa sähkö-, polttoaine-, talousvesi- ja elintarvikejakelua sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä Elinkeinoelämän kansainvälistyminen lisääntyy koko ajan, mikä otetaan huomioon HVO:n toiminnassa yhteistyön lisääntymisenä Pohjoismaat/NordBER, EU, OECD/IEA, Naton PfP toiminta, ACOMES

AJANKOHTAISTA ENERGIAHUOLTOSEKTORILTA (1/3) Sähkön jakeluverkkoyhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta HVK:n ohje verkkoyhtiöille helmikuussa 2016 Varautumissuunnitelma, kypsyyskuvaukset ja varautumissuunnittelun kehittämisohjelma HVK:n HUOVI-portaalin kautta HUOVI-portaali korvattiin HVO extranetillä vuoden 2018 alusta Jakeluverkkoyhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta siirrettiin Energiavirastolle syyskuussa 2017 Kaukolämmön varautumissuunnittelu Vapaaehtoinen Varautumissuunnitelman mallipohja ja kypsyyskuvaukset Toimenpide-ehdotus HUOVA-päätökseen Polttoaineen saatavuus poikkeustilanteissa Voimatalous ja öljypoolien yhteishanke Pilot-projektina hankittu 4 kpl varavoimakoneita isoille liikenneasemille Kokemuksia kerätään, jatko harkinnassa

AJANKOHTAISTA ENERGIAHUOLTOSEKTORILTA (2/3) Huoltovarmuusnäkökulma sähkötehon riittävyyteen Erittäin tärkeä teema, keväällä 2014 tehtiin konsulttiselvitys sähkötehon riittävyyteen liittyvistä ongelmakohdista, paljon jatkotoimenpiteitä Riski tehopulasta erillistuotannon/lauhdekapasiteetin vähentyessä Uusi kulutusennätys 7.1.2016 klo 17-18, 15105 MW Aihetta käsitellään HUOVA-päätösehdotuksessa Pohjoismainen sähköalan varautumisfoorumi NordBER Historiaa - puheenjohtajuus ja sihteeristö Suomen vastuulla 2 vuoden ajan 1.7.2014 30.6.2016 Eri työryhmissä mukana HVK:n ja Fingridin asiantuntijoita 17

AJANKOHTAISTA ENERGIAHUOLTOSEKTORILTA (3/3) Jäätyvä 2017 harjoitus Pohjois-Savossa 4.-5.10.2017 Noin 400 osallistujaa viranomaisyhteistyön merkitys pitkässä sähkökatkossa Viestinnän rooli tärkeässä asemassa Harjoituksen tulosten analysointi käynnissä Harjoituksen monistus 2018? Öljy ja maakaasu Selvitetty uusiutuvan energian käytön lisääntymisen vaikutus öljy- ja maakaasuinfrastruktuurin toimivuuteen (mm. säiliöautojen riittävyys) Öljyn varmuusvarastomääriä sopeutetaan (maakaasun teollinen käyttö) Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilakia uudistamista on ehdotettu päivitettäväksi Nestemäisten biopolttoaineiden ja biokomponenttien sekä biomassan huomioon ottaminen tuontipolttoaineiden varastointivelvoitteiden määrittämisessä - esillä HUOVA- päätöksen valmistelussa

Sähkön riittävyys talvella Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2017/2018 1500 Tuotantokyky (sisältää tehoreservin) Kulutus 12 000 MW 15 200 MW 1200 1400 Netto Tuontikapasiteetti naapurimaista -3 200 MW 5 100 MW 1000

Lähde: Fingrid Oy 20

MITEN TURVATA SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS 1. Kotimaisen sähköntuotannon kilpailukyvyn turvaaminen ja omavaraisuuden kasvattaminen Vesivoiman lisärasitteiden huolellinen analysointi Kaikki energialähteet ja tuotantomuodot Nykyisten tuotantokoneistojen käytön jatkaminen, mahdollinen tehonnosto CHP-tuotannon kilpailukyvyn parantaminen 2. Riittävien sähkönsiirtoyhteyksien määrän ja toimivuuden turvaaminen, toiminta vakavissa häiriötilanteissa 3. Sähkön tuotantorakenteiden muuttuminen Älykkäät säätövoima- ja sähköjärjestelmäratkaisut Muun muassa nämä ovat esillä HUOVA-päätöksen valmistelussa HUOLTOVARMUUS ei ole sama asian kuin OMAVARAISUUS