Raision KAUPUNGIN TONTIT KATTELUKSENMETSÄ raisio.fi/tontit Tarjouskilpailu maaliskuussa 2014
YLEISTÄ Katteluksenmetsän tonttien tarjousperusteinen hakuaika on 3. - 17.3.2014. Tontit ovat joko ostettavissa tai vuokrattavissa. Vuokratun tontin saa ostaa omaksi sen jälkeen kun rakentamisvelvoite tontilla on täytetty. Tontin vuotuinen vuokra voidaan maksaa joko yhtenä eränä kesäkuun loppuun mennessä tai kahtena eränä maaliskuun ja syyskuun loppuun mennessä. Indeksiin sidotun vuosivuokran suuruus on 5 % hyväksytyn tarjouksen mukaisesta tontin myyntihinnasta. Tontin varausaika määräytyy teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Varausmaksu on 2,5 % hyväksytyn tarjouksen mukaisesta tontin myyntihinnasta. Varausmaksu hyvitetään tontin kauppahinnan/vuokran maksamisen yhteydessä. Mikäli tontin varaaja ei tee kauppakirjaa/vuokrasopimusta, ei varausmaksua tällöin palauteta. Kaikki tontit ovat heti rakennettavissa. Rakentaja on velvollinen tekemään maaperätutkimuksen tontilla. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa kauppakirjan / vuokrasopimuksen tekemisestä. OMAKOTITONTIN KAUPPAHINNAN/VUOKRAN LISÄKSI TULEVIA MAKSUJA: 1. Vesihuollon liittymismaksu on tontin tai rakennettavan rakennuksen suuruudesta riippumatta aina samansuuruinen. Vesiliittymismaksu 4 000 euroa / yhden asunnon kiinteistö. Jätevesiliittymismaksu 5 000 euroa / yhden asunnon kiinteistö. Hulevesiliittymismaksu 1 000 euroa / yhden asunnon kiinteistö. 2. Tontin lohkomismaksu 900 euroa. Suoritetaan kauppahinnan maksamisen yhteydessä. 3. Rakennuksen valvonta-, merkitsemis- ja tarkastusmaksut noin 1 800 3 000 euroa uudisrakennuksen suuruuden mukaan. Maksu peritään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. 4. Sähköliittymismaksu suoritetaan Fortum sähkönsiirto Oy:lle. Nykyinen maksun suuruus on noin 2 640 euroa. 5. Kaapeli-TV:n liittymismaksu suoritetaan DNA Oy:lle. Kaupunki antaa liittyjälle tontin kauppahintaan tai ensimmäiseen vuokraan 168 euron alennuksen, mikäli liittymissopimus tehdään samanaikaisesti tontin luovutuskirjan kanssa.
KATTELUKSENMETSÄ tontti pinta-ala m² rak.oik.krs-m2 pohjahinta luovutusmuoto 680-14-1480-1 1160 260 40 46400 myynti/vuokr. 680-14-1480-2 1107 260 40 44280 myynti/vuokr. 680-14-1480-3 1101 260 40 44040 myynti/vuokr. 680-14-1480-4 987 260 40 39480 myynti/vuokr. 680-14-1480-5 889 260 40 35560 myynti/vuokr. 680-14-1480-6 889 260 40 35560 myynti/vuokr. 680-14-1480-7 885 260 40 35400 myynti/vuokr. 680-14-1481-1 1335 300 40 53400 myynti/vuokr. 680-14-1481-2 1691 300 40 67640 myynti/vuokr. 680-14-1483-4 873 300 40 34920 myynti/vuokr. 680-14-1483-5 924 300 40 36960 myynti/vuokr. 680-14-1483-6 1096 300 40 43840 myynti/vuokr. 680-14-1483-7 1357 300 40 54280 myynti/vuokr. 680-14-1483-8 1666 300 40 66640 myynti/vuokr. 680-14-1484-1 1236 300 40 49440 myynti/vuokr. 680-14-1484-2 1133 300 40 45320 myynti/vuokr. 680-14-1485-1 1141 300 40 45640 myynti/vuokr. 680-14-1485-2 1234 300 40 49360 myynti/vuokr. 680-14-1485-3 1149 300 40 45960 myynti/vuokr. 680-14-1485-4 1081 300 40 43240 myynti/vuokr. 680-14-1485-5 1064 300 40 42560 myynti/vuokr. 680-14-1485-6 1025 300 40 41000 myynti/vuokr.
LIITE 13
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 2 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET Korttelit 1440, tontit 2-5,1478-1490 29.11.2011 1. Yleistä Nämä rakentamistapamääräykset täydentävät 3.5.2011 (Tark. 29.11.2011) päivättyä Raision Katteluksenmetsän asemakaavaa. Asemakaavamääräyksien lisäksi alueella on noudatettava rakentamistapamääräyksiä. Rakentamistapamääräysten tarkoituksena on luoda yhtenäistä kaupunkikuvaa, varmistaa alueelle rakennettavien rakennusten soveltuvuus muihin alueelle rakennettaviin rakennuksiin ja maastoon. Ohjeet auttavat myös ennakoimaan tulevan naapuruston yleisilmettä. korttelinumero korttelialuemerkintä rakennusala kerrosluku rakennusoikeus ohjeellinen tontin numero lähivirkistysalue luonnonvaraisena rakennuksen harjan nuoli osoittaa rakennusalan säilytettävä suuntaa osoittava sivun, johon rakennus on tontin osa viiva rakennettava kiinni
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 3 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 Esimerkki kaavamääräyksistä tontilla 2. Korttelit AP-KORTTELIALUEET Kortteli 1488 ja korttelin 1489 tontti 1 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET JA SIJOITTAMINEN TONTILLA Kortteleissa 1488 ja 1489 on rakennettava Jarrilantien puoleisiin rakennusalan rajoihin kiinni vähintään kolme asuinrakennusta riittävän katutilan rajauksen saavuttamiseksi. Rinteeseen rakennettaessa asunnot on porrastettava maaston mukaisesti. Mahdollisten pengerrysten ja muun maastonmuokkauksen tulee olla mahdollisimman hienovaraista. Rakennusten oleskelupihojen tulee avautua pääasiassa etelään ja länteen. Pihat voidaan aidata enintään 1,6 m korkealla
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 4 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 puurakenteisella aidalla tai vähintään 1,2 m korkeaksi kasvavalla pensasaidalla. Rivi- tai paritaloissa asuntojen pihatilojen välisen aidan tulee olla puurakenteinen. Muilta sivuilta aita voi olla myös pensasaita. Autopaikat tulee keskittää ryhmiin siten, että oleskelulle jää mahdollisimman paljon tilaa. Autokatokset ja -suojat sekä talousrakennukset tulee jakaa erillisiin massoihin siten, että yksittäisen rakennuksen pisimmän julkisivun pituus on korkeintaan 22 m. Alueelle rakennettavien rakennusten tulee olla tyyliltään moderneja, alueelle ei saa rakentaa ns. uusvanhoja taloja. Asuinrakennusten kadunpuoleisen päärungon julkisivun ja vesikaton leikkaus- kohdan korkeuden vaakaräystään kohdalla tulee olla vähintään 5,5 metriä. Viitesuunnitelmat liitteinä 01, 02, 03 ja 04. KATOT Ks. kaavamääräykset JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT SOKKELI Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla vaalea rappaus tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista, ja sitä ei saa jakaa kentiksi listoituksin. Rakennusten värityksen tulee muodostua vaaleasta pääväristä ja mahdollisista tehosteväreistä, joita voidaan käyttää erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa. Erillisinä erottuvia rakennusosia ovat esim. erkkerit, syvennykset, parvekkeet ja ikkunakentät. Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa voidaan käyttää tehostevärien lisäksi pääjulkisivusta poikkeavia julkisivumateriaaleja ja käsittelyitä, kuten erilaisia rakennuslevyjä, kuultomaalattua lautaa tai poltettua savitiiltä. Rakennusten ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita, mikäli välipuitteita käytetään, niiden tulee olla kiinteitä. Ikkunat tulee sijoittaa laudoitetuissa ja rapatuissa julkisivuissa pääsääntöisesti lähelle julkisivupintaa. Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 5 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. Rinteeseen rakennettaessa sokkelin korkeus maan pinnasta saa olla enintään 1,2 m. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS JÄTEHUOLTO POSTILAATIKOT Tontit tulee aidata korttelialueittain yhtenäisesti kadunpuolelta n. 1,2 metriä korkeaksi kasvavalla pensasaidalla. Pensasaidassa tulee käyttää samaa pensaslajiketta koko korttelialueella. Puita tulee istuttaa vähintään 1 puu / 120 tonttineliömetriä kohti. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin. Täydennysistutuksissa on käytettävä etupäässä alueella luonnostaan kasvavia puulajeja. Rakentamattomilla alueilla olevat männyt sekä rakennusten väliin jäävä hyväkuntoinen puusto tulee säilyttää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Korttelin 1488 länsireunan metsän pohjakasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Säilytettävä kasvillisuus tulee aidata ja suojata työmaa-ajaksi. Talot tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Rakennuksille voidaan pengertää piha-alueet sisäänkäynnin ja oleskelupihan puolille. Rinteen jyrkimmissä kohdissa, korttelin 1488 länsireunassa ja korttelin 1489 länsireunassa, pengerrettävät alueet saavat ulottua korkeintaan 6 metrin päähän rakennuksen päämassasta. Muilla alueilla pengerrys saa ulottua 9 metrin päähän rakennuksen päämassasta. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. AP -korttelialueilla vähintään 10 % kortteleiden asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta on varattava asukkaiden leikki- ja oleskelualueeksi. Alueelle on järjestettävä hyvät kulkuyhteydet ja sen viihtyisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jäteastiat on aidattava. Postilaatikkotyypin on oltava kortteleittain yhtenäinen, joko harmaaksi polttomaalattu teräspeltirakenteinen tai käsittelemätön RST-pintainen. RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 6 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida katualueilla olevan viemäriverkon korkeusasema. Mikäli viemäröintiä vaativia tiloja sijoitetaan viemärilinjan alapuolelle esim. kellarikerrokseen, tulee rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo. AO-99-KORTTELIALUEET Korttelit 1440 tontti 5, 1478-1480, 1483 tontit 3-8, 1484, 1485, 1486, 1490 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET JA SIJOITTAMINEN TONTILLA Rakennukset tulee sijoittaa tonteille siten, että ne muodostavat yhdessä autosuojien/talousrakennusten kanssa suojaisia pihatiloja. Rakennusten oleskelupihojen tulee avautua mahdollisuuksien mukaan ilmansuunnallisesti suotuisasti (etelään tai länteen). Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Asuinrakennuksen päärungon 9 metrin maksimileveyden saa ylittää talon kummankin julkisivun puoleisilla erkkereillä tai laajenemalla, joiden
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 7 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 KATOT yhteenlaskettu pituus on enintään 1/2 rakennuksen julkisivun pituudesta. Rakennuksen päätyjen enimmäisleveys on 9 metriä. Asuinrakennusten kadunpuoleisen päärungon julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden vaakaräystään kohdalla tulee olla n. 4,5 6,8 metriä. Viitesuunnitelmat liitteinä 05, 06, 07 ja 08. Ks. kaavamääräykset. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT SOKKELI Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla vaalea rappaus tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista eikä sitä saa jakaa kentiksi listoituksin. Rakennusten värityksen tulee muodostua vaaleasta pääväristä ja mahdollisista tehosteväreistä, joita voidaan käyttää erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa. Erillisinä erottuvia rakennusosia ovat esim. erkkerit, syvennykset, parvekkeet ja ikkunakentät. Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa voidaan käyttää tehostevärien lisäksi pääjulkisivusta poikkeavia julkisivumateriaaleja ja käsittelyitä, kuten erilaisia rakennuslevyjä, kuultomaalattua lautaa tai poltettua savitiiltä. Rakennusten ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita, mikäli välipuitteita käytetään, niiden tulee olla kiinteitä. Ikkunat tulee sijoittaa pääsääntöisesti lähelle julkisivupintaa. Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla harmaalla laastilla rapattuja tai kivipintaisia. Rinteeseen rakennettaessa rakennusten suurin sallittu sokkelina käsiteltävän julkisivun osuuden korkeus on rinnejulkisivulla 750 mm, poikkeamia sallitaan kuitenkin siten, että 750 mm korkeuden ylittävien ja alittavien osien pinta-ala on yhtä suuri. Ks. liite 09, periaatekaavio. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 8 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 JÄTEHUOLTO huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Puita tulee istuttaa vähintään 5 puuta/ tontti. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin. Piha-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Maaston muotoja ei pidä muuttaa esim. louhimalla kallioita tai rakentamalla pengerryksiä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee vaalia. Metsän pohjakasvillisuutta tulee säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Säilytettävä kasvillisuus tulee aidata ja suojata työmaa-ajaksi. Rakentamisen yhteydessä mahdollisesti tuhoutunut pohjakasvillisuus v/smerkinnällä osoitetuilla alueilla tulee korvata alkuperäisen luonnon mukaisilla istutuksilla. Tontit tulee aidata korttelialueittain yhtenäisesti 1,2 m korkeaksi kasvavalla pensasaidalla niiltä osin, joilla pensasaidan istuttaminen on mahdollista. Osilla, joilla pensasaidan istuttaminen ei onnistu käytetään 1,6 metriä korkeaa puurakenteista aitaa. Jäteastiat on aidattava. POSTILAATIKOT Postilaatikkotyypin on oltava kortteleittain yhtenäinen, joko harmaaksi polttomaalattu teräspeltirakenteinen tai käsittelemätön RST-pintainen. RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida katualueilla olevan viemäriverkon korkeusasema. Mikäli viemäröintiä vaativia tiloja sijoitetaan viemärilinjan alapuolelle esim. kellarikerrokseen, tulee rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo.
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 9 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 AO-KORTTELIALUEET (AO-100) Korttelit 1440 tontit 2-4, 1481, 1482, 1483 tontit 1-2 ja 9-10, 1487, 1490 tontti 2 ja 3 RAKENNUSTEN MITTASUHTEET JA SIJOITTAMINEN TONTILLA KATOT Rakennukset tulee sijoittaa tonteille siten, että ne muodostavat yhdessä autosuojien/talousrakennusten kanssa suojaisia pihatiloja. Rakennusten oleskelupihojen tulee avautua mahdollisuuksien mukaan ilmansuunnallisesti suotuisasti (etelään tai länteen). Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Ks. kaavamääräykset. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT Ks. kaavamääräykset.
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 10 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 SOKKELI Rakennusten ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita. Mikäli välipuitteita käytetään, niiden tulee olla kiinteitä. Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla harmaalla laastilla rapattuja tai kivipintaisia. Rinteeseen rakennettaessa rakennusten suurin sallittu sokkelina käsiteltävän julkisivun osuuden korkeus on rinnejulkisivulla 750 mm, poikkeamia sallitaan kuitenkin siten, että 750 mm korkeuden ylittävien ja alittavien osien pinta-ala on yhtä suuri. Ks. liite 09, periaatekaavio. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS JÄTEHUOLTO POSTILAATIKOT Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Tontilla tulee olla vähintään viisi puuta. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin. Tontit tulee aidata, korttelialueittain yhtenäisesti 1,2m korkeaksi kasvavalla pensasaidalla, niiltä osin, joilla pensasaidan istuttaminen on mahdollista. Osilla, joilla pensasaidan istuttaminen ei onnistu käytetään 1,6 metriä korkeaa puurakenteista aitaa. Jäteastiat on aidattava 1,6 metriä korkealla aidalla. Postilaatikkotyypin on oltava kortteleittain yhtenäinen, joko harmaaksi polttomaalattu teräspeltirakenteinen tai käsittelemätön RST-pintainen. RAKENNUSTEN LIITTÄMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida katualueilla olevan viemäriverkon korkeusasema. Mikäli viemäröintiä vaativia tiloja
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 11 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 sijoitetaan viemärilinjan alapuolelle esim. kellarikerrokseen, tulee rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo. 3. Kadut ja viheralueet VALAISTUS Katualueiden valaisintyyppinä tulee käyttää Fagerhult Stockholm pylväsvalaisinta. Valaisimen runko on mustaksi (NSC S 9000-N) maalattua alumiinilevyä ja -valua. Heijastinlevyn yläpuoli on maalattu mustaksi (NSC S 9000-N) ja alapuoli valkoiseksi. Valaisimen alaosa alumiinilevyä, jonka ulkopinta on maalattu harmaaksi (RAL 9006) ja alapinta valkoiseksi. Heijastinlevyn alla valoa läpäisevä rengas kirkasta polykarbonaattia. Pylväs on kartiomallinen, metalliosat maalattu mustaksi (NSC S 9000-N). SÄHKÖ- JA TELEKAAPIT JA MUUNTAMOT Sähkö- ja telekaapit tulee maalata harmaiksi, sävy RAL 7026. Muuntamoiden julkisivujen tulee olla joko poltettua savitiiltä tai harmaiksi maalattua lautaa. Muuntamoiden katemateriaalina tulee käyttää konesaumattua tummanharmaata teräspeltikatetta. 4. Rakennuslupaan liittyvät vaatimukset Suunnittelutehtävän vaativuusluokka on A.
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 12 12 Lehmustie 27 A 20720 Turku 02-2424 963 fax 02-2424 964 Asemapiirrosta varten tontti on vaaittava siten, että asemapiirroksessa voidaan esittää tontin alkuperäiset ja muutettavat maaperän korkeusasemat vähintään 0,5 metrin käyrin. Asemapiirrokseen on merkittävä katupiirustusten mukainen kadun korkeusasema. Maaperän laatu ja rakennusten perustamistapa tulee selvittää luotettavasti rakennuslupavaiheessa. Perustamistapaa koskevat rakennesuunnitelmat pohjatutkimuksineen tulee hyväksyttää rakennusvalvontatoimistossa hyvissä ajoin ennen perustustöihin ryhtymistä. 5. Liiteluettelo 01 Esimerkki kaavanmukaisesta rakentamisesta kortteli 1489, tontti 1, 1:500 02 Esimerkki kaavanmukaisesta rakentamisesta kortteli 1488, tontti 1, 1:500 03 Viitesuunnitelma AP-korttelialueelle, paritalo, 1:200 04 Viitesuunnitelma AP-korttelialueelle, rivitalo, 1:200 05 Esimerkki kaavanmukaisesta rakentamisesta kortteli 1485, tontti 1, 1:200 06 Mallitalo, kortteli 1485, tontti 1, 1:200 07 Esimerkki kaavanmukaisesta rakentamisesta kortteli 1480, tontti 5, 1:200 08 Mallitalo, kortteli 1480, tontti 5, 1:200 09 Kaavio, sokkelinkorkeus, 1:200 10 Havainnekuva 11 Perspektiivikuva
1 2 AO-95 5 1485 v/s ULLAKKO 7 1/2 k I u 1/2 240 a/t 60 VAR MH ULLAKKO AULA MH ULLAKKO OH MH TEKN ET AUTOTALLI 3.KERROS, 1/2 KERROSALASTA ULLAKKOTILAA MH AULA MH a/t VAR VAR PUKUH I1.KERROS, 1/2 KERROSALASTA KELLARITILAA PSH WC S II 250 VAR 9 RU 2.KERROS K 10 WC ESIMERKKI KAAVANMUKAISESTA RAKENTAMISESTA KORTTELI 1485, TONTTI 1 05 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAOHJEET VIITESUUNNITELMA 19 05.03.2010 1 : 200 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M U S T I E 2 7 A, 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963
Rakennuksissa tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. us o att k u ltev,5 1:1 Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla vaalea rappaus tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista, ja sitä ei saa jakaa kentiksi listoituksin. Kattomateriaalin tulee olla joko tummanharmaa tai musta konesaumattu teräspeltikate Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. Sokkelin enimmäiskorkeus, ks. liite 09 ka Katosten ja rakennelmien materiaalien on oltava yhtenevät päärakennuksen kanssa. ltevuus kattoka 1:5 JULKISIVU 1:200 Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa, kuten erkkereissä, julkisivumateriaali saa olla poltettu savitiili tai kuultomaalattu lauta. Rakennuksen päädyissä 9 metrin runkosyvyyttä ei saa ylittää. JULKISIVU 1:200 Katosten ja rakennelmien materiaalien on oltava yhtenevät päärakennuksen kanssa. kattoka ltevuus Kattomateriaalin tulee olla joko tummanharmaa tai musta konesaumattu teräspeltikate 1:5 ULLAKKO ASUINTILA ASUINTILA KELLARI ASUINTLA JULKISIVU 1:200 Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa, kuten erkkereissä, julkisivumateriaali saa olla poltettu savitiili tai kuultomaalattu lauta. LEIKKAUS 1:200 06 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ 03.05.2010 1 : 200 RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET VIITESUUNNITELMA, MALLITALO, KORTTELI 1485, TONTTI 1 A R K K I T E H T I T O I M I S T O TARMO L E H M U S T I E 27 A, 20720 T U R K U MUSTONEN OY 02-2424 963
29 2 30 18 II 200 a/t 60 II 200 JARRILANTIE 17. 2 Katteluksenmäki TKN WC TK ET TYOH./ MH Kum 23 lä v/s AO-95 1480 a/t 60 AUTOKATOS VAR K R OH 1.KERROS II 200 KHH KIRJ 17 a/t 60 OH:N YLÄOSA MH VH WC MH v/s 4 TYOTILA 5 v/s ESIMERKKI KAAVANMUKAISESTA RAKENTAMISESTA KORTTELI 1480, TONTTI 5 6 PARVEKE 2.KERROS PUKUH PESUH S MH 07 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET VIITESUUNNITELMA 05.03.2010 1 : 200 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M U S T I E 2 7 A, 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963
Rakennuksissa tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. us a ok att u ltev,5 1:1 k Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla vaalea rappaus tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista, ja sitä ei saa jakaa kentiksi listoituksin. 1:5 ltevuus kattoka JULKISIVU 1:200 kat to k evu us 1:1,5 Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. kattoka Katosten ja rakennelmien materiaalien on oltava yhtenevät päärakennuksen kanssa. alt ltevuus 1:5 JULKISIVU 1:200 Rakennuksen päädyissä 9 metrin runkosyvyyttä ei saa ylittää. Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa, kuten erkkereissä, julkisivumateriaali saa olla poltettu savitiili tai kuultomaalattu lauta. Kattomateriaalin tulee olla joko tummanharmaa tai musta konesaumattu teräspeltikate JULKISIVU 1:200 JULKISIVU 1:200 Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa, kuten erkkereissä, julkisivumateriaali saa olla poltettu savitiili tai kuultomaalattu lauta. Erillisinä erottuvissa rakennuksen osissa, kuten erkkereissä, julkisivumateriaali saa olla poltettu savitiili tai kuultomaalattu lauta. 08 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ 03.05.2010 1 : 200 RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET VIITESUUNNITELMA, MALLITALO KORTTTELI 1480, TONTTI 5 A R K K I T E H T I T O I M I S T O TARMO L E H M U S T I E 27 A, 20720 T U R K U MUSTONEN OY 02-2424 963
kattokaltevuus 1:1,5 Rakennusten sokkelin korkeus rinnejulkisivulla max 750 mm. Poikkeamia sallitaan siten, että 750 mm korkeuden ylittävien ja alittavien osien pinta-ala on yhtä suuri. 750 = <750 >750 09 03.05.2010 RAISIO, KATTELUKSENMETSÄ 1 : 200 RAKENTAMISTAPAOHJEET VIITESUUNNITELMA, SOKKELINKORKEUS RINNETONTILLA (AO) A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M U S T I E 2 7 A, 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963
KAUPPAKIRJA MYYJÄ Raision kaupunki Y-tunnus 0204428-5 Nallinkatu 2 21200 Raisio OSTAJA H-tunnus H-tunnus KAUPAN KOHDE Raision kaupungin. kaupunginosan korttelin tontti. KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT 1. Kauppahinnan maksaminen 2. Omistus- ja hallintaoikeus 3. Rasitteet ja rasitukset 4. Verot, maksut ja vastuu vahingoista Tontin pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan m 2. Kaupan kohteena on asemakaavan mukainen omakotirakennuksen rakennuspaikka, osoitteessa. Kauppahinta on ( ) euroa. Tämän kiinteistönkaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. Kauppahinta maksetaan kokonaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella. Omistus- ja hallintaoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle, kun teknisen johtajan kiinteistön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kaupunki vastaa siitä, että kiinteistöön ei kohdistu muita rasitteita, kiinnityksiä tai rasituksia kuin mitä päivätyistä kiinteistörekisteriotteesta sekä rasitustodistuksesta ilmenee. Myyjä vastaa kiinteistöstä suoritettavista veroista ja maksuista sekä kiinteistöä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. 5. Kohteeseen tutustuminen 6. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. Myyjä pidättää itselleen oikeuden saada vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitetun liittymismaksun, jonka peruste ja suuruus määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Ostaja on tarkastanut kiinteistön, sen alueen ja rajat sekä tutustunut alueen maasto-olosuhteisiin. Ostaja on verrannut näitä seikkoja kaupan kohteesta esitetyistä asiakirjoista saataviin tietoihin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen osalta. Ostaja vastaa rakennushankkeen suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä hankkeen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutorekisterin ote 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisterinote 4. Kaavakartat ja -määräykset Ostaja on tutustunut myös naapurikiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Kaavakartat ja -määräykset 7. Rakentamisvelvoite Ostaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, joka on vähintään 50 % kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta, kahden vuoden kuluessa kaupantekohetkestä siihen valmiusasteeseen, että rakennustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Myyjä voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. 8. Johtojen ym. sijoittaminen Ostaja sitoutuu suunnitelmissa ja rakentamisessa noudattamaan kaupungin vahvistamia rakentamisohjeita. Kiinteistönomistaja sallii kunnan osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistönomistajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 2
3 4 9. Vallintarajoitus Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta edelleen kiinteistöä rakentamattomana, ellei myyjä anna tähän kirjallista suostumustaan. 10. Mahdolliset lisäehdot Ostaja sitoutuu ottamaan kohdassa 8 mainitun sopimusehdon kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Mikäli kiinteistö luovutetaan rakentamattomana, kohdan 7 ehto on myös otettava luovutuskirjaan. Kaupanvahvistajan todistus Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että Raision kaupungin puolesta tekninen johtaja Antti Korte ja hallintopäällikkö Anne Rantala myyjänä sekä ja ostajana, ovat allekirjoittaneet tämän kauppakirjan, ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä kauppaa vahvistettaessa. Olen tarkistanut allekirjoittaneiden henkilöllisyyden ja todennut, että kauppakirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla. Paikka ja aika edellä mainitut. 11. Sopimussakko Mikäli ostaja laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden, hän on velvollinen suorittamaan myyjälle sopimussakkona 20 % kauppahinnasta määräajan umpeen kuluttua ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta, kunnes velvoite on täytetty. Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistön sopimuksen vastaisesti rakentamattomana edelleen, hän on velvollinen suorittamaan myyjälle sopimussakkona kauppahinnan määrän kertasuorituksena. Myyjä voi vapauttaa ostajan joko kokonaan tai osittain tässä tarkoitettujen sopimussakkojen suorittamisesta. Pertti Verho maanmittausteknikko 6809/2 Mikäli ostaja muutoin rikkoo tätä sopimusta, hän on velvollinen korvaamaan myyjälle tästä aiheutuvan vahingon. 12. Irtaimisto Tämän kiinteistönkaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. ALLEKIRJOITUKSET Tätä kauppakirjaa on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle. Raisiossa, kuun. päivänä 20 RAISION KAUPUNKI Tekninen lautakunta Antti Korte Anne Rantala tekninen johtaja hallintopäällikkö Tämän kaupan hyväksy ja sitoudu sen ehdot tarkoin täyttämään. Paikka ja aika edellä mainitut.
MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raision kaupunki Y-tunnus 0204428-5 Nallinkatu 2 21200 Raisio Vuokralainen: H-tunnus H-tunnus 1.2 Vuokra-alue Sopimuksen tarkoittamana vuokra-alueena on Raision kaupungin omistama tontti, jonka pinta-ala on m 2. Tontin osoite on. 2 VUOKRASUHTEEN KESTO 2.1 Vuokra-aika Vuokra-aika alkaa ja päättyy. 2.2 Uudelleenvuokraus 3 MAKSUT Vuokralaisella on etuoikeus kohdassa 2.1 mainitun vuokrakauden päättyessä saada alue välittömästi uudelleen vuokralle samaan käyttötarkoitukseen edellyttäen, että a) vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa; b) alue on muutoinkin tarkoitus vuokrata vastaavaan käyttötarkoitukseen; ja c) vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti vuokranantajalle yhtä vuotta ennen vuokrakauden päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle, milloin tämä sitä pyytää, hyvissä ajoin ennen yllä mainitun vuokralaiselle asetetun määräajan päättymistä, tullaanko alue vuokraamaan vastaavaan käyttötarkoitukseen. Uudelleenvuokrauksen yhteydessä vuokranantajalla on oikeus päättää uudesta vuokrasta. 3.1 Vuokra Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa (perusvuokra), joka on ( ). Vuotuinen vuokra maksetaan joko yhtenä eränä kesäkuun loppuun mennessä tai jaettuna kahteen yhtä suureen erään, jolloin ensimmäinen erä on maksettava viimeistään maaliskuun 31. päivänä ja toinen erä viimeistään syyskuun 30. päivänä vuokranantajan osoittamalle tilille. 3.2 Indeksiehto Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuotuinen vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951=100) siten, että perusvuokrana on edellä kohdassa 3.1 mainittu vuotuinen vuokra ja perusindeksinä vuokrasopimuksen solmimista edeltävän vuoden keski-indeksi. Vertailuindeksinä käytetään vuokravuotta edeltävän vuoden keski-indeksiä. Kunkin vuokravuoden vuokra lasketaan muuttamalla perusvuokraa samassa suhteessa kuin vertailuindeksi on muuttunut perusindeksiin nähden. 3.3 Lisärakentamisen ja -rakennusoikeuden vaikutus vuokraan Vuokraa korotetaan kaavamuutoksella tai muulla viranomaispäätöksellä myönnettyä lisärakennusoikeutta vastaavassa suhteessa. 3.4 Muut maksut Vuokranantaja pidättää itselleen oikeuden saada vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitetun liittymismaksun, jonka peruste ja suuruus määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. 3.5 Maksamattomat vuokrat 4 VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin 3 vuodelta. 4.1 Käyttötarkoitus Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 3 luvun tarkoittamalla tavalla asumiseen, siten kuin käyttötarkoituksesta on kaavassa määrätty. 4.2 Rakentamisvelvoite Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on kaikki rakennushankkeen toteuttamiseen tarvittavat viranomaisluvat ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa vuokranantajalle tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, joka on vähintään 50 % kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta, kahden vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. Tekninen lautakunta voi myöntäessään jatkoaikaa rakentamiselle myös määrätä vuokran kolminkertaisena, kunnes rakentamisvelvoite on täytetty. 2
Vuokralaisen tulee suorittaa rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät maaperätutkimukset. Vuokralainen vastaa rakennuksen perustamistavasta. Rakentamisessa on noudatettava kaupungin alueelle määräämiä rakentamisohjeita. 4.3 Kunnossapito ym. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia ei saa osaksikaan purkaa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. 4.4 Maaperän saastuminen Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöiden tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Oleellisiin perusparannustöihin tulee saada vuokranantajan kirjallinen suostumus. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan saastu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 75 :n tarkoittamalla tavalla saastunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin sanotussa laissa säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta. 4.5 Alivuokraus Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokra-aluetta tai osaa siitä kolmannelle, ellei vuokranantaja anna tähän kirjallista suostumustaan. 4.6 Katselmukset Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. 4.7 Johtojen ym. sijoittaminen Vuokralainen sallii kunnan osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. 3 4.8 Luovutusvelvollisuus 5 LUNASTAMINEN 5.1 Vuokranantajan lunastusvelvollisuus 5.2 Vuokranantajan lunastusoikeus 5.3 Lunastushinta ja sen suorittaminen Jos kunta ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alueesta katualueeksi tai yleisten rakennusten rakennusmaaksi tai muuksi yleiseksi alueeksi, vuokralainen on velvollinen luovuttamaan alueen. Alueen luovuttamisesta vuokralaiselle aiheutuva haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävällä sopimuksella. Edellä tämän sopimuksen kohdassa 2.1 tarkoitetun alkuperäisen vuokrakauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistaman vuokra-alueella sijaitsevan, edellä kohdassa 4.2 tarkoitetun rakennuksen ja muut vuokranantajan kirjallisella suostumuksella alueelle rakennetut rakennukset. Lunastusvelvollisuus koskee myös sellaisia alueella sijaitsevia vuokralaisen omistamia pysyvään käyttöön tarkoitettuja laitteita ja laitoksia, joiden voidaan katsoa palvelevan rakennuksen tulevaa käyttöä. Lunastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske 1) alueella sijaitsevia muita kuin edellä mainittuja rakennuksia; 2) keskeneräisiä rakennuksia, laitteita ja laitoksia; 3) ilmeisiä ylellisyyslaitteita; eikä 4) puita ja pensaita. Vuokranantajalla on oikeus lunastaa myös kohdan 5.1 tarkoittaman lunastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävää vuokra-alueella olevaa vuokralaisen omaisuutta, jonka voidaan katsoa palvelevan kiinteistön tulevaa käyttöä. Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden teknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Jollei teknistä arvoa sovita, se määritellään Maanmittauslaitoksen antaman arviolausunnon mukaan. Jos maanvuokraoikeus rakennuksineen on kiinnitetty ja tähän on perustettu panttioikeus, vuokranantaja suorittaa, mikäli asia on riidaton, panttioikeudenhaltijalle, hänen sitä vaatiessa hyvissä ajoin ennen vuokra-ajan päättymistä, lunastushinnasta panttioikeuden rauetessa hänen saatavansa asianmukaisella etuoikeudella, enintään panttikirjan osoittamaan määrään, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokralaiselle. 4 Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.
5 6 5.4 Uudelleenvuokrauksen vaikutus vuokranantajan lunastusvelvollisuuteen 5.5 Lunastamatta jäävä omaisuus 5.6 Vuokralaisen osto-oikeus 6 MUUT SOPIMUSEHDOT 6.1 Vahinkotapahtuma Mikäli asianosaiset sopivat kohdassa 2.1 tarkoitetun vuokra-ajan pidentämisestä tai vuokra-alue annetaan vuokrakauden päättyessä välittömästi uudelleen vuokralle entiselle vuokralaiselle, vuokranantajan kohdassa 5.1 tarkoitettu lunastusvelvollisuus siirtyy uuden vuokrakauden loppuun. Jos vuokranantaja on viimeistään 6 kuukautta ennen alkuperäisen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokralaiselle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen vähintään 25 vuodeksi entisin ehdoin, tai tekemään uuden vuokrasopimuksen alkamaan edellisen sopimuskauden päättymisestä lukien oleellisesti entisin ehdoin tai sellaisesta vuokramaksusta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole vuokranantajan asettamassa määräajassa hyväksynyt tarjousta, vuokranantaja ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Vuokralainen on velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois sellaiset omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sekä muun omaisuutensa, jota vuokranantaja ei lunasta. Vuokralainen on velvollinen siistimään alueen. Mikäli tässä tarkoitettua vuokralaisen omaisuutta ei ole poistettu alueelta 6 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä, vuokranantajalla on oikeus myydä ne vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla sekä siistiä alue myynnistä saaduilla varoilla. Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus arviolta kattaa lähinnä vain julkisen huutokaupan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, vuokranantajalla on oikeus menetellä omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuokralainen on oikeutettu ostamaan tontin omakseen kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien hinnalla, joka on sama kuin vuokrausajankohdan myyntihinta. Edellytyksenä on, että vuokrasopimuksessa mainitut ehdot on täytetty. Kaupan yhteydessä ei rakentamisaikaa kuitenkaan lisätä. Edellä mainitun kolmen vuoden määräajan jälkeen vuokralainen on oikeutettu ostamaan tontin omakseen hinnalla, jonka vuokranantaja määrittelee. Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omistama rakennus tuhoutuu vahinkotapahtumassa joko kokonaan tai osittain, vuokralaisen on rakennettava tuhoutuneen tilalle entistä vastaava rakennus. Rakennustyö on aloitettava 1 vuodessa ja loppuunsaatettava 3 vuodessa vahinkotapahtumasta lukien. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja määräaikoja. 6.2 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito 6.3 Vuokraoikeuden siirto Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanpidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu. Vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Se, jolle vuokraoikeus on siirretty, on velvollinen ilmoittamaan siirrosta vuokranantajalle 3 kuukauden kuluessa siitä, kun siirto on tapahtunut. Ilmoituksen oheen on liitettävä jäljennökset siirtoasiakirjoista. Siirronsaaja on velvollinen kirjauttamaan oikeutensa siten kuin maakaaressa (540/95) on säädetty. Mikäli vuokramies ilman kaupungin hyväksymistä siirtää vuokraoikeuden toiselle ennen kuin rakennukset on rakennettu tämän sopimuksen 4.2 kohdan 1 momentissa mainittuun kuntoon, on hän velvollinen maksamaan sopimussakkona kaupungille vuosivuokran kaksikymmenkertaisen määrän. 6.4 Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4 :n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien. 6.5 Sopimuksen purkaminen Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus maanvuokralaissa (258/66) mainituilla perusteilla. Vuokranantajalla on myös oikeus purkaa sopimus, jos vuokralainen laiminlyö edellä kohdissa 4.2 tai 6.1 tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden. Sopimuksen purkaminen on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt. Vuokralaisen omaisuuden ja alueen siistimisen suhteen menetellään tällöin kuten edellä kohdassa 5.5 on määrätty. 6.6 Vakuus Vuokranantaja hakee vuokralaisen asiamiehenä tämän sopimuksen mukaisen vuokraoikeuden kirjaamisen Maanmittauslaitokselta. Vuokralainen maksaa Maanmittauslaitoksen päätöksestä menevät kustannukset sekä palkkiona 248 (200 + kulloinkin voimassaoleva alv.). Samalla vuokranantajalla on oikeus hakea vuokraajan kustannuksella vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella oleviin rakennuksiin kolmen vuoden vuokraa vastaava kiinnitys (panttioikeus) niin, että kaupungin panttioikeus on ensimmäisellä sijalla etuoikeudessa. Maanmittauslaitos saa toimittaa panttikirjan kaupungille. Panttaus on tapahtunut, kun kaupunki saa panttikirjan.
7 6.7 Mahdolliset lisäehdot 6.8 Erimielisyyksien selvittäminen 6.9 Sopimuksen voimaantulo Vuokranantajan suostumuksella voi vakuuden hakijana olla pankki- tai muu rahalaitos. Vuokranmaksun vakuudeksi vuokranantaja hyväksyy myös kolmen vuoden vuokran suuruisen talletustodistuksen, jossa on todistuksen antajan kuittaamattomuustodistus. - Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa. Tämä sopimus tulee voimaan vuokralaisen osalta heti ja kunnan osalta sitten, kun teknisen johtajan sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. ALLEKIRJOITTAMINEN Raisiossa, kuun. päivänä 20 RAISION KAUPUNKI Tekninen lautakunta Antti Korte Anne Rantala tekninen johtaja hallintopäällikkö Tähän tyydy ja sitoudu täyttämään vuokrasopimuksessa mainitut ehdot. Paikka ja aika edellä mainitut.