Siirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 12 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö Toimii neljän maakunnan alueella: Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla Toimipaikat Kouvola, Kotka, Loviisa - Verkonrakennuksen toimipisteet Kouvola, Kotka, Loviisa, Luumäki, Orimattila Henkilöstöä vuonna 2014 keskimäärin 163
Yhtiömme omistavat Kotka 27,00 % Kouvola 15,08 % Loviisa 14,17 % Orimattila 13,01 % Hamina 10,13 % Lapinjärvi 7,10 % Hollola 3,81 % Myrskylä 2,43 % Luumäki 2,29 % Virolahti 2,18 % Askola 1,64 % Pukkila 1,16 %
Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö -konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta) Kymenlaakson Sähkö Oy - taloushallinto energialiiketoiminta Orimattilan Lämpö Oy (45 %) 100 % Kymenlaakson Sähköverkko Oy - verkkoliiketoiminta Kymppivoima-yhtiöt Kymppivoima Oy (30,3 %) Kymppivoima Hankinta Oy (25 %) Kymppivoima Hydro Oy (20,1%) 100 % Kaakon Alueverkko Oy (50 %) Kyvera Oy - verkonrakennusliiketoiminta
Jakeluverkkoalue ja toimipisteet
Jakeluverkosto 2014 Sähköasemat 31 kpl Päämuuntajat 39 kpl Jakelumuuntamot 4 780 kpl Suurjännitejohdot (110kV) 236 km Keskijännitejohdot (10 20 kv) 4 897 km - kaapelointiaste 13,5 % Pienjännitejohdot (400 V) 7 993 km - kaapelointiaste 22,7 % Verkon pituus 13 126 km - verkon pituus/asiakas 127 m
Toimitusvarmuuden parantaminen 1.9.2013 voimaantulleessa sähkömarkkinalaissa asetettiin vähimmäisvaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle. Myrsky tai lumikuorma ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Vaatimukset on täytettävä portaittain siirtymäaikana. 50 % asiakkaista on oltava vaatimusten piirissä vuoden 2019 loppuun mennessä, 75 % vuoden 2023 loppuun mennessä ja 100 % vuoden 2028 loppuun mennessä. Tarkkaan rajatuin edellytyksin virasto voi verkonhaltijan hakemuksesta myöntää lisäaikaa enintään vuoden 2036 loppuun saakka. Energiavirasto valvoo vaatimusten toteutumista sille kahden vuoden välein toimitettavien kehittämissuunnitelmien pohjalta. 15
Carunan siirtohintojen korotukset 1.3.2016 Energiavirasto tutkii lakisääteisen toimivaltansa puitteissa Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n hinnankorotuksia. Täyttääkö hinnankorotusten ilmoittaminen sähkömarkkinalain vaatimukset? Ovatko hinnankorotukset kohdistuneet sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti yhtiöiden asiakkaisiin? Muutoin hinnankorotusten suuruus, ajoitus ja tiedottamistapa eivät ole laillisuuskysymyksiä, joihin Energiavirasto voisi nykyisen lakisääteisen toimivaltansa puitteissa puuttua. Ottaen huomioon asiasta nousseen julkisen keskustelun ja liiketoiminnan monopoliluonteen, voidaan kuitenkin todeta tämän tapaisten hinnankorotusten edustavan epätoivottavaa tyyliä sähköverkkotoimialalla. 21
Energiaviraston 1. esitys lainsäädännön kehittämiseksi Sähkön siirtohinnan kertakorotuksen keskimääräiselle suuruudelle olisi määritettävä kohtuulliseksi katsottava enimmäisprosentti. Lisäksi olisi määritettävä vähimmäisaika korotusten toistumisvälille. Lisäksi voisi olla tarve tarkastella myös toimitusvarmuuden parantamiseksi vaadittavien investointien täytäntöönpanon jatkoajan myöntämisen kriteereitä. Toisaalta tämän seurauksena voisi olla tarve tarkastella voisikokohtuullinen tuottoaste esimerkiksi olla erityyppisille verkonhaltijaryhmille erisuuruinen. Muutoksen tavoitteena on rajoittaa yksittäisen siirtohinnan korotuksen prosentuaalinen suuruus ja vähimmäistoistumisväli kohtuulliseksi katsottavalle tasolle. 1. esitys tukee nykyistä valvontaa vakauttaen hinnoittelua. 22
Energiaviraston 2. esitys lainsäädännön kehittämiseksi Verkonhaltijan omistajalleen tulouttamille voitonjakoluonteisille erille (osingot, konserniavustukset ym.) olisi määritettävä enimmäistaso. Lisäksi voisi olla tarve tarkastella voisiko kohtuullinen tuottoaste esimerkiksi olla erityyppisille verkonhaltijaryhmille erisuuruinen. Muutoksen tavoitteena on ohjata asiakkailta kerättäviä siirtomaksuja riittävästi investointeihin ja muuhun verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on myös rajoittaa tarpeettomia hinnankorotuksia niiden verkonhaltijoiden osalta, joiden ei tarvitse investoida merkittävässä määrin toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tavoitteena on lisäksi verkonhaltijan omistajalleen tulouttaman voiton rajoittaminen kohtuulliseksi katsottavalle tasolle. 2. esitys tukee nykyistä valvontaa ohjaamalla varoja investointeihin ja kohtuullistamalla voitonjakoa. 23
Valvontamalli JHA = yksikköhinnat * komponenttimäärä JHA* keski-ikä = NKA EV määrittää/ valvoo NKA* WACC% = kohtuullinen tuotto tarkoitettu omistajalle ja lainojen korkoihin toimintakulut OPEX + FG + häviöt + tasapoisto = sallittu liikevaihto
WACC 2005 2016 WACC % 6 5 4 3 2 1 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1. kausi 2. kausi 3. kausi 4. kausi 24.3.2016
Hintamuutokset 2005 = 1 2 1,5 1 Hintamuutokset 2005 2015 (nimelliset hinnat) 1 1,06 1,06 1,21 1,35 1,31 1,44 1,56 1,60 1,60 1,40 1,29 0,5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1. kausi 2. kausi 3. kausi 24.3.2016
Siirtohinnat 22.2.2016 (snt/kwh) 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Verollinen hinta - K1 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Verollinen hinta - L1 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Verollinen hinta - K2 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Verollinen hinta - T2
Mistä sähkölasku muodostuu, esimerkkisähkölämmittäjä
Lopuksi Mitä sähkönsiirrolta halutaan halpaa hintaa vaiko korkeaa toimitusvarmuutta? Molempia ei voida saada samaan aikaan, sillä korkeampi sähkönsiirron laatu johtaa väistämättä myös korkeampiin siirtohintoihin erityisesti toimitusvarmuuden parantamisen aikana Hinnoittelun kohtuullisuuden ja korkean toimitusvarmuuden toteutuminen edellyttää: 1. harkittua, tavoitteellista, vakaata ja pitkäjänteistä lainsäädäntöä 2. riittävällä toimivallalla ja resursseilla varustettua viranomaista 3. monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden vastuullista omistajuutta Energiaviraston edellä kuvatut esitykset voisivat perinpohjaisen vaikutusarvioinnin tulosten mukaisesti viimeisteltynä tukea nykyisen lainsäädännön ja sen mukaisen valvonnan tavoitteiden toteutumista.