Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus JaloJäte-päätösseminaari 2.12.2010
Sisältö Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Tulokset Etelä-Savosta ja Satakunnasta Etelä-Savo mallien käsittelylaitosten Raaka-aineet Sijainti Kuljetusmatkat ja kustannukset
Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaalin arviointi Mitkä jäte- ja sivuvirtabiomassatyypit? Maataloudesta karjanlanta, sadonkorjuujäte, nurmibiomassa, maatiloilla syntyvä eläinperäinen jäte ja suojavyöhykebiomassa Elintarvikejalostuksen jäte Biojäte kaupasta, ravitsemuspalveluista ja kotitalouksista Jätevesiliete Vesistöjen kasvi- ja kalabiomassat Minkälaiset potentiaalit? 1) Nykyisin muodostuvat jäte- ja sivuvirtabiomassat sekä 2) Uudet biomassat: tulevaisuudessa muodostuvat: lisää suojavyöhykkeitä, korjattuja vesistömassoja ja keräiltyjä haja-asutuksen jätevesilietteitä nykyisin korjaamattomat massat: hyödyntämiskiellossa olevat kesannot
SATAKUNTA ETELÄ-SAVO «Km 0 20 Km 0 20 MMM:n tietopalvelukeskus TIKE 2007 Maanmittauslaitos lupa nro MML/VIR/MYY/328/08, MTT/EL Elintarvikejalostajat Työntekijöitä 10-49 50-249 250-999 Karjanlanta t /v K-A 0-69 70-229 230-654 Asutuskeskukset Väkiluku " 5 000-19 999 " 20 000-49 999 " 50 000-79 999 Rautatie Maantiet Vesistöt
Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Etelä-Savossa ja Satakunnassa Etelä-Savo 11 000; 1 % 10 000; 1 % 16 000; 2 % 20 000; 2 % 4 800; 1 % 190; 0 % 3 300; 0 % Satakunta 3 600; 0 % 6 500; 0 % 64 000; 5 % 17 000; 1 % 120 000; 9 % 160; 0 % 4 100; 1 % 81 000; 11 % 43 000; 5 % 57 000; 7 % 39 000; 3 % 36 000; 3 % 1 200; 0 % 21 000; 2 % 88 000; 6 % 120 000; 9 % 260 000; 19 % Kesantobiomassa LISÄKesantobiomassa Sadonkorjuujäte Karjanlanta Maatilojen eläinperäinen jäte Elintarvikejalostuksen jäte Biojäte Jätevesiliete LISÄJätevesiliete Suojavyöhykebiomassa LISÄSuojavyöhykebiomassa Vesistöbiomassa LISÄVesistöbiomassa 590 000; 43 % 1 400 000 t/v (340 000 t/v ka) 550 000; 69 % 800 000 t/v ( 140 000 t/v ka)
Yhteenveto Etelä-Savo -malleista ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Tavoite Uusiutuvaan Hiilivarasto Kierrätys Aluetalous Raaka-aineet Nettoenergia Kaikki Maatalous ja vesistö Imago ja laatu Sijainti Kaupungit Taajamat Maatilat Kaupungit Teknologiat Tuotteet Markkinat Toimijat Strategiset optiot Investoinnit
Yhteenveto Etelä-Savo -malleista ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Raakaaineet Kaikki massatyypit, joista saadaan nettoenergiaa 71 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Kaikki massatyypit 100 % alueen massoista Vain maatalouden lanta ja kasviperäiset massat sekä vesistömassat 93 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Ei jätevesilietettä ja epäpuhdasta biojätettä 69 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Sijainti Suurimmat kaukolämpöverkot 4 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla 100 000-170 000 t/v Kaikki kaukolämpöverkot 6 + 18 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla 76 000 t/v ja 19 000 t/v Raaka-ainetihentymät ja suurimmat lämmönkäyttäjät (maatilat, kasvihuoneet) 75 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla 5 500 t/v Suurimmat kaukolämpöverkot 4 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla 100 000-170 000 t/v
Ydinviestit Maatalouden jäte- ja sivuvirtabiomassat muodostavat 80-90 % elintarvikeketjun raaka-ainebiomassoista alueesta riippuen. Lähivuosina saataville tulevat uudet biomassat kasvattavat kokonaisbiomassapotentiaalia kymmenesosalla. Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassojen tyyppeihin ja määriin Suomen eri alueilla näyttävät vaikuttavan keskeisimmin kotieläintuotannon rakenne sekä elintarvikejalostuksen määrä ja laatu. Elintarvikeketjun massat sijaitsevat hajallaan. Kuljetusmatkoja voidaan vähentää hakemalla käsittelylaitoksilla optimaaliset sijainnit massoihin nähden ja optimoimalla niiden keräilyalueet. Kuljetuskustannuksiltaan keräilykuljetuksina kuljetettavat massat ovat merkittävästi kalliimpia kuin kertakuljetuksina noudettavat. Kuljetuskustannuksiin vaikuttaa keskeisesti lastausaika. Maatalouden hajallaan sijaitsevien massojen kuljetuskustannuksia alentaa niiden keräiltäviin massoihin nähden edullisempi lastaus.