1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt armollisen julistuksen mukaan 24 päivältä toukokuuta 1886 saamansa kertomuksen Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906. Kertomusta tarkastaessaan on Valiokunta havainnut, että siinä esiintyvät, vuotta 1906 koskevat numerotiedot ovat yhtäpitävät postisäästöpankin tilikirjoissa olevien kanssa. Saamistaan virallisista asiakirjoista Valiokunta on huomannut, että puheenalaisen vuoden tilit on säädetyssä järjestyksessä tarkastettu ja ettei niissä ole ollut aihetta muistutukseen. Tarkastettavana oleva kertomus käsittää Suomen postisäästöpankin kahdennenkymmenennen toimintavuoden. Se on omansa kääntämään huomion niihin toiveisiin, joita postisäästöpankkia perustettaessa siihen kiinitettiin. Ne eivät ole kaikki toteutuneet, mutta vähäarvoiseksi ei postisäästöpankin toiminta ja vaikutus silti ole arvosteltava. Suomen postisäästöpankkiin oli 1906 vuoden loppuun kerääntynyt 57,555 kansalaisen säästöjä yhteensä 6,290,014 markkaa, josta jokaisen säästäjän osalle siis tuli keskimäärin 109 markkaa 29 penniä. *) Mainituista tallettajista oli *) Säästöpankkitallettajain keskimääräinen saatava 1906 vuoden lopussa oli 735 markkaa 98 pennia. Valtiovarainvaliokunnan mietintö S:o 3.
2 1908. V. M. 14,6O7:llä 1 5 markkaa, 7,997:llä 5 10 markkaa, 8,433:11a 10 20 markkaa, 8,614:llä 20 50 markkaa ja 4,889:llä 50 100 markkaa tilillään. Edelleen on huomattava, että laitos palvelee tallettajia, joista monet panevat ja ottavat rahoja eri paikkakunnilla. Tarkempia tietoja ei tosin ole tästä kerätty, mutta Valiokunta on havainnut sellaisenkin tapauksen, että 1906 vuoden aikana samaa säästökirjaa on käytetty Tampereella, Porissa, Kristiinankaupungissa, Jyväskylässä, Vaasassa, Tammisaaressa, Terijoella ja Raahessa. Näin ollen ei voi kieltää, että postisäästöpankki suorittaa erikoista, hyvinkin hyödyllistä tehtävätä. Mitä erityisesti tulee vuoteen 1906, niin on sen kuluessa postisäästöpankin varsinaisten konttorien luku lisääntynyt 27 ja oli niitä siten vuoden päättyessä 755, mutta säästöönpanoja saattoi sitä paitsi tehdä 140 asiamiehen luona, siis yhteensä 895 eri paikassa. Säästöönpanojen luku oli 61,252 (58,724) *) ja pantujen varain määrä 3,181,526 (2,368,422) markkaa; ottojen luku taas oli 21,505 (26,590) ja otettujen varain määrä 2,306,558 markkaa 63 penniä (2,728,169: 97). Säästöönpanot olivat siis 874,967 markkaa 37 penniä suuremmat kuin otot. Tallettajain luku lisääntyi vuoden kuluessa 4,100 ja heidän saatavansa 1,085,413 markkaa 85 penniä, kun sitävastoin vuonna 1905 tallettajain luku väheni 3,007 ja säätäväin määrä aleni 153,866 markkaa 97 penniä. Niinkuin 1907 vuoden valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunta postisäästöpankkia koskevassa mietinnössään saatujen ennakkotietojen nojalla jo huomautti, aiheutunee vuonna 1906 tapahtunut talletusten suuri nousu osaltaan siitä, että edellisenä vuotena sattuneen valtiollisen suurlakon synnyttämä epävarmuuden tunne oli ohitse. Mikäli Valiokunnalla tarkastustyönsä sivussa on ollut tilaisuus *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.
Postisäästöpankki. 3 nähdä postisäästöpankin liikettä kuvaavia numeroita vuodelta 1907, tulevat ne edelleen osottamaan huomattavaa talletusten nousua. Postisäästöpankin tilinpäätöksestä vuodelta 1906 näkyy, että pankin taloudellinen asema osotti vastattavaa 6,374,668 markkaa 34 penniä ja vastaavata 6,348,568 markkaa 70 penniä. Erotus tekee siis 26,099 markkaa 64 penniä. Tämän summan muodostaa tappio pankin liikkeestä vuosilta 1904 06, mikä tekee: vuodelta 1904 Smk. 8,581: 46, vuodelta 1905 Smk. 4,955: 57 ja vuodelta 1906 Smk. 12,562: 61. Kaksikymmenvuotisen olemassa-olonsa aikana on postisäästöpankki tuottanut tappiota keskimäärin 7,600 markkaa vuodessa. 1907 vuoden tappio tekee noin 5,500 markkaa ja kulumassa olevana vuonna tappio nähtävästi tulee edelleen vähenemään. Tähän vaikuttaa toiselta puolen säästöönpanojen nouseminen ja toiselta yksityispankkeihin sijoitetuista rahoista tuleva korkeampi korko. Huolimatta siitä, että yksityispankkien talletuskorko nykyään on 5 V2 jopa 5 8 /4 prosenttia, on Valiokunta sitä mieltä, ettei postisäästöpankin kaltaisella laitoksella ole syytä pyrkiä talletuskorkoansa sen takia korottamaan, etenkin kun yksityispankkienkaan nykyinen korkea talletuskorko syihinsä nähden ei voine olla pysyvää laatua. Mitä postisäästöpankin varojen sijoitukseen tulee, joka tapahtuu Suomen Valtiokonttorin kautta, oli varoja obligatsioneissa 5,198,785 markkaa 58 penniä ja yksityispankkeihin talletettuna 860,000 markkaa. Valiokunnan mielestä olisi Hallituksella syytä ottaa harkitaksensa, missä määrässä ja millä ehdoilla; yksityispankkeihin voidaan sijoittaa postisäästöpankin varoja. Mahdollisesti saatetaan sitä varovaisesti jälleen tehdä jonkun verran enemmän kuin nykyään, mikä osaltaan lähentäisi sitä aikaa, jolloin postisäästöpankki lopullisesti on itsensä kannattama laitos.
4 1908. V. M. Tammikuun 1 päivänä 1906 astui voimaan Suonien postisäästöpankin hallitukselle uusi vuosirahasääntö, päättyvä 47,500 markkaan, jota ei ole pidettävä kohtuuttomana. Mitä postisäästöpankin tilinpäätöksen muotoon tulee, niin on se meillä valtion tililaitoksessa ennen vallinneen n. s. kameraalisen kirjanpidon mukainen, joten tilinpäätöksessä ei ole toisistaan erotettu pääomalaskua eli varain ja velkain osotusta sekä voitto- ja tappiotiliä. Kun tämä kirjanpitotapa syystä voidaan katsoa vanhentuneeksi, olisi siitä myöskin postisäästöpankin luovuttava. Maan virallisen tilaston uudestaan järjestämistä varten asetettu komitea onkin luottolaitostilastoa koskevassa mietinnössään helmikuun 24 päivältä 1906 ehdottanut postisäästöpankkitilastossa käytäntöön otettavaksi taulukaavakkeita, joissa pankin tilailmoitus on erillään voitto- ja tappiotilistä, ja lausuu Valiokunta toivomuksenaan, että mainittu tilastokomitean ehdotus toteutettaisiin sekä että postisäästöpankin tilinpito sen mukaan järjestettäisiin. Julistuksen mukaan toukokuun 24 päivältä 1886 on kertomus postisäästöpankin tilasta ja hoidosta eduskunnalle annettava Senaatin Talousosaston huolenpidosta. Tämän kanssa ei tosin ole suoranaisesti ristiriidassa se käytäntö, että tämä kertomus laaditaan ja julkaistaan postisäästöpankkihallituksen nimessä. Mutta asianmukaisempaa olisi Valiokunnan mielestä, että kertomuksen, joka nykyäänkin esitellään Senaatin Talousosastossa, antaisi maan Hallitus. Sen tapauksen varalle, että Valtiovarainvaliokunnan edellä esittämät lausunnot saavuttavat Eduskunnan hyväksymisen, rohkenee Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa
Postisäästöpankki. 5 että Eduskunta päättäisi alamaisen kirjelmän ohessa lähettää tämän mietinnön Keisarilliselle Majesteetille, pyynnöllä, että se annettaisiin Senaatille. Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Nevanlinna, jäsenet v. Alfthan, Antila, Hakulinen, Heimonen, Kallio (osittain), Koskelin, A. Neovius, Paimen, Partanen (osittain), Rapola, Rissanen, Sivenius (osittain), Tainio (osittain), Wiitanen, Wirkkunen ja W. Wuolijoki sekä varajäsenet Arajärvi, V. Aromaa ja Bäck (kukin osittain), Kanervo, A. Suomalainen ja Wikman. Helsingissä maaliskuun 30 päivänä 1908. Helsingissä 1908, Kirjapainoyhtiö Valo.