1907. V. M. Esit. N:o 11.

Transkriptio

1 1907. V. M. Esit. N:o 11. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. Tämän armollisen esityksen on Eduskunta pöytäkirjan otteella viime toukokuun 31 p:ltä lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Valtiovarainvaliokuntaan, joka sittemmin on saanut tietoonsa, ettei Keisarillisessa Senaatissa tätä asiata valmisteltaessa ole äänestystä tapahtunut. Kuten esityksessäkin huomautetaan, on eduskuntamuutoksen toimeenpanemisen jälkeen vaikeata arvioida valtiopäiväin yleisiä kustannuksia, ennenkuin tässä suhteessa on kokemusta saavutettu. Vaikka näiden kustannusten arvioimiselle nyttemmin ainakin osaksi on tarjona varmempia perusteita, kuin mitä oli olemassa silloin kuin armollista esitystä valmisteltiin, on osa menoista sellaisia, ettei niiden suuruutta vieläkään voida tarkemmin arvioida. Tekemiensä laskujen perusteella on Valiokunta kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että armollisessa esityksessä valtiopäiväin yleisiin kus- Valtiovarainvaliolcunnan mietintö N:o 8.

2 V. M. Esit. N:o 11. tannuksiin laskettua 380,000 markan suuruista määrärahaa voidaan vähentää. Valiokunta puolestaan on katsonut 338,000 markan suuruisen rahamäärän tarkoitukseen riittäväksi. Laskelmaa tehdessään ei Valiokunnalta ole jäänyt huomioon ottamatta, että kuluvan vuoden määräraha valtiopäiväin yleisiä kustannuksia varten todennäköisesti tulee loppuun käytetyksi ellei se ehkä osoittaudu riittämättömäksikin, mutta tämä johtuu siitä, että erinäiset järjestämistoimenpiteet kuten kirjaston ja arkiston sekä valiokuntain käsikirjastojen täydentäminen ja varustaminen uusilla kirjakaapeilla, kirjoituskoneitten hankkiminen y. m. ovat tuottaneet melkoisia menoja, jotka kuitenkaan eivät joka vuosi uudistu. Eräs tuntuva meno on sitävastoin vielä edessä: kokemus on nimittäin ehtinyt osottaa tuiki tarpeelliseksi pääsemisen äänestystapaan, jolla helposti ja varmasti saataisiin edustajain äänet luetuiksi, mikä tarkoitus arvatenkin on parhaiten saavutettavissa sähköäänestystä käyttämällä. Valiokunta ei kuitenkaan ole ottanut mitään tästä aiheutuvaa arviosummaa ensi vuoden kustannuksien joukkoon,' koskei tarpeellisia kustannuslaskuja tätä nykyä ole tarjona ja koska tällaiseen tarkoitukseen, jos ollaan selvillä sopivimmasta keinosta sen saavuttamiseksi, tietenkin voidaan tarvittaessa saada vaaditut varat. Yleisten kustannusten ryhmään on luettu Eduskunnan puhemiehelle tuleva korvaus niistä menoista, joita hänellä valtiopäiväin aikana on, Eduskunnan ja sen valiokuntain kansliat pika- ja puhtaaksikirjoituksineen, painatus-, sitomis-, ilmoitus- y. m. kustannukset, Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain palkkiot Istuntokauden jälkeiseltä työ-ajalta sekä määräraha satunnaisia menoja varten. Näihin kustannuksiin on tähän saakka sisältynyt myöskin se vuosimääräraha, minkä Pikakirjoittajayhdistys sekä sen jakauduttua kahtia Suomen Pikakirjoittajayhdistys ja»föreningen Gabelsberger" ni-

3 1907. V. M. Esit. N:o minen yhdistys ovat saaneet valtiopäiväpikakirjoittajain kehittämistä varten. Kun mainitut yhdistykset vuosina 1906 ja 1907 ovat nauttineet 1,200 markkaa vuodessa kumpainenkin, on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa puheena olevan määrärahan varaamista myöskin vuodeksi 1908, minkä vuoksi vastaava 2,400 markan suuruinen erä on otettu edellä mainittuun laskelmaan. Edustajapalkkioita varten on varattava 280,000 markkaa ja edustajain matkakustannusten korvauksiin lienee 16,000 markan suuruinen rahamäärä riittävä. Mainitut kolme menoryhmää, joihin esityksessä on ehdotettu yhteensä 680,000 markkaa, tekisivät siten Valiokunnan laskelman mukaan 634,000 markkaa. Eduskunnan huoneistoja ynnä arkistoa ja kirjastoa varten on esityksessä laskettu vuodeksi 1908 tarvittavan yhteensä 50,000 markkaa. Eduskunnan väliaikaisesta huoneistosta vapaaehtoisen palokunnan talossa on suoritettava vuokraa 22,000 markkaa, minkä lisäksi armollisen esityksen mukaan on laskettu sähkövalaistuksesta menevän arviolta 3,000 markkaa. Koska on näyttänyt tarkoituksenmukaisimmalta asettaa tätä huoneistoa varten erityinen taloudenhoitaja, on tämän palkkaukseen laskettu tarvittavan 1,200 markkaa vuodessa, ja kun erinäisten vahtimestarien, lämmittäjän y. m. palveluskunnan palkkaukset sekä siivoomisesta, keittiön kaasusta y. m. johtuvat menot on luettu tähän ryhmään, tekisi Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö vuodeksi 1908 kaikkiaan 36,000 markkaa. Säätytalon hoito- ja kunnossapitomenojen, taloudenhoitajan palkkio 1,200 markkaa niihin luettuna, on ar-

4 V. M. Esit. N:o 11. vioitu vuonna 1908 nousevan 28,000 markkaan, huomioon ottaen, että säätytalon vuotuiseen menosääntöön kuuluviksi luettaisiin tästä lähtien jokavuotisten valtiopäiväin johdosta eräitä menoja, jotka, kuten esim. valtiopäiväin istuntokautena tarpeellisen palveluskunnanlisäyksen aiheuttamat menot, tähän saakka ovat korvatut yleisten kustannusten määrärahasta. Valtiosäätyjen kirjaston ja arkiston menot ovat tähän asti olleet verrattain vähäiset, ne kun vuosina keskimäärin ovat tehneet noin 2,300 markkaa vuotta kohti. Välttämättömäksi havaittu kirjasto-olojen uudesti-järjestely aiheuttaa vastaiseksi verrattain tuntuvan menonlisäyksen. Eduskunnan kirjasto ja arkisto on katsottu olevan asetettava varsinaisen ammattimiehen hoitoon, jonka palkkaus oli tehtävä riittäväksi, jotta hän olisi tilaisuudessa omistaa näille laitoksille sitä työtä ja huolenpitoa, minkä tarpeessa ne olivat. Samalla kun kirjastonhoitajan palkkio on korotettu 4,500 markaksi, on hänen velvollisuuksiaan virkatunteihin y. m. nähden lisätty, minkä ohessa hänen tehtäviinsä on määrätty kuuluvaksi yleisön tilaamain valtiopäivä] ulkaisuj en jakaminen joko suorastaan tai postin välityksellä. Apuna olisi kirjastonhoitajalla kirjastonapulainen 1,500 markan ja vahtimestari 720 markan vuosipalkalla. Edellä on jo huomautettu, että valiokuntain käsikirjastoja varten on hankittu kaappeja ja että sanottuja kirjastoja on täydennetty. Kun Eduskunnan kirjasto monessa suhteessa kaipaa täydennystä, jotta siitä voisi olla tarkoitettua hyötyä valtiopäivätöille, olisi Valiokunnan mielestä uusien kirjojen ostoon ja sidottamiseen ynnä muihin kirjaston menoihin vuodeksi 1908 varattava runsaampi rahamäärä kuin mitä tähän tarkoitukseen viime vuosina on käytetty. Valiokunta puolestaan on katsonut ensi vuodeksi 5,280 markan määrärahan tähän tarvittavan, minkä johdosta kirjaston ja arkiston menosääntö palkkauksineen nousisi kaikkiaan 12,000 markan määrään.

5 1907. V. M. Esit. n:o Valiokunnan ehdotuksen mukaan olisivat siis Eduskunnan huoneistojen sekä kirjaston ja arkiston menosäännöt vuodeksi 1908 arvioitavat yhteensä 76,000 markaksi, mikä summa on armollisessa esityksessä ehdotettua vastaavaa menoerää 26,000 markkaa suurempi. Ottamalla huomioon sen 30,000 markan suuruisen määrärahan, mikä Eduskunnan tämän lokakuun 4 prnä tekemän päätöksen mukaan on annettava sen valtuuskunnan käytettäväksi, joka on asetettu valmistelemaan kysymystä tarkoituksenmukaisen huoneiston hankkimisesta Eduskunnalle, olisivat nyt puheenalaiset menot seuraavat: Valtiopäiväin yleiset kustannukset ,000 mk. Edustajain palkkiot ja matkakulut ,000 Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö 36,000 Säätytalon menosääntö 28,000 Eduskunnan kirjasto ja arkisto , ,000 Määräraha Eduskuntatalon asiaa valmistelevan valtuuskunnan käytettäväksi.. 30,000 Yhteensä 740,000 mk. Ylläolevaan viitatenl saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa: että Eduskunta päättäisi Valtiopäiväjärjestyksen 79 :ssä mainittujen yleisten menojen suorittamiseksi 1908 vuoden valtiopäivistä, Eduskunnan huoneistojen vuokraan, hoitoon ja ylläpitoon ynnä arkiston ja kirjaston hoitoon ja täy-

6 1903. V. M. Esit. n:o 11. dentämiseen sekä sen valtuuskunnan käyttövaroiksi, joka valmistelee kysymystä tarkoituksenmukaisen huoneiston hankkimisesta Eduskuntaa varten, vuodeksi 1908 osottaa kaikkiaan 740,000 markan suuruisen arviomäärärahan. Piirustusten ja kustannusarvion valmistuttamiseksi säätytalon lisä- ja muutosrakennusta varten antoivat Valtiosäädyt vuosien valtiopäivillä Pankkivaltuusmiesten tilintekovelvollisuudella käytettäväksi 25,000 markkaa. Tästä määrärahasta on Valiokunnalle näytettyjen tililaskujen mukaan toistaiseksi käytetty ainoastaan 4,490 markkaa 79 penniä. Kun kuitenkin ilmoituksen mukaan osa menoja, etupäässä professori G. Nyströmille tuleva palkkio piirustusten laatimisesta, vielä on suorittamatta, ei Valiokunta, edellyttäen että täydellinen tili aikanaan annetaan 1908 vuoden valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnalle, ole katsonut asiakseen antaa tässä suhteessa erikoista lausuntoa. Kun säätytalo ei tarjonnut uudelle eduskunnalle riittävää kokoussalia, päätti Hallitus siksi vuokrata vapaaehtoisen palokunnan talon, joka kuitenkin sitä ennen oli mitä perinpohjaisimman korjauksen ja uudistuksen tarpeessa soveltuakseen tähän tarkoitukseen. Useita töitä oli tehtävä, joitten kustannus ilmeisesti oli talonomistajan tiliin kuuluva, toiset taasen aiheutuivat Eduskunnan tarpeista, ollen siis valtion maksettavat. Lopullista sopimusta tästä jaosta ei vielä ole tehty, mutta noin 197,000 markan korjaussummasta tulee arviolta 41,000 markkaa vapaaehtoisen palokunnan suoritettavaksi, koska vastaavat parannukset ovat olleet Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o S.

7 1907. V. M. Esit. n:o II. 7 välttämättömät tai korottavat talon arvoa. Jälellä olevasta summasta tulee suurempi osa suoritettavaksi valtiorahastosta, joten ainoastaan vähempi osa, arviolta 43,000 markkaa, siirtyisi suostuntavarojen tiliin. Valiokunta, jolle on annettu tilaisuus tutkia sekä korjauksista että kaluston hankkimisesta aiheutuneitten menojen tilit, on kyllä huomannut, että kustannukset ovat nousseet suureen määrään, mutta koska nämä menot ovat olleet välttämättömät ja kalleus osaksi saapi selityksensä siitä kiireestä, millä työ on ollut suoritettava, ei Valiokunta ole havainnut olevan syytä mihinkään muistutukseen. Antaessaan mietintönsä valtion varoista ja tarpeista on Valiokunta ottava huomioon, miten valtion suoritettava osuus puheenaolevasta menosta jakautuu eri rahastojen kesken. Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paimen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, Lagerlöf, A. Neovius, Partanen, Rissanen, Tainio, Tanner, Tokoi, Wiitanen, W. Wuolijoki (osittain) ja Y. K. Yrjö-Koskinen (osittain) sekä varajäsenet Arajärvi ja A. Suomalainen (osittain). Helsingissä, lokakuun 10 p