Kirjoittajat: Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi Riitta Pyky, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Mirija Holma, OAKK, Virpiniemen liikuntaopisto Minna Kettunen, OAKK, Virpiniemen liikuntaopisto Jonna Rajala, opiskelija, Oulun yliopisto www.odl.fi www.virpiniemi.fi

Sisällys 1 Hankkeen kuvaus... 1 2 Tulokset... 3 2.1. Hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli... 3 2.2. Koulutukset toimintamallin käyttöönottamiseksi... 5 2.2.1. Nuorten ohjaajat... 5 2.2.2. Liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus... 6 3 Vaikuttavuus... 7 3.1 Toimintamallin vaikuttavuus... 7 3.1.1 Määrälliset vaikutukset... 7 3.1.2 Laadulliset vaikutukset... 9 3.2 Koulutukset... 11 3.2.1 Kokonaistyytyväisyys... 11 3.2.2 Koulutusten palaute- ja seurantakyselyt... 11 4 Hyödyntäminen... 14

1 Hankkeen kuvaus HEP! hanke toteutettiin Oulun kaupungissa vuosina 2014 2017. Hankkeen toteuttajina olivat Oulun Diakonissalaitos ja Virpiniemen liikuntaopisto yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olivat 20 30-vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret. Nuoret ovat nykyään monien haasteiden edessä, sillä väestön ikärakenne ja heikko työllisyystilanne ovat johtaneet siihen, ettei työ- ja koulutuspaikkojen saaminen ole itsestään selvää. Työ voidaan nähdä yhtenä edellytyksenä hyvinvoinnille ja elämänhallinnalle, ja sen kautta on mahdollista luoda sosiaalisia suhteita ja saada sisältöä elämään 1. Pitkittyessään työttömyys on vakava riski nuorten hyvinvoinnille, sillä sen on todettu aiheuttavan mm. itsetunnon laskua, masennusta, ahdistusta, arvottomuuden tunteita, itsensä kokemista onnettomaksi, itseluottamuksen puutetta, vaikutuksia ihmissuhteisiin ja pessimististä suhtautumista tulevaisuuteen 2,3. Näiden lisäksi työttömien heikentyneen hyvinvoinnin kehitykseen liittyy fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin alentumista ja työkyvyn heikentymistä 4. Nuorilla työ- ja opiskelupaikan puuttuminen voi johtaa kierteeseen, jossa kasautuneet hyvinvoinnin ongelmat katkaisevat vähitellen siteet yhteiskuntaan. Varsinaisesta syrjäytymisriskistä voidaan puhua silloin, kun nuori on työtön ja kouluttamaton ja samanaikaisesti kodin resursseihin liittyy vakavia puutteita ja/tai nuorella on esimerkiksi sairaudesta johtuvia toimintarajoitteita 5. Työttömyys ja sen seurauksena syntyneet ongelmat voivat kasautuessa johtaa syrjäytymiskehitykseen, johon liittyy sivuun joutuminen sosiaalisista suhteista, vaikuttamisesta, vallankäytöstä, mahdollisuudesta osallistua työhön, koulutukseen ja laajemmin yhteisölliseen toimintaan 6. Se nähdään osattomuutena erityisesti hyväksi nähdyistä asioista, joita ovat: työ, toimeentulo, koulutus, terveys sekä ystävyys- ja perhesuhteet 7. Syrjäytyminen voidaan nähdä yksilön näkökulmasta kasautuvana huonoosaisuutena 5,8. Liikuntaa voidaan pitää yhtenä syrjäytymisen vastavoimana, sillä liikunta tutkitusti ehkäisee työttömyyden kielteisiä vaikutuksia. Nuorisotutkimusseuran toteuttaman tutkimuksen mukaan 18 29-vuotiaista työttömistä nuorista yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että liikunta tekee elämästä mielekkäämpää, ja suurin osa kokee, että liikunta estää heitä passivoitumasta ja syrjäytymästä 2. Fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan vahvasti yhteydessä myös psyykkiseen hyvinvointiin 9. Mitä enemmän nuori harrastaa liikuntaa, sen 1 Ylinampa, M. 2005. Kuntouttava, valmentava ja työllistävä työvalmennus. Teoksessa: Hassinen, J. (toim.) Työ- ja yksilövalmennuksen käytäntöjä näkökulmia 2000-luvun työpajojen palveluihin. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys & BalanssiAkatemia, 19-41. 2 Huhta, H. 2015. Pitää pään kasassa työttömyysaikana. Liikunta työttömien nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 87. 3 Winefield, A. H. 1997. Introduction to the psychological effects of youth unemployment: International perspectives. Journal ofadolescence 1997, 20, 237-241. 4 Tarkiainen, L. 2011. Ryhmämuotoinen elintapaohjaus osana työttömien palvelukokonaisuutta. Rytmi-projektissa luodun toimintamallin arviointia. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. 5 Järvinen, J. & Jahnukainen, M. 2001. Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Marginalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua. Teoksessa: Suutari, M. (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuotisotutkimusseura. Julkaisuja 20. 6 Laine, T. Hyväri, S. & Vuokila-Oikkonen, P. 2010. Mitä on syrjäytymisen vastainen työ? Teoksessa: Laine, T. Hyväri, S. & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.) Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Tammi, 9-25. 7 Törrönen, M. & Vornanen, R. 2002. Emotionaalinen huono-osaisuus peruskoululaisten korostamana syrjäytymisenä. Saatavana osoitteesta: https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/emotionaalinen-huon%28c023c3af-023e-4fdc-a0ae-6d1995dc9f6e%29.html 8 Siljander, P. & Ulvinen, V.-M. (toim.) 1996. Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopisto. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996 Ussher, M. H. Owen, C. G. Cook, D. G. Whincup, P. H. 2007. The relationship between physical activity, sedentary behaviour and psychological wellbeing among adolescents. Social Psychiatry Epidemiology (2007) 42: 851-856. 9 Myllyniemi, S. (toim.) 2012. Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 127. Verkkojulkaisuja 53. 1

tyytyväisempi hän on elämäänsä, vapaa-aikaansa ja ihmissuhteisiinsa 10. Liikunnallisen aktiivisuuden on mm. havaittu olevan yhteydessä parempaan itsearvioituun terveyteen ja kuntoon, vähäisempiin masennuksen oireisiin ja korkeampaan elämäntyytyväisyyden tasoon (Satisfaction with Life Scale) 11. Liikuntaan aktivoinnissa haasteena on liikuntapalveluiden ja asiakkaiden kohtaaminen. Olemassa olevat palvelut eivät kohtaa koko väestöä. Kynnys liikuntapalveluiden käyttöön on liian suuri niille, jotka tuntevat itsensä ulkopuoliseksi, vajavaiseksi tai riittämättömäksi. Kun elämän tasapaino järkkyy, ei liikunta ole välttämättä ensimmäisenä mielessä. Liikunta nähdäänkin ennen kaikkea fyysistä terveyttä edistävänä toimintana. Fyysisten terveyshyötyjen lisäksi liikunnan saralla, tulisi kiinnittää enemmän huomiota liikunnan psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Olennaista on, miten liikuntatoiminta järjestetään. 12 Nuorille suunnattujen kehitysohjelmien tulisikin keskittyä nuorten psyykkisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikeuksiin, jos tavoitteena on saada aikaiseksi merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia 13. Kehitettäessä nuorten elämänhallintaa tukevaa elintapaohjausta tulee toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon kohderyhmän erityispiirteet. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi tutkimustietoon pohjautuva nuorten hyvinvointiaktiivisuutta edistävä toimintamalli. Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin muiden aiemmin toteutettujen hankkeiden tuottamia ja hyväksi havaitsemia malleja ja parhaita käytäntöjä. Malli tehostaa hyvinvoinnin puheeksi ottamista ja terveystarkastuksiin ohjausta nuorten palveluissa, yhtenäistää terveystarkastussisältöä ja tukee nuoria terveisiin elintapoihin. Toimintamalli otetaan käyttöön koulutuksilla, mikä tukee moniammatillisen yhteistyön kehittymistä nuoren aikuisen palvelupoluissa. Toimintamalli soveltuu kaikille ammattiryhmille, jotka työskentelevät erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten kanssa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus. 10 Piko, B. & Keresztes, N. 2006. Physical activity, psychosocial health, and life goals among youth. Journal of Community Health. Vol. 31, No. 2, 136-145. 11 Matsuba, K. M. Elder, G. J. Petrucci, F. Marleau, T. 2007. Employment Training for At-risk Youth: A Program Evaluation Focusing on Changes in Psychological Well-being. Child Youth Care Forum (2008) 37:15-26. 12 Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Liikunta ja mielenterveys osana hyvinvointia. Saatavilla: http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/liikunta-_ja_mielenterveysalan_kehittamislinjaukset.pdf 13 Matsuba, K. M. Elder, G. J. Petrucci, F. Marleau, T. 2007. Employment Training for At-risk Youth: A Program Evaluation Focusing on Changes in Psychological Well-being. Child Youth Care Forum (2008) 37:15-26. 2

2 Tulokset 2.1. Hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli Hyvinvointiaktiivisuutta edistävää palvelumallia suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä kohderyhmänuorten ja heidän parissa työskentelevien kanssa vuosina 2014 2016. Kehittämistyöhön kuului kaksi mallin kokeilujaksoa kohderyhmänuorilla, joista viimeisen jakson (8/2015-2/2016) tulokset on koottu osaksi tätä loppuraporttia. Hankkeen lopuksi saadut tulokset arvioitiin ja kuvattiin työkirjaksi, jonka pohjalta on suunniteltu ja toteutettu koulutusta nuorten parissa työskenteleville. Palvelumallin kehitysprosessi on esitetty kuvassa 1. 3 Kuva 1: Hyvinvointiaktiivisuutta edistävän palvelumallin kehitysprosessi

Kehitetyn palvelumallin (kuva 2) tarkoituksena on saada työvoimapoliittiseen toimintaan, kuten erilaisiin työpajoihin osallistuvat 20 30-vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret, aktivoitumaan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tätä edesautetaan tehostamalla hyvinvoinnin puheeksiottamista nuorten palveluissa, aktivoimalla terveystarkastuksiin ohjausta ja yhtenäistämällä niiden sisältöä sekä ohjaamalla nuoria terveellistä elämäntapaa tukevaan toimintaan. Toimintamallin käyttöönoton edistämiseksi malli kuvattiin käytännönläheiseksi työkirjaksi: Kokemusta vaille valmiimpi Ideoita nuorten aikuisten elintapaohjaukseen (http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/oppaat/) ja InnoKylään (https://www.innokyla.fi/web/malli4044293). Työkirjan jalkauttamiseen koottiin myös koulutussarja, joka kuvataan kohdassa 2.2. Kuva 2. Syrjäytymisuhkaisten nuorten hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli. 4

2.2. Koulutukset toimintamallin käyttöönottamiseksi 2.2.1. Nuorten ohjaajat Toimintamallia jalkautettiin kolmella koulutuskokonaisuudella vuoden 2016 aikana: Nuorten hyvinvoinnin puheeksi ottaminen ohjaustyössä (3h), Liikuntatoiminnan rakentaminen ja ohjaaminen kokemusliikunnan keinoin (24h) ja Ideoita nuorten aikuisten ravitsemusohjaukseen (4h). Koulutuksiin osallistui yhteensä 79 nuorten parissa työskentelevää asiantuntijaa kahdeksasta eri Pohjois-Pohjanmaan kunnasta. Hyvinvoinnin puheeksi ottamisen koulutuksessa käytiin läpi käytännön työkaluja ja harjoiteltiin puheeksi ottamista. Lisäksi kartoitettiin osallistujien toimijaverkosto, jotta jokaisella olisi selvillä, mihin nuoren voi tarvittaessa jatko-ohjata hyvinvoinnin eri osaalueiden haasteissa. Työpajamalliksi rakennettu koulutuskokonaisuus antoi osallistujille valmiudet vastaavan työpajan toteutukseen omassa työyhteisössä. Liikuntatoiminnan kolmen päivän koulutuskokonaisuus sisälsi teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia kokemusliikunnan suunnittelusta ja ohjaamisesta. Lisäksi osallistujat analysoivat omaa toimintaympäristöään liikuntatoiminnan rakentamiseksi koulutuskokonaisuuden jälkeen. Ravitsemusohjauskoulutuksessa osallistujat pääsivät itse tutustumaan ravitsemusohjausaineistoon ja tekemään ohjausharjoituksia. 5

2.2.2. Liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestäjiltä, millä tavalla nuorten liikunnanohjaaminen otetaan huomioon koulutusten sisällöissä. Lisäksi kartoitettiin Pohjois-pohjanmaan liikuntaneuvojilta ja ohjaajilta nuorten ohjaamiseen liittyvää osaamista. Kartoituksissa ilmeni tarve sekä koulutuksen sisältöjen kehittämiseen että osaamisen lisäämiseen 14. Kartoituksen pohjalta kehitettiin Virpiniemen liikuntaopistolla järjestettävän liikunnanohjauksen perustutkinnon sisälle nuorten liikunnanohjaamisen kokonaisuus (kuva 3). Tämä toteutui sekä liikunnanohjaamisen pakollisen että lasten ja nuorten sekä soveltavan liikunnan ohjauksen valinnaisen tutkinnonosissa. Liikunnanohjaamisen pakollisen tutkinnonosan yhteydessä käsiteltävät kokonaisuudet olivat nuorisokulttuuri, nuorten liikuntalajit ja osallisuus. Valinnaiseen tutkinnon osan sisältöihin kuuluivat kokemusliikunnan avaaminen itsemääräytymisteorian pohjalta, kokemusliikunnan osa-alueet, ryhmäytyminen, liikuntakokonaisuuden rakentaminen ja arviointi. Kuva 3: Nuorten liikunnanohjaamisen kokonaisuus liikunnan perustutkinnon sisällä Kokonaisuutta kokeiltiin ensimmäisen kerran keväällä 2016, jolloin pakollisen tutkinnonosan sisällä 25 opiskelijaa ja valinnaisen tutkinnonosan sisällä 5 opiskelijaa saivat koulutuksen. Syksyllä 2016 valinnaisen osion suoritti lisäksi 5 opiskelijaa. Koulutuksissa käytettiin lähtökohtana Kokemusta vaille valmiimpi - Ideoita nuorten aikuisten elintapaohjaukseen työkirjaa (http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/oppaat/). Hankkeessa kehitetyt koulutussisällöt vastaavat erinomaisesti toimintaympäristön muutoksiin ja nuorten liikunnanohjaamisen osaamistarpeisiin. Koulutussisällöt jatkuvat pysyvänä osana liikunnanohjauksen perustutkintoa hankkeen jälkeen. 6 14 HEP! Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla! hankkeen väliraportti 2/2015. Osoitteessa: http://www.odl.fi/tutkimusja-koulutus/julkaisut/hankeraportit/

3 Vaikuttavuus Koko hankeaikana järjestettyyn toimintaan osallistui yhteensä 473 nuorta ja hankkeen järjestämissä koulutuksissa (12kpl) kävi 179 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Lisäksi hanketta esiteltiin aktiivisesti Oulun kaupungin nuorten parissa työskentelevien tiimeissä, joissa mallia edelleen kehitettiin yhdessä. Hanke sai kutsuja myös valtakunnallisiin seminaaripäiviin pyydetyillä puheenvuoroilla. Näitä olivat: Valtakunnalliset työpajapäivät, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliset nuorten työpajapäivät etsivän nuorisotyöntekijöille sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliset nuorten työpajapäivät työpajojen työntekijöille. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin hyvinvointiaktiivisuutta edistävän palvelumallin vaikutusten määrällisellä ja laadullisella arvioinnilla sekä palvelumallin jalkauttamiskoulutusten palautteilla ja seurantakyselyillä. Koska hankkeen toiminta oli osa työpajojen arkipäivää, kuvaavat tulokset työpajatoiminnan vaikuttavuutta kokonaisuutena. 3.1 Toimintamallin vaikuttavuus 3.1.1 Määrälliset vaikutukset Palvelumallia testattiin syksystä 2015 lähtien noin 7kk mittaisessa interventiossa, johon osallistui 18 nuorta ODL Starttipajalta ja 49 nuorta Oulun kaupungin työpajoilta. Toimintamallin määrällisten vaikutusten arvioimiseksi toimintaan osallistuneet nuoret täyttivät laajan kyselyn toiminnan alussa ja lopussa. Kyselyllä selvitettiin mm. liikkumisen määrää, liikuntaan liittyvää minäpystyvyyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä elintapoja. Kyselyyn vastasi alussa 36 nuorta (16 naista, 20 miestä) ja lopussa 20 nuorta (12 naista, 8 miestä). Nuorten ikäjakauma ja koulutusaste toiminnan alussa on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Toimintaan osallistuneiden nuorten ikä ja koulutus toiminnan alussa Ikä (vuotta) Lukumäärä % 19-20 8 11,9 21-22 11 16,4 23-24 10 14,9 25 tai enemmän 7 10,4 Koulutusaste Peruskoulu 12 33,3 2. asteen tutkinto 22 61,1 Ammattikorkeakoulu 2 5,6 7 Kuviossa 1 on esitetty, kuinka monella prosentilla toimintaan osallistuneista kukin osa-alue parani. Toiminnan aikana positiivinen muutos näkyi erityisesti elämäntyytyväisyydessä ja kevyen liikunnan määrässä. Osallistujat myös kokivat terveytensä ja kuntonsa parantuneen ja ripeän liikunnan lisääntyneen. Kevyt liikunta lisääntyi keskimäärin 24 minuuttia viikossa ja ripeä liikunta 21 minuuttia viikossa. Elintavoissa ja liikunnan miellyttävyydessä positiivinen muutos ilmeni pienemmällä mutta haastava kohderyhmä huomioiden merkittävällä joukolla.

Kuvio 1. Osuus toimintaan osallistuneista, joilla osa-alue parani Nuoret arvioivat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan asteikolla 1-10. Fyysinen vointi parani tilastollisesti merkitsevästi ja nuoret kokivat myös sosiaalisen toimintakykynsä parantuneen. Useampi nuori toiminnan lopussa kuin alussa luotti kykyynsä kontrolloida tunteita liikunnan aikana ja yli 90 % oli asettanut itselleen liikunnallisia tavoitteita. Aamupalansa säännöllisesti syövien osuus oli lisääntynyt toiminnan aikana. 8

Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret kiinnostumaan hyvinvoinnistaan ja siinä onnistuttiin. Kuvio 2 osoittaa, että tilanteeseensa liikunnan, unen ja ruokavalion osalta tyytyväisten määrä pieneni toiminnan alusta toiminnan loppuun verrattuna. Yhä useampi oli toiminnan aikana huomannut, että tarvitseekin muutosta elintapoihinsa ja siirtynyt ryhmästä olen tyytyväinen ryhmään tarvitsen vähän hienosäätöä. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alussa % Lopussa % Kuvio 2. Osallistujien tilanne liikunnan, unen ja ruokavalion osalta intervention alussa vs. lopussa. 1 = Olen tyytyväinen, 2 = Tarvitsen vain vähän hienosäätöä, 3 = Jatkossa toivon muutosta. 3.1.2 Laadulliset vaikutukset Hankkeessa elämäntyytyväisyyttä mitattiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, joka selvittää yksinäisyyttä sekä elämän onnellisuutta, kiinnostavuutta ja kovuutta/helppoutta. Elämäntyytyväisyys oli parantunut 47 %:lla toimintaan osallistuneista nuorista. Jotta saataisiin selville tekijät, joista elämäntyytyväisyyden parantuminen koostuu, haastateltiin neljää ODL Starttipajan nuorta, jotka kokivat elämäntyytyväisyytensä parantuneen. Haastatteluissa muutosta selittäviä sisältöalueita olivat: tulevaisuuden suunnitelmat, sosiaaliset suhteet, elintavat, arjen sujuvuus ja elämän tasaisuus, raha-asiat ja elämänasenne. Kuvioon 3 on koottu nuorten haastatteluissa esiin nostamia kommentteja siitä, miksi he ovat nyt tyytyväisempiä elämäänsä. Tulevaisuuden suunnitelmat Opiskeluun liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat ovat vaikuttaneet nuorten onnellisuuteen ja opiskelupaikan hakeminen on tehnyt nuorten elämästä kiinnostavampaa. Sosiaaliset suhteet Nuoret arvelevat, että heidän elämästään on tehnyt kiinnostavampaa uusien kavereiden saaminen ja sitä kautta tulleet aktiviteetit ja sisältö elämään. Nuoret kokevat saaneensa vertaistukea ja yksinäisyyden kokeminen on vähentynyt. Nuoret ovat oppineet kommunikointitaitoja ja siten he kokevat tulevansa paremmin toimeen ihmisten kanssa. 9

Elintavat Nuoret kokevat elämänsä helpommaksi parantuneiden elintapojensa myötä. Muuttunut ruokavalio ja säännöllistynyt unirytmi ovat vaikuttaneet virkistymiseen ja arjessa jaksamiseen. Nuoret ovat vähentäneet tai haluaisivat vähentää alkoholinkäyttöään. Kaikesta Starttipajaan liittyvästä toiminnasta nuoret arvelevat pitäneensä liikunnasta eniten. Arjen sujuvuus ja elämän tasaisuus Starttipajalla työskentely on tehnyt nuorten elämästä kiinnostavampaa erityisesti työnteko itsessään on koettu auttavaksi. Heillä tulee käytyä jossakin, heillä on tekemistä ja he saavat sisältöä päiviin. Nuoret kokevatkin elämänsä tasaisemmaksi kuin ennen. Nuorille elämän tasaisuus on sitä, että herätään, käydään töissä eikä tapahdu ikäviä asioita. Raha-asiat Raha-asiat liittyvät nuorten elämän muuttumiseen onnellisemmaksi. Rahan saaminen koetaan palkitsevaksi. Nuoret kokevat, että raha mahdollistaisi uusien kokemuksien saamisen. Elämänasenne Nuorten elämästä on tehnyt helpompaa muuttunut asenne ja luottavaisuus sitä kohtaan, että elämässä on jotain järkeä. Elämään ei suhtauduta enää niin negatiivisesti ja toivottomasti kuin ennen. He suhtautuvat ensimmäistä kertaa luottavaisesti elämään. 10 Kuvio 3. Nuorten haastatteluissa esiin nousseita kommentteja

3.2 Koulutukset 3.2.1 Kokonaistyytyväisyys Kaikista toimintamallin jalkauttamiskoulutuksista kysyttiin sähköinen asiakaspalaute. Asteikolla 1-5 kaikki koulutuksen osa-alueet saivat arvosanan 4 tai enemmän. Erityistä kiitosta sai kouluttajien asiantuntemus ja koulutusmateriaali. Kokonaistyytyväisyys oli 4,35. Kuvio 4. Kooste koulutuspalautteista 3.2.2 Koulutusten palaute- ja seurantakyselyt Koulutuksiin osallistuneille lähetettiin seurantakysely noin 2kk koulutuksen päättymisen jälkeen. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää toimintamallin käytännön hyödynnettävyyttä ja leviämistä osallistuneissa kunnissa. Koulutusten palautteet ja seurannat on koottu taulukkoon 1 (s.12). 11

Taulukko 1: Kooste koulutusten palaute- ja seurantakyselyistä Nuorten hyvinvoinnin puheeksi ottaminen ohjaustyössä (3h) 14 osallistujaa Palaute Kokonaistyytyväisyys 4.55 (asteikolla 1-5) Seuranta 100 % osallistujista on tutustunut tai hyödyntänyt materiaalia koulutuksen jälkeen 1 on järjestänyt työpajan koulutusmateriaalin avulla Eniten hyödynnetyt materiaalit: vuorokausirytmin kartoitus, elämäpyörä, ravinto (tilanteen kartoitus) ja motivoiva haastattelu 100 % osallistujista suosittelisi koulutusta työkavereilleen: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, kaikille nuorten parissa työskenteleville nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajille erityisesti, etsivä nuorisotyöntekijöille, työpajaohjaajille, neuropsykiatrisille valmentajille Erittäin hyvä, hyvin suunniteltu ja toteutettu tiivis koulutuspaketti. Olisin kaivannut lisää työkaluja siihen, miten kohtaan haastavassa elämäntilanteessa olevan nuoren tai päihdetaustaisen nuoren. Nuorilta on tullut palautetta toimintatapojen ja ajatusmallien selkeydestä. Työntekijänä uskaltaa rohkeammin ottaa asioita puheeksi nuorten kanssa. Asiat tulee näkyväksi. Miten saan nuoren kiinnostumaan/ motivoitumaan. Jonkin verran vaatii aikaa ja toistoja muuttaa arkityöskentelyä johon "tottunut". Nuorten liikuntatoiminnan rakentaminen ja ohjaaminen kokemusliikunnan keinoin (24 h) Palaute 13 + 12 + 11 = yht. 36 osallistujaa 100 % koki saaneensa valmiudet liikuntatoiminnan rakentamiseen ja ohjaukseen Kokonaistyytyväisyys 4.5 (asteikolla 1-5) Seuranta Seurantakyselyyn vastasi 5 henkilöä, joista 4 oli hyödyntänyt tai tutustunut koulutusmateriaaliin koulutuksen jälkeen. Eniten hyödynnetyt materiaalit: ryhmäytymisharjoitteet ja toiminnan suunnitteluun liittyvät materiaalit 2 oli ohjannut liikuntaa koulutuksen jälkeen ja toimintaan oli osallistunut yhteensä 10 nuorta. 12 100% suosittelisi koulutusta työkaverilleen esim. nuorten ryhmäohjaajille ja peruskoulun opettajille

Kattava paketti, joka pisti ajattelemaan liikuntatoiminnan rakentamista ihan eri tavalla. Ei tarvi otsa kurtussa paasata liikunnasta/suorittamisesta, vaan huumorilla ja eri meiningillä saada nuoret innostumaan. Sain hyviä vinkkejä kokemusliikunnan järjestämiseen. Ohjaajat olivat asiantuntijoita. Tuntisuunnitelmien tekeminen ja ohjaaminen toisille sekä kouluttajien omakohtaiset kokemukset oli opettavaisinta. Enemmän vielä olisi toivonut valmiita tuntimalleja ja esimerkkejä myös pienille ryhmille. Olisin toivonut vielä lisätietoutta mistä kaltaiseni kokematon liikunnanjärjestäjä saa apua, ohjausta ja neuvontaa liikuntoihin, millaisia kuntien palveluja on mahdollista käyttää vähällä rahalla jne. Liikunnan puoli on jäänyt vähemmälle ryhmän sisällössä. Mutta mitä olemme tehneet, ovat ryhmäläiset olleet mukana. Osa nuorista on lähtenyt innolla mukaan ja heittäytynyt meidän ohjaajien lailla. Osa nuorista on pysynyt katselulinjalla, mutta on kuitenkin saapunut paikalle. Vastarintama kaikkea liikuntaan liittyvää kohtaan, kaikki liikunta tulee ottaa huomaamattomasti mukaan, juurikin kokemusliikunnan keinoja hyödyntäen. Aikaa suunnitteluun ei ole. Varsinainen "oma työ" vie liikaa aikaa. Haasteena saada kaikki paikalla olijat osallistumaan toimintaan. Nuorten aikuisten ravitsemusohjaus ideoita ryhmätoimintaan (4 h) 12 osallistujaa Palaute 100 % koki saaneensa vinkkejä ohjaukseen Kokonaistyytyväisyys 4 (asteikolla 1-5) Todella hyvä hanke, tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita kentälle! Kiitos koulutuksesta. Hyvä, että oli toiminnallista tekemistä ja ryhmässä toimimista. Itse materiaaliin pitää nyt perehtyä enemmän itsenäisesti. Seuranta Seurantakyselyyn vastasi 6 osallistunutta, joista 5 oli tutustunut koulutusmateriaaliin jälkikäteen. Hyvän ravitsemuksen lähtökohdat osio oli kiinnostanut osallistujia eniten. 100 % suosittelisi koulutusta muille nuorten kanssa työskenteleville ja aikoi hyödyntää materiaalia nuorten ohjauksessa lähitulevaisuudessa. Onnistumisia koulutuksen jälkeen: Yhteiset ruokailut, eri ruokien maistaminen (osa nuorista ei ole pystynyt syömään lainkaan ryhmässä) Haasteita: Aika (suunnitteluun) ja syömishäiriöt Olisi voinut olla pidempi koulutusaika. 13 Olisin toivonut, että koulutuksessa olisi menty "syvemmälle", enemmän vinkkejä toteutettavaksi ryhmän kanssa ja enemmän ravintotietoutta asiantuntijoiden johdolla.

4 Hyödyntäminen Hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu ja kehittyy osallistuneissa työpajoissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa kirjoitetun työkirjan pohjalta mallia on mahdollista ottaa käyttöön laajemmin nuorten palveluissa ja se on sovellettavissa myös muihin ikäryhmiin. Hankkeessa kehitetyt koulutussisällöt jatkuvat pysyvänä osana liikunnanohjauksen perustutkintoa Virpiniemen liikuntaopistolla (Oulun aikuiskoulutuskeskus). Oulun kaupungin työllisyyspalveluissa on oppisopimuskoulutuksessa nuoria, jotka suorittavat liikunnanohjauksen perustutkintoa Virpiniemen liikuntaopistolla. Heidän kauttaan HEP! toimintamalli jalkautuu jatkuvana prosessina osaksi työllisyyden edistämisen palveluita. Toimintamallia tullaan pilotoimaan myös osana Virpiniemen liikuntaopistolla käynnistyvää Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO), jossa opiskelevien nuorten hyvinvointia tuetaan hankkeessa kehitettyjen työskentelytapojen kautta. Hankkeen tuloksia ja toimintamallin vaikuttavuutta käytiin esittelemässä lukuisissa Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten hyvinvointia käsittelevissä työryhmissä ja nuorten palvelujen tiimeissä. Kaikki pitivät tuloksia hyvinä ja vaikuttavuutta tarkasti arvioituna ja tunnistivat osaalueita, joita voisivat hyödyntää oman organisaationsa toiminnassa. Toimintamalli nähtiin tarpeelliseksi levittää valtakunnallisesti kaikkiin nuorten työpajoihin. Hankkeen puitteissa syksyllä 2016 toteutettuja jalkauttamiskoulutuksia toivottiin jatkettavan hankkeen päätyttyäkin. Tulosten esittelykierrosten pohjalta syntyi myös monia jatkohankeideoita uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja ideoita viedään eteenpäin kevään 2017 aikana. Tällaisia ovat mm. mallin laajentaminen eri ikäryhmiin ja osaamisen vienti laajemmin 3-sektorin toimijoille. Myös Liikkuva koulu hanke on laajentumassa toiselle asteelle. Hankkeessa rakennettu toimintamalli voitaisiin jalkauttaa 2.asteen oppilaitoksiin esimerkiksi työkirjan ja koulutusten kautta. Alustavaa keskustelua on käyty Liikkuva koulu hankkeen vastaavien kanssa. Hankkeessa koostettua työkirjaa on jaettu jo 300 kappaletta. Työkirjaa on mahdollista tilata omakustannehintaan hankkeen päätyttyä osoitteesta: http://www.odl.fi/tutkimus-jakoulutus/julkaisut/oppaat/. Hankkeen tuloksista on koottu tiivis yhteenveto, jonka voi ladata osoitteesta: http://www.odl.fi/tutkimus-ja-koulutus/julkaisut/hankeraportit/ 14