RUUSUVUOREN KOULU Kisatie 21 01450 Vantaa Kotitalousluokkien ja terveydenhoitajan huonetta ympäröivien tilojen lattioiden kosteustutkimus RAPORTTI 070907 Halsuantie 4, 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698, fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com
1. YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Ruusuvuoren koulu Kisatie 21 01450 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan Tilakeskus Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Kielotie 13 01300 Vantaa 1.3 Tehtävä Tehtävänä oli selvittää kahden alueen lattiarakenteiden kosteustilaa mahdollisena terveyshaittojen aiheuttajana. Tutkimustulosten perusteella tuli myös antaa lisätietoa ja ohjeistaa mikrobinäytteiden ottokohtia. Saatujen mikrobitutkimustulosten perusteella annetaan jatkotoimenpidesuosituksia. 1.4 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset 6.9. 10.9.2007 1.5 Tekijä Marko Leskinen, Ins. Amk Sami Niemi, DI 1.6 Tutkimuksen kohde ja tausta Tutkimuksen kohteena oli Ruusuvuoren koulun kotitalousluokkien 1.050 ja 1.056 sekä niitä ympäröivien tilojen lattiat. Lisäksi tutkittiin terveydenhoitajan huoneen ja sitä ympäröivien tilojen 2.060 2.067 lattioiden kosteustilaa. Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalue tutkittiin pintapuolisesti niin, että perusteellisemmin tarkasteltujen kotitalousluokkien tutkimustulosten perusteella voitaisiin arvioida myös terveydenhoitajan ja sen ympäristön tutkimusalueen lattiarakenteiden kosteustilaa. Rakennus on valmistunut 1970-luvun alussa, ja siihen on tehty muutos ja laajennustöitä vuonna 2004. Nyt tutkitut alueet olivat vanhoja, joihin oli tehty muutostöitä. Tarkasteltavien alueiden lattiat olivat maanvastaisia. Tiiliväliseinillä on rakennepiirustusten mukaan omat perustukset. Rakennuksesta tutkittiin rakenteiden kosteustilaa tilaajan osoittamilta kahdelta alueelta. Osalla tilojen käyttäjistä oli ollut mahdollisesti mikrobivaurioihin viittaavia oireita, joka voi viitata rakenteiden tai muiden materiaalien kosteusvaurioitumiseen. Lisäksi molemmilla tutkituilla alueilla oli havaittu lattianpäällysteenä olleen muovimaton kupruilua. Kohteesta oli käytettävissä seuraavat lähtötiedot kotitalousluokkien tutkimusalueen osalta: 1. Muutos- ja laajennustyöpiirustukset: Pohjapiirustus 1. krs A-osa (ARK202b 16.5.2003), Kotitalousluokkien kaluste-varustekaavio/ 1. krs (ARK706b 16.5.2003), HUMI- GROUP OY Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3
RUUSUVUOREN KOULU 3(13) Leikkaus A-A (ARK110 11.4.2003), Purkupiirustus 1. krs tutkitulta alueelta (ARK257 16.5.2003, Salaojapiirustus ja Louhintapiirustus tutkitulta alueelta 2. Rakenneleikkauspiirustukset N:o 5, 28 ja 30, päivätty 5.-9.12.1969. 3. Novorite Oy:n raportti VANTAA154RUUSUVK A mikrobitutkimuksista, päivätty 27.2.2007. terveydenhoitajan huoneen ja ympäröivien tilojen osalta: 4. Purkupiirustus 2. krs tutkittujen tilojen osalta (ARK258 16.5.2003), Pohjapiirustus tutkitulta alueelta, nimeämätön piirustus lattiapinnan alapuolisista rakenteista sekä piirustus Perustukset osa B-1 N:o 4, päivätty 23.12.69 ja rakenneleikkaus 5-5 vuodelta 1969. 2. Tutkimusmenetelmät Tutkimukset etenivät seuraavasti: - 6.9.2007 Tutustuminen kohteeseen, kotitalousluokkien alueen pintakosteuskartoitus, viiltomittaukset ja porareikämittapisteiden teko, sekä terveydenhoitajan huoneen alueen alustava pintakosteuskartoitus ja viiltomittauksia. Viiltomittauskohtien väliaikainen paikkaus. - 10.9.2007 Kotitalousluokkien alueelle mittapäiden asennus porareikämittapisteisiin, mittapäiden tasaantuminen ja lukemienotto porarei istä, sekä terveydenhoitajan huoneen alueen tarkempi pintakosteuskartoitus. Molemmilla tutkimusalueilla tehtiin lisäksi rakenteiden ilmatiiveystarkasteluja aistinvaraisesti mm. raottamalla muovisia jalkalistoja. Porareikämittauskohtien väliaikainen paikkaus. Rakenteiden kosteustilaa selvitettiin aistinvaraisesti, pintakosteudenilmaisimella sekä rakenteita rikkovilla suhteellisen kosteuden mittausmenetelmillä, pintakosteusmittauksia ei tehty kiinteiden kalusteiden alta. Pintakosteudenilmaisin kohdistetaan suoraan mitattavaan rakenteeseen, ja käytetyllä laitteistolla mitatut arvot luetaan mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteusmittaukset ovat ainetta rikkomattomia vertailumittauksia, jossa samasta rakenteesta eri kohdista ja alueilta mitattuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia. Käytetty pintakosteudenilmaisin oli Gann Hydromette B50- tai LB70-mittapää ja UNI1-lukulaite yhdistelmä. Käytetyllä laitteella vertailulukujen maksimiarvo oli 195. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat muutkin tekijät, mm. kosteuden rakenteen pintaan nostamat suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Pintakosteudenilmaisin ilmaisee kosteuspitoisuuden koko mittaamaltaan syvyydeltä, eikä sen tulosten perusteella voi erotella kosteuspitoisuutta rakenteen eri syvyyksillä. Pintakosteudenilmaisimen lukemat jaoteltiin kartoituksessa mitattujen lukemien perusteella tässä kohteessa kolmeen suuruusluokkaan, joista vertailuarvot 60 80 olivat todennäköisesti normaaleja, 80 100 hieman kohollaan olevia arvoja ja yli 100 arvot olivat selkeästi kohollaan. Selvästi kohollaan olevien pintakosteusilmaisimen vertailuarvojen alueella rakenteen pintaosan kosteus on suurella todennäköisyydellä kohollaan. Aistinvaraisten havaintojen ja pintakosteuskartoituksen perusteella tehtiin lattiarakenteen pintamateriaalien (muovimattojen) alta suhteellisen kosteuden mittaukset viiltomittausmenetelmällä (liite 1). Aistinvaraisten havaintojen, pintakosteusmittausten sekä viiltomittausten tulosten perusteella tehtiin lattioiden suhteellisen kosteuden mittaukset porareikämenetelmällä (liite 2). Rakennekosteus- K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 4(13) mittausten yhteydessä selvitettiin rakenneratkaisut ja kerrospaksuudet porauskohdissa. Porareikämittauskohdista irrotettiin pala muovimattoa, jotta mittausputket voitiin tiivistää kunnolla betonin pintaan. Lisäksi kohdissa voitiin tällöin tarkastella muovimaton alapuolista tilaa sekä maton liiman kuntoa aistinvaraisesti. Viiltomittaukset tehtiin Vaisala Oy:n valmistamalla HM44-rakennekosteusmittauslaitteistolla käyttäen Vaisala Oy:n valmistamia HMP42-kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Lattiarakenteiden suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmistamia HMP44-kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla mittalaitteistolla läheltä lattian pintaa. Mittauksissa käytetyt Vaisala Oy:n valmistamat HMP42- ja -44 kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Humi-Group Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä (liite 3). Kalibrointipäivämäärät on esitetty liitteessä 4. Mittausten jälkeen mittauskohdat paikattiin väliaikaisesti. Lattiasta läpi poratut reiät tiivistettiin Mal-kitillä ja muovimatot paikattiin ilmastointiteipillä. 3. Havainnot ja mittaustulokset Yleisesti tutkimusalueilla oli läpivienneissä nähtävissä puutteellisia tiivistyksiä, joiden kautta saattaa olla ilmayhteys alapohjan ja sisätilan välillä. Lisäksi muovimaton reunat eivät olleet täysin tiiviisti liitettyjä läpivientien ympäristöissä, jolloin muovimaton alle voi päästä vettä lattiapinnalta muun muassa vesivahingosta, runsaista roiskevesistä tai pesuvesistä. Kymmenen tarkastelukohdan perusteella lattian reuna-alueet olivat tiivistetty muovimaton reunoilta tiivistysmassalla seinärakenteeseen (kuva 1). tiivistysmassa oli hieman irronnut muovimaton reunasta Kuva 1. Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalueelta opinto-ohjaajan huoneesta 2.066 irrotetun jalkalistan takana ollut lattian reuna-alueen tiivistys. Kuvassa näkyvää tiivistemassan rakoa ei ollut useissa tarkastelukohdissa KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I OT J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS- J A R AK E NN E S UUN N I TTE L U L AAD UN H AL L I N TA R AK E N N UTT AM IN EN
RUUSUVUOREN KOULU 5(13) Kotitalousluokkien tutkimusalue Kotitalousluokkien tutkimusalueella ei havaittu sisäilmassa selkeää tunnistettavaa mikrobiperäistä hajua. Lattioissa havaittiin paikallisia alueita, joissa muovimatto tai sen alapuolinen tasoite olivat selkeästi irti alustastaan, eli kopona. Lisäksi seinien alaosissa oli suurella todennäköisyydellä kosteudesta aiheutuneita pinnoitevaurioita. Edellä kuvatut poikkeavat kohdat on merkitty kuvaan 2. Pintakosteuskartoituksen perusteella kotitalousluokkien tutkimusalueella oli alueita, joilla todennäköisesti oli kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lisäksi havaittiin paikallisia kohtia, joissa pintakosteusmittarin arvot olivat selkeästi kohollaan. Alueet on hahmoteltu kuvaan 2. seinän alaosassa pinnoitevaurioita Kuva 2. Kotitalousluokkien tutkimusalueen pintakosteuskartoituksessa havaittiin kohonneita lukemia siniseksi värjätyillä alueilla. Punaiseksi värjätyillä alueilla pintakosteuslukemat olivat selkeästi kohollaan (vastaavat pintakosteudenilmaisimen näyttämät arvot kerrottu sivulla 3). Lattianpäällysteessä havaitut kuprut/ kopot kohdat on merkitty tummilla täplillä. Viilto-ja porareikämittauskohdat on esitetty kuvassa 3, joka on suuremmassa koossa liitteenä 5. V25 V23+PR6 V24 V27 V21 V22+PR5 V20 V16 V7 V5 V3 V26+PR3 V1 V18+PR4 V19 V17 V15 V14 V13 V11+PR2 V10 V8 V9+PR1 V12 V6 V4 V2 Kuva 3. Kotitalousluokkien tutkimusalueen viilto- ja porareikämittauskohdat. Mittauskohdat on esitetty punaisilla täplillä. V tarkoittaa viiltomittauskohtaa ja PR porareikämittauskohtaa. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 6(13) Luokassa 1.056 sisäänkäynnin vieressä olevan vesipisteen läheisyydessä lattiassa oli korkeita pintakosteuslukemia. Vesipisteen viemäriputki ei ollut kunnolla kiinni, joten siitä on saattanut jossain vaiheessa päästä vettä lattialle putken irrotessa. Käytävän puolelta läheltä vesipistettä mattoliima oli porareikämittauskohdassa tahmeaa ja lattian pinta vaikutti aistinvaraisesti selvästi kostealta (kuva 4). Kuva 4. Porareikämittapisteen PR3 kohdalta muovimaton alla mattoliima oli nihkeää ja rakenteen pinta vaikutti kostealta. Kotitalousluokassa 1.056 yhdessä roskakaapeista on käyttäjän mukaan usein havaittavissa paha haju, joka ei ole peräisin roskista. Tutkimusten aikaan 10.9.2007 aamupäivällä poikkeavaa hajua ei ollut havaittavissa. Kaapin pohjaan on tehty aukot vesiputkille ja johdoille (kuva 5). Aukoista tarkasteltuna kaapin alla oli ainakin jonkin verran sahanpurua, joka mahdollisesti kastuessaan saattaa mikrobivaurioitua. Kuva 5. Kotitalousluokassa 1.056 on käyttäjän mukaan roskakaapista usein havaittavissa pistävä haju, joka ei ole roskista aiheutunutta. Putkille ja johdoille tehtyjen reikien kautta tarkasteltuna kaappien alla oli havaittavissa sahanpurua. Kotitalousluokan 1.056 keltaisen muovimaton alueella sijainneen vesipisteen alle oli torstaiiltapäivän ja maanantaiaamun välisenä aikana ilmestynyt veden valumajälkiä (kuva 6). Seinässä oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa maalivauriota. Jalkalista oli muovia, joten se ei vaurioidu kosteudesta. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 7(13) jälkiä kosteuden seinään imeytymisestä viemäriputkena epätyypillinen kurttuputki veden valumajälkiä Kuva 6. Kotitalousluokassa 1.056 keltaisen muovimaton alueella vesipisteen alla maanantaina 10.9.2007 havaitut veden valumajäljet. Porareikämittapisteiden teon yhteydessä porattiin Ø16 mm reiät läpi lattiabetonista, joista tarkasteltiin lattiarakennetta. Porareikämittapisteillä PR1, PR2 ja PR3 noin 12 cm paksun betonilaatan alla oli muovikalvo ja EPS-lämmöneriste, muovikalvosta ei porattu läpi. Porareikämittapisteillä PR4, PR5 ja PR6 betonilaatta oli 16 23 cm paksu, ja laatan alla oli suodatinkangas ja EPSlämmöneriste. Porareikämittapisteessä PR4 luokassa 1.050 olleen maton kuprun lisäksi tasoite oli paikallisesti irronnut betonipinnasta (kuva 7). Kuva 7. Kotitalousluokassa 1.050 porareikämittauskohdassa PR4 sekä muovimatto että tasoite olivat paikoin irti alustastaan. Oikealla lähikuva, josta näkyy maton irtoaminen alustastaan. Kuvassa Vaisala Oy:n valmistamat HMP44-mittapäät asennettuina mittausreikiin. KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I OT J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS- J A R AK E NN E S UUN N I TTE L U L AAD UN H AL L I N TA R AK E N N UTT AM IN EN
RUUSUVUOREN KOULU 8(13) Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalue Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalueella odotustilassa 2.067 oli havaittu keskilattialla muovimaton kupruilua ja käyttäjät ovat kokeneet tiloissa limakalvojen ja hengitysteiden ärsytysoireita. Tilojen lattioissa oli pintakosteudenilmaisimen mukaan kohonneita ja selvästi kohollaan olevia lukemia. Pintakosteuskartoituksen tulokset on esitetty kuvassa 8. V28 V29 Kuva 8. Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalueelta mitatut kohollaan olleet pintakosteusmittarin lukemat on hahmoteltu pohjakuvaan sinisellä, selvästi kohollaan olleiden lukemien alue on värjätty punaisella (vastaavat pintakosteudenilmaisimen näyttämät arvot kerrottu sivulla 3). Kuvaan on myös merkitty alueelta tehtyjen viiltomittausten kohdat. Viiltomittauskohta V29 on muovimatossa olleen kuprun vieressä. Rakennekosteusmittaustulokset Taulukoissa 1 ja 2 on tutkimusalueilta tehtyjen viiltomittausten tulokset ja taulukossa 3 on esitetty porareikämittaustulokset. KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I OT J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS- J A R AK E NN E S UUN N I TTE L U L AAD UN H AL L I N TA R AK E N N UTT AM IN EN
RUUSUVUOREN KOULU 9(13) Taulukko 1. Kotitalousluokkien tutkimusalueen lattianpäällysteen alapuoliset suhteellisen kosteuspitoisuuden (RH) ja lämpötilan (T) mittaustulokset 6.9.2007. Ilman kosteussisältö Abs (g/m 3 ) on laskettu mitattujen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden perusteella. Tila Mittapiste nro. anturinro T ( C) RH (%) Abs. (g/m 3 ) Tila 1.056 sisäilma h1 21,6 57,8 11,0 V1 h9 20,7 89,4 16,1 V2 h12 21,6 70,7 13,4 V3 h12 20,8 94,2 17,1 V4 h9 22,0 75,7 14,7 V5 h2 20,8 93,1 16,9 V6 h1 22,0 79,3 15,4 V7 h3 20,1 93,2 16,2 V8 h4 21,2 90,1 16,7 V9 h1 21,2 90,9 16,8 V12 h2 21,4 75,9 14,2 Tila 1.055 sisäilma h1 21,6 57,8 11,0 V10 h9 19,6 91,3 15,4 Tila 1.054 V11 h12 19,8 94,9 16,2 Tila 1.052 sisäilma h3 24,6 40,8 9,2 V13 h4 20,1 74,5 13,0 Tila 1.051 V14 h3 20,0 83,7 14,5 Tila 1.050 sisäilma h8 21,0 60,3 11,0 V15 h9 21,1 84,1 15,5 V16 h1 21,0 83,5 15,3 V17 h2 21,4 83,4 15,6 V18 h12 21,1 86,2 15,9 V19 h8 21,2 84,2 15,6 V20 h2 21,1 82,7 15,2 V21 h12 20,2 86,8 15,2 Tila 1.042 sisäilma h8 20,4 62,5 11,1 V22 h3 20,1 87,0 15,1 V23 h4 21,1 85,4 15,7 V24 h1 20,8 82,7 15,0 V26 h2 20,2 95,9 16,8 V27 h12 21,4 82,9 15,5 Tila 1.043 V25 h9 19,3 80,3 13,3 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 10(13) Taulukko 2. Terveydenhoitajan huoneen tutkimusalueen lattianpäällysteen alapuoliset suhteellisen kosteuspitoisuuden (RH) ja lämpötilan (T) mittaustulokset 6.9.2007. Ilman kosteussisältö Abs (g/m 3 ) on laskettu mitattujen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden perusteella. Tila Mittapiste nro. anturinro T ( C) RH (%) Abs. (g/m 3 ) sisäilma h8 20,5 58,0 10,3 Tila 2.066 V28 h9 20,9 84,9 15,5 Tila 2.067 V29 h1 20,3 91,0 16,0 Taulukko 3. Kotitalousluokkien tutkimusalueen rakennekosteusmittaustulokset 10.9.2007. RH (%) on suhteellinen kosteus ja T ( C) on lämpötila. Ilman kosteussisältö Abs (g/m 3 ) on laskettu mitattujen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden perusteella. Mittapiste nro. Mittaussyvyys porareikä Abs. anturinro T ( C) RH (%) (g/m 3 ) PR1 (V8) sisäilma 16 20,6 46,9 8,4 Tila 1.056 1,5 cm 133 19,7 93,9 15,9 kotitalousluokka 1 5 cm 39 19,7 96,3 16,4 betonin alla muovi 13 cm 154 19,5 99,0 16,6 PR2 (V11) sisäilma 154 19,8 49,9 8,5 Tila 1.054 1,5 cm 146 19,1 94,4 15,5 vaatehuolto 5 cm 139 18,8 98,0 15,8 betonin alla muovi 13 cm 102 18,5 94,7 15,0 PR3 (V26) sisäilma 16 20,1 49,7 8,6 Tila 1.042 1,5 cm 16 19,6 97,3 16,4 käytävä 5,5 cm 70 19,5 96,3 16,2 betonin alla muovi 12 cm 150 19,2 99,7 16,4 PR4 (V18) sisäilma 82 19,7 47,8 8,1 Tila 1.050 1,5 cm 59 19,7 85,5 14,5 kotitalousluokka 2 5 cm 95 19,4 84,8 14,2 betonin alla ei muovia 19 cm 134 19,4 82,4 13,8 PR5 (V22) sisäilma 128 20,1 49,9 8,7 Tila 1.042 1,5 cm 1 19,7 87,3 14,8 käytävä 5 cm 82 19,3 89,8 14,9 betonin alla ei muovia 23 cm 71 18,6 92,0 14,7 PR6 (V23) sisäilma 128 20,1 49,9 8,7 Tila 1.042 1,5 cm 128 20,1 86,2 15,0 käytävä 5 cm 153 20,3 88,5 15,6 betonin alla ei muovia 17 cm 66 20,0 87,5 15,1 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
4. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Mittaustarkkuustarkastelu: RUUSUVUOREN KOULU 11(13) Viiltomittauskohdissa maton alapuoliset lämpötilat olivat varsin lähellä mittaushetkellä vallinneita sisäilman lämpötiloja lattian rajassa. Tällöin viiltomittausmenetelmällä mitattuihin suhteellisiin kosteuksiin ei kohdistunut merkittäviä lämpötiloista aiheutuvia mittavirheitä. Porareikämittapisteillä sisäilman ja rakenteen pintaosien väliset lämpötilat olivat kaikki 2 C sisällä toisistaan. Syvemmällä rakenteessa lämpötilaero ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin pintaosissa. Tällöin porareikämenetelmällä mitattuihin rakenteiden suhteellisiin kosteuksiin ei kohdistunut merkittäviä lämpötiloista aiheutuvia mittavirheitä. Mittausten ajankohtana tilat olivat normaalissa käytössä, joten rakenteet olivat vuodenaikaan nähden normaaleissa olosuhteissa ja lämpötilassa. Tulosten tarkastelu: Molemmilla tutkimusalueilla kohollaan olevia pintakosteudenilmaisimen lukemia oli lattioissa laajalti, ja selkeästi kohollaan oleviakin paikallisesti muutamassa kohdassa. Viiltomittausten perusteella voitiin varmistua, että alueilla, joissa pintakosteuskartoituksen mukaan rakenteen pintaosat olivat riittävän kuivia, ei päällysteen allakaan ollut haitallisen korkeita suhteellisia kosteuksia. Pääosin lattianpäällysteen alapuoliset suhteelliset kosteudet olivat mitatuissa, pintakosteuskartoituksen mukaan kohollaan olevien kosteuksien, kohdissa 83 % - 90 %. Pintakosteuskartoituksen mukaan selkeästi kohollaan olleiden kosteuksien alueella muovimaton alapuoliset kosteudet olivat yli 90 RH%. Rakenteesta mitattiin suhteellista kosteutta pinta- ja viiltomittausten perusteella kosteammilta alueilta porareikämenetelmällä. Rakenteissa, joiden alla oli muovikalvo, betonilaatta oli varsin kostea, kaikki mitatut kosteudet vähintään 93,9 RH%, korkeimmillaan 99 RH% betonilaatan alla olevan muovikalvon päällä. Kohdissa, joissa ei ollut muovikalvoa, betonin suhteelliset kosteudet olivat jonkin verran alhaisemmat, pääosin alle 90 %. Johtopäätökset: Kaikissa porareikämittauskohdissa, joissa betonilaatan alla oli muovi (PR1-PR3), betonilaatan suhteelliset kosteudet olivat selkeästi liian korkeita käytetylle lattianpäällysteelle. Porareikämittauskohdissa, joissa betonilaatan alla ei ollut muovikalvoa, betonin suhteelliset kosteudet olivat jonkin verran alhaisempia. Kohdissa on todennäköisesti ainakin paikallisesti muutostöiden yhteydessä valettua uutta betonilaattaa, joka on päässyt kuivumaan myös alaspäin. Ulkoseinien läheisyydessä olleiden alhaisempien pintakosteuslukemien perusteella salaojat toimivat. Kotitalousluokan 1.056 oven vieressä olevan vesipisteen viemärin löysällä olleen putken kautta on todennäköisesti päässyt vettä lattialle, lisäksi putken liitos lattianrajassa saattaa myös vuotaa. Luokan takaosan ja vaatehuoltotilan 1.054 lattian korkeat kosteudet saattavat johtua esimerkiksi muutostöiden yhteydessä vanhan betonilaatan päälle päässeestä vedestä, joka ei ole ehtinyt kuivua riittävästi ennen uuden lattianpäällysteen asentamista. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 12(13) Kotitalousluokan 1.050 ja vaatehuoltotilan 1.051 välisen tiiliseinän alaosassa olleet maalivauriot johtuvat todennäköisesti maaperästä nousevasta kosteudesta. Kohdissa, joista nyt mitattiin lattianpäällysteen alta noin 85 RH% kosteuksia, on saattanut olla uuden lattianpäällysteen alla asennuksen jälkeen jopa 90 % suhteellinen kosteus vähintään puolen vuoden ajan. Kosteus on alentunut myöhemmin rakenteen pinnan kuivuttua jonkin verran vesihöyryä läpäisevän muovimaton läpi. Betonilaatan alla olleen muovin päällä betonin suhteelliset kosteudet olivat korkeimmillaan, koska rakenne ei pääse kuivumaan alaspäin. Koska muovin päällä oli korkeita kosteuksia keskilattiallakin, ei kosteus johdu käytön aikana päältä päin tulleesta kosteudesta. Tällöin betoni on jäänyt todennäköisesti korjaustyön yhteydessä liian kosteaksi. Kosteus on aiheutunut mahdollisesti korjaustyön aikaisista timanttisahaus/-poraus vesistä, jotka muovin päältä kostuttavat betonia edelleen. Molempien tutkimusalueiden käytävillä on rakennepiirustusten mukaan muutostöiden yhteydessä valettu putkikanaali umpeen betonilla. Betoni ei todennäköisesti ole ehtinyt kuivua tarpeeksi ennen lattianpäällysteen asentamista, koska käytävillä on laajalti kohonneita pintakosteuslukemia. Kotitalousluokkien käytävällä kohollaan olevien pintakosteuslukemien alueella myös muovimaton alapuolisten viiltomittausten perusteella oli haitallisen korkeita suhteellisia kosteuksia. Kun lattianpäällysteen alapuolinen kosteus on suurella todennäköisyydellä ollut varsin korkea, on muovimatto ja mattoliima todennäköisesti vaurioitunut. Maton alla ei vielä melko uuden päällysteen ollessa kyseessä ole suotuisat olosuhteet mikrobikasvulle. Kosteusvaurioituneista pintamateriaaleista saattaa kuitenkin emittoitua huoneilmaan haitallisia kemiallisia aineita. Mikäli alapohjassa on puutteita ilmatiiveydessä, alapohjan yli vaikuttavasta paine-erosta riippuen saattavat maaperässä olevat epäpuhtaudet kulkeutua huonetiloihin. Kaappien alla oleva sahanpuru tai muu orgaaninen aines saattaa kosteusvaurioitua kaappien alle mahdollisesti pääsevästä vedestä, esimerkiksi pesuvesistä. Terveydenhoitajan huoneen ympäristössä lattiarakenteiden kosteustila on todennäköisesti samantapainen, ellei kalliopintaa pitkin pääse valumaan vesiä ylärinteestä alapohjaan ja sitä kautta aiheuta rakenteiden kostumista ja pintamateriaalien kosteusvaurioitumista. 5. Toimenpide-ehdotukset Lattiassa olevien läpivientien tiiveys tulee tarkistaa ja tarvittaessa tiivistää. Kaappien alla oleva sahanpuru ja mahdollinen muu orgaaninen aines tulee poistaa. Myös putkivuodon mahdollisuus tulee sulkea pois. Kosteustutkimusten perusteella annettiin tietoa ja ohjeistettiin Novorite Oy:n Simo Valjakkaa mikrobinäytteiden ottokohtien osalta. Mikrobitutkimusten näytteenotto tehtiin Novorite Oy:n toimesta 14.9.2007, ja tutkimusten raportti oli päivätty 30.9.2007. Kotitalousluokkien osalta bakteerikasvua oli havaittu tilan 1.051 (vaatehuolto) keskilattialta, kotitalousluokan 1.056 kosteustutkimuksissa märimmiksi todetulta alueelta ja käytävältä wc:n 1.044 läheltä. Kotitalousluokan 1.050 keskilattialta irronneen muovimaton alueelta ei bakteerikasvua havaittu. Kaikissa kohdista, joista Novorite Oy:n tutkimuksissa havaittiin bakteerikasvua, on todennäköisesti lähellä viemärilinjoja. Havaittu bakteerikasvu saattaa johtua korjaustöissä märäksi jääneestä betonista. Mahdollista on myös, että käyttäjän kertoman mukaan ennen korjaustöitä havaittuja vuotoalueita ei ole kuivatettu ja puhdistettu asianmukaisesti ennen lattian uudelleen K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
RUUSUVUOREN KOULU 13(13) päällystämistä. Tällöin lattiabetoniin on saattanut jäädä vanhan viemäriruodon tai muun kosteusvaurion kosteutta, jonka vuoksi lattiaan olisi jäänyt vanhoja epäpuhtauksia. Terveydenhoitajan huoneen ympäristöstä otetuista 10 mikrobinäytteestä ei Novorite Oy:n tutkimuksissa havaittu bakteerikasvua. Liitteeseen 6 on rajattu vähimmäisalueet, joilta kotitalousluokkien tutkimusalueelta lattianpäällysteet tulee poistaa, betonipinta puhdistaa ja desinfioida sekä betoni kuivattaa. Mikrobitutkimusten perusteella terveydenhoitajan huoneen ympäristöstä lattianpäällystettä tulee uusia ainoastaan odotustilasta 2.067 irronneen lattianpäällysteen alueelta. Mikrobinäytteiden lisäksi tässä tapauksessa on suositeltavaa selvittää myös mahdolliset kemiallisten terveydelle haitallisten aineiden emissiot huoneilmaan emissiomittauksin. Tuoreissa betonirakenteissa lattianpäällysteet voivat vaurioitua myös kemiallisesti muodostaen sisäilmaan terveydelle haitallisina pidettyjä yhdisteitä. Mikäli emissiomittauksin ei havaita normaalista poikkeavaa, ei lattianpäällysteitä ole tarvetta poistaa muualta kuin yllä kosteustutkimusten perusteella rajatuilta alueilta. Emissiomittaukset suositellaan tehtäväksi kosteustutkimuksissa havaituille kosteammille alueille, josta ei kuitenkaan mikrobitutkimuksissa havaittu bakteereja. Helsingissä Humi-Group Oy Marko Leskinen Gsm: 050-400 2062 LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: LIITE 6: Lattianpäällysteen alapuoleisen suhteellisen kosteuden (RH) mittaus viiltomittausmenetelmällä Betonin suhteellisen kosteuden (RH) mittaus porareikämenetelmällä Humi-Group Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmä Käytettyjen mittapäiden kalibrointipäivämäärät Kotitalousluokkien tutkimusalueen viilto- ja porareikämittauskohdat Kotitalousluokkien tutkimusalueen lattianpäällysteen uusimisalueet K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN
Raportti 070907 LIITE 1 SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS LATTIAPINNOITTEEN ALTA NS. VIILTOMITTAUKSELLA 1. Lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle. 2. Lattiapinnoite irrotetaan mittapään vaatimalta matkalta alustastaan. 3. Lattiapinnoitetta kohotetaan asentamalla viiltoon korkeudeltaan 5 15 mm korotuspalat (esimerkiksi kumitulppa tai naula). 4. Viiltoon asennetaan joko Vaisala Oy:n valmistama 4 mm HMP42 tai 12 mm HMP44 kosteus- ja lämpötilamittapää. 5. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään Mal kitillä siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. 6. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. 7. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 8. Mikäli käytetään HMP44 kosteus- ja lämpötilamittapäitä kirjatut RH arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. HMP42 mittapäät säädetään kalibroinnin yhteydessä kohdalleen, joten luettuihin arvoihin ei tule kalibrointikorjauksia. HMP42 kosteus- ja lämpötilamittapää Lattiapinnoite Korotuspala Tiivistys (Mal kitillä) Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 ja HMP42 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH (90 100 %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ±0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3
Raportti 070907 LIITE 2 BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS PORAREIÄSTÄ 1. Rakenteeseen porataan iskuporakoneella 16 mm reikä mittaussyvyydelle. 2. Reikä puhdistetaan porauspölystä imuroimalla käyttäen suutinta, joka mahtuu reikään. 3. Reikään asennetaan sivuiltaan tiivis mittausputki, joka ulottuu reiän pohjaan saakka. ( 16 mm sähköputki tai Vaisalan 19266HM asennusputki) 4. Mittausputken ja betonin rajapinta tiivistetään Mal-kitillä. 5. Mittausputki imuroidaan puhtaaksi. 6. Mittausputken pää tiivistetään Mal-kitillä. 7. Tarvittaessa mittausputki suojataan Vaisalan 19268HM asennussuojalla tai muulla tavalla. 8. Reiän annetaan tasaantua tiivistettynä vähintään 3 vrk. 9. Mittaus suoritetaan Vaisala Oy:n valmistamalla HM44 kosteusmittauslaitteistolla. Lämpötilakosteusmittapää HMP44 asennetaan mittausputkeen siten, että putken pään tiivistys avataan mittapään putkeen laittamisen ajaksi. Tämän jälkeen putken pää tiivistetään kitillä mittapään johtoon. Mittapään annetaan tasaantua mittausputkessa vähintään 1 tunti ennen lukemien ottamista. Vaihtoehtoisesti mittapää asennetaan mittausputkeen jo porauksen yhteydessä, jolloin mittapään tasaantumisaika reiässä on vähintään 3 vuorokautta. 10. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 11. Arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. Poraus Puhdistus Tiivistys Mittaus Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH (90 100 %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3
Raportti 070907 LIITE 3 :N KALIBROINTIJÄRJESTELMÄ HMP233 HMP233 HMK13B HMK15 Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyillä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimillä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan sertifioitujen suolaliuosten avulla. Tämänhetkiset sertifikaattien numerot ovat K008-P01834, K008-Q00094 ja K008-P01579. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH (90 100 %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3
Raportti 070907 LIITE 4 KALIBROINTIPÄIVÄMÄÄRÄT Mittauksissa käytettyjen Vaisala Oy:n valmistamien kosteus- ja lämpötilamittapäiden (HMP42 ja/tai HMP44) kalibrointipäivämäärät Mittapään Mittapään Mittapään Kalibroitu Kalibroitu numero numero numero H 1 3.8.2007 1 5.6.2007 H 2 22.8.2007 16 2.8.2007 H 3 3.8.2007 39 5.6.2007 H 4 3.8.2007 59 16.8.2007 H 8 3.8.2007 66 2.8.2007 H 9 22.8.2007 70 17.8.2007 H 12 3.8.2007 71 82 95 102 128 133 134 139 146 150 153 154 16.8.2007 17.8.2007 2.8.2007 17.8.2007 2.8.2007 16.8.2007 2.8.2007 11.6.2007 16.8.2007 2.8.2007 5.6.2007 17.8.2007 Kalibroitu Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteus-pitoisuuteen säädetyillä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimillä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan sertifioitujen suolaliuosten avulla. Tämänhetkiset sertifikaattien numerot ovat K008-P01834, K008-Q00094 ja K008-P01579. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH (90 100 %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen.
Pintakosteuskartoituksen tulokset 6.9.2007 - Sinisellä on rajattu alueet, joissa oli kohonneita pintakosteusarvoja. - Punaisella on rajattu alueet, joissa oli selkeästi kohonneita pintakosteusarvoja. - Tummilla alueilla lattianpäällyste oli irti alustastaan ja yhdessä kohdassa tiiliseinän alaosassa oli maalivaurioita. Huom. Pintakosteuksia ei mitattu kiintokalusteiden alta. Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3 Raportti 070907 LIITE 5
Muovimattopäällysteiden uusimisalueet 6.9.- 10.9.2007 tehtyjen kosteustutkimusta perusteella Kopo Kopo - Vähintään punaisella värjätyiltä alueilta muovimaton poisto, betonipinnan puhdistus, desinfiointi ja kuivatus. - Kopoksi merkityissä kohdissa maton paikallinen uusiminen ja alustan puhdistus riittävän tartunnan saavuttamiseksi alustaan. Halsuantie 4 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698 Fax 0207 698 699 etunimi.sukunimi@vahanen.com www.vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1026126-3 Raportti 070907 LIITE 6