KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

Transkriptio

1 KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

2 KOHDE TILAAJA - Kaivohaka 3-5 b 66, Hämeenlinna / Matintalot - Kohteen vuokralainen KÄYTTÖTARKOITUS - Tarkoitus selvittää suihkuhuoneen lattiapäällysteen aluskosteus mahdollisimman vähän lattiapinnoitetta rikkomatta. Tilaaja haluaa varmistua että suihkuhuoneen hajuhaitat eivät aiheudu lattiapäällysteen ja betonin välisestä kosteusongelmasta ennen päätöstä remonttiin ryhtymisestä. Kosteusmittaus viiltomittauksena. MITTAAJA - xxx MITTAUSAIKA KLO 14:00 KÄYTETYT MITTALAITTEET VAISALA HM141-MITTALAITE VAISALA HMP42 -MITTAPÄÄ Laserliner Moisture Master (toleranssi +/- 2 yks) CondeseS pot Pro Laser (toleranssi +/- 2 yks) Digital Moisture meter BT 403 (toleranssi +/- 2 yks) Standard data logger HMI41 NÄYTTÖLAITE Näyttölaitteen aiheuttama enimmäisvirhe +20 C:ssa kosteus ±0,1 %RH lämpötila ±0,1 C HMP42 MITTAPÄÄ KOSTEUS Mittausalue %RH kasteeton Tarkkuus (+20 C:ssa) kalibroituna suolaliuoksia vastaan (ASTM E104-85): ±2 %RH ( %RH) ±3 %RH ( %RH) Elektroniikan lämpötilariippuvuus 0,05 %RH/ C Tyypillinen pitkänajan stabiilius parempi kuin 1 %RH /vuosi Vasteaika (90%) +20 C:ssa 30 s Kosteusanturi HUMICAP M

3 KOHTEEN KUVAUS - Kerrostaloasunto jonka tiloissa suihkuhuone ja WC tilat omana huoneenaan. Lattiapäällyste peittää kosteissa tiloissa kokonaisuudessaan lattia-alan joka on 2,24 neliömetriä. Asunto kokonaisuudessaan on ilmastoitu tulo ja poistoilmastoinnilla. Asunto-osake peruskorjattu vuonna Suihkuhuoneessa jatkuvasti päällä oleva ilmastointi ja lattialämmitys. - Suihkuhuonetta on käytetty viimeksi 2 vkr sitten. - Sertifioitu märkätilan muovimatto Upofloor Lami. Rakennusmateriaaliluokka M1. Betonialustan suhteellinen kosteus RH 85 %. - Alueen mitat vaakaan 1400 mm ja pituussuuntaan 1600mm

4 MITTAUSMENETELMÄ Mittausmenetelmänä käytetään viiltomittausta suhteellisen kosteuden määrittämiseksi. Kohteen paikkaa määritettäessä käytetään apuna kahta eri pintakosteusmittarin mittaus matriisia mahdollisimman totuudenmukaisen otoksen saamiseksi. Pintakosteusmittarilla haarukoidaan 9:stä eri mittakohteesta (ks. edellä) kohta joka todennäköisimmin voisi vastata kohteessa olevaa kosteusongelmaa. Vertailuarvoksi valitaan vastaavasti mahdollisimman kuiva kohta. Varsinainen suhteellisen kosteuden mittaus suoritetaan Vaisalan HMP 42 mittapäällä. Tasaantumisaikana käytetään 20 minuuttia jonka jälkeen mittatulos on luettavissa. TULOKSET: MITTALAITE [RH%] / [LT] REFERENSSI [RH%]/[LT] MITTATULOS [index] MITTATULOS [paino %] LT[C] VAISALA [65,7]/[26,6] [65,5]/[26,6] MOISTUREM. Kondense S. Data Logger BT 403 KOHDAT: ULKOILMA [42]/[23,1] SISÄILMA [30,7]/[20,2] KOSTEUSLISÄ 3 g/m3 SISÄILMA,TOT

5 MITTATULOKSET Arvioitaessa pintakosteusmittarilla mittapaikkaa kohta 8 antoi kosteusindekseinä lukeman 720. Vastaavasti kuivalle kohdalle saatiin kohta 9 lukemilla 314. Kohteista tehtiin mittaukset seuraavilla tuloksilla: LÄMPÖTILASSA 26,6 ASTETTA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN ARVOKSI OLETETULLA KOSTEUSALUEELLA SAATIIN 65,7 %. VASTAAVASTI LÄMPÖTILASSA 26,6 ASTETTA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN ARVOKSI OLETETULLA REFERENSSIKOHDALLA SAATIIN 65,5%. TULOSTEN TULKINTA Haettaessa mittauspaikkaa pintakosteuden mittarilla tulosta voidaan pitää suuntaa antavana. Tulokseen vaikuttavat suihkuhuoneen lattiapinnoitteen kosteus suihkun jäljiltä sekä sähköisen lattialämmityksen kaapeli joka kulkee betonissa. Todennäköisin syy kuivan kohdan löytymiselle reunasta saattaa liittyä lattian kallistukseen sekä siihen että aivan reunoille ei ole viety sähkölämmityskaapelia. Lähtötieto kuitenkin voidaan katsoa riittäväksi varsinaiselle suhteellisen kosteuden mittaukselle. Arvioitaessa pintakosteusmittarilla mittapaikkaa kohdat 5 ja 8 antoivat kosteusindekseinä suurimmat lukemat, vastaavasti kuivalle kohdalle saatiin kohdat 3 ja 9. Viiltomittauksen antamaa tulosta voidaan pitää kohtuullisen luotettavana haettaessa raja-arvoa lattiapäällysteen ja betonin väliselle kosteuspitoisuudelle. Tältä osin suhteellisen kosteuden ero mitattujen kohteiden välillä oli 0,2 % joka voidaan olettaa kuuluvan mittalaitteen tai näyttöpäätteen sisältämään virhetoleranssiin. JOHTOPÄÄTÖKSET Mittauskohtien betonin suhteellista kosteutta voidaan pitää normaalina. Vertailuarvo lattiapäällysteen ja betonin välisestä kosteusongelmasta tässä tapauksessa olisi suhteellisen kosteuden arvolla 85 %. Eroa jää 19,3 % verran joten mittatulosten perusteella hajuhaitat eivät aiheudu lattiapäällysteen alapuolisesta kosteusongelmasta (biofilmit) tai siitä aiheutuvasta sekundaariemissiosta. Lattiapäällyste on sen aikaa ollut paikoillaan että hajuhaitat eivät johdu myöskään päällysteen primaariemissiosta ( uutuuden hajusta) koska peruskorjauksen yhteydessä saneeratun suihkutilan päällyste laitettu vuonna 2000 ja päällyste on säilynyt ehjänä.

6 PERUSTIETOA MIKROBITOIMINNAN VAPAUTTAMISTA TOKSIINEISTA 2-ETYYLIHEKSANOLI Hajuhaitoista aiheutuvat sisäilmaongelmat (mm. homeet) eivät ole ainoa terveyteen vaikuttava indikaattori sillä huomattavan useasti syy selittämättömiin oireisiin näyttäisi liittyvän lattian ja pinnoitteen välissä muodostuvalle 2-etyyliheksanolille. Aine on hajuton ja selvästi hometta yleisempi sisäilman ongelmien aiheuttaja. 2-etyyliheksanolia muodostuu esim. märän betonin ja DEHP:tä sisältävän pinnoitteen välissä mikrobikasvuston välityksellä jossa mikrobit muuttavat DEHP:ta (dietyyli-heksyyli-ftaalihappo) ftaalihapoksi ja 2-etyyliheksanoliksi. Jäämiä voi löytyä myös rakentamisessa käytetyistä pinnoitteista, liimoista ja tasoitteista. Sisäilman ongelmatapauksissa julkisissa rakennuksissa jopa kolme tapausta neljästä näyttäisi aiheutuvan homeen sijasta 2-etyyliheksanolista. Yhdiste on kaasumuotoinen ja rasvaliukoinen joka kerääntyy ajan kuluessa sisäilmasta ihmisen elimistöön. Yhdisteen pitoisuuden noustessa elimistössä lisääntyvät myös oireet. Kiinteitä raja-arvoja tälle pitoisuudelle ei ole toistaiseksi asetettu (ei määriteltyä HTTP arvoa) mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä että pitoisuus ei ylittäisi 15 µ / m3. Keskiarvona sisäilmassa 2-etyyyliheksanolille voidaan pitää 10 µ /m3. Täytyy kuitenkin huomata että 2-etyyliheksanoli ei kuulu normaaliin huoneilmaan; tavoitteena olisi siis poistaa kyseisen yhdisteen pienimmätkin pitoisuudet huoneilmasta. sillä mm. pienille lapsille yhdisteen kokonaisannos voi muodostua ajan mittaan suureksi. Eräs tekijä yhdisteen esiintymiselle liittyy kosteusvauriotilanteisiin joka on kosketuksissa DEHP: ta sisältävien materiaalien kanssa, esim. PVC lattia materiaalien kanssa. Tämä on suhteellisen yleistä vanhemmassa rakennuskannassa jossa on käytetty muovimattojen ja lattia tasoitteiden yhdistelmiä jossa emäksinen kosteus on reagoinut maton pehmikkeen (ftalaattia) kanssa. Nykyisin 2-etyyliheksanolin esiintyminen uudisrakentamisen yhteydessä yhdistetään osaltaan neutraalien tasoitteiden käyttöön jonka nähdään lisäävän mikrobikasvuston esiintymistä. Tästä asiasta ei olla kuitenkaan yhtämielisiä.

7 LIITTEET KUVIA KOHTEESTA (4KPL) / POHJAKUVA KOHTEESTA

8

9