Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1
Sisältö 1. Kalakannat 2. Vesialueen omistus, kalastusoikeus, kalatalousalueet 3. Kaupallinen kalastus 4. Vapaa-ajankalastus 2 Mikko Koivurinta
Kala(kanna)t nykyisen Suomen vesissä on tavattu noin 100 kalalajia (98 luukaloihin, 1 rustokaloihin ja 3 nahkiaisiin kuuluvaa lajia). vuosittain Suomen vesialueilta voi löytää 67 luukalalajia ja kaksi nahkiaislajia ja noin kolmasosa kaikista lajeista (33 lajia) on Suomessa joskus tai ajoittain esiintyviä, vierailevia tai tänne tuotuja lajeja. Suomen rannikolla vaelluskaloja, merikaloja ja makeanveden kaloja. 22 on merilajeja, jotka eivät nouse makeaan veteen. yli kolmasosalla lajeista (24) on sekä makeanveden että murtoveden populaatioita, ja useimmilla lajeilla on myös merestä makeaan veteen kudulle vaeltavia populaatioita. vakinaisten kalalajien määrä Suomenlahden itäosissa on 42, Saaristomerellä 51, Merenkurkussa 39 ja Perämeren pohjukassa 29. Suomenlahdella esiintyvistä ankerias, toutain, rantanuoliainen, vaellussiika, karisiika, lohi, taimen uhanalaisia Talouskaloiksi on luokiteltu 31 lajia Istutettavia lajeja: lohi, taimen, vaellussiika, kuha 3 Lähde: Urho, L. ja Lehtonen, H. 2008. Kalalajit Suomessa. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 1/2008. 36 s.
Vesialueen omistus ja kalastusoikeus KL 5 Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus: Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Suomenlahden rannikolla n. 10-30 km leveä yksityisistä vesistä muodostuva sisä- ja välisaaristo yleisvesialueen ja rantaviivan välissä. Osakaskunnat ja jaetut yksityiset vedet. Suomenlahdella arviolta 6000 vesikiinteistöä, joista 5000 jaettuja ja näistä n. 4000 alle 50 ha Pienet yksiköt keskittyvät Uudellemaalle Paljon kalastajia, niukasti vesiä > Yleiskalastusoikeudet säädetty lakiin 4
5 1 km
HE 192/2014 vp: Ennen saaliiksi päätymistä kalat ovat niin sanottuja isännättömiä esineitä, joihin kalastusoikeuden tai kalastamiseen oikeuttavan luvan haltijalla on mahdollisuus saada omistusoikeus valtauksen kaltaisella saannolla. Eli: kukaan ei omista vedessä uivia kaloja, mutta kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle pääsääntöisesti. 6
KL 23 Kalatalousalue Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa luettelon valtakunnallisista kalastusalan järjestöistä viideksi vuodeksi kerrallaan. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja. ELY-keskuksen päätökset 118 kalatalousalueen rajoista tehty 13.12.2017. Ne perustetaan vuoden 2019 alussa. Vanhat kalastusalueet lakkaavat. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat 31.12.2020 mennessä kalatalousviranomaiselle hyväksyttäviksi 7
8 Kalastusalueet 1983-2012 (-2018)
9 Kalatalousalueiden (2019-) rajat ELY-keskuksen päätöksen 13.12.2017 mukaisesti (ohut viiva = vanhat rajat)
10 Kalatalousalueiden (2019-) rajat ja vesistöaluerajat
WWW.KALASTUSRAJOITUS.FI 11 Ihaksi Taina
12 KALASTUS
Kaupallinen kalastus (uusi määritelmä v. 2016 alusta) Kalastajat jaetaan kahteen ryhmään arvonlisäverolaissa määritellyn alv-rajan perusteella: Ryhmä 1: itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 ja Ryhmä 2: muut kaupalliset kalastajat: ryhmä 1 merialueella ryhmä 2 merialueella Yhteensä Suomenlahti: ryhmä 1 ryhmä 2 2090 kpl 369 kpl 1721 kpl 67 kpl (18 Kaakko, 49 Uusimaa) 219 (97 Kaakko, 122 Uusimaa) 13 Mikko Koivurinta
YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN KANSALLINEN VALVONTASTRATEGIA 2016-2020 14 Ihaksi Taina
Kalastuksen valvonta ja kiintiöseuranta ELY-keskus pitää rekisteriä kaupallisista kalastajista, kalastusaluksista, saaliista, saaliin myynnistä ja ostoista Kiintiölajit: silakka, kilohaili, turska ja lohi, kiintiöt määritetään vuosittain ICESin (Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) tieteelliseen arvioon pohjaten melko monimutkaisen prosessin jälkeen Toimijakohtaiset kiintiöt uusi asia Suomessa 15
1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Saalis 1000 kg 180 000 Kaupallisen kalastuksen saalis (1000 kg) Suomessa 1953-2016 (LUKEn tietokanta) 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Muu Kuha Ahven Made Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Muikku Hauki Kampela Turska Kilohaili Silakka Akselin otsikko 16 http://stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merell%c3%a4
35000 Suomenlahden kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (1000 kg) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Muu Ankerias (1980-88, 2011-) Muikku Kirjolohi (1989-) Made Kuha Ahven Hauki Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Kampela Turska** Kilohaili Silakka 0 17 http://stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merell%c3%a4
1000 Suomenlahden kaupallisen rannikkokalastuksen saalis 1980-2016 (1000 kg) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Muu Ankerias (1980-88, 2011-) Muikku Kirjolohi (1989-) Made Kuha Ahven Hauki Särki Säyne Lahna Kuore Taimen Lohi Siika Kampela Turska** 0 18 http://stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merell%c3%a4
Uuden kalastuslain myötä tulevia haasteita: KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän tuoton ja hyödyntämisen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisen turvaamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää kaupalliselle kalastajalle enintään viiden vuoden määräajaksi luvan kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen, jos: 19
Vapaa-ajankalastus 20 Ihaksi Taina
21 Vapaa-ajankalastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Suomessa on vapaaajankalastajia hieman alle 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Kalastajamäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta trendi näyttää taittuneen viime aikoina. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45- vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Nuorista aikuisista kalaan ehtii yhä harvempi. Yleisimmät kalastustavat ovat onginta, pilkkiminen ja heittovapakalastus. Verkkopyynnin osuus on vähentymässä, mutta se tuottaa kuitenkin edelleen suurimman osan saaliista. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/vapaaajankalastus/
Vapaa-ajankalastajat, kalastaneiden lukumäärä 2000000 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Muu Suomi Uusimaa, merialue Kaakkois-Suomi, merialue Vapaa-ajankalastajat, kalastaneiden lukumäärä 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Yhteensä 1844000 1779000 1675000 1487000 1589000 1495000 Uusimaa, merialue 139000 88000 97000 98000 130000 55000 Kaakkois-Suomi, merialue 26000 40000 52000 24000 32000 34000 Suomenlahti % 9 % 7 % 9 % 8 % 10 % 6 % 22
Vapaa-ajankalastuksen saalis v. 2016 9 000 Vapaa-ajankalastuksen saalis (1000kg) Suomessa v. 2016 8 000 7 000 6 000 5 000 Suomen vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis n. 30 miljoonaa kg 4 000 3 000 2 000 1 000 0 600 Vapaa-ajankalastuksen saalis (1000kg) Suomenlahdella v. 2016 500 400 Suomenlahden vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis n. 2 miljoonaa kg 300 200 100 0 23
24 Kalastusoppaat KL 18 Alueellinen lupa kalastusopastoimintaan Kalastusmatkailun toimintaedellytysten turvaamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää koko toimialuettaan tai sen osaa koskevan luvan järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia, joihin osallistuu enintään kuusi kalastajaa kerrallaan ja joissa harjoitetaan onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta. Lupa on haettava kirjallisesti ja se voidaan myöntää, jos kalakantojen kestävä hyödyntäminen tämän sallii. Lupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. ELY-lupa tällä hetkellä n. 100:lla kalastusopastoimintaa harjoittavalla taholla. Toiminta painottuu selvästi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen saaristoon
25 Kiitos!