Tekstiilin ja muodin tavaravienti ja -tuonti Vaatteet, jalkineet & tekstiilit yhteensä
Tekstiilin ja muodin tavaravienti ja tuonti / sisältö Tavaravienti vs. vientiliikevaihto..3 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin tuoteryhmät...4 Keskeiset havainnot: Tekstiilin ja muodin tavaravienti- ja tuonti...5 Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti 1987-2017....6 Vientimaat Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2017...8 Mihin maihin tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?...9 Vienti Ruotsiin ja Venäjälle 1987-2017...10 Suurimmat tekstiilin ja muodin vientimaat 1987 ja 2017...11 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa.....12 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa %.......13 Tuontimaat, alkuperämaa Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2017...15 Mistä maista tuonti kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?.......16 Suurimmat tekstiilin ja muodin tuontimaat 1987 ja 2017......17 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaratuonnin eri tuotteissa.....18 Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaratuonin eri tuotteissa %.........19 Tuotteet Tekstiilin ja muodin vienti 2017 tuoteryhmittäin...21 Eri tuotteiden viennin kehitys 1996-2017.. 22 Tekstiilin ja muodin tuonti 2017 tuoteryhmittäin......23 Eri tuotteiden tuonnin kehitys 1996-2017...24 Tietoa tavaraviennin ja -tuonnin tilastoista......25 2
Tavaravienti vs. vientiliikevaihto Tullin ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa ulkomailla valmistetuista tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin, jolloin ne eivät näy Tullin tilastoissa. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Tavaravienti (Tulli) Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvaa tavaraa. Vientiliikevaihto (Tilastokeskus) Suomalaisen yrityksen ulkomailta tuleva myynti, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu ja onko tuote missään vaiheessa mennyt konkreettisesti Suomen rajan yli. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Tässä materiaalissa on tilastoja tavaraviennistä ja tuonnista. Vientiliikevaihdosta löydät tilastoja täältä: https://www.stjm.fi/julkaisut-jatilastot/tilastot/tekstiili-ja-muotialan-yritysten-lukumaara-liikevaihto-ja-henkilosto/ 3
Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät on jaettu viennin ja tuonnin tilastoissa viiteen ryhmään VAATTEET Miesten, naisten ja lasten vaatteet Urheiluvaatteet Alusvaatteet Asusteet SISUSTUSTEKSTIILIT JA MUUT TEKSTIILIT Matot Verhot, vuodevaatteet, pyyhkeet, keittiötekstiilit Siivoustekstiilit Säkit, teltat, purjeet, pressut TEKNISET TEKSTIILIT Kuitukangas Viirat ja huovat teolliseen käyttöön Hihnat ja köydet LANGAT, KANKAAT, NEULOKSET, KUIDUT JA TEKSTIILIJÄTTEET Langat Neulokset Puuvillakankaat Tekokuitukankaat (pl. nauhat ja erikoiskankaat) Muut kudotut kankaat Tylli, pitsit, koruompelukset, nauhat yms. Lumput ja tekstiilitavaroiden jätteet Tekstiilikuidut JALKINEET Nahka- tekonahka ja tekstiilijalkineet Urheilujalkineet Kumikengät Jalkinetarvikkeet Tässä osiossa käsitellään TEKSTIILIN JA MUODIN vientiä ja tuontia. Tekstiili- ja muotialan viennistä ja tuonnista eri tuoteryhmittäin löydät osioista Vaatteiden vienti ja tuonti, Jalkineiden vienti ja tuonti sekä Tekstiilien vienti ja tuonti. 4
Ruotsi noussut Suomen tärkeimmäksi tekstiilien ja vaatteiden vientimaaksi Suomen tekstiilin ja muodin tavaraviennin arvo oli vuonna 2017 yhteensä 690 milj. Vienti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,9 %. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. 2010-luvulla vienti on kasvanut eniten Ruotsiin. Muita kasvavia markkinoita ovat muun muassa Norja, Saksa, Iso-Britannia Merkittävimmät vientituotteet Suomelle ovat vaatteet ja tekniset tekstiilit Venäjä on ollut pitkään tekstiilin ja muodin tärkeä vientimaa, mutta Venäjän markkina on ollut merkittävissä vaikeuksissa viime vuosina. Vienti Venäjälle on laskenut vuodesta 2013 lähes 100 miljoonalla eurolla. Romahduksen taustalla on muun muassa suomalaiset vähittäiskaupan toimijoiden toimintojen vähentäminen Venäjällä. Tekstiilin ja muodin vienti on aiempaan verrattuna hajaantunut useampiin eri maihin. Kun esimerkiksi Venäjän vienti on pudonnut rajusti, niin ala on löytänyt muita kasvavia vientimarkkinoita esimerkiksi Euroopasta ja Aasiasta. Tekstiili- ja vaatetuonnin arvo Suomeen oli vuonna 2017 yhteensä 2,3 mrd. Tekstiilien ja vaatteiden tuonti kasvoi viime vuonna 3,6 %. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Bangladesh ja Ruotsi. Alan tuotanto globaalisti on kasvanut 2010-luvulla eniten Aasian maissa kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Intiassa. Samalla tuonti näistä maista Suomeen on kasvanut nopeasti. Merkittävimmät tuontituotteet ovat vaatteet ja jalkineet Huom! EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi juuri Ruotsi näyttää tilastoissa todellisuutta suuremmilta tuontimailta, vaikka se on usein tuotteiden lähetysmaa, ei alkuperämaa. 5
Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti 1987-2017 Vuonna 2017 tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Suomeen kasvoi 3,6 % ja vienti Suomesta 5,9 %. milj. 1 090 1 130 1 200 1 240 1 110 1 120 1 140 2 050 2 160 2 230 1 910 1 950 1 510 1 5901 580 1 6901 720 1 7601 7701 810 1 300 1 340 1 190 2 200 2 500 2 4102 420 2 370 2 300 2 240 2 290 850 750 670 640 490 520 570 630 610 640 710 720 680 730 750 760 710 700 680 720 790 770 560 610 700 710 720 710 650 650 690 1987 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2017 Tuonti milj. Vienti milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 6
Vientimaat 7
Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2017, vienti yhteensä 690 milj. 1. Ruotsi 2. Saksa 3. Venäjä 4. Viro 5. USA 6. Norja 7. Ranska 8. Iso-Britannia 9. Alankomaat 10. Puola 21 20 20 27 26 25 58 70 78 160 Poimintoja: Mitä mihinkin maahan viedään? Ruotsi Saksa Venäjä Viro Usa Vaatteet 75 milj. Jalkineet 57 milj. Sisustustekstiilit & muut 13 milj. Vaatteet 43 milj. Tekniset tekstiilit 22 milj. Vaatteet 29 milj. Jalkineet 18 milj. Vaatteet 32 milj. Langat, kankaat, neulokset jne 10 milj. Tekniset tekstiilit 17 milj. Muut maat yhteensä vienti milj. 182 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 8
Mihin maihin tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut euromääräisesti eniten 2010-luvulla? Maa & vienti 2017 Ruotsi 160 milj. 84 76 Vuodesta 2010 tekstiilin ja muodin vienti on kasvanut 74 miljoonalla eurolla. Viennin kasvu Ruotsiin on omaa luokkaansa, vienti yksin Ruotsiin on kasvanut enemmän kuin koko vienti yhteensä. Norja 26 milj. Ranska 25 milj. 21 18 7 5 Tärkeät vientituotteet maittain vaihtelevat: Iso-Britannia 21 milj. Puola 20 milj. 14 15 7 5 Iso-Britanniaan, Puolaan, Kiinaan ja Intiaan viedään pääosin teknisiä tekstiilejä. Kiina 10 milj. Liettua 8 milj. Japani 9 milj. 10 4 8 4 6 3 Ruotsiin, Norjaan, Ranskaan, Japaniin ja Hongkongiin taas pääosa viennistä on vaatteita. Intia 4 milj. 2 Hongkong 3 milj. 3 milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Vienti 2010 Kasvu 2010-2017 Liettuaan viedään materiaaleja, kuten neuloksia ja kankaita. Suomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on tuotantoa maassa. 9
Vienti Ruotsiin ja Venäjälle 1987-2017 264 Naapurimaat Ruotsi ja Venäjä ovat olleet viime vuosikymmeninä vuorotellen tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat (poikkeuksena 2001-2004, jolloin eniten vientiä Viroon). Vienti Ruotsiin kasvanut kovaa vauhtia vuodesta 2009 lähtien, ja Ruotsi ohitti Venäjän suurimpana vientimaana 2015. Venäjän vienti ollut merkittävissä hankaluuksissa 2010-luvulla. Tullin tilastoissa näkyvät myös kaupan alan haasteet Venäjällä: suomalaisia vähittäiskaupan toimijoita on vetäytynyt Venäjältä, ja tämä näkyy myös tavaraviennin tilastoissa. 216 210 200 184 171 147 135 146 141 43 39 117 127 114 93 93 100 101 102 63 63 63 61 54 58 59 41 87 75 79 75 66 71 72 64 96 96 119 151 97 99 171 84 107 105 70 84 139 96 176 178 152 154 160 134 139 109 114 102 69 70 1987 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2017 Venäjä Ruotsi Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 10
Suurimmat tekstiilin ja muodin vientimaat 1987 ja 2017 Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 1987, viennin arvo 850 milj. Tekstiilin ja muodin suurimmat vientimaat 2017, viennin arvo 690 milj. 1. Neuvostoliitto 2. Ruotsi 3. Norja 10% 25% 31% 1. Ruotsi 2. Saksa 3. Venäjä 11% 10% 23% Toisin kuin usein arvellaan, kaikki alan vienti ei mennyt 1980-luvulla Neuvostoliittoon, Myös mm. Ruotsi oli silloin merkittävä vientimaa. 4. Saksa 5. Iso-Britannia 6. Ranska 7. Tanska 8. Italia 9. Alankomaat 3% 3% 2% 2% 6% 6% 4. Viro 5. USA 6. Norja 7. Ranska 8. Iso-Britannia 9. Alankomaat 4% 4% 4% 3% 3% 8% Alan vienti oli kuitenkin keskittyneempää kuin nykyään. Nyt vienti on hajaantuneempaa, ja muiden kuin kymmenen suurimman vientimaan osuus on merkittävästi suurempi kuin vielä 30 vuotta sitten. 10. USA 2% 10. Puola 3% Muut yhteensä 11% Muut yhteensä 26% osuus viennistä osuus viennistä Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 11
Koonti: Tärkeimmät vientimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaraviennin eri tuotteissa Tekstiili & muoti yhteensä 690 milj. Vaatteet, 290 milj. Tekstiilit, 280 milj. Jalkineet 115 milj. 1. Ruotsi 160 1. Ruotsi 75 1. Saksa 31 1. Ruotsi 57 2. Saksa 78 2. Saksa 43 2. Ruotsi 28 2. Venäjä 18 3. Venäjä 70 3. Viro 32 3. USA 23 3. Norja 10 4. Viro 58 4. Venäjä 29 4. Venäjä 23 4. Viro 7 5. USA 27 5. Alankomaat 13 5. Viro 19 5. Saksa 4 Muut yhteensä 293 Muut yhteensä 94 Muut yhteensä 161 Muut yhteensä 19 miljoonaa milj. milj. milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 12
Vaatteiden vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2017, viennin arvo 290 milj. Alankomaat 5 % Venäjä 10 % Muut yhteensä 33 % Ruotsi 26 % Saksa 15 % Viro 11 % Tekstiilien vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2017, viennin arvo 285 milj. Saksa 11 % Ruotsi 10 % Muut yhteensä 56 % Viro 7 % Venäjä 8 % USA 8 % Jalkineiden vienti Suomesta, suurimmat kohdemaat 2017, vienti yhteensä 115 milj. Tekstiilin ja muodin vienti yhteensä, suurimmat kohdemaat 2017, vienti yhteensä 690 milj. Viro 6 % Saksa 3 % Norja 9 % Muut yhteensä 16 % Ruotsi 50 % Muut yhteensä 43 % Ruotsi 23 % Saksa 11 % Venäjä 16 % Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot USA 4 % Viro 9 % Venäjä 10 % 13
Tuontimaat, alkuperämaa 14
Tekstiilin ja muodin tuonnista yli puolet on vaatteita, ja vaatteet ovat tärkeä tuontituote kaikille suurille tuontimaille. Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2017, tuonti yhteensä 2,4 mrd. Vietnamin tuonnista valtaosa on jalkineita. Saksan tuonnista kolmannes on teknisiä tekstiilejä. 1. Kiina 2. Ruotsi 152 738 Italiasta ja Saksasta tuodaan paljon myös materiaaleja, kuten neuloksia, kankaita ja lankoja. 3. Saksa 4. Bangladesh 5. Turkki 144 141 107 Intiasta ja Virosta tuodaan vaatteiden lisäksi paljon sisustustekstiilejä. 6. Intia 7. Vietnam 8. Italia 101 96 79 Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi näyttäa tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurelta tuontimaalta, vaikka todellisuudessa se on pääosin vain merkittävä lähetysmaa, ei alkuperämaa. 9. Viro 68 10. Pakistan 52 Muut yhteensä Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. tuonti milj. 694 15
Tekstiilin ja muodin tunnin isoimmissa kasvajissa pääosin Aasian maita. Mistä maista tuonti kasvanut euromääräisesti eniten 2010-luvulla? Kiinan kustannustaso on ollut nousussa, ja tekstiili- ja vaatealan tuotanto on kasvanut muissa Aasian maissa, kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Kambodzassa. Tämä ilmiö näkyy myös alan tuonnissa Suomeen, ja tuonti näistä maista kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Maa & tuonti 2017 Kiina 738 milj. Bangladesh 141 milj. Intia 101 milj. Vietnam 96 milj. Pakistan 52 milj. 75 85 49 33 19 47 16 66 684 54 Indonesia 40 milj. 30 10 Kambodza 39 milj. 12 27 Puola 22 milj. Sri Lanka 15 milj. Myanmar 13 milj. 11 11 8 8 13 milj. Tuonti 2010 Kasvu 2010-2017 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 16
Suurimmat tekstiilin ja muodin tuontimaat 1987 ja 2017 Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 1987, yhteensä 1,1 mrd. 1. Italia 2. Saksa 3. Portugali 4. Iso-Britannia 5. Ruotsi 6. Ranska 7. Tanska 8. Etelä-Korea 9. Kiina 4% 4% 4% 7% 6% 6% 10% 15% 13% Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2017, yhteensä 2,4 mrd. 1. Kiina 2. Ruotsi 3. Saksa 4. Bangladesh 5. Turkki 6. Intia 7. Vietnam 8. Italia 9. Viro 4% 4% 3% 3% 6% 5% 6% 6% 31% Tekstiili- ja muotiala on mullistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Alan tuotanto Aasiassa on kasvanut ja Kiina on noussut merkittävimmäksi globaaliksi toimijaksi. Alan tuonnissa Kiinalla on ylivoimainen asema, joka ei toistaiseksi vielä osoita hiipumisen merkkejä. Tuotanto Aasian maissa kuten Bangladeshissa, Vietnamissa ja Intiassa on kasvussa, ja näkyy myös alan tuonnissa. 10. Itävalta 4% 10. Pakistan 2% Muut yhteensä 29% Muut yhteensä 29% Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 17
Koonti: Tärkeimmät tuontimaat 2017 tekstiilin ja muodin tavaratuonnin eri tuotteissa Tekstiili- ja muoti yhteensä, 2,4 mrd. Vaatteet, 1,4 mrd. Tekstiilit, 625 milj. Jalkineet, 330 milj. 1. Kiina 740 1. Kiina 550 1. Saksa 90 1. Kiina 100 2. Ruotsi 150 2. Bangladesh 130 2. Kiina 80 2. Vietnam 52 3. Saksa 140 3. Ruotsi 100 3. Turkki 40 3. Ruotsi 27 4. Bangladesh 140 4. Turkki 70 4. Alankomaat 40 4. Indonesia 18 5. Turkki 110 5. Intia 50 5. Intia 40 5. Intia 14 Muut yhteensä 1090 Muut yhteensä 510 Muut yhteensä 340 Muut yhteensä 119 milj. milj. milj. milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 18
Vaatteiden tuonti Suomeen 2017, suurimmat tuontimaat, yhteensä 1,4 mrd. Tekstiilien tuonti Suomeen 2017, suurimmat tuontimaat, yhteensä 625 milj. Saksa 15 % Muut yhteensä 36 % Kiina 39 % Muut yhteensä 54 % Kiina 13 % Turkki 6 % Intia 4 % Turkki 5 % Ruotsi 7 % Bangladesh 9 % Intia 6 % Alankomaat 6 % Jalkineiden tuonti Suomeen 2017, suurimmat tuontimaat, yhteensä 330 milj. Tekstiilin ja muodin tuonti Suomeen 2017, suurimmat tuontimaat, yhteensä 2,3 mrd. Muut yhteensä 36 % Kiina 30 % Muut yhteensä 46 % Kiina 31 % Intia 5 % Indonesia 5 % Vietnam Ruotsi 16 % 8 % Turkki 5 % Ruotsi 6 % BangladeshSaksa 6 % 6 % 19 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot
Tuotteet 20
Tekstiilin ja muodin vienti 2017 tuoteryhmittäin, yhteensä 690 milj. Tuote ja osuus viennistä 2017 Vaatteet 42 % 290 Tärkeimmät vientimaat eri tuoteryhmissä: Vaatteet Ruotsi, Saksa, Viro Tekniset tekstiilit 25 % 170 Tekniset tekstiilit Saksa, USA, Puola Jalkineet 17 % 120 Jalkineet Ruotsi, Venäjä, Norja Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 9 % 60 Sisustustekstiilit & muut Ruotsi, Saksa, Viro Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 8 % Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 50 milj. Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Venäjä, Viro, Liettua 21
vienti milj. 400 350 300 250 200 150 100 Eri tuotteiden viennin kehitys 1996-2017 Vaatteet Tekniset tekstiilit Jalkineet Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit Erityisesti vaatteiden osuus viennissä on kasvanut 2000-luvulla. Myös jalkineiden vienti on kasvanut samassa tahdissa vaateviennin kanssa. Sisustustekstiilien vienti on yli kaksinkertaistunut 1990-lukuun verrattuna, joskin niiden osuus koko viennistä on edelleen varsin pieni (9 %). Erilaisten materiaalien vienti laski merkittävästi 2008. Syynä oli kuitutehtaan toiminnan päättyminen Suomessa. 50 - Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 22
Tärkeimmät tuontimaat eri tuoteryhmissä: Vaatteet Kiina, Bangladesh, Ruotsi Tekstiilin ja muodin tuonti 2017 tuoteryhmittäin, yhteensä 2,4 mrd. Tuote ja osuus tuonnista 2017 Jalkineet Kiina, Vietnam, Ruotsi Vaatteet 60 % 1420 Sisustustekstiilit & muut Kiina, Intia, Turkki Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Saksa, Kiina, Iso-Britannia Tekniset tekstiilit Saksa, Italia, Ruotsi Jalkineet 14 % Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 11 % Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 8 % Tekniset tekstiilit 7 % 330 260 200 170 milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 23
Viimeisten 20 vuoden aikana vaatteiden ja jalkineiden tuonti on kaksinkertaistunut. Eri tuotteiden tuonnin kehitys 1996-2017 Sisustustekstiilien ja muiden tekstiilien tuonti on lähes kolminkertaistunut 1 800 Samaan aikaan materiaalien, kuten lankojen, kankaiden ja neulosten tuonti on laskenut kolmanneksen. Alan tuotanto Suomessa on vähentynyt, ja näkyy myös ulkomaankaupan tilastoissa. tuonti milj. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 Vaatteet Jalkineet Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 600 400 200 Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet Tekniset tekstiilit - Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. 24
Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista Tekstiilien ja vaatteiden ulkomaankauppatietojen lähteenä on Tullin tilastointi. Tilastot on koottu SITC5-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 386 eri tuotenimikettä, jotka on jaoteltu vaatteisiin, sisustustekstiileihin, teknisiin tekstiileihin, materiaaleihin, jalkineisiin ja muihin tekstiileihin. Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia. Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Vienti- ja tuontitilastojen tulkinnassa tulee huomioida, että valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Venäjän ja Baltian markkinoille. Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristää puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita. Tilastot päivitetään puolivuosittain. Vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon tiedot päivitetään syyskuussa 2017. 25
Kysyttävää? Ota yhteyttä! Anna-Kaisa Auvinen toimitusjohtaja 050 536 5078 etunimi.sukunimi@stjm.fi Hanne Mikkonen tilastot ja tietopalvelut, jäsenasiat 0440 296 152 etunimi.sukunimi@stjm.fi SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland www.stjm.fi