Vaatteiden vienti ja tuonti

Transkriptio

1 Vaatteiden vienti ja tuonti

2 Vaatteiden tavaravienti ja -tuonti / sisältö Tavaravienti vs. vientiliikevaihto..3 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin tuoteryhmät...4 Keskeiset havainnot: Vaatteiden tavaravienti- ja tuonti...5 Vaatteiden vienti ja tuonti Vientimaat Vaatteiden suurimmat vientimaat Mihin maihin vaatteiden vienti on kasvanut euromääräisesti eniten luvulla?...9 Ruotsi ja Venäjä vaatteiden vientimaana Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987 ja Tuontimaat, alkuperämaa Vaatteiden suurimmat tuontimaat Mistä maista vaatteiden tuonti kasvanut euromääräisesti eniten luvulla? Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987 ja Tuotteet Vaatteiden viennin ja tuonnin sisältö Tietoa tavaraviennin ja -tuonnin tilastoista

3 Tavaravienti vs. vientiliikevaihto Tullin ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa ulkomailla valmistetuista tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin, jolloin ne eivät näy Tullin tilastoissa. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Tavaravienti (Tulli) Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvaa tavaraa. Vientiliikevaihto (Tilastokeskus) Suomalaisen yrityksen ulkomailta tuleva myynti, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu ja onko tuote missään vaiheessa mennyt konkreettisesti Suomen rajan yli. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Tässä materiaalissa on tilastoja tavaraviennistä ja tuonnista. Vientiliikevaihdosta löydät tilastoja täältä: 3

4 Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät on jaettu viennin ja tuonnin tilastoissa viiteen ryhmään VAATTEET Miesten, naisten ja lasten vaatteet Urheiluvaatteet Alusvaatteet Asusteet SISUSTUSTEKSTIILIT JA MUUT TEKSTIILIT Matot Verhot, vuodevaatteet, pyyhkeet, keittiötekstiilit Siivoustekstiilit Säkit, teltat, purjeet, pressut TEKNISET TEKSTIILIT Kuitukangas Viirat ja huovat teolliseen käyttöön Hihnat ja köydet LANGAT, KANKAAT, NEULOKSET, KUIDUT JA TEKSTIILIJÄTTEET Langat Neulokset Puuvillakankaat Tekokuitukankaat (pl. nauhat ja erikoiskankaat) Muut kudotut kankaat Tylli, pitsit, koruompelukset, nauhat yms. Lumput ja tekstiilitavaroiden jätteet Tekstiilikuidut JALKINEET Nahka- tekonahka ja tekstiilijalkineet Urheilujalkineet Kumikengät Jalkinetarvikkeet Tässä osiossa käsitellään VAATTEIDEN vientiä ja tuontia. Tekstiili- ja muotialan viennistä ja tuonnista eri tuoteryhmittäin löydät osioista Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti, koonti, Jalkineiden vienti ja tuonti sekä Tekstiilien vienti ja tuonti. 4

5 Keskeiset huomiot Suomen vaateviennin arvo oli vuonna 2017 yhteensä 290 milj. Vaatevienti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 % Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Viro 2010-luvulla vaatevienti on kasvanut eniten Ruotsiin, yli 50 miljoonalla eurolla Muita kasvavia vientimarkkinoita ovat muun muassa Saksa, Alankomaat, Ranska ja Italia. Vaatevienti Venäjälle on romahtanut viime vuosina, pudotusta yli 100 miljoonaa euroa. Tässä taustalla muun muassa se, että suomalaiset vaatealan vähittäiskaupan toimijat ovat vähentäneet toimintojaan Venäjällä. Vaikka vienti Venäjälle pudonnut, niin korvaavaa vientimarkkinaa kuitenkin löytynyt muualta. Vaateviennistä puolet on naisten vaatteita ja yli neljännes miesten vaatteita. Vaatetuonnin arvo Suomeen oli vuonna 2017 yhteensä 1,4 mrd. Vaatteiden tuonti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 %. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Bangladesh ja Ruotsi. Viime vuosina tuonti kasvanut euromääräisesti eniten Bangladeshista, Kambodzasta, Kiinasta ja Vietnamista. Alan tuotanto globaalisti kasvanut Aasian maissa, ja tämä näkyy myös vaatteiden tuontimaissa. Vaatetuonnista kolmannes on naisten vaatteita, neljännes miesten vaatteita ja 20 % neulosvaatteita. Huom! EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi juuri Ruotsi näyttää tilastoissa todellisuutta suuremmalta tuontimaalta, vaikka se ovat tuotteiden lähetysmaa, ei välttämättä alkuperämaa. 5

6 Vaatteiden vienti ja tuonti Vuonna 2017 vaatteiden tuonti Suomeen kasvoi 2,2 % ja vienti Suomesta 5,3 %. milj Tuonti Vienti Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 6

7 Vientimaat 7

8 Suurimmat vaatteiden vientimaat 2017, vienti yhteensä 290 milj. 1. Ruotsi Saksa Viro 4. Venäjä Alankomaat 6. Ranska Itävalta 8. Norja 9. Latvia 10. Italia $1b Muut yhteensä milj. 52 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 8

9 Minne vaatevienti kasvanut euroissa mitaten eniten viime vuosina? Maa & vienti 2017 Ruotsi 75 milj. Saksa 43 milj Viro 32 milj. 28 Alankomaat 13 milj. 10 Ranska 12 milj. Italia 6 milj Vaatevienti Ruotsiin on yli kaksinkertaistunut 2010-luvulla, euroissa mitaten yli 51 miljoonalla, siis enemmän kuin koko vaatevienti yhteensä on kasvanut USA 3 milj. 1 2 Slovenia 3 milj. Hongkong 3 milj. Vaatteiden vienti on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna yhteensä 38 miljoonaa euroa. Vaatealalla kasvavia vientimarkkinoita on Ruotsin lisäksi löytynyt erityisesti Keski- ja EteläEuroopasta Unkari 2 milj. 11 milj. Vienti 2010 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Kasvu

10 Ruotsi & Venäjä vaatteiden vientimaana Ruotsi ja Venäjä ovat molemmat olleet viime vuosikymmeninä keskeisiä vaatteiden vientimaita luvun alussa vienti molempiin maihin ajautui vaikeuksiin ja Suomen vaatevienti kokonaisuudessaan laski milj Ruotsi Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot luvulla maiden kehitys on ollut päinvastaista: Venäjän markkina on merkittävissä hankaluuksissa ja vienti on laskenut muutamassa vuodessa lähes 100 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan vienti Ruotsiin on vahvistunut jatkuvasti Venäjä 10

11 Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987 ja 2017 Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987, yhteensä 490 milj. 1. Neuvostoliitto 31% Suurimmat vaatteiden vientimaat 2017, yhteensä 290 milj. 1. Ruotsi 26% 1980-luvulla Suomen vaatevienti oli keskittynyt erityisesti Neuvostoliittoon ja Ruotsiin, joiden osuus oli yli 60 %. 2. Ruotsi 3. Norja 4. Iso-Britannia 6% 11% 30% 2. Saksa 3. Viro 4. Venäjä 11% 10% 15% Nykyään tärkeitä vaatteiden vientimarkkinoita on useampia, eikä yhden markkinan muutos ole niin merkittävä riski toimialalle. 5. Saksa 6% 5. Alankomaat 5% 6. Ranska 7. Tanska 8. Sveitsi 9. USA 10. Alankomaat Muut yhteensä 2% 2% 2% 2% 5% % osuus viennistä 6. Ranska 7. Itävalta 8. Norja 9. Latvia 10. Italia Muut yhteensä 4% 2% 18% % osuus viennistä Vaatevienti Venäjälle on kutistunut muutamassa vuodessa lähes 100 miljoonalla, mutta samaan aikaan vaatteiden kokonaisvienti ei ole pudonnut kuin 50 miljoonaa. Vienti muille markkinoille on siis vetänyt aiempaa paremmin, kasvua muun muassa Ruotsiin, Alankomaihin, Ranskaan, Saksaa, Italiaan ja Hongkongiin. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 11

12 Tuontimaat (alkuperämaa) 12

13 Suurimmat vaatteiden tuontimaat 2017, tuonti yhteensä 1,4 mrd. 1. Kiina Bangladesh 3. Ruotsi Turkki 5. Intia 6. Saksa 7. Vietnam 8. Viro 9. Italia 10. Pakistan $1b Muut yhteensä milj. 317 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 13

14 Mistä vaatteiden tuonti kasvanut euroissa mitaten eniten viime vuosina? Vaatteiden tuonti on 2010-luvulla kasvanut erityisesti Aasian maista. Kiina on jo pitkää ollut suurin tuontimaa, ja tuonti sieltä on kasvanut edelleen. Tuonti Bangladeshista on kaksinkertaistunut ja maa on noussut vaatteissa toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi. Eniten kasvaneiden vaatteiden tuontimaiden joukossa paljon edullisen kustannustason Aasian maita. Alan tuotanto on kasvanut näissä maissa, ja se näkyy myös tuonnissa Suomeen. Maa & tuonti 2017 Kiina 554 milj. 534 Bangladesh 133 milj. 66 Vietnam 41 milj. 26 Pakistan 35 milj. 21 Kambodza 34 milj Sri Lanka 15 milj. 7 8 Malesia 15 milj. 8 6 Madagaskar 5 milj Indonesia 21 milj. Myanmar 13 milj milj Tuonti 2010 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Kasvu

15 Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987 ja Hongkong Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987, tuonti yhteensä 420 milj. 1. Portugali 2. Italia 8% 17% 15% 1. Kiina 2. Bangladesh Suurimmat vaatteiden tuontimaat 2017, tuonti yhteensä 1,4 mrd. 3. Ruotsi 7% 9% 39% Vielä 1980-luvulla vaatteita tuotiin Suomeen eniten Portugalista ja Italiasta. Tuonti oli nykytilanteeseen verrattuna hajaantuneempaa, eikä millään tuontimaalla ollut ylivoimaista asemaa. 4. Kiina 5. Tanska 6. Ruotsi 7. Saksa 8. Iso-Britannia 9. Itävalta 10. Etelä-Korea 8% 6% 6% 5% 5% 4. Turkki 5. Intia 6. Saksa 7. Vietnam 8. Viro 9. Italia 10. Pakistan 5% 4% 2% Vuonna 2017 Kiinan osuus vaatetuonnista oli 39 % luvulla myös muiden Aasian maiden osuus vaatetuonnista on kasvanut. Muun muassa Bangladesh, Intia, Vietnam, Kambodza ja Pakistan ovat aiempaa merkittävämpiä tuotantomaita alalla. Muut yhteensä 25% % osuus tuonnista Muut yhteensä 22% % osuus tuonnista Vaatteiden tuonti Suomeen heijastelee alan globaalia kehitystä. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 15

16 Tuotteet 16

17 Vaatteiden viennin ja tuonnin sisältö 2017 Sekä vaatteiden viennissä että tuonnissa suurin tuoteryhmä on naisten vaatteet. 490 Naisten ja tyttöjen vaatteet Miesten ja poikien vaatteet Muut neulosvaatteet 30 Tuonti 1,4 mrd. Asusteet, päähineet, muut vaatteet Sukat, sukkahousut Vauvanvaatteet vienti / tuonti milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Vaatteiden vienti 49 % Naisten ja tyttöjen vaatteet 27 % Miesten ja poikien vaatteet 11 % Muut neulosvaatteet 11 % Asusteet, päähineet, muut vaatteet 2 % Sukat, sukkahousut 1 % Vauvanvaatteet Vienti 290 milj. Vaatteiden tuonti 34 %Naisten ja tyttöjen vaatteet 25 % Miesten ja poikien vaatteet 19 % Muut neulosvaatteet 16 % Asusteet, päähineet, muut vaatteet 4 % Sukat, sukkahousut 2 % Vauvanvaatteet 17

18 Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista Tekstiilien ja vaatteiden ulkomaankauppatietojen lähteenä on Tullin tilastointi. Tilastot on koottu SITC5-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 386 eri tuotenimikettä, jotka on jaoteltu vaatteisiin, sisustustekstiileihin, teknisiin tekstiileihin, materiaaleihin, jalkineisiin ja muihin tekstiileihin. Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia. Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Vienti- ja tuontitilastojen tulkinnassa tulee huomioida, että valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Venäjän ja Baltian markkinoille. Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristää puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita. Tilastot päivitetään vuosittain. Vuoden 2018 tiedot päivitetään keväällä

19 Kysyttävää? Ota yhteyttä! Anna-Kaisa Auvinen toimitusjohtaja Hanne Mikkonen tilastot ja tietopalvelut, jäsenasiat SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI Helsinki, Finland