KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT



Samankaltaiset tiedostot
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT KAINUUN LIITTO KAINUUN LENTOLIIKENNESELVITYS 2014

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2018 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi / Mikko Sundström

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Kysely matkustusyhteyksien toimivuudesta alkutalvella 2019

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Laskentatoimen alumnikysely

Laskentatoimen alumnikysely syksy 2018

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Kuljetusbarometri 1/2008

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2016 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Muuttajien taustatiedot 2005

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Asukaskysely Tulokset

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KOKKOLA- PIETARSAARI

Kuljetusbarometri 2/2009

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

Ylivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Toimintaympäristö: Liikenne

Helsingin seudun liikenne

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

YRITTÄJIEN LOMAT

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2018 kvartaali 3. Pekka Aaltonen,

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

BtoB-markkinoinnin tutkimus

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Vaasan joukkoliikenne Feelback 2018

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina klo 9: paikka osoite

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Käyttöohje e-travel Single View

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely Yhteenveto Pirjo Liukas

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS

Liikennevirasto Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

Transkriptio:

KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT SELVITYS LENTOREITTIEN SÄILYTTÄMISESTÄ Intres Consultings Oy Kauppakatu 9, FIN-87100 Kajaani +358 400 504 814 info@intresconsultings.com 1

1. TAUSTAA 3 1.1. Taustaa 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 4 2.1. Tutkimuksen vaiheet 4 2.1.1. Sisällön suunnittelu 4 2.1.2. Kontaktien selvittäminen 4 2.1.3. Tiedonkeruu 4 2.1.4. Tulosten raportointi 4 3. ARVIOINNIN SISÄLTÖ 5 4. TULOKSET 9 4.1. Tilastotietoa 9 4.2. Tutkimustulokset osa-alueittain 9 4.2.1. Kokonaislentomäärät 9 4.2.2. Muiden lentoasemien käytön arviontia 10 4.2.3. Muiden lentoasemien käytön vertailua yrityksen ilmoittamiin lentomääriin 11 4.2.4. Lentoasemien markkinaosuudet, muiden lentoasemien käyttäjät 12 4.2.5. Lentoasemien markkinaosuudet, kaikki vastaajat 13 4.2.6. Tulosten yleistämisestä 13 4.2.7. Lentomäärien siirymästä muille lentokentille 14 4.2.8. Lentoyhtiöiden markkinasuuksien arviointia muilta lentoasemilta matkustettaessa 14 4.2.9. Kotimaan ja ulkomaan lentojen osuuksien arviointia 15 4.2.10. Matkustuksen kehitys 16 4.2.11. Selvitys hinnan vaikutuksesta 17 4.2.12. Kilpailutilanne reitillä 18 4.2.13. Vastaajaprofiili, kaikki vastaajat 20 5. AVOIMET PALAUTTEET 22 6. YHTEENVETO 23 7. TAUSTA-AINEISTOA 24 2

1 1. TAUSTAA 1.1. TAUSTAA Kainuun yrittäjät on yrittäjäyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää Kainuun alueen yritysten yhteistoimintaa ja kehitystä sekä toimia yritysten edunvalvontana. Kajaanin kaupungin ja Kainuun yrittäjien huolenaiheena on, että matkustajamäärien väheneminen [2] Kajaanin lentoasemalta alkavilla matkoilla saattaa johtaa tarjonnan ja aikataulujen supistumiseen, mikä hankaloittaa matkustamista. Yksi syy matkustajamäärien pienenemiseen saattaa olla vaihtoehtoisten lentoasemien käyttö. Tämän vuoksi Kajaanin Kaupunki ja Kajaanin Yrittäjät on lähettänyt alueen toimijoille kyselyn, jolla selvitetään syitä matkustajamäärien vähenemiseen sekä mahdollisuuksia henkilöliikenteen säilyttämiseen ja kehittämiseen paikalliselta lentoasemalta. Tutkimus tehtiin marraskuun 2007 aikana. Tutkimuksen toteutti Intres Consultings Oy Kajaanin Kaupunki Erkki Vähämaa, Kaupunginjohtaja erkki.vahamaa@kajaani.fi (08) 6155 2211, 044 710 0211 Kainuun Yrittäjät Pekka Ojalehto, Toimitusjohtaja pekka.ojalehto@yrittajat.fi p. (08) 613 0931, 044 313 1310 Jalo Kääminen, Varatoimitusjohtaja jalo.kaaminen@intresconsultings.com p. 0400 504 814 3

2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1. TUTKIMUKSEN VAIHEET Sisällön suunnittelu Sisällön hyväksyminen Kontaktien selvittäminen Tiedonkeruu Tulosten analysointi Sähköinen raportointi Kirjallinen tutkimusraportti Mahdollisuus tutkimuksen laajentamiseen tai jatkuvaan mittaukseen. 2.1.1. SISÄLLÖN SUUNNITTELU Tutkimussisältö työstettiin yhteistyössä Intres Consultingsin ja Kainuun yrittäjien kanssa. 2.1.2. KONTAKTIEN SELVITTÄMINEN Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alueella toimivat yritykset ja organisaatiot. Tutkimukseen otettiin mukaan Kainuun yrittäjien jäsenrekisteristä 583 kontaktia. Lisäksi mukaan otettiin julkishallinnon organisaatiota sekä alueella toimivia yrityksiä, joiden päätoimipaikka on Kainuun ulkopuolella. Tällaisia kontakteja oli yhteensä 50 kappaletta. Tutkimuksen otoskehys, kaiken kaikkiaan 633 yritystä tai organisaatioita, kattaa hieman alle puolet kaikista Kainuun alueen yrityksistä tai organisaatioista. 2.1.3. TIEDONKERUU Tutkimuksen tiedonkeruu ja analysointi toteutettiin sähköisesti Intresresearch Tool palvelun avulla (http://www.intresresearch.com). 2.1.4. TULOSTEN RAPORTOINTI Tässä tutkimusraportissa esitetään tärkeimmät tutkimustulokset ja päätelmät. Tutkimusraportti sisältää viittauksia sähköiseen palveluun, jossa esitetään kaikki tutkimustulokset arvotaulukoineen, kaavioineen ja vertailuryhmineen. Palvelu on käytettävissä osoitteessa www.intresresearch.com. Palvelu on suojattu salasanalla. 4

3 3. ARVIOINNIN SISÄLTÖ ----------------- Kokonaislentomäärät ------------------------------------------------------------------- Kuinka monta lentomatkaa yrityksestänne/organisaatiostanne tehdään kaiken kaikkiaan vuosittain? (Edestakainen lentomatka huomioidaan yhtenä matkana. Mikäli olette osa laajalla toimivaa organisaatiota, ottakaa huomioon vain Kainuun yksiköittenne matkustajamäärät.) 0 1-5 6-10 11-20 21-50 51-200 201-500 501- ----------------- Alueen lentoasemapalvelujen käyttäminen ------------------------------------- Kuinka paljon olette kuluneen vuoden aikana hyödyntäneet muiden lentoasemien palveluja Kajaanin asemesta? (esim. Oulu, Kuopio) Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Enimmäkseen Täysin ----------------- Matkustaminen eri kentiltä ----------------------------------------------- Pyydämme arvioimaan lentomatkustustanne eri lentokentiltä prosenttiosuuksina. Kajaanista alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: Oulusta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: Kuopiosta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: Muualta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: ----------------- Matkustaminen muilta kentiltä ------------------------------------------- Matkustaessanne muilta kentiltä (Oulu, Kuopio), missä määrin käytätte seuraavia lentoyhtiöitä: Blue1 Finnair Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Enimmäkseen Täysin Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Enimmäkseen Täysin Ovatko matkanne muilta kentiltä (Oulu, Kuopio) kotimaan matkoja vai liittyykö niihin ulkomaan jatkolento? Ainoastaan kotimaan matkoja Pääosin kotimaan matkoja Sekä kotimaan että ulkomaan matkoja Pääosin ulkomaan matkoja Ainoastaan ulkomaan matkoja 5

Matkustaessanne muilta kentiltä ulkomaille, käytättekö yleensä saman yhtiön jatkolentoa? (esim. Finnair->Finnair, Blue1->SAS) Ei koskaan Harvoin Joskus Tavallisesti Aina ----------------- Matkat Kajaanin kentältä -------------------------------------------------------- Ovatko matkanne Kajaanin kentältä kotimaan matkoja vai liittyykö niihin ulkomaan jatkolento? Ainoastaan kotimaan matkoja Pääosin kotimaan matkoja Sekä kotimaan että ulkomaan matkoja Pääosin ulkomaan matkoja Ainoastaan ulkomaan matkoja Ei matkoja Kajaanin kentältä ----------------- Matkustuksen kehitys - kaikki liikennemuodot ------------------------------------- Arvioikaa, miten yrityksenne/organisaationne kokonaismatkustaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana: Vähentynyt Pysynyt samana Lisääntynyt Miten arvioitte kokonaismatkustamisenne kehittyvän seuraavien kolmen vuoden aikana? Vähenee Pysyy samana Lisääntyy ----------------- Lentomatkustuksen kehitys ---------------------------------------------------------- Lentomatkustuksen kehitys Arvioikaa, miten yrityksenne/organisaationne lentomatkustaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana: Vähentynyt Pysynyt samana Lisääntynyt Onko lentomatkustusta vähentänyt jokin seuraavista (monivalinta + avoin palaute) Miten arvioitte lentomatkustamisenne kehittyvän seuraavien kolmen vuoden aikana? Vähenee Pysyy samana Lisääntyy Onko lentomatkustamisenne kasvu lähinnä ulkomaan lennoista tulevaa? Ei lainkaan Hyvin vähän Jonkin verran Suuressa määrin 6

----------------- Selvitys hinnan vaikutuksesta ------------------------------------------------------- Mikä mielestänne on sopiva hinta edestakaiselle Kajaani-Helsinki-Kajaani liikematkalle lentoteitse? 100-200 201-300 301-400 501-600 601-700 701-800 801-900 901-1000 ----------------- Kilpailutilanne reitillä ------------------------------------------------------------------ Kuinka tärkeänä pidätte muiden lento-operaattorien kuin Finnairin saamista Kajaanin lentokentälle? Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Neutraali Tärkeä Erittäin tärkeä ----------------- Matkustaminen Helsinkiin ------------------------------------------------------------ Suosituin kulkuneuvo Helsinkiin suuntautuvilla matkoillanne: Linja-auto Juna Lentokone Henkilöauto ----------------- Taustatiedot tulosten analysointia varten ------------------------------------------ Yrityksenne/organisaationne liikevaihto Alle 1 000 1 000-39 999 40 000-99 999 100 000-399 999 400 000-1 999 999 2 000 000-9 999 999 10 000 000-39 999 999 40 000 000-199 999 999 200 000 000 Yrityksenne/organisaationne henkilöstömäärä... 4 5... 9 10... 19 20... 49 50... 99 100... 249 7

250... 499 500... 999 1000... Yrityksenne/organisaationne päätoimiala Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Teollisuus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön 8

4 4. TULOKSET 4.1. TILASTOTIETOA Arvioinnin yksilöllinen osallistumiskutsu lähetettiin sähköpostitse 633 yrityksen ja organisaation edustajalle. Tutkimuksen tiedonkeruuaika: 1.11.07-9.11.07. Aloittaneita (linkin avanneita): 175 27,6 % Koko arvioinnin suorittaneita, joiden tulokset otetaan huomioon: 161 25,4 % Alustava tarkastelu osoitti, että peräti 95,7 % % tutkimukseen osallistuneista teki liikematkoja lentoteitse. Osallistujille ei lähetetty muistutuskutsuja. Tulokset edustavat hyvin lentomatkustajien näkemyksiä. Kaikkien yritysten ja organisaatioiden joukossa niiden osuus, jotka eivät tee liikematkoja lentoteitse, voitaisiin arvioida muutaman prosentin suuremmaksi (ks. 4.2.6). 4.2. TUTKIMUSTULOKSET OSA-ALUEITTAIN 4.2.1. KOKONAISLENTOMÄÄRÄT Kuinka monta lentomatkaa yrityksestänne/organisaatiostanne tehdään kaiken kaikkiaan vuosittain? N=161 Lukumäärä % 0 7 4 % 1-5 62 39 % 6-10 22 14 % 11-20 27 17 % 21-50 18 11 % 51-200 20 12 % 201-500 4 2 % 501-1 1 % 9

Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot voidaan luokitella ilmoittamiensa lentomäärien mukaisesti kolmeen ryhmään: Ei lainkaan lentomatkoja: 4 % (n=7) Keskimäärin alle yksi edestakainen lentomatka viikossa 80 % (n=129) Keskimäärin 1-10 edestakaista lentomatkaa viikossa, tai enemmän: 16 % (n=25) Lisätietoja http://www.intresresearch.com/ Sähköisessä raportointipalvelussa on tarkasteltavissa koko tutkimuksen kattava vertailuraportti Vähän lentävien (1-50 lentoa) ja Paljon lentävien (51-501- lentoa) välillä. 4.2.2. MUIDEN LENTOASEMIEN KÄYTÖN ARVIONTIA Aiemmin tuntematon määrä Kajaanin alueen liikematkoista tapahtuu Oulun, Kuopion tai Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta siten, että matkalle lähdetään mainituilta kentiltä. Aluksi pyrittiin sulkemaan pois ne vastaajat, jotka käyttävät ainoastaan Kajaanin lentoaseman palveluja. Kysymystä käytettiin vastaajien luokittelemiseen ja johdatteluna markkinaosuuden tarkempaan arviointiin. ----------------- Alueen lentoasemapalvelujen käyttäminen ------------------------------------- Kuinka paljon olette kuluneen vuoden aikana hyödyntäneet muiden lentoasemien palveluja Kajaanin asemesta? (esim. Oulu, Kuopio) N=154 Lukumäärä % 1. Täysin 4 3 % 2. Enimmäkseen 11 7 % 3. Jonkin verran 36 23 % 4. Hieman 38 25 % 5. Ei lainkaan 65 42 % Vastaajista 42 % käyttää ainoastaan Kajaanin lentoaseman palveluja. Loput 58 % hyödyntää muidenkin lentoasemien palveluja. Täysin tai enimmäkseen muiden lentoasemien palveluja käyttää 10 % vastaajista. 10

Lisätietoja: http://www.intresresearch.com/ Erityisen kiinnostavaa on tarkastella niiden vastaajien näkemyksiä, jotka hyödynsivät muiden lentoasemien palveluja aktiivisesti (10 %, n=15). Näistä vastaajista on muodostettu sähköiseen palveluun oma vertailunsa Muita lentoasemia aktiivisesti käyttävät. 4.2.3. MUIDEN LENTOASEMIEN KÄYTÖN VERTAILUA YRITYKSEN ILMOITTAMIIN LENTOMÄÄRIIN Kaaviosta voi tarkastella muiden lentoasemien käyttöasteen keskinäistä järjestystä lentomäärien kohdalla. Koska yritykset painottuvat pienempiin lentomääriin, kaavio on laskusuuntainen. Käyttöaktiivisuuden keskinäinen järjestys lentomäärien kohdalla on merkittävä tekijä. 1-10 lentoa vuodessa tekevät ovat aktiivisimpia muiden lentoasemien käyttäjiä. Kaikki vastaajat, jotka käyttävät ainoastaan muiden lentoasemien palveluja kuuluvat tähän kahden luokan (1-5, 6-10) muodostamaan vastaajaryhmään. Vastaajaryhmää voidaan pitää avoimen palautteen ja hintamielikuvan perusteella erityisen hintatietoisina. Toisaalta luokkaan 1-5 lentoa kuuluvat muodostavat pääosan niistä, jotka käyttävät ainoastaan Kajaanin lentoaseman palveluja. Pienin mahdollinen ilmoitettu lentomäärä rajoittanee lentoaseman käytön lähimpään vaihtoehtoon. Pelkästään Kajaanin lentoasemaa käyttäviä on havaittavissa aina 200 vuosittaiseen lentomatkaan asti. Toisaalta myös enimmäkseen muita lentoasemia käyttäviä löytyy aina 200 vuosittaiseen lentomatkaan asti. Yllättävä havainto on, että 51-200 lentomatkan kohdalla enimmäkseen muita lentoasemia käyttävien määrä on jaetulla korkeimmalla sijalla. 11

201-500 lentomatkaa tekevien kohdalla valtaosa ilmoittaa käyttävänsä muiden lentoasemien palveluja ainakin jonkin verran. Yhdessä avoimen palautteen perusteella voidaan päätellä, että hintatietoisten osuus on kasvanut myös suuremmissa yrityksissä ja organisaatioissa. Avoimen palautteen mukaan myös lentojen sopimaton aikataulu Kajaanista on lisännyt muiden lentoasemien käyttöä. 4.2.4. LENTOASEMIEN MARKKINAOSUUDET, MUIDEN LENTOASEMIEN KÄYTTÄJÄT Niiltä 89 vastaajalta, jotka ilmoittivat käyttävänsä muiden lentoasemien palveluja ainakin hieman, kysyttiin lentomatkustuksen jakautumisesta eri kenttien kesken. Pelkästään Kajaanin lentoasemaa käyttäviltä ei ollut tarpeen kysyä tätä markkinaosuusarviota, sillä heidän kohdallaan Kajaanin lentoaseman osuudeksi jää 100 %. ----------------- Matkustaminen eri kentiltä ------------------------------------- Pyydämme arvioimaan lentomatkustustanne eri lentokentiltä prosenttiosuuksina, muiden lentoasemien käyttäjät N=89 % 1. Kajaanista alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 68 % 2. Oulusta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 17 % 3. Kuopiosta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 11 % 4. Muualta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 4 % Oulun lentoasema on merkittävin vaihtoehtoinen lentoasema (17 %). Kuopion osuus on 11 %. Muulta alkavat lentomatkat (4 %) pitää sisällään suoraan Helsingistä alkavat lentomatkat ja esimerkiksi Tampereelta Ryanairilla tehtävät lentomatkat. Tätä lukemaa voidaan pitää pienenä yritysten keskuudessa. 12

4.2.5. LENTOASEMIEN MARKKINAOSUUDET, KAIKKI VASTAAJAT Vähän lentävät vastaajat ovat aktiivisempia muiden lentoasemien käyttäjiä. Muita lentoasemia täysin hyödyntävät vastaajat kuuluvat kaikki 1-5 lentoa lentävien joukkoon (ks. 4.2.3). Lentoasemien todelliset markkinaosuudet saadaan selville vertaamalla vastaajan vuosittaista lentomäärää lentoasemien markkinaosuuteen. Kajaanin lentoasemaa pelkästään käyttävien (n=65) osalta voitiin Kajaanin lentoaseman markkinaosuudeksi laskea 100 %. Kaikkia lentomatkustajia (n=154) koskeva laskelma lentomäärien perusteella lentomatkustuksen jakautumisesta eri lentokenttien kesken on seuraava:, kaikki vastaajat N=154 % 1. Kajaanista alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 84,10 % 2. Oulusta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 8,19 % 3. Kuopiosta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 5,92 % 4. Muualta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 1,79 % Lisätietoja: http://www.intresresearch.com/ Markkinaosuuksien ja lentomäärien laskentataulukko yritysten ilmoittamien lentomäärien perustella on tarkasteltavissa sähköisessä palvelussa. 4.2.6. TULOSTEN YLEISTÄMISESTÄ Lentoasemien markkinaosuuksia arvioitaessa tehtiin samalla seuraava kappalemääräinen laskelma vastaajien lentomäärien jakautumisesta eri lentoasemien kesken:, kaikki vastaajat N=154 kpl 1. Kajaanista alkavat lentomatkat 5144 2. Oulusta alkavat lentomatkat 501 3. Kuopiosta alkavat lentomatkat 362 4. Muualta alkavat lentomatkat 109 Yhteensä: 6117 Kajaanin lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2007 tulee olemaan arviolta 90 000 matkustajaa. Matkustajista 70 % voidaan arvioida oman alueen työ- ja liikematkustajiksi. Loput 30 % voidaan arvioida vapaa-ajan matkustajiksi sekä muiden yritysten/organisaatioiden työ- ja liikematkoiksi alueelle. Koska tutkimuksessa on kartoitettu edestakaisten liikematkojen määriä, pitää muistaa, että liikematka sisältää sekä meno- että paluumatkan. Oman alueen yrittäjien Kajaanin lentokentän kautta tehtävien liikematkojen määrä vuodessa on siksi 90000 * 0,70 / 2 = 31500 edestakaista liikematkaa vuodessa. Kun tutkimukseen osallistuneiden vastaajien Kajaanista tapahtuvien matkojen määrä 5144 jaetaan kaikkien heidän Kajaanista tapahtuvien liikematkojensa määrällä 31 500, saadaan aineiston ja populaation väliseksi kertoimeksi 0,16 (16 %). 13

Tutkimukseen osallistuneiden yritysten lukumäärä (n=161) oli hieman yli kymmenesosa Kainuun alueen yrityksistä/organisaatioista (n. 1500), mutta heidän lentomatkustusmääränsä on noin 16 % kokonaislentomääristä. Havaitaan, että kohdan 4.1 havaintojen mukaisesti tutkimukseen osallistuneet ovat jonkin verran painottuneita lentoasemapalvelujen aktiivisiin käyttäjiin. 4.2.7. LENTOMÄÄRIEN SIIRYMÄSTÄ MUILLE LENTOKENTILLE Markkinaosuuksien ja lentomäärien perusteella voidaan arvioida lentojen "vuotamista" oman alueen lentoaseman ulkopuolelle Kainuun alueen yritysten ja organisaatioiden keskuudessa. Koska Kajaanin lentoaseman markkinaosuus vastaajien keskuudessa on 84,10 %, voidaan kaikkien Kainuun alueen yritysten ja organisaatioiden kappalemääräisiksi kokonaislentomääriksi eri lentokenttien välillä arvioida seuraavaa: Lentoasema Markkinaosuus Liikematkojen lukumäärä Liikematkojen kokonaismäärä 100,00 % 37455 1. Kajaanista alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 84,10 % 31500 2. Oulusta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 8,19% 3068 3. Kuopiosta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 5,92 % 2217 4. Muualta alkavat lentomatkat, prosenttiosuus: 1,79 % 670 Arvion mukaan vuosittain noin 5955 edestakaista liikematkaa eli matkustajamäärillä mitattuna 11910 matkaa valuu alueen lentoaseman ulkopuolelle. Avoimen palautteen perusteella merkittävä osa tästä 11910 yhdensuuntaisen matkan siirtymästä on kehittynyt viime vuosina ja osaltaan selittäisi Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien alenemista [2]. Hintatietoisuuden kasvaminen saattaa edelleen vaikuttaa lentojen siirtymiseen muille lentoasemille. 4.2.8. LENTOYHTIÖIDEN MARKKINASUUKSIEN ARVIOINTIA MUILTA LENTOASEMILTA MATKUSTETTAESSA ----------------- Matkustaminen muilta kentiltä ------------------------------------------- Matkustaessanne muilta kentiltä (Oulu, Kuopio), missä määrin käytätte seuraavia lentoyhtiöitä: N=84 Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Enimmäkseen Täysin Keskiarvo 1. Blue1 12 14 % 15 18 % 16 19 % 29 35 % 12 14 % 3,17 2. Finnair 19 23 % 18 21 % 8 10 % 28 33 % 11 13 % 2,93 Finnair on vastannut kilpailuun Oulun ja Kuopion reiteillä. Lisäksi vuorotarjonta Oulusta on monipuolisempaa kuin Kajaanista. Niiden korkeampi osuus, jotka eivät käytä Finnairia lainkaan tai vain hieman, sekä Blue1:n korkeampi keskiarvo kuitenkin osoittavat, että Oulun ja Kuopion lentokentille mennään enemmän Blue1:n lentojen perässä. Lisätietoja: http://www.intresresearch.com/ Sähköiseen palveluun on muodostettu vertailuryhmä niistä vastaajista, jotka käyttävät Blue1:a merkittävässä määrin (Täysin tai Enimmäkseen). 14

4.2.9. KOTIMAAN JA ULKOMAAN LENTOJEN OSUUKSIEN ARVIOINTIA Ovatko matkanne muilta kentiltä (Oulu, Kuopio) kotimaan matkoja vai liittyykö niihin ulkomaan jatkolento? N=83 Lukumäärä % 1. Ainoastaan kotimaan matkoja 23 28 % 2. Pääosin kotimaan matkoja 23 28 % 3. Sekä kotimaan että ulkomaan matkoja 21 25 % 4. Pääosin ulkomaan matkoja 11 13 % 5. Ainoastaan ulkomaan matkoja 5 6 % Sekä kotimaan että ulkomaan lennot houkuttelevat matkustamaan Oulun ja Kuopion lentoasemilta. Avoimen palautteen mukaan lentotarjousten hinnat ovat merkittävä tekijä matkustamisessa Oulun ja Kuopion kentiltä kotimaahan. Avoimen palautteen perusteella vaikuttaa myös siltä, että Kajaanin aikataulujen yhteensopimattomuus yritysten jatkomatkustamisen kanssa vaikuttaa siihen, että ulkomaanmatkoja tehdään myös muilta kentiltä, erityisesti Oulun kentältä. Matkustaessanne muilta kentiltä ulkomaille, käytättekö yleensä saman yhtiön jatkolentoa? (esim. Finnair->Finnair, Blue1->SAS) N=37 Lukumäärä % 1. Ei koskaan 0 0 % 2. Harvoin 1 3 % 3. Joskus 10 27 % 4. Tavallisesti 22 59 % 5. Aina 4 11 % Matkustajat jatkavat pääsääntöisesti saman yhtiön koneella ulkomaille. Saman lentoyhtiön jatkolennon valitsee tavallisesti tai aina 70 % vastaajista. ----------------- Matkat Kajaanin kentältä -------------------------------------------------------- Ovatko matkanne Kajaanin kentältä kotimaan matkoja vai liittyykö niihin ulkomaan jatkolento? N=126 Lukumäärä % 1. Ainoastaan kotimaan matkoja 35 28 % 2. Pääosin kotimaan matkoja 40 32 % 3. Sekä kotimaan että ulkomaan matkoja 43 34 % 4. Pääosin ulkomaan matkoja 5 4 % 5. Ainoastaan ulkomaan matkoja 1 1 % 6. Ei matkoja Kajaanin kentältä 2 2 % Kainuun alueen yrittäjille ja organisaatioille toimiva lentoliikenne on välttämättömyys myös kotimaan matkustamisessa. 95 % vastaajista käyttää Kajaanin lentoasemaa pääosin tai merkittävässä määrin kotimaan matkustukseen. Kenttää käytetään aktiivisesti myös ulkomaan matkustamiseen, mutta ulkomaille jatkuvien matkojen osuus on odotusten mukaisesti pienempi kuin kotimaan matkustamisen. 15

4.2.10. MATKUSTUKSEN KEHITYS ----------------- Matkustuksen kehitys - kaikki liikennemuodot ------------------------------------- Arvioikaa, miten yrityksenne/organisaationne kokonaismatkustaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana: N=161 Lukumäärä % 1. Vähentynyt 16 10 % 2. Pysynyt samana 83 52 % 3. Lisääntynyt 62 39 % Keskiarvo 2.29 (asteikolla 1-3) Miten arvioitte kokonaismatkustamisenne kehittyvän seuraavien kolmen vuoden aikana? N=161 Lukumäärä % 1. Vähenee 4 2 % 2. Pysyy samana 81 50 % 3. Lisääntyy 76 47 % Keskiarvo 2.45 (asteikolla 1-3) Nykyaikaisista kommunikaatio- ja videoviestintävälineistä huolimatta kokonaismatkustus alueelta ei ole vähentynyt. Lisäksi 47 % uskoo sen edelleen kasvavan. Ainoastaan 2 % arvioi matkustuksen vähentyvän tulevan kolmen vuoden aikana. ----------------- Lentomatkustuksen kehitys ---------------------------------------------------------- Lentomatkustuksen kehitys Arvioikaa, miten yrityksenne/organisaationne lentomatkustaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana: N=161 Lukumäärä % 1. Vähentynyt 16 10 % 2. Pysynyt samana 67 42 % 3. Lisääntynyt 78 48 % Keskiarvo 2.39 (asteikolla 1-3) Vaikka lentomatkustus on lisääntynyt 48 %:lla vastaajista, Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät eivät ole kehittyneet näiden arvioiden mukaisesti. Ilmeisesti lentomatkustusta on viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt muille lentoasemille. Miten arvioitte lentomatkustamisenne kehittyvän seuraavien kolmen vuoden aikana? N=161 Lukumäärä % 1. Vähenee 6 4 % 2. Pysyy samana 82 51 % 3. Lisääntyy 73 45 % Keskiarvo 2.42 (asteikolla 1-3) Keskiarvo 2.42 asteikolla 1-3 viestii yritysten lentomatkustuspotentiaalin kasvusta seuraavan 3 vuoden aikana. Yrityksillä on myönteinen näkemys lentoliikenteen kehityksestä. Vain 4 % vastaajista arvioi matkustuksen vähenevän, peräti 45 % lisääntyvän. Kajaanin lentoaseman terminaali on mitoitettu vuosittaiselle 150 000 matkustajan määrälle [3]. Matkustajamäärä vuonna 2006 oli 92 737. 16

Onko lentomatkustusta vähentänyt jokin seuraavista (monivalinta) Tämä kysymys esitettiin vain niille vastaajille, joiden lentomatkustaminen on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällaisia vastaajia oli 10 % (n=16) kaikista vastaajista (N=161). Syinä lentomatkustamisen vähenemiseen mainittiin matkustamisen yleinen väheneminen (50 %, n=8) sekä muiden liikenneyhteyksien parantuminen (25 %, n=4). Lisäksi avointa palautetta saatiin tämänkin kysymyksen kohdalla lentolippujen korkeista hinnoista (19 %, n=3). Onko lentomatkustamisenne kasvu lähinnä ulkomaan lennoista tulevaa? N=73 Lukumäärä % 1. Ei lainkaan 19 26 % 2. Hyvin vähän 20 27 % 3. Jonkin verran 20 27 % 4. Suuressa määrin 14 19 % Keskiarvo 2.40 Vastaajista, jotka arvioivat lentoliikenteensä lisääntyvän, arvioi 47 % lentoliikenteensä kasvunsa tulevan ulkomaan liikenteestä merkitsevällä tavalla. 4.2.11. SELVITYS HINNAN VAIKUTUKSESTA Mikä mielestänne on sopiva hinta edestakaiselle Kajaani-Helsinki-Kajaani liikematkalle lentoteitse? N=161 Lukumäärä % 1. 100-200 77 48 % 2. 201-300 72 45 % 3. 301-400 11 7 % 4. jne. ---- 17

93 % vastaajista arvio sopivaksi edestakaisen Kajaani-Helsinki-Kajaani liikematkan hinnaksi enintään 300 euroa. Kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa hintamielikuvaa, ei asettaa markkinahintatasoa lentolippujen hinnoille. Vastausvaihtoehdot olivat osin keinotekoisia: 100-200 eurolla ei välttämättä voida toteuttaa liikematkaa normaalein vaihto-oikeuksin Kajaani-Helsinkivälillä. Lisäksi mukana oli vastausvaihtoehtoja aina tuhanteen euroon asti, jolloin normaali hintataso ylittyi kaksinkertaisesti. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä seuraavaa: - Lentohintojen hintamielikuva on rapautunut. - Kajaanin lennoista ei olla enää valmiita maksamaan Kajaani-lisää. - Finnairin hintataso on kestämätön - Tällä hetkellä myös liikematkustajat etsivät edullisempaa hintatasoa 4.2.12. KILPAILUTILANNE REITILLÄ Kuinka tärkeänä pidätte muiden lento-operaattorien kuin Finnairin saamista Kajaanin lentokentälle? N=161 Lukumäärä % 1. Ei lainkaan tärkeä 3 2 % 2. Ei kovin tärkeä 6 4 % 3. Neutraali 40 25 % 4. Tärkeä 64 40 % 5. Erittäin tärkeä 48 30 % Keskiarvo 3.92 Keskiarvo on korkea, 3.92 asteikolla 1-5. 70 % vastaajista kokee kilpailun reitillä tärkeäksi. Avoimen palautteen perusteella reitille kaivataan edullisempia hintoja ja lisää vaihtoehtoja. 18

----------------- Matkustaminen Helsinkiin ------------------------------------------------------------ Suosituin kulkuneuvo Helsinkiin suuntautuvilla matkoillanne: N=161 Lukumäärä % 1. Lentokone 104 65 % 2. Juna 14 9 % 3. Henkilöauto 43 27 % 4. Linja-auto 0 0 % Yllättävä havainto oli, että 27 % tekee liikematkansa Helsinkiin mieluiten henkilöautolla. Avoimista palautteista ilmenee, että tämä on usein edullisin tapa ja monet yritykset kulkevat matkat Helsinkiin kimppakyytinä. Voidaan kuitenkin kysyä, miten tehokasta ajankäyttöä on käyttää työpäivä Helsinkiin matkustamiseen, kun lentoteitse matkustamalla koko päivä jäisi tuottavaksi työpäiväksi. Mikäli tuloksia käytettäisiin liikennevälineiden markkinaosuuksien arviointiin, olisi henkilöauton osuus (27 %) Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla 42 % lentomatkustuksen markkinaosuudesta (65 %). Tutkimuksessa arvioitiin, että Kajaanin alueen yritykset ja organisaatiot tekevät lentoteitse Kajaanista vuosittain 31500 liikematkaa Helsinkiin. Tämän perusteella henkilöautomatkustukseen kuluisi vuosittain 0,42 * 31 500 * 2 = 26 460 työpäivää vuodessa, eli vuoden jokaisen työpäivän aikana noin 90 Kainuun alueen yrityksissä ja organisaatioissa työskentelevää henkilöä käyttäisi työpäivänsä autossa istumiseen Helsingin ja Kajaanin väliä. Arviointia voisi edelleen tarkentaa arvioimalla työpäivien kustannuksia koko alueen yritysten sekä yksittäisten yritysten kannalta. Vaikka arvio ei välttämättä olisi näin suoraviivainen, yritysten kannattaa pohtia tehokkaiden joukkoliikennemuotojen merkitystä ajansäästön ja työntekijän jaksamisen kannalta sen sijaan että nähtäisiin vain välittömät kustannukset. Lentoliikenteen hyödyntäminen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla voisi lisätä yrityksen tuottavuutta ja työntekijöiden jaksamista. VR:n kampanjoissa työntekijän jaksaminen on jo voimakkaasti esillä ( vapaat kädet ). Finnairin tulisi painottaa työntekijän jaksamisen merkitystä markkinoinnissaan ja tuoda esille lentoliikenteen ajansäästön kustannustehokkuus käytännön esimerkein, erityisesti silloin kun lentomatka aloitetaan lähimmältä lentoasemalta. 19

4.2.13. VASTAAJAPROFIILI, KAIKKI VASTAAJAT Yrityksenne/organisaationne liikevaihto N=161 Lukumäärä % 1. Alle 1 000 2 1 % 2. 1 000-39 999 11 7 % 3. 40 000-99 999 18 12 % 4. 100 000-399 999 28 19 % 5. 400 000-1 999 999 43 29 % 6. 2 000 000-9 999 999 27 18 % 7. 10 000 000-39 999 999 12 8 % 8. 40 000 000-199 999 999 6 4 % 9. 200 000 000-3 2 % En halua vastata / Ohita 11 7 % Yrityksenne/organisaationne henkilöstömäärä 20

N=161 Lukumäärä % 1.... 4 59 38 % 2. 5... 9 25 16 % 3. 10... 19 21 13 % 4. 20... 49 27 17 % 5. 50... 99 10 6 % 6. 100... 249 8 5 % 7. 250... 499 2 1 % 8. 500... 999 1 1 % 9. 1000... 3 2 % En halua vastata / Ohita 5 3 % Yrityksenne/organisaationne päätoimiala N=161 Lukumäärä % 1. Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus 8 6 % 2. Kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut 22 15 % 3. Teollisuus 21 15 % 4. Rakentaminen 12 8 % 5. Koulutus 6 4 % 6. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 18 13 % 7. Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus 28 20 % 8. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 9 6 % 9. Rahoitustoiminta 4 3 % 10. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 15 10 % 11. Työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön 0 0 % En halua vastata / Ohita 18 11 % 21

5 5. AVOIMET PALAUTTEET Kaikista vastaajista (N=161) 41 % (n=66) antoi avointa palautetta. Palautteet voidaan luokitella hinnoittelua, aikatauluja ja muita seikkoja koskeviin palautteisiin seuraavasti: Hinnoittelu (61 %, n=40) Korkea/kohtuuton hinnoittelu oli mukana 61 % (n=40) avoimista palautteista. Useimmat olivat erittäin tyytymättömiä nykyiseen hinnoitteluun ja pitivät hintatasoa kaksinkertaisena odotusarvoon nähden, poskettoman kalliina tai pilviin nousseena. Lentojen aikataulut tai tarjonta (47 %, n=31) Lentojen aikataulut (esim. jatkoyhteydet) tai vuorojen tarjonta oli mukana 47 % avoimista palautteista. Palautteissa saatiin konkreettisia aikatauluehdotuksia, esimerkiksi: Seuraavat lisävuorot olisivat tarpeen: - aamulento, jolta yhteys jatkolennoille, lähtö Kajaanista 6.15 (ma-pe) - iltalento, joka olisi jatkolento ulkomailta tuleville lennoille, lähtö Helsingistä 22.30 (ma-pe) - nykyinen iltavuoro Helsingistä 19.15 voisi lähetä pari tuntia aikaisemmin n. 17.30 Muut seikat (5 %, n=8) Vain 5 % avoimesta palautteesta koski muita seikkoja kuin hintaa tai tarjontaa. Lisäksi saatiin palautetta puhelimitse ja sähköpostitse. Erään palautteen mukaan kohtuuhintaiselle rahtiliikenteelle olisi kyllä kysyntää, jos olisi tarjontaa. Matkustajalentovuorojen lisääminen lisää rahtiliikenteen tarjontaa ja rahtiliikenne tukee samalla matkustajaliikennettä. Lisätietoja: http://www.intresresearch.com/ Kaikki avoimet palautteet ovat tarkasteltavissa myös sähköisessä palvelussa siten, ettei palautteen antajan henkilöllisyys käy selville. 22