OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 20.8.2018 Janne Öberg EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA JA ERIKOIS- TUMISKOULUTUKSISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 20 JA 26 :N MUUTTAMISESTA 1 Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö 1.9.2018 alkaen Tasavallan presidentti on 13.7.2018 vahvistanut varhaiskasvatuslain (540/2018) tulevaksi voimaan 1.9.2018. Lailla kumotaan voimassa oleva varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja näin myös lasten päivähoidosta annettu asetus (239/1973). Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämään tai tuottamaan päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon sekä soveltuvin osin avoimeen varhaiskasvatustoimintaan. Varhaiskasvatuksessa sovelletut useisiin eri sosiaalihuollon järjestämistä koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä lasten päivähoidosta annettuun asetukseen kuuluneet tarpeelliset säännökset on koottu uuteen varhaiskasvatuslakiin. Päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista sekä perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin säädetään uuden varhaiskasvatuslain mukaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella. Varhaiskasvatuslain 28, 35 ja 38 :t sisältävät lain toimeenpanon kannalta tarpeelliset asetuksenantovaltuudet. Lain 28 :ssä säädetään uutena tehtävänimikkeenä varhaiskasvatuksen lastenhoitajasta ja tämän kelpoisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Pykälän 2 momentin mukaan soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakiin on sisällytetty siirtymäsäännökset, joilla turvataan lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttäneeksi katsotun henkilöstön sekä alaa jo opiskelevien kelpoisuus. Lain 35 :ssä säädetään päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Lain perusteluiden mukaan ainoastaan lain delegointisäännöstä on tarkennettu voimassa olleesta ja että mitoitusta ei ole tarkoitus muuttaa siitä, mitä se on ollut lain voimaantullessa. Pykälän 1 momentin mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, jolla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodin henkilöstön mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille, sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.
2 Pykälän 2 momentin mukaan, jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. Pykälän 3 momentin mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lain 38 :ssä säädetään perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Pykälän 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa tulee olla varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään suhteutettuna varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi riittävä määrä henkilöitä, jolla on tässä laissa säädetty perhepäivähoitajan kelpoisuus. Perhepäiväkodissa samanaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää myös kahden ja kolmen hoitajan yhdessä hoitamien lasten enimmäislukumäärästä ja tällöin edellytetyistä hoitajien kelpoisuusehdoista. Pykälän 2 momentin mukaan, jos perhepäiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuksen tehtäviin osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei perhepäiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. Pykälän 3 momentin mukaan järjestettäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan ei sovelleta, mitä tässä pykälässä säädetään. Varhaiskasvatuslain 26 :ssä säädetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudesta. Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Lain 30 :ssä säädetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja lain 31 :ssä päiväkodin johtajan kelpoisuudesta. Varhaiskasvatuslain 26 :ssä, 30 :ssä ja 31 :ssä mainituista opettajankoulutuksen opinnoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004). 2 Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö 30.8.2018 saakka Mitoitus Voimassa olevan varhaiskasvatuslain 5 :n mukaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta sekä henkilöstörakenteesta.
3 Voimassa olevan lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973, jälj. päivähoitoasetus) 6 :n mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Päivähoitoasetuksen 8 :n 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kelpoisuudet Voimassa olevassa varhaiskasvatuslaissa (36/1973) ei säädetä tehtävänimikkeistä. Sen sijaan lain 4 a :n mukaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan kumottua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia (272/2005, jälj. kelpoisuuslaki) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat voimassa tammikuun 1 päivänä 2013. Kelpoisuuslaki on kumottu 1 päivänä toukokuuta 2016 lukien ja sen on korvannut laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), jota ei kuitenkaan ole sovellettu varhaiskasvatukseen. Kelpoisuuslain 8 koskee lähihoitajia. Päiväkodissa toimivista lähihoitajista käytetään usein nimikettä lastenhoitaja, vaikka tehtävänimikkeestä ei voimassa olevassa lainsäädännössä ole säädetty. Kelpoisuuslain 8 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Hallituksen esityksen (HE 226/2004 vp) perusteluissa on todettu, että lähihoitaja olisi yleisammattinimike sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille sosiaalihuollon tehtävissä toimiville ammattihenkilöille. Kelpoisia lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa olisivat myös ne, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan lähihoitajan tutkintoa vastaavan tutkinnon. Myös muun kuin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen voisi siis tuottaa kelpoisuuden lähihoitajan tehtäviin edellyttäen, että tutkinto on tehtävään soveltuva ja vastaa laadultaan ja opintomäärältään lähihoitajan tutkintoa. Hallituksen esityksen (226/2004 vp) mukaan tehtä-
4 vistä riippuen kelpoisuusvaatimukset täyttävä tutkinto lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä olisi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkinto taikka viittomakielisen ohjaajan tutkinto. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla (STM:n julkaisuja 2007:18) mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista päivähoidon tehtäviin soveltuu lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tarkoitettu muu vastaava tehtävään soveltuva tutkinto päivähoidossa on lapsi- ja perhetyön perustutkinto, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja. Lisäksi oppaassa todetaan, että viittomakielen ohjaajan tutkinnon suorittanut henkilö on soveltuva lähihoitajan koulutusta edellyttäviin tehtäviin esimerkiksi päiväkodissa, jossa on kuulovammaisia lapsia. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto eivät ole antaneet kelpoisuutta toimia päiväkodin lastenhoitajan tehtävissä. Lastenhoitajan kelpoisuusehtojen tulkinnassa on kuitenkin ollut kunnissa eriäviä käytäntöjä. Esimerkiksi viittomakielen ohjaajia ei ole kaikissa kunnissa katsottu kelpoisiksi lastenhoitajiksi, vaan heidät on palkattu avustajan tehtäviin. 3 Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus on muuttanut merkittävästi ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Uudella lailla kumottiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki (631/1998). Reformissa uudistettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä. Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä. Erikoisammattitutkintojen laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä.
5 Ammatilliset tutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnonosista. Tutkinnot voivat sisältää osaamisaloja, joilla tarkoitetaan työelämän itsenäiseen toimintakokonaisuuteen liittyvää suuntautumista tutkinnon sisällä. Tutkintoon voidaan myös liittää tutkintonimikkeitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella 680/2017 säädetään, mitkä ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot kuuluvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkintojen osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävistä periaatteista. Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Varhaiskasvatukseen soveltuvat ammatilliset perustutkinnot Nykyisin varhaiskasvatuksessa sovellettavia kelpoisuuslain 8 :n mukaisia lähihoitajan (lastenhoitajan) kelpoisuusvaatimuksia eniten vastaavat perustutkinnot ovat reformin jälkeen uudistetut sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) ja kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto (lastenohjaaja sekä ent. viittomakielen ohjaaja/uusi kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen ohjaaja). Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudet perusteet tulevat voimaan 1.8.2018. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto muodostuu kahdeksasta osaamisalasta, joista varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin vastaa erityisesti lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (130 osp) ovat: Kasvun ja osallisuuden edistäminen, 25 osp Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 30 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Lapsen, nuoren ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 35 osp. Varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin voi vastata myös vammaistyön osaamisala, jonka pakolliset tutkinnonosat (130 osp) ovat: Kasvun ja osallisuuden edistäminen, 25 osp Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 30 osp Osallisuuden edistäminen vammaistyössä, 35 osp Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vammaistyössä, 40 osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia 15 osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä.
6 Uusi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto muodostuu kolmesta osaamisalasta, joista varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin vastaavat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala sekä kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (105-110 osp) ovat: Ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla, 15 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen, 30 osp Perheiden kanssa toimimiseen ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvä tutkinnonosa, 20-25 osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia 35-40 osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä. Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (110 osp) ovat: Suomalaisella viittomakielellä toimiminen, 30 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Kommunikointikeinojen käyttö vuorovaikutuksen edistämisessä, 20 osp Kommunikoinnissa tukea tarvitsevan oppilaan tai opiskelijan oppimisen ohjaaminen, 20 osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia 35 osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä. Pakollinen tutkinnonosa Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) on laadittu yhteiseksi kaikkiin edellä mainittuihin osaamisaloihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot varhaiskasvatuksessa Tulevassa kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa yhdistyvät tutkintorakenteesta 31.12.2018 poistuvissa perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnossa, romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnossa ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa oleva osaaminen. Näistä vain perhepäivähoitajan ammattitutkinto on tuottanut kelpoisuuden varhaiskasvatusalalle perhepäivähoidon tehtäviin. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto tulee voimaan 1.1.2019. Perhepäivähoitajan kelpoisuudesta säädetään 1.9.2018 voimaan tulevassa varhaiskasvatuslain 29 :ssä. Pykälän mukaan kelpoi-
7 suusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinnossa yhdistyy osaaminen nykyisistä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinnosta ja romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinnosta. Nämä erikoisammattitutkinnot eivät ole tuottaneet kelpoisuutta varhaiskasvatuksen tehtäviin. Kyseinen uusi kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto on osaamista syventävä tutkinto, mutta vaatimuksiltaan kuitenkin kapea-alaisempi tutkinto, kuin kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Kaikkia ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteita ei vielä ole hyväksytty. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksen myötä tutkintorakenteesta poistuvia tutkintoja, esimerkiksi lapsi- ja perhetyön perustutkinto, joka on tuottanut kelpoisuuden lastenhoitajaksi, voidaan kesken olevan tutkinnon osalta suorittaa vielä 2021 loppuun asti ja saavuttaa kelpoisuus uuden varhaiskasvatuslain 28 :n mukaiseksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. 4 Ehdotuksen sisältö Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista ja perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Muilta osin voimassa olevan päivähoitoasetuksen säännökset on nostettu 1.9.2018 voimaan tulevaan varhaiskasvatuslakiin. Asetuksella ei muutettaisi päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja. Asetuksessa säädettäisiin lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista ja tutkinnonosista tyhjentävästi, ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa tapahtuneet muutokset. Asetuksella mahdollistettaisiin se, että perhepäivähoitaja voisi saavuttaa säädetyt lisäopinnot suoritettuaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden. Päiväkodin henkilöstön mitoitus (1 ) Ehdotetun 1 :n 1 momentin mukaan päiväkodissa tulisi kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain 26 28 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulisi päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Ehdotetun 2 momentin mukaan päiväkodissa tulisi kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Asetuksella ei muutettaisi päiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja.
8 Osapäivähoidossa olevien lasten sijaan ehdotetussa asetuksessa käytetään ilmaisua enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Osapäivähoidon raja on ollut viisi tuntia, joten asiaan ei tule sisällöllistä muutosta. Kyseessä on terminologinen selvennys. Perhepäiväkodin henkilöstön mitoitus (2 ) Ehdotetun 2 :n 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa voitaisiin samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voitaisiin järjestää varhaiskasvatusta yhdelle perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavalle lapselle, perusopetuksen aloittaneelle lapselle tai sellaiselle kunnan järjestämässä alle viisi tuntia päivässä kestävässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Ehdotetun 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voisi samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään kahdeksalle lapselle ja lisäksi kahdelle 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetulle lapselle. Ehdotetun 3 momentin mukaan erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voisi järjestää varhaiskasvatusta samanaikaisesti enintään kahdelletoista lapselle. Ehdotetun 4 momentin mukaan, kun perhepäiväkodissa järjestetään varhaiskasvatusta samanaikaisesti useammalle lapselle kuin 2 momentissa säädetään, tulisi yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään varhaiskasvatuslain 28 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Asetuksella ei muutettaisi perhepäiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja. Osapäivähoidossa olevien lasten sijaan ehdotetussa asetuksessa käytetään ilmaisua enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Osapäivähoidon raja on ollut viisi tuntia, joten asiaan ei tule sisällöllistä muutosta. Kyseessä on terminologinen selvennys. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuovat opinnot (3 ) Uuden varhaiskasvatuslain 28 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Näin ollen kaikista kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista ja tutkinnonosista on säädettävä asetuksella. Koska ammatillisen koulutuksen osalta tutkintonimikkeet ja rakenne voivat muuttua, on osa tarkentavista säännöksistä perusteltua jättää lakia alemmalla tasolla säädettäväksi.
9 Lastenhoitajan kelpoisuudesta säädettäisiin mahdollisimman pitkälle voimassa olevia vaatimuksia vastaavasti, huomioiden kuitenkin ammatillisen koulutuksen tutkintouudistukset. Kelpoisuudesta säädettäisiin myös aiempaa täsmällisemmin. Nykyisin hallituksen esityksen perusteluista ja ministeriön ohjeistuksesta löytyvät vakiintuneet tulkintaohjeet nostettaisiin pykälätasolle. Huomioon on otettava uuden varhaiskasvatuslain siirtymäsäännökset, jotka turvaavat nykyisin kelpoisten lastenhoitajien aseman. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä toimivilla henkilöillä on vaativissa hoito-, hoiva-, kasvatus- ja ohjaustyössä tarvittava koulutus. Selkeillä kelpoisuusvaatimuksilla voidaan turvata lasten saama laadukas varhaiskasvatus. Ehdotetun 1 momentin mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottava tutkinto olisi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, jonka tulee sisältää tai sitä tulee täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan pakollisten tutkinnonosien sekä lisäksi perheiden kanssa toimimiseen ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvän tutkinnonosan suorittamista. Koulutus vastaa aiempaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa (tutkintonimike lastenohjaaja). Kelpoisuuden toisi myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan pakollisten tutkinnonosien (110 osp) suorittamista. Osaamisala sisältää ammattitaitovaatimuksia muun muassa viittomakielisen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta, lapsen kielen kehityksen tukemisesta, kuvien ja viittomien sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Pakollinen tutkinnonosa lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) on sama, kuin varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla. Kommunikaation ja viittomakielen ohjaajalla katsottaisiin tutkinnon perusteella olevan yleinen vammattoman lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon osaaminen. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon kuuluvan kolmannen osaamisalan, eli nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalan, ei katsottaisi sellaisenaan tuovan lastenhoitajan tehtäviin vaadittua kelpoisuutta. Osaamisala ei ole suuntautunut varhaiskasvatukseen, vaan nuorisotoimeen. Reformia edeltänyt aiempi nuoriso-ohjaajan tutkinto ei ole myöskään tuonut kelpoisuutta kelpoisuuslain 8 :n mukaisiin lähihoitajan tehtäviin. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, joka on suoritettu nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalalta, voisi pykälän mukaisesti kuitenkin täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla, ja näin saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavia pakollisia tutkinnonosia jäisi käytännössä suoritettavaksi 70 osp, joka koostuu tutkinnonosista: lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) sekä varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen (30 osp). Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen tutkinnonosia jäisi käytännössä suoritettavaksi osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (110 osp).
10 Ehdotetun toisen momentin mukaan lastenhoitajan kelpoisuuden toisi myös sosiaalija terveysalan perustutkinto, jonka tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan pakollisten tutkinnonosien eli 130 osaamispisteen suorittamista. Koulutus vastaa aiempaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutusta. Pykälän mukaisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, joka on suoritettu joltain muulta osaamisalalta, esimerkiksi sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalta, voisi täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla, ja näin saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavia pakollisia tutkinnonosia jäisi muille kuin lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille käytännössä suoritettavaksi 75 osp. Ehdotetun toisen momentin mukaan vammaistyön osaamisalan suorittaneelle olisi kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnonosa (40 osp). Vammaistyön osaamisalan katsotaan sisältävän sellaisia opintokokonaisuuksia ja tarjoavan sellaisen pohjakoulutuksen varhaiskasvatukseen, että sen täydentämiseen riittäisi yksi tutkinnonosa. Kokonaisten tutkinnonosien vaatiminen kelpoisuuden saamiseksi on perusteltua, sillä koko ammatillisen koulutuksen järjestelmä rakentuu pitkälti tutkinnonosien suorittamiselle ja niissä määritellyn osaamisen arvioinnille. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia tutkinnonosan toiselta järjestäjältä. Lisäksi tutkinnonosan voi joustavasti suorittaa myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Perustutkinnon, sen osan tai osien suorittaminen on opiskelijalle maksutonta silloin, kun hän suorittaa ne osana henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa (HOKS). Täten esimerkiksi kelpoisuuden tuottavan perustutkinnon suorittaminen tai ammatillisen tutkinnon jo suorittaneelle kelpoisuuden tuottavan tutkinnonosan tai -osien suorittaminen on maksutonta. Tämä on huomioitu osana koulutuksen järjestäjän rahoitusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita ei ole vielä hyväksytty, joten niiden mukaisiin tutkintoihin ja tutkinnonosiin ei vielä voida rakentaa kelpoisuuksia. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto eivät nykyisin tuota kelpoisuutta lastenhoitajan tehtäviin. Niiden on katsottu olevan vaatimuksiltaan suppeampia ja kapea-alaisempia, etteivät ne ole tuottaneet yhtä laajaa ja syvää osaamista kuin perustutkinnot. Osaaminen ja soveltuvuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin voidaan kuitenkin arvioida uudestaan sitten, kun uudet tutkinnon perusteet näiden tutkintojen osalta on julkaistu. Ehdotetun 3 momentin mukaan varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettu muu vastaava soveltuva tutkinto olisi nyt vielä voimassa oleva viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Tämä selkeyttäisi niiden henkilöiden asemaa, jotka ovat suorittaneet viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon ennen reformissa uudistettua kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalaa. Ne voimassa olevan tutkinnon suorittaneet viittomakielen ohjaajat, jotka ovat työskennelleet lastenhoitajan työ- tai virkasuhteessa viimeisen viiden vuoden aikana, saavat pitää varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden varhaiskasvatuslain 75 :n siirtymäsäännöksen nojalla. Ehdotetun 3 momentin nojalla taataan kuitenkin kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan
11 tehtäviin myös niille viittomakielen ohjaajille, jotka eivät ole työskennelleet lastenhoitajan nimikkeellä. Nykyisten viittomakielen ohjaajien sekä tulevien kommunikaation ja viittomakielen ohjaajien kelpoisuutta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään ei jatkossa siis sidottaisi mihinkään vammaisryhmään tai erityisen tuen tarpeeseen, vaan tutkinnon tuottamaan osaamiseen. Perhepäivähoitajan kelpoisuus lastenhoitajan tehtäviin (4 ) Ehdotetun 4 :n mukaan perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai vastaavan osaamisen tuottavan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö olisi kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään suoritettuaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan osaamista tuottavan tutkinnonosan. Ehdotettu 4 toisi ehdotetun 3 :n mukaisten tutkintojen lisäksi neljännen väylän varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Ehdotuksella mahdollistettaisiin varhaiskasvatustehtäviin jo kouluttautuneen perhepäivähoitajan työllistyminen päiväkoteihin ja perhepäiväkoteihin kelpoisuusehdot täyttävänä varhaiskasvatuksen lastenhoitajana, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista. Koska kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto tulee voimaan 1.1.2019, on pykälässä huomioitu siihen saakka jatkuva perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Ehdotetut varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan opinnot, 30 osaamispistettä, vastaisivat noin puolen vuoden täysipäiväistä opiskelua. Ehdotettu 4 annettaisiin varhaiskasvatuslain 28 :n nojalla. Voimaantulo (5 ) Ehdotettu asetus tulisi voimaan samaan aikaan uuden varhaiskasvatuslain kanssa eli 1.9.2018. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Opettajankoulutuksen rakenne (20 ) Käsite lastentarhanopettajan koulutus ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseksi, koska varhaiskasvatuslain 26 :n mukainen ammattinimike on 1.9.2018 alkaen varhaiskasvatuksen opettaja. Muutos ei vaikuta koulutuksen sisältöön. Todistukset (26 ) Varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta antavat yliopistot velvoitettaisiin ehdotuksen mukaan merkitsemään tutkintotodistukseen varhaiskasvatuslaissa tarkoitettu kelpoisuus, jos tutkintoon sisältyy opettajankoulutuksen opintoja, jotka antavat tällaisen kelpoisuuden. Yliopistoilla on jo nykyään velvoite merkitä tutkintotodistukseen opin-
12 tojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Kun myös varhaiskasvatuksen kelpoisuudet uuden varhaiskasvatuslain mukaan kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, on perusteltua yhtenäistää opettajankoulutuksen opintoja koskevat velvoitteet. 5 Ehdotuksen vaikutukset Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Asetusehdotuksella ei ole itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset sekä henkilöstön kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevat muutokset on otettu huomioon jo hallituksen esityksessä (HE 40/2018 vp). Koska henkilöstön mitoitukseen ei ehdoteta muutoksia, ei ehdotetulla asetuksella ole vaikutuksia henkilöstöön tai siitä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia kuntien hallintoon tai talouteen. Lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat opinnot on pyritty säilyttämään nykytilaa vastaavina siinä määrin, kuin se on ollut ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistumisen myötä mahdollista. Lastenhoitajan kelpoisuudesta säädettäisiin kuitenkin aiempaa täsmällisemmin niin, että kelpoisuudesta säädettäisiin tyhjentävästi ehdotetussa asetuksessa. Aiempaa täsmällisemmän sääntelyn arvioidaan vähentävän epäselvyyksiä rekrytointitilanteissa. Selkeiden kelpoisuusvaatimusten, jotka edellyttävät varhaiskasvatukseen suuntautuvia opintoja, arvioidaan edistävän laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Uuden varhaiskasvatuslain voimaantulosäännöksiset turvaavat henkilöstön kelpoisuuden jatkumisen. Vuosittain viittomakielen ohjaajan opinnot aloittaa noin 60 henkilöä ja vuosittain tutkinnon suorittaa noin 40 henkilöä (Vipunen, 13 vuoden luvuista lasketut keskiarvot). Koulutuksen järjestäjien toisistaan poikkeavien arvioiden mukaan viittomakielen ohjaajista noin 30-60 prosenttia työllistyy varhaiskasvatuksen tehtäviin. Aiemmin lain tulkinta on aiheuttanut epäselvyyksiä siinä, onko viittomakielen ohjaaja kelpoinen toimimaan ryhmässä, jossa ei ole viittomakielisiä lapsia. Kelpoisuuden täsmentäminen niin, että kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja on kelpoinen toimimaan kaikissa varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä, tekee koulutuksesta ja ammatista kiinnostavamman opiskelijaksi hakeutuvan näkökulmasta, mutta myös työnantajan näkökulmasta. Ehdotetun asetuksen voidaan arvioida lisäävän tällaisten osaajien rekrytoimista vakinaisiin työsuhteisiin ja heidän jäämistään alalle, jolloin myös mahdollisuudet sille, että viittomakieliset lapset saavat varhaiskasvatusta viittomakielellä, paranevat. Hyväksyessään varhaiskasvatusta koskevan lain (EV 67/2018 vp) eduskunta hyväksyi Sivistysvaliokunnan (SiVM 5/2018 vp) esittämän lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin siten, että viittomakielisten oikeus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään, joko suomen tai ruotsin viittomakielellä, turvataan. Ehdotetut asetusmuutokset tukevat lausuman toimeenpanoa. Viittomakielen ohjaajia kouluttaa 31.7.2018 saakka kolme koulutuksenjärjestäjää: Turun kristillisen opiston säätiö, Rovalan Setlementti ry ja Pohjois-Savon kansanopistoyhdistys ry. Tämän jälkeen järjestäjien määrä voi teoriassa kasvaa, sillä kasva-
13 6 Asian valmistelu tus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämisluvan saanut taho voi samalla luvalla järjestää kaikkia kolmea perustutkinnon osaamisalaa. Käytännössä järjestäjien määrää kuitenkin rajaa osaavien kouluttajien määrä, eikä järjestäjien määrän ennakoida kasvavan nykyisestä ainakaan kovin nopeasti. Vuosittain valmistuu keskimäärin 300 uutta perhepäivähoidon ammattitutkinnon saanutta henkilöä. Arvion mukaan noin 85 perhepäivähoidon ammattitutkinnon suorittanutta perhepäivähoitajaa suorittaisi vuosina 2019 2021 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat noin puolen vuoden täysipäiväistä opiskelua vastaavat opinnot. Perhepäivähoitajien varhaiskasvatuksen lastenhoitajiksi pätevöitymisen määrään vaikuttaisi muun muassa se, miten opetuksen järjestäjät näitä opintokokonaisuuksia tarjoaisivat ja miten perhepäivähoitajat hakeutuisivat opintoihin. Opintojen täydentämisen mahdollisuus olisi pysyvä järjestely. Perhepäivähoitajien koulutusmahdollisuudella parannettaisiin etenkin naisten työllistymistä. Uudella väylällä myös parannettaisiin varhaiskasvatusalan vetovoimaisuutta. Toisaalta esityksellä voi olla perhepäivähoitajien määrää vähentävä vaikutus, jos suuri osa perhepäivähoitajista hakeutuu lastenhoitajan tehtäviin. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Asetusehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Yliopistoilla on jo nykyään velvoite merkitä tutkintotodistukseen opettajankoulutuksen opintojen antamat muut kelpoisuudet, joten varhaiskasvatuslaissa tarkoitetun kelpoisuuden merkitseminen ei tuo varsinaista uutta tehtävää vaan ainoastaan laajentaa olemassaolevaa velvoitetta. Ehdotetut muutokset eivät vaikuta varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen sisältöön. Asetusehdotukset on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti asetusluonnoksen 1, 2 ja 4 pykälät osana lakiesitystä laajalle lausuntokierrokselle ajaksi 6.2.2018 18.3.2018 ja avasi avoimen lausuntomahdollisuuden oikeusministeriön ylläpitämään sähköiseen lausuntopalveluun. Ministeriöön saapui yhteensä 122 lausuntoa. Asetusluonnoksen pykäliä 1 ja 2 koskien lausunnoissa pidettiin tarpeellisena sitä, että viittaukset kumottuun kelpoisuuslakiin poistuvat, myöskin siksi, että hallinnonalavaihdos sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen saadaan vietyä loppuun. Asetusluonnoksen pykäliä 1 ja 2 koskien merkittävä osa lausunnonantajista esitti yli kolmivuotiaiden lasten ja aikuisten suhdeluvun palauttamista yhden suhde seitsemään nykyisen yhden suhde kahdeksan sijaan. Toisistaan eroavat käytännöt henkilöstömitoituksessa eri kunnissa nähtiin useassa lausunnossa yhdenvertaisuuden kannalta haitallisina. Myönteisenä pykälää 4 koskien nähtiin se, että perhepäivähoita-
14 7 Voimaantulo ja voisi ammattitutkinnon lisäksi hankitulla koulutuksella saavuttaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden. Ehdotusta on käsitelty pykälien 1,2 ja 4 osalta Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 3.4.2018. Ehdotettu 3 ei ollut lausunnoilla alkuvuodesta 2018, sillä ammatillisen koulutuksen uuden tutkintorakenteen mukaisten tutkinnon perusteiden laadinta oli silloin vielä osin käynnissä. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin selostettu, että valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin olisi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan tutkinnonosilla tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan tutkinnonosilla. Asiassa ei ilmennyt erimielisyyttä. Ministeriö järjesti ehdotetusta 3 :stä kuulemistilaisuuden 16.7.2018. Kuulemistilaisuudessa olivat läsnä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Kuurojen Liitto ry:n sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n edustajat. Kirjallisesti lausunnon toimittivat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, Suomen Kuntaliitto ry sekä Tehy ry. Lisäksi ammatillisen koulutuksen eri tutkintoja ja niiden tuottamaa osaamista tarkasteltiin erikseen Opetushallituksen kanssa. Lausuntojen johdosta kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan suorittaneilta vaaditut 30 osp lisäopinnot poistettiin kelpoisuusedellytyksistä. Nykyisten viittomakielten ohjaajien asemaa turvaamaan laadittiin ehdotettu 3 :n 3 momentti. Myös vammaistyön osaamisalan suorittaneet huomioitiin 3 :n muotoilussa. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä sen kiireellisyyden vuoksi. Asetuksen tulee tulla voimaan jo 1 päivänä syyskuuta 2018. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti asetusmuutosehdotuksen lausuntokierrokselle lastentarhanopettajan koulutusta antavien yliopistojen (Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi) kasvatustieteellisiin tiedekuntiin ja pyysi mahdollisia lausuntoja viimeistään 20.8.2018. Määräajan kuluessa lausuntoja ei annettu. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä sen kiireellisyyden vuoksi. Asetuksen tulee tulla voimaan jo 1 päivänä syyskuuta 2018. Asetusten ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018.
15 8 Toimivalta Asetuksenantotoimivalta perustuu varhaiskasvatuslain (540/2018) 26, 28, 35 ja 38 :in sekä yliopistolain (558/2009) 7 :ään