Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. -kirjan kirjallisuusviitteet

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kustantama lähde- ja oppikirja. Tämä on aiemmin Kuntaliiton kustantaman kirjan 7. uudistettu tarkistettu painos. Kirja antaa selkeiden ohjeiden lisäksi hyödyllisen yleiskuvan hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta eri ammattiryhmien työssä. Kirjassa käsitellään hoitoon liittyvien infektioiden syitä, ehkäisyä, torjuntaa ja seurantaa. Kaikkia ammattiryhmiä koskevat hyvät hoito- ja toimintakäytännöt sekä varotoimet käsitellään perusteellisesti. Aihetta syvennetään erikoisaloihin ja erityisiin potilasryhmiin sekä ongelmamikrobeihin liittyvien käytäntöjen kautta. Hoito- ja toimintakäytäntöjä käsitellään käytännönläheisesti. Uuden tartuntatautilain asettamat vaatimukset on huomioitu kirjan ohjeissa. Kirja on tarkoitettu kaikille potilaiden hoitoon sekä toimintayksiköiden huoltoon ja muihin toimintoihin osallistuville ammattilaisille. HOITOON LIITTYVIEN Veli-Jukka Anttila, Mari Kanerva, Maria Kuronen, Tiina Kurvinen, Outi Lyytikäinen, Arto Rantala, Risto Vuento ja Pekka Ylipalosaari (toim.) Kirja on jäsennelty seitsemään osaan, jotka käsittelevät infektioiden torjunnan perusteita (osa I), hyvää hoitokäytäntöä ja varotoimia (osa II), Leikkaustoimintaan ja muihin hoitoihin liittyvien infektioiden torjuntaa (osat III IV), ongelmamikrobeihin liittyviä infektioita (osa V) tukitoimintoja ja infektioiden torjuntaa (osa VI) ja hallinnollisia näkökulmia (osa VII). Julkaisuun kuuluvat kirjallisuusviitteet julkaistaan vain THL:n sähköisessä arkistossa, Julkarissa, osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-165-2 Ne ovat luvuittain kirjoittajien esittämässä muodossa. Julkaisua voi tilata painettuna THL:n verkkokaupasta: www.thl.fi/kirjakauppa THL:n julkaisumyynti: asiakaspalvelu@thl.fi tai puhelin: 029 524 7190 (arkisin klo 9 12). Saatavilla myös pdf-tiedostona osoitteesta www.ellibs.fi. Kirjan sähköistä versiota myydään kirjastoille erilaisilla lisenssioikeuksilla ja kuluttajille yksittäiskappaleina. Anttila V-J, Kanerva M, Kuronen M, Kurvinen T, Lyytikäinen O, Rantala A, Vuento R, Ylipalosaari P (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 7. uudistettu painos. Teema 28. Helsinki: THL 2018. ISBN 978-952-343-110-2 (painettu), ISBN 978-952-343-012-9 (pdf) http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-165-2

JOHDANTO Sairaalainfektioiden torjunnan historiaa OLLI MEURMAN Centers for Disease Control (CDC). Public Health Focus: Surveillance, Prevention, and Control of Nosocomial Infections. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 1992;41:783 7. Doll M, Hewlett AL, Bearman G. Infection prevention in the hospital from past to present: Evolving roles and shifting priorities. Curr Infect Dis Rep 2016;18:16. Linder F, Forrest H. The propagation of Lister s ideas. Br J Surg 1967;54:419 21. Newsom SWB. Pioneers in infection control Joseph Lister. J Hosp Infect 2003;55:246 53. Newsom SWB. Pioneers in infection control. Ignaz Philipp Semmelweis. J Hosp Infect 1993;23:175 87. Ojajärvi J. Sairaalahygienian vaiheet Suomessa. Sos Lääket Aik lehti 1990;3:253 7. Selwyn S. Hospital infection: the first 2500 years. J Hosp Infect 1991;18(Suppl. A):5 64. Smith PW, Watkins K, Hewlett A. Infection control through the ages. Am J Infect Contr 2012;40:35 42. Vuorinen HS. Taudit, parantajat ja parannettavat. Vastapaino, Tampere 2010. Woodward TE. The golden era of microbiology: people and events of the 1880s. Md Med J 1989;38:323 8. I OSA 1 Hoitoon liittyvät infektiot: esiintyvyys, merkitys ja ehkäistävyys HANNU SYRJÄLÄ, OUTI LYYTIKÄINEN Barrasa-Villar JI, Aibar-Remón C, Prieto-Andrés P, Mareca-Doñate R, Moliner-Lahoz J. Impact on Morbidity, Mortality, and Length of Stay of Hospital-Acquired Infections by Resistant Microorganisms. Clin Infect Dis 2017 Aug 15;65(4):644 52. Cassini A, Plachouras D, Eckmanns T, Abu Sin M, Blank HP, Ducomble T, Haller S, Harder T, Klingeberg A, Sixtensson M, Velasco E, Weiß B, Kramarz P, Monnet DL, Kretzschmar ME, Suetens C. Burden of Six Healthcare-Associated Infections on European Population Health: Estimating Incidence-Based Disability-Adjusted Life Years through a Population Prevalence-Based Modelling Study. PLoS Med. 2016 Oct 18;13(10):e1002150. doi: 10.1371/journal. pmed.1002150. ecollection 2016 Oct. Estimating the proportion of healthcare-associated infections that are reasonably preventable and the related mortality and costs. Infect Control Hosp Epidemiol. 2011 Feb;32(2):101 14. doi: 10.1086/657912. Review. European Centre for Disease Prevention and Control. Economic evaluations of interventions to prevent healthcare-associated infections. Stockholm: ECDC; 2017 Graves N, Harbarth S, Beyersmann J, Barnett A, Halton K, Cooper B. Estimating the cost of health care-associated infections: mind your p s and q s. Clin Infect Dis. 2010 Apr 1;50(7):1017 21. Harbarth S, Sax H, Gastmeier P. The preventable proportion of nosocomial infections: an overview of published reports. J Hosp Infect. 2003 Aug;54(4):258 66; quiz 321. Horan TC, Andrus M, Dudeck MA. CDC/NHSN surveillance definition of health care-associated infection and criteria for specific types of infections in the acute care setting. Am J Infect Control 2008;36:309-32. Jansson M, Ala-Kokko T, Ahvenjärvi L, Karhu J, Ohtonen P, Syrjälä H. What is the applicability of a novel surveillance concept of ventilator-associated events? Infect Control Hosp Epidemiol 2017;38: 983-88: Jhung MA, D Mello T, Pérez A, et al. Hospital-onset influenza hospitalizations United States, 2010-2011. Am J Infect Control. 2014; 42:7-11 Kanerva M, Ollgren J, Lyytikäinen O. Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011. Suomen Lääkärilehti 2014;69:127 32. Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63:1697 702. Kinnula S, Buettcher M, Tapiainen T, et al. Hospital-associated infections in children: a prospective post-discharge follow-up survey in three different paediatric hospitals. J Hosp Infect 2012;80:17-24. Kuusinen P, Ala-Kokko, Jartti A, Ahvenjarvi L, Saynajakangas P, Ohtonen P, and Syrjala H. The occurrence of pneumonia diagnosis among neurosurgical patients: the definition matters. Neurocrit Care 2012; 16: 123-9. Kärki T, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011. Suomen Lääkärilehti 2013;68:39 45. Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suomen Lääkärilehti 2005; 60:3119 23. Perencevich EN, Stone PW, Wright SB, Carmeli Y, Fisman DN, Cosgrove SE; Society for Healthcare Epidemiology of America. Raising standards while watching the bottom line: making a business case for infec- 578 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

tion control. Infect Control Hosp Epidemiol. 2007 Oct;28(10):1121 33. Pneumonia (ventilator-associated [VAP] and non-ventilator-associated pneumonia [PNEU]) event. Washington, DC, Centers for Disease Control and Prevention, 2017;1-17 [cited 2016 Jan 28]. Available from: http://www.cdc.gov/nhsn/pdfs/ pscmanual/6pscvapcurrent.pdf. Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals protocol version 5.3. 12 Oct 2016, European Centre for Disease Prevention and Control Puhto T, Syrjälä H. Incidence of healthcare-associated infections in a tertiary care hospital: results from a three-year period of electronic surveillance. J Hosp Infect 2015; 90: 46-51. Suetens C. Healthcare-associated infections in European long-term care facilities: how big is the challenge?. Euro Surveill. 2012;17(35):pii=20259. https://doi. org/10.2807/ese.17.35.20259-en Tartuntatautilaki (1227/2016) Umscheid CA, Mitchell MD, Doshi JA, Agarwal R, Williams K, Brennan PJ. Wiegand PN, Nathwani D, Wilcox MH, Stephens J, Shelbaya A, Haider S. Clinical and economic burden of Clostridium difficile infection in Europe: a systematic review of healthcare-facility-acquired infection. J Hosp Infect. 2012 May;81(1):1 14. doi: 10.1016/j. jhin.2012.02.004. Epub 2012 Apr 11. Review Zimlichman E1, Henderson D, Tamir O, Franz C, Song P, Yamin CK, Keohane C, Denham CR, Bates DW. Health care-associated infections: a meta-analysis of costs and financial impact on the US health care system. JAMA Intern Med. 2013 Dec 9-23;173(22):2039 46. 2 Hoitoon liittyvien infektioiden synty RISTO VUENTO JA KAISU RANTAKOKKO-JALAVA Bennett JV ja Brachman PS, eds. Hospital infections, 4 ed., Lippincott-Raven publishers, Philadelphia, 1998. Buchen-Osmond C. Taxonomy and classification of viruses. In: Murray PR, Baron EJ, Jorgensen JH, Pfaller MA, Yolken RH eds. Manual of clinical microbiology. 8th ed. Washington, DC: ASM Press 2003:1217 1226. de Hoog GS, Chaturvedi V, Denning DW, Dyer PS, Frisvad JC, Geiser D, Gräser Y, Guarro J, Haase G, Kwon- Chung KJ, Meis JF, Meyer W, Pitt JI, Samson RA, Taylor JW, Tintelnot K, Vitale RG, Walsh TJ, Lackner M; ISHAM Working Group on Nomenclature of Medical Fungi.Name changes in medically important fungi and their implications for clinical practice. J Clin Microbiol. 2015 Apr; 53(4):1056 62. Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri M, Valtonen V, (toim.) Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja I. Helsinki, Duodecim, 2003. Kärki T ja Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011. Suomen Lääkärilehti 2013;68:39 45. Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T, Ruutu P; Finnish Prevalence Survey Study Group. Healthcare-associated infections in Finnish acute care hospitals: a national prevalence survey, 2005. J Hosp Infect. 2008;69:288 94. Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Ruutu P. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat. Vuoden 1999 seurantatulokset. Suom Lääkäril 2000;44:4483 8. Poikonen E, Lyytikainen O, Anttila VJ, Kuusela P, Koukila-Kahkola P, Ollgren J, Ruutu P. Nosocomial candidaemia in a Finnish tertiary care centre during 1987 2004. Scand J Infect Dis 2009 Jun 1:1 7. Tapiainen T, Salo J, Uhari M. Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa. Duodecim 2010;126:765 72 Vandamme PAR. Taxonomy and classification of bacteria. In: Jorgensen JH, Pfaller MA, Carrol KC, Funke G, Landry ML, Richter S, Warnock DW, toim. Manual of clinical microbiology. Washington DC: ASM Press, 2015, s. 255 269. 3 Mikrobiologian laboratorion tehtävät hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa RISTO VUENTO, JARI JALAVA JA JAANA VUOPIO Foxman B, Zhang L, Koopman JS, Manning SD, Marrs CF. Choosing an appropriate bacterial typing technique for epidemiologic studies. Epidemiol Perspect Innov 2005;2:10. Hautala T, Ikäheimo I, Husu H, et al. A cluster of Candida krusei infections in a haematological unit. BMC Infect Dis 2007;7:97. Jalava, J. Bakteerien kokogenomisekvensointi epidemiaselvitysten työkaluna. Suomen sairaalahygienialehti 2016;34:165 169. Kerttula A.M, Lyytikäinen O, Virolainen-Julkunen A ja Vuopio-Varkila, J. Perimätutkimukset valaisevat Suomen huonontuneen MRSA-tilanteen taustaa. Suom Lääkäril 2006:61:2383 2387. Kerttula AM, Lyytikäinen O, Kardén-Lilja M, et al. Nationwide trends in molecular epidemiology of methicillinresistant Staphylococcus aureus, Finland, 1997 2004. BMC Infect Dis 2007;7:94. Kerttula AM, Mero S, Pasanen T, Vuopio-Varkila J, Virolainen A. Evaluation of phenotypic and molecular methods for screening and detection of methicillinresistant Staphylococcus aureus. Scand J Infect Dis 2008;40:663 6. Mellmann A, Bletz S, Böking T, et al. Real-Time Genome Sequencing of Resistant Bacteria Provides Precision HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 579

Infection Control in an Institutional Setting. J Clin Microbiol 2016; 2874 2881. Roivainen M, Maunula L ja Kuusi M. Norovirusepidemiat ovat haaste terveydenhoitojärjestelmälle. Suom Lääkäril 2009;64:1343 1345. Siitonen A, Vuopio-Varkila J, Salminen M, von Bonsdorff C-H. Mikrobiologiset tutkimusmenetelmät infektioepidemiologian aseina. Duodecim 2002;118:2046 2053. Vainio A, Kardén-Lilja M, Ibrahem S, et al. Clonality of epidemic methicillin-resistant Staphylococcus aureus strains in Finland as defined by several molecular methods. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2008;27:545 55. Vuopio-Varkila J, Salmenlinna S, Kerttula A, ym. MRSAkantojen nimeäminen uudistuu. Suomen sairaalahygienialehti 2005;23:37 39. 4 Bakteereiden luonnollinen ja hankittu resistenssi RISTO VUENTO JA JARI JALAVA Albiger B, Glasner C, Struelens MJ, Grundmann H, Monnet DL; European Survey of Carbapenemase-Producing Enterobacteriaceae (EuSCAPE) working group. Carbapenemase-producing Enterobacteriaceae in Europe: assessment by national experts from 38 countries, May 2015. Euro Surveill. 2015;20(45). Arason VA, Kristinsson KG, Sigurdsson JA, Stefansdottir G, Molstad S, Gudmunson S. Do antimicrobials increase the carriage rate of penicillin resistant pneumococci in children? Cross sectional prevalence study. BMJ 1996;313:387 91. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2014. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-553-0 Cantón R, Coque TM. The CTX-M beta-lactamase pandemic. Curr Opin Microbiol. 2006 Oct;9(5):466-75. Cosgrove S. The relationship between antimicrobial resistance and patient outcomes: mortality, length of hospital stay, and health care costs. Clin Infect Dis 2006;42 Suppl 2:S82 9. http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial_resistance/database/pages/database.aspx https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/mikrobilaakeresistenssi/fire-suomalainenmikrobilaakeresistenssin-tutkimusryhma Leclercq R, Cantón R, Brown DF, Giske CG, Heisig P, Mac- Gowan AP, Mouton JW, Nordmann P, Rodloff AC, Rossolini GM, Soussy CJ, Steinbakk M, Winstanley TG, Kahlmeter G. EUCAST expert rules in antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Infect. 2013 Feb;19(2):141 60. Levin TP, Suh B, Axelrod P, Truant AL, Fekete T. Potential clindamycin resistance in clinda- mycin-susceptible, erythromycin-resistant Staphylococcus aureus: report of a clinical failure. Antimicrob Agents Chemother. 2005;49(3):1222 4. Magiorakos AP, Srinivasan A, Carey RB, Carmeli Y, Falagas ME, Giske CG, Harbarth S, Hindler JF, Kahlmeter G, Olsson-Liljequist B, Paterson DL, Rice LB, Stelling J, Struelens MJ, Vatopoulos A, Weber JT, Monnet DL. Multidrug-resistant, extensively drug-resistant and pandrug-resistant bacteria: an international expert proposal for interim standard definitions for acquired resistance. Clin Microbiol Infect. 2012 Mar;18(3):268 81. Martelius T, Jalava J, Kärki T, Möttönen T, Ollgren J, Lyytikäinen O; Hospital Infection Surveillance team. Nosocomial bloodstream infections caused by Escherichia coli and Klebsiella pneumoniae resistant to third-generation cephalosporins, Finland, 1999-2013: Trends, patient characteristics and mortality. Infect Dis (Lond). 2016;48(3):229 34. Martínez-Martínez L, Pascual A, Jacoby GA. Quinolone resistance from a transferable plasmid. Lancet 1998;35:797 9. Niederman MS. Use of broad-spectrum antimicrobials for the treatment of pneumonia in seriously ill patients: maximizing clinical outcomes and minimizing selection of resistant organisms. Clin Infect Dis 2006;42 Suppl 2:S72 81. Ohje moniresistenttien bakteerien diagnostiikasta - Toteaminen, resistenssimekanismit ja kantajuusseulonnat. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-615-5 Robicsek A, Strahilevitz J, Jacoby GA, et al. Fluoroquinolone-modifying enzyme: a new adaptation of a common aminoglycoside acetyltransferase. Nat Med 2006;12:83 8. Tartuntataudit Suomessa 2014. http://urn.fi/urn:isbn: 978-952-302-481-6 Tenover FC. Mechanisms of antimicrobial resistance in bacteria. Am J Med. 2006;119(Suppl 1):S3 10. The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing. Breakpoint tables for interpretation of MICs and zone diameters. Version 6.0, 2016. http://www.eucast.org. 5 Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus ja seuranta REETTA HUTTUNEN JA ASKO JÄRVINEN Barlam TF, Cosgrove SE, Abbo LM, MacDougall C, Schuetz AN, Septimus EJ, Srinivasan A, Dellit TH. et al. Implementing an Antibiotic Stewardship Program: Guidelines by the Infectious Diseases Society of America and the Society for Healthcare Epidemiology of America. Clin Infect Dis. 2016 May 15;62(10):e51 77. Berrington A. Antimicrobial prescribing in hospitals: be careful what you measure. J Antimicrob Chemother 2010;65:163 8. CDC. Corfe elements of Hospital Antibiotic Stewardship Programs. Atlanta, GA, US Department of Health and 580 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Human Services, CDC; 2014. www.cdc.gov/getsmart/ healthcare/implementation/core-elements.html. Davey P, Brown E, Fenelon L, et al. Systematic review of antimicrobial drug prescribing in hospitals. Emerg Infect Dis 2006;12:211 6. Feazel LM, Malhotra A, Perencevich EN, Kaboli P, Diekema DJ, Schweizer ML. Effect of antibiotic stewardship programmes on Clostridium difficile incidence: a systematic review and meta-analysis. J Antimicrob Chemother 2014;69:1748 54. Fridkin SK, Lawton R, Edwards JR, et al. Monitoring antimicrobial use and resistance: Comparison with a national benchmark on reducing vancomycin use and vancomycin-resis-tant enterococci. Emerg Infect Dis 2002;8:702 7. Hakanen A, Jalava J, KaartinenL. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017-2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4, http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3955-4 Kanerva M, Ollgren J, Voipio T, Mentula S, Lyytikäinen O. Regioneal differences in Clostridium difficile infections in relation to fluoroquinolone and proton pump inhibitor use, Finland, 2008-2011. Infect Dis 2015;47:530 5. Magill SS, Edwards JR, Beldays ZG, et al. Prevalence of antimicrobial use in US acute care hospitals, May-September 2011. JAMA 2014; 312:1438 46. Mears A, White A, Cookson B, et al. Healthcare-associated infection in acute hospitals: which interventions are effective? J Hosp Infect 2009;71:307 13. Measuring antimicrobial prescribing quality in Australian hospitals: development and evaluation of a national antimicrobial prescribing survey tool. James R, Upjohn L, Cotta M, Luu S, Marshall C, Buising K, Thursky K. J Antimicrob Chemother. 2015;70(6):1912 8. Reddy S, Jacob J, Varkey J, Gaynes R. Antibiotic use in US hospitals: quantification, quality measures and stewardship. Expert Rev Anti Infect Ther 2015: 13: 843 53. settings. Curr Opin Infect Dis 2009;22:352 8. Spivak ES1, Cosgrove SE2, Srinivasan A3. Measuring Appropriate Antimicrobial Use: Attempts at Opening the Black Box. Clin Infect Dis. 2016 Dec 15;63(12):1639 44. Epub 2016 Sep 28. Syue LS1, Chen YH2, Ko WC3, Hsueh PR4. New drugs for the treatment of complicated intra-abdominal infections in the era of increasing antimicrobial resistance. Int J Antimicrob Agents. 2016 Apr;47(4):250 8. Tacconelli E. Antimicrobial use: risk driver of multidrug resistant microorganisms in healthcare Wegener H, Aarestrup M, Jensen l, Hammerum A, Bager F. Use of Antimicrobial growth promoters in food animals and Enterococcus faecium resistance to therapeutic antimicrobial drugs in Europe. Emerg Infect Dis 1999;5:329 35. 6 Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta OUTI LYYTIKÄINEN JA MARI KANERVA A report from National Nosocomial Infections Surveillance (NNIS) System. Nosocomial infection rates for interhospital comparison: limitations and possible solutions. Infect Control Hosp Epidemiol 1991;12:609 21. Amending Decision 2002/253/EC laying down case definitions for reporting communicable diseases to the Community network under Decision No 2119/98/EC of the European Parliament and of the Council http:// eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/pdf/?uri= CELEX:32012D0506&qid=1428573336660&from=E N#page=40 Culver DH, Horan TC, Gaynes RP, et al. Surgical wound infection rates by wound class, operative procedure, and patient risk index. Am J Med 1991;91 (Suppl B):3B-152S 7S. Edmond MB. National and international surveillance systems for nosocomial infections. In: Wenzel RP, ed. Prevention and Control of Nosocomial Infections. 4th ed. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2003:109 19. Garner JS, Jarvis WR, Emori TG, Horan TC, Hughes JM. CDC definitions. Am I Infect Control 1988;16:128 40. Gastmeier P, Bräuer H, Sohr D, et al. Converting incidence and prevalence data of nosocomial infections: results from eight hospitals. Infect Control Hosp Epidemiol 2001;22:31 4. Gastmeier P, Kampf G, Wischnewski N, Schumacher M, Daschner F, Rüden. Importance of the surveillance method: national prevalence studies on nosocomial infections and the limits of comparison. Infect Control Hosp Epidemiol 1998;19:661 7. Gastmeier P, Sohr D, Just H-M, Nassauer A, Daschner F, Rüden H. How to survey nosocomial infections. Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21:366 70. Gastmeier P, Sohr D, Rath A, et al. Repeated prevalence investigations on nosocomial infections for continious surveillance. J Hosp Infect 2000;45:47 53. Gaynes RP, Culver DH, Horan TC, Edwards JR, Richards C, Tolson JS and the National Nosocomial Infections Surveillance System. Surgical site infection (SSI) rates in the United States, 1992 1998: The National Nosocomial Infections Surveillance System Basic SSI Risk Index. Clin Inf Dis 2001;33 (Suppl 2):S69 77. Haley RW, Culver DH, Morgan WH, et al. Identifying patients at high risk of surgical wound infection. A simple multivariate index of patient susceptibility and wound contamination. Am J Epidemiol 1985;121:206 15. Haley RW, Culver DH, White JW, et al. The efficacy of infection surveillance and control programs in preventing nosocomial infections in US hospitals. Am J Epidemiol 1985;121:182 205. Haley RW, Culver DH, White JW, Morgan WM, Emori TG. The national nosocomial infection rate a new need HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 581

for vital statistics. Am J Epidemiol 1985;121:159 67. Haley RW, Hooton TM, Culver DH, et al. Nosocomial infections in U.S. hospitals, 1975 1976: estimated frequency by selected characteristics of patients. Am J Med 1981;70:947 59. Haley RW, Morgan WE, Culver DH, et al. Update from SE- NIC project. Hospital infection control: recent progress and opportunities under prospective payment. Am J Infect Control 1985;13:97 108. Harbarth S, Sax H, Gastmeier P. The preventable proportion of nosocomial infections: an overview of published reports. J Hosp Infect 2003 Aug;54(4):258-66; quiz 321. Horan TC, Andrus M, Dudeck MA. CDC/NHSN surveillance definition of health care-associated infection and criteria for specific types of infections in the acute care setting. Am J Infect Control 2008;36:309 32. Horan TC, Gaynes RP. Surveillance of nosocomial infections. In: Mayhall CG, ed. Hospital epidemiology and infection control. 3rd ed. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004:1659 702. Kärki T, Meriö-Hietaniemi I, Möttönen T, Ruutu P, Lyytikäinen O. Sairaalainfektioiden torjunta vaatii jatkuvaa ponnistelua. Suomen Lääkärilehti 2010;65:3036 41. Lääkintöhallituksen työryhmän mietintö n:ro 15. Sairaalainfektiotyöryhmän mietintö. Helsinki 1980. McGeer A, Campbell B, Emori TG, et al. Definitions of infection for surveillance in long- term care facilities. Am J Infect Control 1991;19:1 7. Nicolle LE. Long-term care issues for the twenty-first century. In: Wenzel RP. ed. Prevention and control of nosocomial infections. 4th ed. Lippincott Williams & Wilkins. Philadelphia 2003:66 86. Ojajärvi J. Sairaalahygienian vaiheet Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti 1990;3:253 257. Perencevich EN, Stone PW, Wright SB, et al. Raising standards while watching the bottom line: making a business case for infection control. Infect Control Hosp Epidemiol 2007;28:1121 33. Perl TM, Chaiwarith R. Surveillance: an overview. In: Lautenbach E, Woeltje KF, Malani PN, eds. Practical healthcare epidemiology. 3rd ed. Chicago: The University of Chicago, 2010:111 42. Pottinger JM, Herwaldt LA, Perl TM. Basics of surveillance. Infect Control Hosp Epidemiol 1997;18:513 27. Richards C, Emori TG, Edwards J, Fridkin S, Tolson J, Gaynes R, The National Nosocomial Infections Surveillance (NNIS) system. Am J Infect Control 2001;29.400 3. Roy M-C, Trish TM. Basics of surgical-site infection surveillance. Infect Control Hosp Epidemiol 1997;18:659 68. Sairaalaliitto, Sairaalahygieniaprojekti 333. Sairaalahygieniatoiminnan organisointi maassamme. Muistio 15.9.1979. Scheckler WE, Brimhall D, Buck AS, et al. Requirements for infrastructure and essential activities of infection control and epidemiology in hospitals: a consensus panel report. Infect Control Hosp Epidemiol 1998;19:114 24. Sherertz RJ. Surveillance for infections associated with vascular catheters. Infect Control Hosp Epidemiol 1996;17:746 52. Smith PW, Rusnak PG. Infection prevention and control in the long-term care facility. Infect Control Hosp Epidemiol 1997;18:831 49. The Society for Hospital Epidemiology of America; the Association for Practitioners in Infection Control; the Centers for Disease Control; the Surgical Infection Society. Consensus paper for the surveillance of surgical wound infections. Infect Control Hosp Epidemiol 1992;13:599 605. Umscheid CA, Mitchell MD, Doshi JA, Agarwal R, Williams K, Brennan PJ. Estimating the proportion of healthcare-associated infections that are reasonably preventable and the related mortality and costs. Infect Control Hosp Epidemiol 2011 Feb;32(2):101 14. doi: 10.1086/657912. Review. Weinstein JW, Mazon D, Pantelick E, Reagan-Cirincione P, Dembry LM, Hierholzer WJ. A decade of prevalence surveys in a tertiary-care center: trends in nosocomial infection rates, device utilization, and patient acuity. Infect Control Hosp Epidemiol 1999;20:543 8. Wenzel RP. The economics of nosocomial infections. J Hosp Infect 1995;31:79 87. 7 Infektioepidemioiden selvittely ja torjunta OUTI LYYTIKÄINEN, ELINA KOLHO JA TIINA KURVI- NEN Beck-Sague C, Jarvis WR, Martone WJ. Outbreak investigations. Infect Control Hosp Epidemiol 1997;8:38 145. Bertrand X, Thouverez M, Talon D, et al. Endemicity, molecular diversity and colonisation routes of Pseudomonas aeruginosa in intensive care units. Intensive Care Med 2001;27:1263 1268. Danzmann L, Gastmeier P, Schwab F, Vonberg RP. Health care workers causing large nosocomial outbreaks: a systematic review. BMC Infect Dis. 2013 Feb 22;13:98. Review. Garvey MI, Ashford R, Bradley CW, Bradley CR, Martin TA, Walker J, Jumaa P. Decontamination of heatercooler units associated with contamination by atypical mycobacteria. J Hosp Infect. 2016 Jul;93(3):229 234. Gastmeier P, Stamm-Balderjahn S, Hansen S, Nietzchke- Tiemann F, Zusschneid I, et al. How outbreaks can contribute to prevention of nosocomial infection: analysis of 1,022 outbreaks. Infect Control Hosp Epidemiol 2005;26:357 361. Gastmeier P, Stamm-Balderjahn S, Hansen S, Nitzschke- Tiemann F, Zuschneid I, Groneberg K, Rüden H. How 582 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

outbreaks can contribute to prevention of nosocomial infection: analysis of 1,022 outbreaks. Infect Control Hosp Epidemiol. 2005 Apr;26(4):357 361. Review. Gastmeier P, Stamm-Balderjahn S, Hansen S, Zusschneid I, Sohr D, Behnke M, et al. Where should we search when confronted with outbreaks of nosocomial infection. Am J Infect Control 2006;34:603 605. Gastmeier P, Vonberg RP. Outbreaks of nosocomial infections: lessons learned and perspectives. Curr Opin Infect Dis. 2008 Aug;21(4):357 361. Review. Hansen S, Stamm-Aalderjohn S, Zuschneid I, et al. Closer of medical departments du ring nosocomial outbreak: data from a systematic analysis of the literature. J Hosp Infect 2009;65:348 353. Hansen S, Stamm-Balderjahn S, Zuschneid I, Behnke M, Rüden H, Vonberg RP, Gastmeier P. Closure of medical departments during nosocomial outbreaks: data from a systematic analysis of the literature. J Hosp Infect. 2007 Apr;65(4):348 353. Review. Harris AD, Karchmer TB, Carmeli Y, Samore MH. Methodological principles of case-control studies that analyzed risk factors for antibiotic resistance: a systematic review. Clin Infect Dis. 2001 Apr 1;32(7):1055 1061. Harris AD, Samore MH, Lipsitch M, Kaye KS, Perencevich E, Carmeli Y. Control-group selection importance in studies of antimicrobial resistance: examples applied to Pseudomonas aeruginosa, Enterococci, and Escherichia coli. Clin Infect Dis. 2002 Jun 15;34(12):1558 1563. Iversen BC, Jacobsen T, Eriksen HM, Bukholm G, Melby KK; Nygård K, Aavitsland P. An outbreak of Pseudomonas aeruginosa infection caused by contaminated mouth swabs. Clin Infect Dis 2007;44:794 801. Jarvis WR. Investigation of outbreaks. In: Mayhall CG, ed. Hospital epidemiology and infection control. 3rd ed. Baltimore: Williams & Wilkins, 2004:107 122. Jarvis WR. Nosocomial outbreaks: the Centers for Disease Control s Hospital Infections Program experience, 1980 1990. Am J Med 1991;9 (suppl 3B):101 106. Ostrowsky B, Jarvis WR. Efficient management of outbreak investigations. In: Wenzel RP, ed. Prevention and Control of Nosocomial Infections. 4th ed. Baltimore: Williams & Wilkins, 2003:500 523. Srinivasan A, Jarvis WR. Outbreak investigations. In: Lautenbach E, Woeltje KF, Malani PN, eds. Practical healthcare epidemiology. 3rd ed. Chicago: The University of Chicago, 2010:143 155. Stone SP, Cooper BS, Kibbler CC, Cookson BD, Roberts JA, Medley GF, Duckworth G, Lai R, Ebrahim S, Brown EM, Wiffen PJ, Davey PG. The ORION statement: guidelines for transparent reporting of outbreak reports and intervention studies of nosocomial infection. Lancet Infect Dis. 2007 Apr;7(4):282 288. Review. Thompsson ND, Perz JF, Moorman AC, Holmberg SD. Non-hospital health-care-associated hepatitis B and C virus transmission: United States 1998-2008. Ann Intern Med 2009;150:33 39. Vonberg RP, Gastmeier P. Hospital-acquired infections related to contaminated substances. J Hosp Infect. 2007 Jan;65(1):15 23. Review. Vonberg RP, Weitzel-Kage D, Behnke M, Gastmeier P. Worldwide Outbreak Database: the largest collection of nosocomial outbreaks. Infection. 2011 Feb;39(1):29 34. Review. 8 Infektioiden torjunta sairaaloiden ja hoitolaitosten uudis- ja korjausrakentamisessa VELI-JUKKA ANTTILA Allegranzi B, Zayed B, Bischoff P ym., Surgical site infections 2 New WHO recommendations on intraoperative and postoperative measures for surgical site infection prevention: an evidence-based global perspective. Lancet Infect Dis 2016;16: e288 303. Bartley J, Streifel AJ. Design of the environment of care for safety of patients and personnel: Does form follow function or vice versa in the intensive care unit? Crit Care Med 2010; 38: 8 (Suppl.):388 398 Centers for diseases control and prevention healthcare infection control practices advisory committee (HICPAC). Guidelines for enviromental infection control in health-care facilities, 2003. Löytyy osoitteesta: www.cdc.gov/ncidod/hip/enviro/guide.htm. Kanerva M, Mentula S, Lyytikäinen O, Ruutu P, Kusnetsov J, Nuorti P. Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat. Suom Lääkäril 2003;48:4915 8919. Salgado CD, Sepkowitz KA, MD John JF ym. Copper Surfaces Reduce the Rate of Healthcare-Acquired Infections in the Intensive Care Unit. Infect Control Hosp Epidemiol 2013;34(5):479 86. Vonnberg R-P, Gastmeier P. Nosocomial aspergillosis in outbreak settings. J Hosp Infection 2006;63:246 254. Rakennustietokortistot RT 91-11249 Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet RT 91-11250 Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu 9 Potilasturvallisuus MARINA KINNUNEN JA RISTO ROINE https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/julkaisut-aiheittain https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/julkaisut-aiheittain Institute of Medicine (IOM). 2000. To Err Is Human: Building a Safer Health System. L. T. Kohn, J. M. Cor- HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 583

rigan, and M. S. Donaldson, eds. Washington, D.C: National Academy Press Landrigan CP, Parry GJ, Bones CB, Hackbarth AD, Goldmann DA, Sharek PJ. http://www.nivel.nl/sites/default/files/bestanden/monitor_zorggerelateerde_ schade_2011_2012.pdf Leape LL. Error in medicine. JAMA1994;272:1851-7. Makary M.A, Daniel M. Medical error the third leading cause of death in the US. BMJ 2016;353:i2139 doi: 10.1136/bmj.i2139 (Published 3 May 2016). Potilasturvallisuusopas https://www.thl.fi/documents/10531/104871/opas%202011%2015.pdf Provenzano A, Rohan S, Trevejo E, Burdick E, Lipsitz S, Kachalia A. Evaluating inpatient mortality: a new electronic review process that gathers information from front-line providers. BMJ Qual Saf2015;24:31-7 Shojania KG, Dixon-Woods M. Estimating deaths due to medical error: the ongoing controversy and why it matters. BMJ Qual Saf doi:10.1136/bmjqs-2016-006144 (Published Online First: 12 October 2016) Suomen potilasturvallisuusyhdistys www.potilasturvallisuusyhdistys.fi THL: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/mita-on-potilasturvallisuus/ potilasturvallisuuden-vaaratilanteet WHO (2008 http://www.who.int/patientsafety/about/en/) OSA 2 10 Työntekijän henkilökohtainen hygienia ja terveys TIINA KURVINEN JA IRMA MERIÖ-HIETANIEMI Jalava J. Ihminen ja mikrobisto vanha kumppanuus uudessa tarkastelussa. Suom Lääkäril 2010;65:1005 11. National Institute of Clinical Excellence. Infection prevention and control of healthcare associated infections in primary and community care. 2012.Luettavissa: www. nice.org.uk NHMRC 2010. Australian Guidelines for the Prevention and Control of Infection in Healthcare. Commonwealth of Australia. Australian Guidelines for the Preventions and Control of Infection in Healthcare. 2010. Luettavissa: https://www.nhmrc.gov.au/_files_nhmrc/ publications/attachments/cd33_infection_control_ healthcare_140616.pdf Prevention of hospital-acquired infections. A practical guide. 2nd edition. WHO/CDS/CSR/EPH/2002.12. WHO. 2002. Luettavissa: http://www.who.int/csr/ resources/publications/drugresist/en/whocdscsreph200212.pdf?ua=1 Ratia, M. ja Routamaa, M. Henkilöhygienia. Teoksessa: Infektioiden torjunta sairaalassa. 2010, 6.painos: 152 4. WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care: First Global Patient Safety Challenge Clean Care Is Safer Care. Geneva: World Health Organization; 2009. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/ NBK144013/ 11 Käsihygienia HANNU SYRJÄLÄ JA HELENA OJANPERÄ Goldberg JL. Guideline implementation: Hand hygiene 1.1. AORN J 2017;105:203 12 Ojanperä H, Keränen T, Syrjälä H. Web-based monitoring for 5 Moments for Hand Hygiene: promising results for nurses but not for doctors. Abstrakti nro P327. IC- PIC 2017, Geneve, Sveitsi. Pires D, Bellissimo-Rodrigues F, Soule H, Gayet-Ageron A, Pittet D. Revisiting WHO How to handrub hand hygiene technique: Fingertips first? Infection control & Hospital epidemiology 2017;38:230 3. Pires D, Soule H, Bellissimo-Rodrigues F, Gayet-Ageron A, Pittet D. Hand hygiene with alcohol-based hand rub: how long is long enough? Infection control & Hospital epidemiology 2017;38:547 52. Pittet D, Boyce J, Allegranzi B (Toim.) Hand Hygiene. A handbook for medical professionals. 1. painos. 2017, 436 sivua. John Wiley & sons. West Sussex, UK. Pittet D, Hugonnet S, Harbarth S, Mourouga P, Sauvan 584 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

V, Touveneau S, Perneger TV. Effectiveness of a hospital-wide programme to improve compliance with hand hygiene. Infection Control Programme. Lancet 2000;356(9238):1307 12. Shabot M, Chassin M, France A-C, Inurria J, Kendrick J, Schmaltz S. Using the targeted solutions tool to improve hand hygiene compliance in associated with decreased health care-associated infections. The Joint Comission. Journal on Quality and Patient Safety 2016;42:1. Syrjälä H, Järvinen J, Ojanperä H. Health care workers overestimate their hand hygiene compliance. Abstrakti nro 4739. FIS/HIS 2016, Edinburgh, Skotlanti. Talbot T, Johnson J, Fergus C, Domenico J, Schaffner W, Daniels T, Wilson G, Slayton J, Feistritzer N, Hickson G. Sustained improvement in hand hygiene adherence: Utilizing shared accountability and financial incentives. Infection control & Hospital epidemiology 2013;34(11):1129 36. Tschudin-Sutter S, Rotter ML, Frei R, Nogarth D, Häusermann P, Stranden A, Pittet D, Widmer AF. Simplifying the WHO how to hand rub technique: three steps are as effective as six results from an experimental randomized crossover trial. Clinical Microbiology and Infection 2017;23(6):409.e1 e4. WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care: First Global Patient Safety Challenge Clean Care Is Safer Care. Geneva: World Health Organization; 2009, 270 sivua. 12 Työ- ja suojavaatetus sekä henkilönsuojaimet ERJA MÄKELÄ JA IRMA MERIÖ-HIETANIEMI American Medical Association (AMA). American Medical Association House of Delegates. Chicago, IL: AMA; 2009. Resolution 720: hospital dress codes for the reduction of nosocomial transmission of disease. Amy MT, Kerri AT, Jon PF, Sandra MS, Anthony DH, Eli NP. Bacterial contamination of health care workers white coats. Am J Infect Control 2008;37(2):101 5. CEN/TR 15419. Suojavaatetus. Ohjeita kemikaalinsuojavaatetusten valintaan, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2007. Ss. 54. Duling MG, Lawrence RB, Slaven JE, Coffey CC. Simulated workplace protection factors for half-facepiece respiratory protective devices. J Occ Env Hyg 2007;4:420 31. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/425 henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta. European Centre for Disease Prevention and Control. Technical document. Safe use of personal protective equipment in the treatment of infectious diseases of high consequence. A tutorial for trainers in healthcare settings. Version 2. European Centre for Disease Prevention and Control. 2014. Vierailtu 29.12.2016. http://ecdc.europa.eu/en/publications/publications/ safe-use-of-ppe.pdf. Frost S, Mogridge R, Roff M. RR1029 - Review of fit test pass criteria for Filtering Facepieces Class 3 (FFP3) respirators, Health and Safety Laboratory for the Health and Safety Executive 2015. ss. 116. http://www. hse.gov.uk/research/rrhtm/rr1029.htm. GESTIS Substance database, Institute for Occupational Safety and Health of the German Social Accident Insurance. Vierailtu 29.12.2016. http://www.dguv.de/ifa/ gestis-database Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Ebola Ensihoidon ohje suojainten pukemisesta ja riisumisesta. Vierailtu 28.12.2016. http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/documents/ebola_ ensihoidon%20ohje%20suojainten%20pukemisesta%20ja%20riisumisesta.pdf. ISO 16603:2004. Clothing for protection against contact with blood and body fluids -- Determination of the resistance of protective clothing materials to penetration by blood and body fluids -- Test method using synthetic blood. International Organization for Standardization Genova 2004. Ss. 11. ISO 16604:2004 Clothing for protection against contact with blood and body fluids Determination of resistance of protective clothing materials to penetration by blood-borne pathogens Test method using Phi-X 174 bacteriophage, International Standard. International Organization for Standardization Genova 2004. ss. 16. Jacob G. Uniforms and workwear: an evidence base for developing local policy. Department of Health 2007:10 Kunnallinen työmarkkinalaitos. Pääsopijajärjestöt. Muistio. Suojavaatetus ja työsuojelusäännösten mukainen suojautuminen kunta-alalla. 8.3.2011. Vierailtu 29.12.2016. http://kuntatyönantajat.fi/ Kwok A, Gralton J, McLaws M., Face touching: A frequent habit that has implications for hand hygiene. Am J Inf Control 2015;43:112 4. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010. Lääkärit ilman rajoja. Ebola Chapter 8: Protective Personal Equipment (PPE) Dressing and undressing. Vierailtu 28.12.2016. http://ecampus.msf.org/public_ area/ebola/chapter8/story_html5.html. Maailman terveysjärjestö, World Health Organization WHO. How to put on and how to remove personal protective equipment posters. Vierailtu 28.12.2016. http://www.who.int/csr/resources/publications/ebola/ ppe-steps/en/ Meurman O. Tutkimuskäsineiden suojateho. Suomen Sairaalahygienialehti 2007;25:85 8. Mäkelä E, Mäkinen H. Protective clothing against chemical and biological hazards. OSHWIKI. Vierailtu 20.12.2016. https://oshwiki.eu/wiki/protective_ clothing_against_chemical_and_biological_hazards Oksa P, Palo, L, Saalo A, et al. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työterveyslaitos 2015. Vierailtu HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 585

28.12.2016. http://www.julkari.fi OVA-ohjeet, Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet, Työterveyslaitos 2016, Vierailtu 29.12.2016. http://www.ttl.fi/ova/. Ratia. M & Routamaa M. Työ- ja suojavaatetus sekä suojaimet. Teoksessa: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Suomen kuntaliitto. 2010: 155 65. Rosoff LJ, Lam S, Hilton E, Borenstein M, Isenberg HD. Is the use of boxed gloves in an intersive care unit safe? Am J Med 1993;94:602 7.42. SFS-EN 13034 + A1:2011 Suojavaatetus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatetukselle, joka suojaa rajoitetusti nestemäisiltä kemikaaleilta (tyypin 6 ja tyypin PB[6] varusteet), Suomen Standardisoimisliitto SFS 2011, ss. 24. SFS-EN 13795 + A1:2014 Leikkausliinat, leikkaustakit ja puhdasilmapuvut, joita käytetään terveydenhuollon tuotteina potilaille, henkilökunnalle ja laitteille. Valmistajien, tekstiilihuoltajien ja tuotteiden yleiset vaatimukset, testimenetelmät, suorituskykyvaatimukset ja luokitus. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2014. Ss. 41. SFS-EN 14126:2004 Suojavaatetus. Vaatimukset ja testausmenetelmät suojavaatteille infektioita vastaan, Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004. Ss. 26. SFS-EN 14605 + A1:2009 Protective clothing against liquid chemicals. Performance requirements for clothing with liquid-tight (Type 3) or spray-tight (Type 4) connections, including items providing protection to parts of the body only (Types PB [3] and PB [4]) Suomen Standardisoimisliitto SFS. 2009. Ss 13. SFS-EN 14683. Medical face masks. Requirements and test methods. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2014. Ss. 20. SFS-EN 149 + A1 Hengityksensuojaimet. Hiukkasilta suojaavat suodattavat puolinaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2010. Ss. 70. SFS-EN 374-1. Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 1: Sanasto ja vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004. Ss. 16; SFS-EN ISO 374-1:2017 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 1: Kemikaaliriskien termit ja vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2017. Ss. 25; SFS-EN ISO 374-5:2017 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 5: Mikro-organismiriskien termit ja vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2017. Ss. 19. SFS-EN 420 + A1. Suojakäsineet. Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2010. Ss. 46. SFS-EN 455-1. Medical gloves for single use. Part 1: Requirements and testing for freedom from holes. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2001. Ss. 7. SFS-EN 455-2. Medical gloves for single use. Part 2: Requirements and testing for physical properties. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2015. Ss. 12. SFS-EN 455-3. Medical gloves for single use. Part 3: Requirements and testing for biological evaluation. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2015. Ss. 35. SFS-EN 455-4. Medical gloves for single use. Part 4: Requirements and testing for shelf life determination. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2010. Ss. 20. SFS-EN 529 Hengityksensuojaimet. Opas valintaa, käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa varten, Suomen Standardisoimisliitto SFS 2006. Ss. 47. SFS-EN 943-1: 2015 Protective clothing against dangerous solid, liquid and gaseous chemicals. including liquid and solid aerosols. Part 1: Performance requirements for Type 1 (gas-tight) chemical protective suits. Suomen Standardisoimisliitto SFS 2015. Ss. 38. SFS-EN ISO 13982-1+A1:2005 Protective clothing for use against solid particulates. Part 1: Performance requirements for chemical protective clothing providing protection to the full body against airborne solid particulates (type 5 clothing). Suomen Standardisoimisliitto SFS 2005. Ss 11. Socialtyrelsen: Socialstyrelsens föreskrifter om basal hygien i vård och omsorg. SOSFS 2015:10. https:// www.socialstyrelsen.se/lists/artikelkatalog/attachments/19819/2015-5-10.pdf Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta 921/2010. Terveydenhuoltolaki 1.1.2010, Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062, Kansanterveyslaki 28.1.1972/66, Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, Elintarvikelaki 1.3.2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, 29.4.2004 elintarvikehygieniasta. Työterveyslaitos. Infektiot ja pandemiat. Vierailtu 28.12.2016. https://www.ttl.fi/infektiot-ja-pandemia. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993. Verbeek J, Ijaz S, Mischke C, Ruotsalainen JH, Mäkelä E, et al. Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. The Cochrane Library 2016. Vierailtu 28.12.2016: http://onlinelibrary.wiley. com/doi/10.1002/14651858.cd011621.pub2/full Wilson JA, Loveday HP, Hoffman PN, Pratt RJ. Uniform: an evidence review of the microbiological significance of uniforms and uniform policy in the prevention and control of healthcare-associated infections. Report to the Department of Health (England). J Hosp Infect 2007;66(4):301 7. Wong D, Nye K, Hollis P. Microbial flora on doctors white coats. BMJ 1991;303(6817):1602 4. 586 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

13 Varotoimet potilaan hoidossa NIINA KERTTULA, TUULA KERÄNEN JA PEKKA YLIPALOSAARI Biagioli V, Piredda M, Alvaro R, de Marinis MG. The experiences of protective isolation in patients undergoing bone marrow or haematopoietic stem cell transplantation: systematic review and metasynthesis. Eur J Cancer Care (Engl). 2017 Sep;26(5). doi: 10.1111/ ecc.12461. Epub 2016 Feb 19. Hang GK, Stewardson AJ, Grayson ML. Back to basics: hand hygiene and isolation. Curr Opin Infect Dis. 2014 Aug;27(4):379-89. doi: 10.1097/ QCO.0000000000000080. https://www.uptodate.com/contents/infection-prevention-precautions-for-preventing-transmission-of-infection https://en.wikipedia.org/wiki/isolation_(health_care) httpen.wikipedia.org Isolation Precautions Guidelines Library Infection Control CDC. https://www.cdc.gov/infectioncontrol/guidelines/isolation/index.html Otter JA, Mutters NT, Tacconelli E, Gikas A, Holmes AH. Controversies in guidelines for the control of multidrug-resistant Gram-negative bacteria in EU countries. Clin Microbiol Infect. 2015 Dec;21(12):1057 66. doi: 10.1016/j.cmi.2015.09.021. Patterson, Jan Evans. Isolation of Patients with Communicable Diseases. Teoksessa: Mayhall C Glen (toim.): Hospital Epidemiology and Infection Control. 2011 Sprague E, Reynolds S, Brindley P. Patient Isolation Precautions: Are They Worth It? Can Respir J. 2016;2016:5352625. doi: 10.1155/2016/5352625. Squellati R. Evidence-Based Practice in the Treatment for Antibiotic-Associated Diarrhea in the Intensive Care Unit. Crit Care Nurs Clin North Am. 2018 Mar;30(1):87 99. doi: 10.1016/j.cnc.2017.10.008. Tschudin-Sutter S, Lucet JC, Mutters NT, Tacconelli E, Zahar JR, Harbarth S. Contact Precautions for Preventing Nosocomial Transmission of Extended-Spectrum β Lactamase-Producing Escherichia coli: A Point/ Counterpoint. Clin Infect Dis. 2017 Jul 15;65(2):342 7. doi: 10.1093/cid/cix258. Tuberkuloosin hoito: www.tuberkuloosi.fi OSA 3 14 Leikkausalueen infektioiden merkitys ARTO RANTALA Alfonso J, Pereperez S, Canoves J, et al. Are we really seeing the total costs of surgical site infections? A Spanish study. Wound Rep Reg 2007;5;474 481. Coello R, Charlett A, Wilson J, Ward V, Pearson A, Borriello P. Adverse impact of surgical site infections in English hospitals. J Hosp Infect 2005;60:93 103. Fry DE. The economic cost of surgical site infection. Surg Infect 2002;3(Suppl):S37 S43. Garner BH, Anderson DJ. Surgical site infections. An update, Infect Dis Clin N Am 2016;30:909 929 Horan TC, Culver DH, Gaynes RP, Jarvis WR, Edwards JR, Reid CR. Nosocomial infec- tions in surgical patients in the United States, January 1986-June 1992. Infect Control Hosp Epidemiol 1993;14:73 80 Hyrylä M. Leikkaushaavatulehdukset leikkausten riskeinä ja niiden yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa 1988 1990. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 12, 1993. Kirkland K, Briggs J, Trivette S, Wilkinson W, Sexton D. The impact of surgical-site infections in the 1990s: Attributable mortality, excess lenght of hospitalization, and extra costs. Infect Control Hosp Epidemiol 1999;20:725 730. Lumio J. Sairaalainfektioiden merkitys ja ehkäistävyys. Duodecim 1996;112:857 65. Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, et al. Healthcare-associated infections in Finnish acute care hospitals: a national prevalence survey, 2005. J Hospital Infect 2008;69:288 294. National Nosocomial Infections Surveillance (NNIS) System report, data summary from January 1992 through June 2004, issued October 2004. A report from the NNIS System. Am J Infect Control 2004;32:470 85. Perencevich E, Sands K, Cosgrove S, Guadagnoli E, Meara E, Platt R. Health and economic impact of surgical site infections diagnosed after hospital discharge. Emer Infect Dis 2003;9:196 203. Seiler C, Bruckner T, Diene M, et al. Interrupted or Continuous Slowly Absorbable Sutures For Closure of Primary Elective Midline Abdominal Incisions. A Multicenter Randomized Trial. Ann Surg 2009;249:576 582. Sparling K, Ryckman F, Schoettker P, et al. Financial impact of failing to prevent surgical ite infections. Q. Manage. Health Care 2007;16:219 225. Weber W, Zwahlen M, Reck S, et al. Economic burden of surgical site infections at a European university hospital. Infect Control Hosp Epidemiol 2008;29:623 629. Young PY, Khadaroo RG. Surgical site infections. Surg Clin N Am 2014; 94:1245-1264 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 587