Ekososiaalinen sivistys tulevaisuuden toivon vahvistamisessa Arto O. Salonen www.artosalonen.com arto.salonen@uef.fi
Millainen maailma on 50-100 vuoden päästä? Millainen maailman pitäisi olla? Tämänpäiväiset valintamme vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään. Onko nykyisen kehityksen suunta hyvän elämän mahdollisuuksia edistävä? Mitkä asiat kannattelevat HYVINVOINTIA? Kaikki haluavat olla onnellisia? Mitä tarvitaan hyvään elämään ja mitä siihen ei tarvita? Siirrämmekö meille kuuluvaa vastuuta vielä syntymättömille ihmisille? Miten minä voin vaikuttaa? Pitäisikö nykyisen kehityksen suuntaa pyrkiä muuttamaan vai ei? Jos emme muuta suuntaa, päädymme sinne minne olemme kulkemassa. Jatkammeko siis kuten tähänkin saakka?
Kuinka olla kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdista käsin voi parhaimmillaan olla?
Mitä jos kodeissa, työpaikoilla, kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa olisi olosuhteet, joissa jokainen yltäisi omaan parhaaseensa? vapautuisi joka päivä ihmisen täysi potentiaali yhteiseen käyttöön?
Ekologiset huolet elämän edellytysten säilyminen, planetaariset rajat, luonnonvarat Hopwood, B., Mellor, M. & O Brien, G. (2005). Sustainable Development: Mapping Different Approaches. Sustainable Development 13(1), 38 52 Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin Sosiaaliset huolet ihmisoikeudet, arvokas elämä, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
Sivistyksen tehtävänä on lisätä maailmaan - hyvyyttä - totuutta ja - kauneutta.
SISÄLTÖ 1. Ajan kuva 2. Muuttuva ihminen ja yhteiskunta 3. Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä 4. Kohti täyttä ihmisyyttä 5. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan
Ajan kuva
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on poikkeuksellinen menestystarina Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952 Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html
yhteinen näkymä päättäjät kansalaiset yritykset koulutusinstituutiot kansalaisyhteiskunta
Mistä suunta tulevaisuudelle? Mitä pitäisi tavoitella? Mitä tarvitaan lisää ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi?
? 5G IoT VR Alustatalous AI
talouskasvu tehokkuus tuottavuus kilpailukyky 5G IoT VR Alustatalous AI
Mitä on edistys? Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.
Masennus vei yhdeksän ihmistä eläkkeelle joka päivä vuonna 2017 masennus suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat
Yltäkylläisyyden ajan ihmisen suurin vihollinen on elämän merkityksettömyys ja tarkoituksettomuus?
Muuttuva ihminen ja yhteiskunta
Mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemukset muodostuvat kytköksistä Tästä minä nautin johonkin itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen Tämän minä osaan Tätä maailma tarvitse
Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan yksilökeskeisyys, eristyneisyys, irrallisuus liittyminen, kuuluminen, osallisuus
Arvojen hiljainen vallankumous Elintaso, materialismi Elämän laatu, jälkimaterialismi Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101 Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to 2006. West European Politics, 31(1-2), 130-146. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4) Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.
Hyvinvointikäsitys Ihmisen rooli yhteiskunnassa Elämän tarkoitus VANHA YHTEISKUNTA materiaalinen, kulutuskeskeinen kuluttaja materiaalisen vaurauden maksimointi UUSI YHTEISKUNTA henkinen, ihmissuhdekeskeinen aktiivinen kansalainen arvokas ja merkitykselliseksi koettu elämä Politiikan päämäärä talouskasvun maksimointi vähäosaisuuden minimointi Talouden toimintaperiaate Maailman hahmottamisen tapa kilpailu, omistajien voittojen maksimointi atomistinen, yksityiskohtainen yhteistyö, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen systeeminen, ehyt ja kokonaisvaltainen Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää Energia likainen energia puhdas energia Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu Mahdollisuuksien ja riittävyyden mitta raha aika
Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä
järki + tunne + mielikuvitus Kognitiivinen lähestyminen Asioiden tekeminen paremmin Metakognitiivinen lähestyminen Tehdään parempia asioita Transformatiivinen lähestyminen Määritellään ihmisenä olemista ja suhdetta ympäröivään todellisuuteen uudelleen
Vanhojen latujen parantelu lukitut käsitteet lukittu tapa hahmottaa ympäröivää todellisuutta hallinnan tuntu tiede rationaalisuus analyyttinen päättely Puuterilumelle uskaltautuminen uudistuvat käsitteet avoimuus uusille tulkinnoille ympäröivästä maailmasta keskeneräisyys taide leikki mielikuvittelu
Taide, mielikuvittelu ja leikki 1. Tuottaa havahtumisia 2. Saattaa toisenlaiseen 3. Täydentää ja uudistaa todellisuuskäsitystä (maailmankuvaa) 4. Tarjoaa merkityksiä olemassaololle 5. Ylevöittää mieltä 6. Vahvistaa myötätuntoa
Kohti täyttä ihmisyyttä
RAVIOLIN REITTI PÖYTÄÄNI TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto
Sosiomateristen systeemeiden tarkastelun tueksi Millainen ja miten pitkä on tämän perunan tie ruokapöytäämme? Mistä meidän vesi tulee? Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi? Kuka kasvatti nämä appelsiinit? Miksi? Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Miksi? Kuka tämän pippurin on kasvattanut? Miksi kaupassa myydään brasilialaista lihaa, vaikka asumme karjatilan lähellä? Mistä farkut on tehty ja ketkä ne ovat valmistaneet? Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi? Ketkä lämmittävät meidän talon? Miksi? Onko olemassa suomalaista suklaata? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi? Miksi on olemassa tavallisia ja reilun kaupan banaaneja? Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhii raaka-aineet? Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, joka olisi kaikilta osin suomalainen? Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, jonka tuottamisessa ei käytettäisi öljyä? Miksi?
Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
Tyytyväisyys on onnistumista riittävyyden tarkastelussa Tyytyväisyys = Mitä minulla on Mitä minä haluan
Tunnista kulutusmotiiveja > todelliset tarpeet? > halut?
Yhteenkuulumisen, itsekunnioituksen, aikaansaamisen, rakkauden ja ilon tyydyttäminen materialla on mahdotonta.
D Timo Pajunen
Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo
Köyhyyttä on se, ettei ole yhteyttä toisiin ihmisiin, joiden kanssa jakaa elämän iloja ja suruja.
Onko kukoistavan lähisuhteen, työyhteisön ja yhteiskunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut yltämään omaan parhaaseen tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi
Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan
Jokainen ihminen on arvokas siksi, että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.
Toisen asemaan asettumisen taito on avain kaikkeen edistykseen? moraalin perusta kaiken toisenlaisen lähtökohta merkityksellisyyden lähde
EKOSOSIAALINEN SIVISTYSKÄSITYS Erillisyydestä yhteyksien tunnistamiseen ja toisen asemaan asettumiseen Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101 Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233. Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/ Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/yhteyksienkirja.pdf?sequence=1
ILO Ilman iloa ei ole elämää, vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa, kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja pommisuoja. Henry Miller
Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen@helsinki.fi