Kuntatalouden ennuste kehyskaudelle

Kuntatalouden ennuste kehyskaudelle Talous- ja veroennustepäivät 24.4.2018 Minna Punakallio

Kansainvälisessä taloudessa menee yhä lujaa, riskit alaspäin 2 9.5.2018

Suomessa nautitaan noususuhdanteesta, mutta nopein kasvuvaihe ajoittui jo vuoden 2017 alkuun BKT:n volyymin muutos, % Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, BKT-ennuste VM 3 9.5.2018

Miltä näyttää julkisen talouden tilanne? Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2017, milj. euroa Nettoluotonanto = kansantalouden tilinpidon mukaisten kokonaistulojen ja kokonaismenojen (ml. investoinnit) välinen erotus 4000 2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 paikallishallinto valtio 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 4000 2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, 19.4.2018 MPu

Miten tästä eteenpäin? Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2018 Laitos Suomen Pankki Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin Inflaatio, % % aste, % muutos, % 2017/2018 OECD marraskuu 2,5 8,4.... Danske Bank joulukuu 2,3 8,0 1,8 1,2 joulukuu 2,5 8,2 2,3 1,0 Hypo tammikuu 3,0 8,0 2,0 1,0 Handelsbanken tammikuu 2,3 7,9.. 1,4 OP-Pohjola tammikuu 3,3 7,8 2,0 1,5 Nordea tammikuu 3,0 8,0 2,0 1,0 Euroopan komissio helmikuu 2,8 8,3.... Aktia maaliskuu 2,6 8,4.. 1,2 PTT maaliskuu 2,8 7,9 2,2 1,3 ETLA maaliskuu 2,8 8,1 2,0 1,2 PT huhtikuu 3,1 8,1 1,9 1,1 VM huhtikuu 2,6 8,1 1,9 1,2 17.4.2018/MPunakallio

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Laitos Suomen Pankki Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin Inflaatio, % % aste, % muutos, % 2017/2018 OECD marraskuu 2,0 8,0.... Danske Bank joulukuu 1,9 7,7 2,0 1,4 joulukuu 1,6 7,9 2,3 1,3 Hypo tammikuu 2,0 7,5 2,0 1,5 Handelsbanken tammikuu 1,4 7,8.. 1,5 OP-Pohjola tammikuu 2,3 7,4 2,3 1,7 Nordea tammikuu 2,5 7,5 2,0 1,2 Euroopan komissio helmikuu 2,5 8,0.... Aktia maaliskuu 2,2 8,2.. 1,6 PTT maaliskuu 2,8 7,9 2,2 1,3 ETLA maaliskuu 2,4 7,7 2,0 1,5 PT huhtikuu 2,7 7,9 2,6 1,3 VM huhtikuu 2,2 7,5 2,5 1,4 17.4.2018/MPunakallio

Kuntatalousennusteen taustatekijöitä 7 9.5.2018

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusratkaisut Sopimuskausi 1.2.2018 31.3.2020 (26 kk) Vuoden 2018 sopimuskorotukset yhteensä 1,3 % Vuoden 2019 sopimuskorotukset 2,16 % Sopimuskausi yhteensä 3,5 % (korkoa korolle) Sopimuskorotus = palkantarkistukset sekä muut kustannusvaikutteiset työehtojen muutokset Lisäksi keskimäärin 260 euron erillinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019 Vuonna 2018 työvoimakustannukset nousevat keskimäärin 0,86 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,36 %. Lisäksi erillisen kertaerän kustannusvaikutus 0,67 % vuonna 2019 Koko kunta-alan henkilöstö on sopimusten piirissä (421 000 palkkaa saavaa) 8

PM1 Yhteenveto kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisusta 2018-2019 Sopimuskausi 1.2.2018 31.3.2020 (26 kk) Kustannus kunta-ala keskimäärin 1.5.2018 Yleiskorotus 1,25 % Keskitetysti käytetty (tekstit) Yhteensä 0,05 % 1,30 % Työvoimakustannukset nousevat 2018 yht. noin 174 milj.. 1.1.2019 Paikallinen järjestelyerä 1,08 % Keskitetysti käytetty (tekstit) Yhteensä 0,08 % 1,16 % 1.4.2019 Yleiskorotus 1,00 % Koko sopimuskausi yhteensä 3,50 % Lisäksi tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä paikallinen kertaerä keskimäärin 260 0,67 % Yhteensä 2,16 % Työvoimakustannukset nousevat 2019 yht. noin 615 milj.. Siitä kertaerä 135 milj. (ei jää pohjiin). Kertaerä kuitenkin kirjautuu vuodelle 2018. 9

Dia 9 PM1 Punakallio Minna; 23.4.2018

Keskeiset kustannuserät 10 9.5.2018

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI Sairausvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.) Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksu MUUT (keskimäärin) Työnantajan maksut (keskim.) 29,44 26,53 25,29 24,77 23,44 Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta 0,12-2,91-1,25-0,52-1,33 Vakuutetun eläkemaksu (alle 53 v. tai yli 62 v.) 5,70 6,15 6,35 6,75 7,15 Vakuutetun eläkemaksu (53-62 v.) 7,20 7,65 7,85 8,25 8,65 * ennuste a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2 044 500 euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2 059 500 euroon asti c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2 083 500 euroon asti d) Palkkasummarajan ylittävältä osalta e) Sote- ja maku-uudistuksen yhteydessä esitetään eläkemenoperusteiden maksun lakkauttamista 2020 2016 2,12 3,90 a) 23,21 18,35 0,70 2017 1,08 3,30 b) 21,95 16,99 0,70 2018 0,86 2,60 c) 21,60 16,88 0,70 2019* 0,75 2,60 d) 21,20 16,39 0,70 2020* 1,32 2,40 d) 19,35 g) 16,85 h) - työnantajan palkkaperusteinen maksuosa - varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa - eläkemenoperusteinen maksuosa e) 17,10 0,90 5,21 17,05 0,90 4,00 16,75 1,00 3,85 16,15 1,10 3,95 - h) - - kuntien ja maakuntien tasausmaksu f) - - - - 2,50 16,04 0,70 f) Sote- ja maku-uudistukseen liittyen kunnille ja maakunnille esitetään uutta tasausmaksua, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta; kunnat ja maakunnat n. 2,75, muut 0,00. g) Kunnat ja maakunnat arviolta 19,60 ja muut jäsenyhteisöt 16,85 h) Varhe poistuu 2020, ja sen tilalle tulee uusi työkyvyttömyyseläkemaksu. Se sisällytetään kokonaisuudessaan palkkaperusteiseen osaan. Tämän vuoksi palkkaperusteinen maksu nousee ennustetusta 15,75 prosentista 16,85 prosenttiin. Lähde: STM, Keva, ETK, ennusteet VM (kuntatalousohjelma, JTS) ja Keva MPunakallio, 23.4.2018

Lisätietoa valtion eläkemaksurakenneuudistuksesta Valtion eläkejärjestelmään ollaan valmistelemassa maksurakenneuudistusta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella ja etenee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Uudessa maksurakenteessa eläkemaksu koostuu kahdesta komponentista, jotka ovat» 1) työansioihin perustuva eläkemaksu: Se olisi kaikilla työnantajilla yhtä suuri ja sen suuruus vastaisi arviota TyEL:n keskimääräistä kokonaiseläkemaksua työkyvyttömyyseläkemaksulla vähennettynä.» 2) työkyvyttömyyseläkemaksu: se vaihtelisi työnantajakohtaisesti ja olisi keskimäärin yhtä suuri kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Toisin sanoin, uudessa maksurakenteessa valtion keskimääräinen kokonaiseläkemaksu olisi sama kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen kokonaiseläkemaksu. Vuodesta 2019 alkaen myös työnantaja vastaisi eläkemaksusta kokonaisuudessaan ja pidättäisi työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun. Työnantajalle siis vahvistettaisiin kokonaiseläkemaksu, eikä enää erikseen työnantajan eläkemaksua. Työnantajan eläkemaksu riippuisi työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ikärakenteesta. 12 9.5.2018

Kehysriihestä valui kuntiin vaikutuksia myös vuonna 2019. Mitä Kuntaliitolle jäi hampaankoloon? Valtionosuuksien leikkauksia jatketaan 2019. Valtionosuusjärjestelmään suunniteltavien kannustinjärjestelmien aikataulutus, mittava suuruusluokka, kriteeristö ja rahoitus kuntien valtionosuusjärjestelmän sisältä huolestuttavat. Varhaiskasvatuksessa päädyttiin jakamaan jälleen muutaman miljoonan avustuksia, eikä kiinnitetty huomiota sektoria vaivaaviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin, eikä laajenevien tehtävien täysimääräisiin kustannuksiin. Kehyspäätöksen työllisyyslinjausten yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen kuntaperusteiset kokeilut jatkua. Valtion toimet kuntien korjausvelan umpeen kuromiseksi loistavat jälleen poissaolollaan Maakuntien omien arvioiden mukaan perusvalmistelutyöhön tarvittava rahoitus vuonna 2019 on yhtensä noin 118 milj. euroa. ICT-toimiin varattu rahoitus jää huomattavasti maakuntien arvioimasta rahoitustarpeesta, joka on yhteensä 249 milj. euroa vuonna 2019. 12.4.2018

Kuntatalouden ennuste 14 9.5.2018

Kansantalouden tilinpidon paikallishallinnon tulojen ja menojen erotus eli nettoluotonanto 1975-2022, miljoonaa euroa 1 500 Ennusteen mukaan nettoluotonanto -0,95 mrd. euroa hallituskauden lopussa vuonna 2019. 1 000 500 0-500 -1 000-1 500-2 000-2 500 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020** Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet vuosille 2018-2022 valtiovarainministeriö 19.4.2018 MPu

Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen, mutta kuntien välillä on suuria eroja Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita 2020 Kuntatalouden näkymät suotuisat Kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan vaihtelevat paljon Kuntatalouden rahoitusasematavoite ollaan saavuttamassa Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen haastavat kuntataloutta. Jotta investoinnit voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, on kuntien tulokehityksen oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. 17.4.2018/mp

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien ja kuntayhtymien talouteen, mrd. Tulos-/rahoituslaskelman erä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot yhteensä - Kunnallisvero - Yhteisövero Valtionosuudet Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Maakuntasektorille siirtyy myös sairaanhoitopiirien velat, joiden arvioidaan kuntatalouden kehitysarviossa olevan 3,5 mrd. vuoden 2020 tasossa. 13.4.2018/mm Vaikutus tulokseen/ toiminnan ja inv. rahavirtaan mrd. euroa -3,2 +20,3 +17,1-11,7-11,1-0,6-6,0-0,6 +0,4-0,2 +0,7 +0,5 Lähde: VM 13.4.2018 ja VM 28.2.2018

Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2) Vuodesta 2020 lähtien menojen tasossa on otettu huomioon sote- ja maakuntauudistus. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) 2) Toimintamenot 37,13 36,75 37,34 38,50 19,44 19,92 20,43 - Henkilöstömenot 20,78 20,17 20,20 20,88 10,44 10,68 10,91 - Palkat 15,93 15,84 16,01 16,61 8,42 8,62 8,81 - Muut henkilöstömenot 4,85 4,34 4,19 4,27 2,01 2,06 2,10 - Ostot (materiaalit ja palv.) 12,54 12,85 13,35 13,77 6,62 6,82 7,05 - Avustukset 2,77 2,28 2,29 2,31 1,49 1,49 1,51 - Muut toimintamenot 1,03 1,45 1,49 1,54 0,90 0,93 0,96 Korkomenot 0,33 0,33 0,39 0,44 0,38 0,40 0,41 Investoinnit 4,34 4,47 4,63 4,72 4,01 4,12 4,23 Yhteensä 41,80 41,55 42,36 43,66 23,83 24,44 25,08 Muutos-%: Toimintamenot 1,0-1,0 1,6 3,1-49,5 2,5 2,6 - Palkat -1,1-2,9 0,1 3,4-50,0 2,3 2,2 - Ostot (materiaalit ja palv.) 3,2 2,4 3,9 3,2-52,0 3,1 3,3 Menot yhteensä 0,9-0,6 2,0 3,1-45,4 2,6 2,6 1) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa. KiKy-sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vuonna 2017 myös noin -700 miljoonaa euroa. 13.4.2018/mm Lähde: Vuosi 2016 ja 2017 sekä vuosien 2018-2022 arviot VM 13.4.2018

Lisähuomio toimintamenoista Henkilöstömenojen kasvu kiihtyy palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi 2019. Lomarahoja palautuu vuonna 2019 noin 240 milj. euroa ja loput 40 milj. kohdentuu vuodelle 2020. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa soteja hoivamenoja, näkyy ennusteessa ostojen kasvuna 19 9.5.2018

% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 0,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. 3) Vuonna 2017 toimintamenoissa näkyy perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin 1 %. 4) Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta vuosi 2020 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 13.4.2018/mm 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,4 0,3-4,4 1,0-1,0 1,6 3,1 2) 2) 3) 4) 2,5 2,6 Lähde: Vuodet 1991-2015 Tilastokeskus. Vuosi 2016 ja vuosien 2017-2021 arviot VM 13.4.2018.

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27 13,54 Käyttötalouden valt.os. 8,83 8,54 8,71 8,20 2,42 2,25 2,26 Rahoitustuotot ja kulut, nett 0,27 0,37 0,26 0,23 0,30 0,29 0,28 Vuosikate 3,42 3,93 4,09 3,62 4,60 3,74 3,69 Poistot -2,72-2,75-2,85-2,95-2,71-2,81-2,91 Satunnaiset erät, netto 0,38 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 Tilikauden tulos 1,08 1,31 1,38 0,80 2,02 1,06 0,91 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tulorah. korjauserät -0,63-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus, netto 3,17 3,61 3,78 3,30 4,28 3,43 3,37 Investoinnit, netto -3,28-3,36-3,58-3,65-2,94-3,07-3,23 Rahoitusjäämä 2) -0,11 0,25 0,20-0,34 1,34 0,35 0,15 Lainakanta 18,10 18,25 18,30 18,89 14,77 14,47 14,37 Rahavarat 5,68 5,78 5,98 6,18 6,36 6,36 6,36 1) Talouden paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 13.4.2018/mm Lähde: Vuosi 2016 ja vuosien 2017-2021 arviot VM 13.4.2018

5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2022, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. Vuosikatteen paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 13.4.2018/mm 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2015 Tilastokeskus. Vuosi 2016 ja vuosien 2017-2021 arviot VM 13.4.2018

% 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä paikallishallinnon nettoluotonanto vuosina 1997-2022, % BKT:sta Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanato 2) Hallituksen asettama tavoite paikallishallinnon nettoluotonannolle (-0,5 %) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 % 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 1) Toiminnan ja investointien rahavirta kuntien tilinpidon mukaan= Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2) Paikallishallinnon nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan= Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus Lähde: Vuodet 1997-2016 Tilastokeskus. Vuosien 2017-2022 arviot VM 13.4.2018

Riskit Lähivuosina tasapainottuva kuntatalous voi näyttää vihreää korttia menojen kasvattamiselle ja maksuttomien palvelujen laajentamiselle Seuraava hallitusohjelma tulee olemaan kuntataloudelle vaikea rasti Sote-siirto paperilla on taatusti erilainen kuin käytännössä Onko kuntatalous soten jälkeen niin hyvässä kunnossa kuin ennustetaan? Investoinnit, velat, kiinteistöt, tukitoiminnot 24 9.5.2018

Hallituskauden saldo: vahvistuuko vai heikkeneekö kuntatalous? Kuntalehden artikkeli Kuntaliiton näkemyksistä 25 9.5.2018

Lähde: Valtiovarainministeriö, JTS 23.4.2018

Kiitos mielenkiinnosta! 27 9.5.2018