Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu

Transkriptio

1 Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu Hallintovaliokunta, Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen Projektipäällikkö Tomi Hytönen Kunta- ja aluehallinto-osasto

2 Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017

3 Milj. euroa, käyvin hinnoin Kuntatalouden vuosikate vahvistui vuonna 2016 Vuosikatteen vahvistumista selittää erityisesti peruskuntien toimintamenojen matala kasvu Vuosikate Poistot ja arvonalent. Lähde: kuva valtiovarainministeriö, tiedot Tilastokeskus 3

4 Euroa/asukas Kuntien lainakannan kasvu jatkui Lainakannan kasvu oli kuitenkin edellisiä vuosia hitaampaa Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka Lähde: kuva valtiovarainministeriö, tiedot Tilastokeskus 4

5 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen ja tilikauden tulos 1,07 mrd. euroa positiivinen vuonna Vuosikate ja tilikauden tulos vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Positiivista kehitystä selittää erityisesti peruskuntien toimintamenojen matala 0,5 prosentin kasvu, johon ovat vaikuttaneet sekä kuntien omat sopeutustoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Kuntatalouden nettoinvestoinnit kasvoivat vuonna 2016 vain 20 milj. euroa ollen hieman yli 3,2 mrd. euroa. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat yli 90 milj. eurolla. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa (96 kuntaa). Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn on tulossa neljä kuntaa kuntakonsernien kertyneelle alijäämän asetettujen kriteerien perusteella. 5

6 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018

7 Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan milj. euroa, joka on noin 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla, sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta 177 milj. euroa. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Suomen Kuntaliitto selvitti kesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Saatujen vastausten perusteella hallitusohjelmaan sisältyvät sopeutustoimet eivät ole vielä edenneet kuntakentässä odotetulla tavalla ja säästötavoitteista toteutuisi vain noin kolmannes. Toimenpiteistä syntyvien kokonaissäästöjen tarkka arviointi ei ole kuitenkaan vielä mahdollista, koska monien toimenpiteiden toimeenpano on vielä kesken tai vasta alkuvaiheessa. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. 7

8 Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa Laskennalliset valtionosuudet VM, peruspalvelujen valtionosuus OKM siitä kuntayhtymät Muut valtionavut hallinnonaloittain, yhteensä OM SM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Valtionavut yhteensä

9 Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Valtion toimenpiteiden vaikutus verrattuna edellisen vuoden talousarvioon, milj. euroa

10 Kuntatalouden kehitysarvio ja rahoitusperiaatteen toteutuminen

11 Rahoitusasematavoite ja sopeutustarve Hallituksen päätös Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) vuosille : Kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon (BKT) vuonna

12 Kuntatalouden kehitysarvio Kuntatalouden näkymät ovat maaliskuussa arvioitua positiivisemmat. Kuntatalouden tulosta ja rahoitusasemaa ovat vahvistaneet muun muassa aiemmin arvioitua suotuisampi verotulojen, etenkin yhteisöveron kehitys. Tilikauden tulos vahvistuu vuonna Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Vuoden 2017 jälkeen tilikauden tulos palautuu vuoden 2016 tasolle sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Heikentymisestä huolimatta tilikauden tulos pysyy ylijäämäisenä. Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita vuodesta 2020 alkaen. Kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien sekä kilpailukykysopimuksen lopullinen vaikutus riippuu muun muassa siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin. On olemassa riski, että toimenpiteiden säästövaikutus jää kehitysarviossa oletettua pienemmäksi. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnon nettoluotonannolle asetettu rahoitusasematavoite (alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen vuonna 2019) ollaan saavuttamassa. 12

13 Kuntatalous vahvistuu vuonna 2017 Sote- ja maakuntauudistus pienentää menopainetta vuodesta 2020 alkaen Kuntatalouden kehitys, kuntien kirjanpidon mukaan, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,8-27,0-27,5-28,1-10,6-10,9 2. Verotulot 22,1 22,5 22,6 23,3 12,5 12,1 3. Valtionosuudet, käyttötalous 8,8 8,6 8,6 8,3 2,5 2,6 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,3 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3 5. Vuosikate 3,4 4,3 4,0 3,8 4,7 4,1 6. Poistot -2,7-2,8-2,9-3,0-2,8-2,9 7. Satunnaiset erät, netto 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 8. Tilikauden tulos 1,1 1,8 1,3 1,0 2,2 1,5 Rahoitus 9. Vuosikate 3,4 4,3 4,0 3,8 4,7 4,1 10. Satunnaiset erät 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 11. Tulorahoituksen korjauserät -0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6 12. Tulorahoitus, netto 3,2 4,1 3,7 3,5 4,4 3,8 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,3-4,7-4,8-4,9-4,4-4,5 14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 15. Investoinnit, netto -3,3-3,6-3,6-3,7-3,3-3,4 16. Rahoitusjäämä (tulorah.-invest.) -0,1 0,5 0,1-0,2 1,1 0,4 17. Lainakanta 18,1 17,6 17,6 17,9 14,0 13,6 18. Kassavarat 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 19. Nettovelka (lainat - kassavarat) 12,4 12,0 11,9 12,2 8,2 7,9 13

14 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun rahoitus TAE 2018 ( )

15 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu (mom ) Hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,5 milj. euroa vuonna 2018 Vuonna 2017 rahoitusta n. 53,3 milj. euroa SoteDigi-kehitysyhtiölle lisärahoitus Kansalliset sote-ict kehitysinvestoinnit toteutetaan perustettavan sotedigi-yhtiön kautta. Yhtiötä varaudutaan pääomittamaan tarvittavalla rahoituksella Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä Talousarvioesitys mom (1000 eur) Kuntien tietohallinnon muutostoimenpiteet Lomituspalveluihin liittyvät tietojärjestelmämuutokset 225 Maakuntien ja soten ICT-kehittäminen, ICTpalvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmistelu, alueelliset tukitoimet sekä yhteiset investoinnit Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelu Esivalmistelun, maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten rahoitus ja maakuntavaltuustojen toimikauden rahoitus Muutosvalmennus STM ja VM 900 Sote-koordinaattorit maakuntiin Sote-tietopohjan laajentaminen 900 Uudistuksen johto-, ohjaus- ja koordinointitehtävät STM 500 Valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus VM 500 Valtakunnallinen ohjaus ja yhteiset tukitoimet - ICT Valtakunnallisen muutostuen toimintamääräraha STM 135 Valtionavustus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille 220 Yhteensä

16 Maakuntien ICT-muutoksen rahoitus ja TAE 2018 Maakuntien ICT-muutoksen ja maakuntien tietohallinnon rakentamisen tukeminen Momentille ehdotettu rahoitusta 130 milj. euroa maakuntien ja soten ICT-kehittämiseen, ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin ja yhteisiin investointeihin Vuonna 2017 rahoitusta 15 milj. euroa Maakuntien ICT-muutosta rahoitetaan valtionavustuksin em. momentille ehdotetusta määrärahasta Avustusprosessin mukaisesti maakunnat toimittavat suunnitelmat ja sen mukaiset avustushakemukset, maakuntakohtainen avustustarve arvioidaan VM-STM yhteistyönä Maakunnilta pyydetään ICT-muutoksen toimenpiteitä koskeva vuosisuunnitelma ja kustannusarvio, sen pohjalta useampi avustuskierros v

17 Maakuntien yhteiset ICT ja kansalliset sote investoinnit ja TAE 2018 Maakuntien valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen (Vimana oy) valmistelua rahoitetaan momentille ehdotetusta määrärahasta. Valmistelun rahoitustarpeen arvio vuonna 2018 n milj. euroa. Rahoitus osa momentilla olevaa 130 milj. euron määrärahaa Valmistelurahoitus vuonna milj. euroa Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Hetli oy) valmistelua rahoitetaan momentille ehdotetusta määrärahasta (1 milj. euroa). Mahdolliset integraatioiden investoinnit osana momentilla olevaa 130 milj. euron määrärahaa, arvio tarpeesta vuonna 2018 n. 1 milj. euroa. Valmistelurahoitus vuonna ,86 milj. euroa VM STM ohjaustoimenpiteet ja koordinointi (n. 6 milj. euroa) Maakuntien johdon muutosvalmennus (0,9 milj. euroa) Soten kansallisen kehittämiseen STM:n ehdottama 40 milj. euron rahoitus momentille poistettiin TAE:sta Jos tulevat kokonaan rahoitettavaksi momentilta niin rahoituksen riittävyydelle voi tulla haasteita Momentin käytön suunnittelu: momentin käyttösuunnitelma valmistellaan VM-STM-TEM akselilla, TAE selvitysosan taulukon tarkentaminen ja käyttö- ja kirjausoikeuksista päättäminen STM pääluokka: Valinnanvapauden pilotoinnin rahoitus 100 milj. euroa ehdotettu rahoitettavaksi STM:n pääluokassa olevalta momentilta. Vuonna 2017 vv-pilottien rahoitus 30 milj. euroa (käytettävissä myös vuonna 2018). Käyttö sote ICT-toteutuksiin STM:n esityksin/päätöksin 17

18 Maakuntien valtakunnalliset ICT-yhtiöt ja TAE 2018 Vimana Oy (ICT-palvelukeskus) Rooli: Maakuntien perustietotekniikan ja maakuntien yhteisten ICT-palveluiden tuottaminen ja hankkiminen Fokus perustietotekniikassa, digitaalisessa työympäristöissä ja maakuntahallinnon perustietojärjestelmissä Yhtiön ja sen palveluiden valmistelua ehdotettu rahoitettavaksi (avustuksella / pääomituksella) momentilta TAE-valmistelussa tunnistettu rahoitustarpeeksi v n milj. euroa Yhtiön kassavirta syntyy maakuntien käynnistäessä toimintansa SoteDigi Oy (Sotedigi kehitysyhtiö) Rooli: Soten digitalisaation ratkaisut ja uusien valtakunnallisten sotedigi-ratkaisujen kehittäminen) Liikkeelle lähdön fokus: sotetietointegraatio ja järjestäjän työkalut Yhtiön pääoma 90 milj. euroa omaan pääomaan Kehysriihessä tunnistetut investointitarpeet 500 milj. euroa Yhtiöllä lainanottomahdollisuus Mahdollinen lisäpääomitus kansallisten sote-kehityshankkeiden vaatiessa 2018 Yhtiön kassavirta syntyy maakuntien käynnistäessä toimintansa 18

19 Valmistelun jatkuminen ja TAE 2018 Rahoitus on niukka mutta riittävä, turvaa valmistelun jatkumisen Maakuntauudistuksen digimuutoksessa alkaa maakunta- & sotedigi -muutosohjelma, joka 1. vuoden osalta niukasti mutta tässä vaiheessa riittävästi resursoitu Tavoite on kunnianhimoinen digitaalisuutta hyödyntävä uudistumis- ja tehostumisohjelma pitkiin aikoihin Onnistuttava vaikuttavuusperusteisessa rahoituksen kohdentamisessa 19

20 Avustuspäätökset ja rahoitushaut vuonna 2017 Huom. Käynnissä on ICT-rahoituksen II-haku, yht. 12 m (- Uudellemaalle päätetty osuus 3,58 m ) ja lisäksi yleisen esivalmisteluavustuksen tämän vuoden viimeinen hakukierros meneillään, yht. 14,5 m. 20