Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 Keskuskoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin. Tasa-arvolaki velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa. Tytöillä ja pojilla tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Yhdenvertaisuuslain mukaan koululla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin, syntyperän, uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvoa edistetään ja syrjintää ehkäistään tavoitteellisesti, oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa jokainen oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi ja uskaltaa olla oma itsensä. Suunnitelmaan liittyvien, yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla oppilaat ja koulun henkilökunta sitoutuvat kouluyhteisönsä kehittämiseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteet huomioiden. Yhteistyö kotien kanssa on ratkaisevan tärkeää. 1. Kuvaus Keskuskoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen kartoituksesta Prosessi käynnistyi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäsitteiden määrittelyllä henkilökunnan kesken. Sen jälkeen henkilökunta vastasi kyselyyn tasa-arvon toteutumisesta ja yhdenvertaisuudesta koulussamme. Jokaisessa koulun luokassa pidettiin aiheesta oppitunti tai oppitunteja, joiden pohjalta keskusteltiin aiheen herättämistä kysymyksistä tai kirjattiin yksilöinä tai ryhmissä heränneitä ajatuksia. Opettajat kirjasivat ylös keskusteluissa käsiteltyjä teemoja ja kysymyksiä. Opettajien kirjausten sekä oppilaiden kirjaamien ajatusten, huomioiden ja kysymysten pohjalta laadittiin kysely, jonka jokainen oppilas täytti. Oppilaskyselyn vastaukset osoittivat, että suurin osa oppilaista tulee mielellään kouluun ja tuntee olonsa koulussa turvalliseksi. Oppilaat pystyvät kertomaan opettajalle, jos heillä on huolia koulussa. Oppilaat kokevat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti. Joissain tilanteissa pojat kokevat, ettei heitä kuunnella - joskus taas tytöt mielestään jäävät ilman suunvuoroa. Jonkin verran on oppilaita, jotka eivät tule mielellään kouluun. 1
Vastaukset osoittivat myös, että suurin osa oppilaista ei ole kokenut syrjintää kuluvan lukuvuoden aikana. Osa oppilaista koki tulleensa syrjityksi uskonnon tai syntyperän vuoksi. Jotkut oppilaat kertoivat kokeneensa nimittelyä ja loukkaavia kommentteja. Nimittely on kohdistunut usein ulkonäköön. Kyselyn mukaan oppilaat kertovat opettajalle loukkaavista kommenteista. Kyselyn mukaan oppilaat ovat kokeneet myös oman reviirin loukkaamista koulussa. Oman ja toisten alueen kunnioittamista harjoitellaan koulussa jatkuvasti. Koulussa on myös luokkia, joissa kukaan ei ole havainnut tai kokenut syrjintää. Yksittäisten oppilaiden toivomuksina nousi mm., että kaikki otettaisiin mukaan, kaikilta vaadittaisiin saman verran ja että tytöt saisivat tehdä samoja asioita kuin pojat. Sosiaalinen media korostui kyselyn tuloksissa. Monessa vastauksessa nousi esille, että oppilaat ovat nähneet sosiaalisessa mediassa kuvia tai julkaisuja, jotka ovat loukkaavia. He ovat myös saaneet ikäviä viestejä tai puheluita. Isojen ja pienten oppilaiden vastausten välillä oli eroja. Vastaukset osoittivat, että isommat oppilaat kokevat pieniä oppilaita haastavammaksi huoliensa kertomisen opettajalle. Isot oppilaat kokevat myös useammin, että poikien mielipiteet eivät tule kuulluksi samalla lailla kuin tyttöjen. Ylemmillä luokilla koettiin, että tytöiltä ja pojilta ei vaadita samoja asioita. Isommat oppilaat kokevat pieniä useammin, että heidän vartaloaan on kommentoitu kuluvan vuoden aikana. Isompien oppilaiden vastauksissa myös sosiaalisen median häiritsevät julkaisut, ikävät viestit ja puhelut korostuivat. Tulkittavissa on, että isommat oppilaat myös käyttävät sosiaalista mediaa pieniä enemmän. Tästä huolimatta myös pienet oppilaat kertovat näkevänsä sosiaalisessa mediassa kuvia ja julkaisuja, jotka ovat loukkaavia. Sekä isot että pienet näkevät kuvia, mutta isot oppilaat enemmän vastaanottavat häiritseviä viestejä tai puheluita. Oppilaiden vastausten perusteella tasa-arvoinen koulu on sellainen, missä o ei syrjitä niitä, jotka ovat erilaisia kuin muut, o ketään ei kiusata, o ei kiroilla, o kaikki ovat samanarvoisia, o kaikilla on samat säännöt, o kaikilta vaaditaan yhtä paljon ja o niin isojen kuin pientenkin mielipiteet otetaan koulussa huomioon samalla tavalla. 2
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat lapsille hankalia käsitteitä ymmärtää. Opettajat selittivät käsitteitä ja kysymyksiä oppilaille kyselyä täytettäessä. Kysely oli laadittu niin, että kyllä- /ei-vastauksen automaattinen antaminen ei olisi mahdollista. Se aiheutti ehkä jonkin verran ristiriitaisia vastauksia. Erityisesti näitä ristiriitaisuuksia ilmeni kysymyksissä, jotka käsittelivät sukupuoleen perustuvaa häirintää. Huoltajille lähetettiin wilman kautta tiedote ja viesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta, yhteenveto oppilaskyselyn vastauksista sekä ehdotuksemme koulumme erityisiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiskohteiksi. Huoltajia pyydettiin kommentoimaan kyselyä, vastauksia ja kehittämiskohteita. Kommentoiminen oli mahdollista wilmalla tai nimettömänä TodaysMeet:ssä. Saimme yhden nimettömän kommentin, jossa todettiin, että Hyvältä näyttää, jatkakaa!. 2.1 Kuvaus aikaisemmin toteutetuista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteistä Keskuskoulu on ollut mukana Tasku-hankkeessa (Tasa-arvoinen koulu). Tasku-hankkeella on pyritty lisäämään koko koulun kielitietoisuutta, edistämään tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä sekä vahvistamaan kodin ja koulun yhteistyötä erityisesti monikulttuuristen perheiden kanssa. Tasku-hankkeen myötä koulussa on menneinä vuosina ollut käytössä Tasku-opettaja muutamia tunteja viikossa. Tasku-opettaja toimi opettajien tukena luomassa kielitietoisia opetusmenetelmiä ja jakamassa oppimateriaaleja kaikkien käyttöön. Hän keräsi materiaalipankkia ja -luetteloa kouluun ja järjesti rasisminvastaisia tapahtumia koulussa. Tasku-opettajat toimivat myös tärkeänä linkkinä kotien suuntaan. Taskuopettajien työtä jatkoivat Tasku-vastaavat. Taskuvastaavat ovat laatineet Edisoniin Taskumateriaaliluettelon kaikkien käyttöön. He järjestivät viime vuonna henkilökunnan koulutuksen maahanmuuttajan näkökulmaan liittyen sekä vuotuisen monikulttuurisuusviikon. Tasku-hankkeen myötä koulussa on käytössä materiaaleja ja joustavia opetuskäytäntöjä tarpeen mukaan, esim. o Kuvat ja kuvakortit, videot, konkreettiset esimerkit, sanakirjan käyttö esim. puhelimella, tekstien tiivistäminen (ydinasiat alleviivataan), muistiinpanot vihkoon, perinteiset sanakirjat, opetuspelit 3
o Pari-, pienryhmätyöskentely sekä yhteistoiminnallinen oppiminen (vertaistuki) o Ymmärtävän lukemisen strategiat o Käsitteiden toistoja ja selvennyksiä o Sähköisten materiaalien käyttö o Eriyttävät tehtävät, e-kirjojen käyttö Koe- tai muissa näyttötilanteissa mm. o Koekysymykset käydään läpi suullisesti o Sanalistat, kirja-, pari- ja ryhmäkokeet, vertaisryhmän tuki o Muistiinpanot mukana kokeessa o Mahdollisuus kokeen suulliseen täydentämiseen o Kokeiden tekemisessä lisäaika Kahden viime vuoden ajan Tasku-hanke on mahdollistanut perheohjaajan koulumme oppilaiden ja huoltajien tueksi ja henkilökunnan avuksi. Hän on mm. ollut mukana luokkien ryhmäytyksissä, pitänyt kaveritaito- ja ryhmätuokioita, auttanut kouluun tulemisessa ja läksyjen teossa sekä opastanut huoltajia wilman käytössä sekä suomalaisen koulukulttuurin avaamisessa. Lisäksi suurena tukena on ollut Tasku-hankkeen myötä saadut eri kielille käännetyt lomakkeet. Viime vuosien aikana olemme vähentäneen jakoa tyttö- ja poikaryhmiin esim. liikunnassa. Tämän lukuvuoden alusta saakka kaikki liikunnat toteutetaan luokittain. Keskuskoulussa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on pyritty edistämään myös KiVa-koulun, Verson ja oppilaskunnan avulla. 2.2 Arvio edistämistoimenpiteiden vaikutuksista Tasku-hanke on auttanut luomaan pohjan ja perustan kielitietoiselle, tasa-arvoiselle ja yhdenvertaiselle koululle. Koulussa on paljon materiaalia ja käytäntöjä tukemaan monikulttuurisia oppilaita oppimisessa ja kasvamisessa. Teemaa, materiaaleja ja 4
menetelmiä pitäisi kuitenkin pitää säännöllisesti esillä, jotta jokainen henkilökunnan jäsen huomioisi mm. monikulttuuristen oppilaiden tuen tarpeet ja osaisi auttaa ennakoivasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunnanopetuksen järjestäminen luokittain on luokalle tärkeää ryhmäytymistä ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Tuolloin myös kaikki oppilaat pääsevät kokeilemaan kaikkia lajeja ja tyttöjen ja poikien lajit lakkaavat olemasta. 3. Toimenpiteet Keskuskoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen parantamiseksi Oppilaille tehdyn kyselyn perusteella suurimmaksi yhteiseksi oppilaiden nimeämäksi huoleksi nousi sosiaalinen media. Panostamme tulevaisuudessa entistä enemmän nettietiketin opettelemiseen sekä sosiaalisessa mediassa vastuullisen käyttäytymisen ymmärtämiseen. Tässä erityisen tärkeäksi nousee yhteistyö kotien kanssa. Osallistumme myös Valtakunnalliseen Mediataitoviikkoon helmikuussa 2017. Kukaan oppilas ei saa koulussa tulla syrjityksi tai nimitellyksi syntyperänsä tai uskontonsa takia. Syrjintää lisää usein ennakkoluulot ja tietämättömyys. Monikulttuurisuus ja sen mukanaan tuoma erilaisuus pitää tehdä koulussa myönteisellä tavalla näkyväksi ja sitä kautta luonnolliseksi osaksi koulumme kokonaisuutta. Pyrimme lisäämään oppilaiden ymmärrystä toisia kulttuureja ja uskontoja kohtaan ja sitä kautta vähentämään ennakkoluulojen aiheuttamaa syrjintää. Kuulluksi tulemisen tarve on jokaisella ihmisellä, ikään ja sukupuoleen liittymättä. Kuulluksi tulemisen kokemus koulussa lisää uskoa siihen, että asioista kannattaa kertoa aikuiselle. Riippumatta sukupuolesta oppilaan pitää saada ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Henkilökunta pyrkii siihen, että kuulluksi tulemisen kokemukset oppilailla lisääntyvät entisestään. Oppilaita ohjataan esittämään mielipiteensä rakentavasti ja muita kunnioittaen sekä muut huomioon ottaen. Pyritään myös lisäämään ymmärrystä siitä, että kuulluksi tuleminen ei aina tarkoita oman mielipiteen voittamista. Pojat ja tytöt ovat yksilöitä, joilla on omat mielenkiinnonkohteet ja odotukset. Samojen asioiden tulee olla mahdollisia jokaiselle riippumatta sukupuolesta. Henkilökunta pyrkii edistämään tasa-arvoa tyttöjen ja poikien kesken. Pyrimme myös vähentämään Pisa- 5
tutkimustenkin esille nostamaa eroa tyttöjen ja poikien taitojen ja osaamisen välillä erityisesti tukemalla (poikien) lukutaidon kehittymistä ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn oppimista. Oppilaskunta ja yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä pyrkivät osaltaan vahvistamaan oppilaiden esille nostamaa tasa-arvoista koulua, missä ei syrjitä niitä, jotka ovat erilaisia kuin muut, ketään ei kiusata, ei kiroilla, kaikki ovat samanarvoisia, kaikilla on samat säännöt, kaikilta vaaditaan yhtä paljon ja niin isojen kuin pientenkin mielipiteet otetaan koulussa huomioon samalla tavalla. 4. Vastuu suunnitelman toteutumisesta Kukin koulun henkilökunnan jäsenistä vastaa siitä, että tämä suunnitelma tulee koulussa osaksi jokaisen oppilaan arkipäivää vastaamalla sen toteutumisesta omassa toiminnassaan. Opettajat vastaavat suunnitelman toteutumisesta luokissaan. Rehtori vastaa suunnitelman toteutumisesta koulussa. 5. Kuvaus suunnitelman tiedottamisesta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tiedotetaan huoltajille Wilma-tiedotteena. Oppilaiden kesken sitä käsitellään luokittain sekä mahdollisesti koulun yhteisessä tilaisuudessa. 6. Kuvaus suunnitelman arvioinnista ja seurannasta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vuosittaisella, syyslukukaudella tehtävällä kyselyllä oppilaille ja henkilökunnalle. Kyselyn vastausten perusteella suunnitelmaa tarvittaessa päivitetään vastaamaan paremmin esille nousseisiin teemoihin. Arkipäivän seurantaa tehdään koko ajan. 6