Maakunnallistuva lastensuojelu 1-osaraportti: Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen ja siihen liittyvät terveydenhuollon tutkimukset Lastensuojelun kuntakyselyn syventävää tarkastelua, maakunnittainen tilanne ja jatkosuosituksia Aila Puustinen-Korhonen, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto p. 5 344 884
Lastensuojelun järjestäminen Manner-Suomessa Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 5 Kunta järjestää palvelut itse 9 kuntaa Yhteistoiminta-alueet yhteensä 41, kuntia 15 Kuntayhtymiä 22, kuntia 118 Vastuukuntamallin yt-alueita 19, kuntia 38 Lastensuojelun järjestäjätahoja yhteensä 18 Kuntien 9 Kuntayhtymien 22 Vastuukuntien 19 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Maakuntarajat Kuntarajat MML Karttakuva Kuntaliitto/MS
Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyt Ensimmäinen lastensuojelun kuntakysely tehtiin 2/2» vastausprosentti 9,3. Toinen lastensuojelun kuntakysely tehtiin 1-12/ ja ensimmäiset tulokset julkistettiin 1.2.8 koko aineistosta. Tämä on toisen kuntakyselyn tulosten syventävä analyysi lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämisestä koko aineiston tasolla ja maakunnittain tarkasteltuna. KYSELY» Vastausprosentti lastensuojelun 18 järjestäjätahon osalta on 92,3.» Manner-Suomen 5 kunnasta 28 on vastanneiden kuntien ja yhteistoiminta-alueiden piirissä. Tämä on 94,2 % kunnista.» Väestöpeitto on 9 %.» Vastaamatta jättäneissä (1 kuntaa) on pieniä ja keskisuuria kuntia ja kaksi kahden kunnan yt-aluetta 3.5.8
Tässä diasarjassa Kuvataan lyhyesti yleisellä tasolla lastensuojelun ja viranomaisten yhteistyötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koko kyselyaineiston perusteella ja verrataan tuloksia viisi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn. Tarkastellaan erityisesti lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvää viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa ja siihen liittyvien terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja niiden maakunnittaisia eroja.» Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvä erillinen kyselyosio liitettiin kyselyyn, jotta edellisessä kyselyssä 2 esiin nousseita seikkoja voitaisiin paremmin tarkastella nykytilanteessa. Tarkastellaan lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämisen toimivuutta maakunnittain. Suositellaan toimenpiteitä, joilla esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin voitaisiin nykyistä paremmin vastata huomioiden lastensuojelun tuleva järjestäminen maakunnassa. 4.5.8
Tietojen saaminen muilta viranomaisilta ja viranomaisten välinen yhteistyö yleisellä tasolla Ilmoitusvelvollisuus Lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen Onko tietojenvaihto ja viranomaisyhteistyö parantunut vai heikentynyt viime vuosina? 5.5.8
Viranomaisyhteistyössä on viidessä vuodessa edetty oikeaan suuntaan Vastausten analyysiä suhteessa aiempaan kyselyyn ja mukaan lukien avovastaukset (N=): Yleisellä tasolla arvioiden tietojenvaihdossa ja viranomaistyössä on edistytty.» 4 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että muiden viranomaisten ja lastensuojelun välinen tiedonvaihto ja viranomaisyhteistyö on parantunut viime vuosina. Yli puolet vastanneista arvioi, että tietoisuus lastensuojelun tehtävästä ja toimintatavoista palvelujärjestelmässä on parantunut, mikä helpottaa yhteistyötä ja asiakastyötä. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyviä pelkoja arvioitiin olevan nyt vähemmän (3 %) kuin viisi vuotta aiemmin (8 %), mutta» ilmoituskynnys näyttää edelleen olevan korkea aikuispsykiatriassa, päihdepalveluissa, neuvoloissa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa» lastensuojelua ei konsultoida riittävästi, vaikka se olisi hyödyllistä» muissa palveluissa pelätään asiakkaan luottamuksen menetystä ja asiakassuhteen katkeamista» yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on vaihtelevaa, jopa oman kunnankin sisällä.5.8
Viranomaisyhteistyössä on vielä paljon parannettavaa Yli puolet vastanneista (5 %) arvioi, että tietojen vaihdossa eri viranomaisten kesken on edelleen ongelmia, jotka heikentävät perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.» Puute on vakava ja sote-uudistuksen valmistelussa tulisi löytää konkreettiset tavat parantaa yhteistyötä, jotta lasten ja perheiden tarvitsemat palvelut pystyttäisiin tarjoamaan oikea-aikaisesti. Viranomaisyhteistyön toimivuus voi olla henkilösidonnaista. Koulun ja varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyörakenteissa on parannettavaa ajatellen tulevaa sote-uudistusta. Noin puolet vastanneista arvioi yhteistyön olevan toimivaa ja viiveetöntä kyselyn ajankohtana. Muut viranomaistahot helposti siirtävät hankalia ja vaikeita asioita lastensuojelun tehtäväksi.» Ilmoituksen tekemistä poliisille epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä ja seksuaalirikosta ohjataan palvelujärjestelmässä lastensuojelun tehtäväksi, vaikka ilmoitusvelvollisen itsensä on tehtävä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä.» Myös poliisilla on ollut kyselyn mukaan odotusta siitä, että lastensuojelu tekisi ko. ilmoitukset poliisille varsinaisen ilmoitusvelvollisen puolesta..5.8
Lastensuojelulain :n mukainen ilmoitusvelvollisuus ja ilmoitusvelvolliset tahot Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; ) palo- ja pelastustoimi; ) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (4/1) 3 :ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; ) Tulli; ) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 1) Kansaneläkelaitos. 8.5.8
Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus poliisille. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 2 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Kysymys: Onko kaikille ilmoitusvelvollisille selvää, millaisia rikosepäilyjä säännöksellä tarkoitetaan?» Jos ei ole, niin aiheutuuko tästä käytännön ongelmia ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa, poliisin tehtävien hoidossa ja lastensuojelussa?» Mitä toimenpiteitä asian kirkastaminen edellyttää? 9.5.8
Miten lasten pahoinpitely - ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen toimii käytännössä? (Avovastauksista poimittua, N=) Vastaaja 1: Sekä sosiaalityöntekijä- että poliisiresurssipula vaikeuttavat yhteistyötä. Vastaaja 2: Poliisilaitoksella toimii poliisin sosiaalityöntekijä, jonka vuoksi yhteistyö on saumatonta. Lasten tutkintaan liittyvät prosessit poliisilla ja oikeuslaitoksessa kestävät lasten näkökulmasta liian pitkään. Yhteinen palvelutarpeen arviointi eli perheen ympärille koottavat auttamistahot eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaaja 3: Poliisin resurssi on edelleen liian pieni, jotta yhteistyö olisi oikea-aikaista ja joustavaa. Yhteistyötahojen tiedon puute vaikeuttaa edelleen yhteistyötä, esimerkiksi lasten pahoinpitelyepäilyksistä ilmoittaminen suoraan poliisille, muun muassa päivähoidon uskaltamattomuus tai tiedonpuute. Vastaaja 4: Tutkinta lapseen kohdistuvassa pahoinpitely tai hyväksikäyttöepäilyssä kestää kohtuuttoman kauan. Asioita tutkivat poliisit ovat tehtävään koulutettuja ja ammattitaitoisia. yhteistä koulutusta kaivataan. Virheelliseen tietoon perustuvat odotukset lastensuojelua kohtaan voitaisiin välttää tiedottamisella ja koulutuksella. 1.5.8
Lasten pahoinpitely - ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen, %, (N=19) Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ja tietojen antaminen poliisille epäiltäessä lapsen joutuneen seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi toimii hyvin käytännössä. (N=12) Lastensuojelu saa poliisilta tarvittaessa riittävästi konsultaatiota lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen liittyen. (N=152) 1 1 11 1 51 38 34 34 Poliisilla on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoita lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön. (N=) 9 32 38 Yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyissä on toimivaa ja viiveetöntä. (N=1) 5 15 43 1 Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa seksuaali- ja pahoinpitelyepäilyn selvitysprosessin aikana toimii hyvin käytännössä. (N=154) 5 34 11 Sosiaalitoimella on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön. (N=12) 31 12 1 19 23 Sosiaaliviranomaisten ja poliisin kesken on säännöllisesti yhteistyötä vahvistavia yhteistyötapaamisia/yhteisiä koulutuksia. (N=14) 3 34 12 1 8 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 11.5.8
Poliisin kanssa tehtävässä yhteistyössä on edistytty Lähes ¾ vastaajista piti lastensuojelun poliisilta saamaa konsultaatiota riittävänä. Lastensuojelun oma ilmoitusvelvollisuus poliisille näyttäisi toteutuvat kattavasti- parantamista tosin siinäkin on. % vastaajista katsoi, että poliisilla on nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoita lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön.» Vastaavasti sosiaalitoimella oli nimettyjä yhteishenkilöitä poliisin kanssa huomattavasti harvemmin.» Yhteiset koulutukset/yhteistyötapaamiset eivät näyttäisi vakiintuneen yhteistyökäytännöiksi kovinkaan laajasti, vaikka niistä on myönteisiä kokemuksia siellä, missä niitä on toteutettu. 12.5.8
Sosiaalityöntekijäresurssilla ja poliisin saavutettavuudella on vaikutusta yhteistyöhön (avovastausten analyysiä, N=)» Useissa vastauksissa tuotiin esiin huoli poliisin saavutettavuuden heikkenemisestä» Kyselyn mukaan lastensuojelussa on henkilöstöresurssin vajetta, etenkin sosiaalityöntekijöiden ja heidän sijaistensa osalta. Sosiaalityön resurssi on ohentunut suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin kysely edellisen kerran tehtiin.» Yllä mainitut tekijät hidastavat ja vaikeuttavat omalta osaltaan viranomaistyötä myös lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisessä.5.8
Poliisin kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä monin tavoin (avovastausten analyysiä, N=) Yhteistyötä ja luottamusta lastensuojelu-poliisiyhteistyössä ovat parantaneet: Mahdollisuus konsultoida poliisia Lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen siirto yhdelle tutkinnanjohtajalle Nimetyt poliisit lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkinnassa Ankkuri-poliisi ja Ankkuri-tiimit Lasta-toimintamalli Poliisilaitoksen oma sosiaalityöntekijä Lähisuhdeväkivallan työryhmä Yhteiset koulutukset ja tapaamiset LasSe-hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaalla on tehty ohjeistus viranomaisille lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen osalta (kirjattu prosessi sekä poliisin yhteystiedot) Yhteishenkilöiden yhteystietojen päivittäminen säännöllisesti.5.8
Yhteistyö Ankkuritoiminnassa ja LASTA-mallin käyttö parantavat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa (Avovastausten analyysiä N=) Vastaaja 1: Ankkuritoiminta on tiivistänyt poliisin ja lastensuojelun yhteistyötä ja tietojen vaihto muissakin kuin Ankkuriasioissa on mutkattomampaa. Luottamusta on. Vastaaja 2: Ankkurin käynnistäminen on myös lisännyt yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisi on nimennyt erityisen Ankkuri-poliisin. Vastaaja 3: Vi har just gått med i LASTA och har första ärendet där just nu, det verkar fungera bra. I ett ärende som är aktuellt har det varit betydligt mer problem med att polisen handlat väldigt långsamt. Vastaaja 4: Lasta-toimintamalli on parantanut toimintavalmiutta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun epäilyissä, vaikka käytännön toiminnassa onkin vielä kehitettävää. Ankkuritoiminta on nuorten rikoksentekijöiden moniammatillinen yhteistyömalli poliisilaitoksella. Sillä puututaan nopeasti nuorten rikolliseen oirehtimiseen. LASTA-toimintamalli on pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen uhriksi epäiltyjen lasten viranomaisyhteistyön koordinoinnin ja lapsen tuen varmistamisen toimintamalli. Toimijoina ovat poliisi, syyttäjä, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito. 15.5.8
LASTA-HANKE (lastenasiaintalo) Tavoitteena on ollut luoda valtakunnallinen yhteistyömalli poliisille, syyttäjälaitokselle, lastensuojelulle sekä somaattiselle ja psykiatriselle sairaanhoidolle tilanteissa, joissa epäillään, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. LASTA-mallia on kehitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 2 -. Kehittämistä varten on perustettu projektiryhmä paikallisista toimijoista: poliisi, syyttäjä, lastensuojelun asiantuntija, somaattinen lääkäri, psykiatri, psykologi ja juristi. Sairaanhoitopiiri on palkannut hankkeen ajaksi työryhmän: perheterapeutin ja kaksi erikoissosiaalityöntekijää (LASTA -työntekijä/koordinaattori), sihteerin ja asiantuntijalääkärin. (lähde THL) LASTA-toimintamallia jatkokehitetään LAPE-kärkihankkeen osana edelleen Varsinais-Suomessa, Vaasassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. 1.5.8
Viiveet, tiedonkulku ja tiedon puute heikentävät yhteistyötä (avovastausten analyysiä N=) Lapsen tarvitsemissa terveydenhuollon tutkimuksissa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseksi on huolestuttavia viiveitä» niihin pääsy on nyt vaikeampaa kuin viisi vuotta sitten. Ilmoitusvelvollisten ja yhteistyökumppaneiden puutteelliset tiedot ilmoitusvelvollisuudesta, tutkinnan prosessista ja lastensuojelun roolista vaikeuttavat ja hidastavat lapsen tilanteen selvittämistä ja lapsen auttamista. Viiveet poliisille tulleiden ilmoitusten käsittelyssä, tutkinnan pitkä kesto ja eriaikaisuus lastensuojelun prosessin kanssa huolestuttavat lastensuojelua lapsen edun näkökulmasta arvioituna.» Lapsen ja perheen kannalta pitkäksi venähtänyt tutkintaprosessi on hankala, koska lapsen ja perheen tukemiseen tulee viivettä prosessien eriaikaisuudesta.» Tutkinnan aloittamisesta tai lopettamisesta ei aina tule tietoa sosiaalitoimelle. Tieto olisi erittäin tarpeellinen lastensuojelutoimien arvioinnin kannalta.» Lastensuojelu voi saada ohjeeksi olla puhumatta perheen tai lapsen kanssa tutkintapyynnön tekemisestä, mutta lastensuojelun selvitysprosessi on kuitenkin käynnistettävä ja aloitettava tapaamiset. Tutkinnan aloittaminen voi kestää useita viikkoja, eikä lastensuojelussa ole mahdollista odottaa tutkinnan aloittamista. 1.5.8
Muita yhteistyön haasteita (avovastausten analyysiä N=) Virka-aikainen yhteistyö poliisin kanssa toimii paremmin kuin virka-ajan ulkopuolinen (sosiaalipäivystykselliset tilanteet) Virka-avun saannissa viiveitä. Alaikäisten tekemiin rikoksiin ei lastensuojelusta katsoen koeta puututtavan riittävästi poliisissa. Yhteistyö sujuu hyvin vaikeissa asioissa, mutta sen pitäisi toimia yhtä hyvin lievemmissäkin, koska niidenkin selvittely on lapsen kannalta tärkeää. 18.5.8
Suosituksia jatkotoimenpiteiksi Tietoisuutta ja ymmärrystä lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sekä lastensuojelulle että poliisille on edelleen kirkastettava kaikkialla palvelujärjestelmässä, myös poliisissa ja lastensuojelussa.» Myös lastensuojelun tehtävää ja toimintatapaa on kirkastettava. Yhteistyön kehittäminen poliisin, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa on haaste tulevan maakunnan soten rakentamisessa ja siihen tulisi vahvasti panostaa.» Nykyiset yhteistyörakenteet purkautuvat useimmissa maakunnissa ja uudet on rakennettava tilalle. Koulutusta tarvitaan laajalla rintamalla palvelujärjestelmässä ilmoitusvelvollisuuden kirkastamiseksi, poliisin ja lastensuojelun toimintatapojen tuntemiseksi ja sujuvien tiedonkulun ja yhteistyön aikaansaamiseksi.» Kuntaliitto ja FCG toteuttavat syksyllä noin 4 tuntia kestävän webinaarin (verkkoseminaarin), jossa käydään läpi lastensuojelulain mukaiset velvoitteet, poliisin tutkintaprosessi, lapsen tutkiminen ja lapsen kohtaamiseen ja arjen tukemiseen liittyviä asioita tutkintaprosessin aikana» LASTA- ja Ankkurimallit parantavat kyselyn tulosten mukaan merkittävästi yhteistyötä, lisäävät toimijoiden keskinäistä luottamusta ja parantavat lapsen ja perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa palvelut.» Niiden toiminta tulevassa maakuntarakenteessa tulisi varmistaa maakuntien sote-valmistelussa 19.5.8
Lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen maakunnittain Viranomaisyhteistyö, tiedonkulku ja tarvittavat terveydenhuollon tutkimukset maakunnittain tarkasteltuna
Huomioita nykytilanteesta ja maakunnallistuvasta lastensuojelusta Sote-uudistuksen jälkeen lastensuojelun järjestäjätahoja on nykyisen 18 sijasta 18. Varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut mukaan lukien kuraattori- ja psykologipalvelut jäävät kuntien järjestämisvastuulle ja sote-palvelut tulevat maakuntien järjestämisvastuulle. Syntyy uudenlainen rajapinta ja yhteisten toimintamallien merkitys korostuu. Poliisilaitoksia on Manner-Suomessa 11. Tulevien 18 maakunnan tulee varmistaa, että yhteistyörakenteet ja -käytännöt lastensuojelun, poliisilaitosten ja terveydenhuollon kanssa luodaan sujuviksi, mikäli niitä ei jo ole olemassa. Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla on jo nyt kaikki maakunnan kunnat kattava sote-kuntayhtymä ja Kainuussa ja Päijät-Hämeessä lähes koko maakunnan kattava sotekuntayhtymä. Tällä on vaikutusta olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin ja käytöntöihin. Tällä hetkellä yli puolet lastensuojelua järjestävistä kunnista ja yt-alueista on väestöpohjaltaan alle 1 asukkaan kuntia, joissa nousee esiin suhteellisen harvoin lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjä.» vakiintuneita ammattikäytäntöjä, vahvaa osaamista ja yhteistyörakenteita on ollut vaikea muodostaa ja ylläpitää» tarvetta esimerkiksi yhteisiin koulutuksiin ja yhteyshenkilöihin poliisin kanssa tehtävään työhön ei ole syntynyt» kuitenkin jatkossa maakunnan sotessa kaikilla lastensuojelun ammattilaisilla tulisi olla riittävä osaaminen lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvissä asioissa.5.8
Ydinviestit maakunnittaisesta tarkastelusta Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisen sujuvuudessa ja yhteistyön toimivuudessa poliisin ja terveydenhuollon kanssa on maakunnittaista epätasaisuutta, mikä ainakin osittain johtuu maakuntien nykytilanteen erilaisuudesta.» Esimerkiksi Kainuun maakunnassa on vain kaksi lastensuojelun järjestäjää (Puolanka ja Kainuun sote ky), Etelä-Karjalassa yksi (Eksote), Pohjois-Karjalassa yksi (Siun sote) ja Päijät-Hämeessä kolme (Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Heinola ja Sysmä). Näissä maakunnissa on onnistuttu luomaan jo nykyisin melko hyvin toimiva yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa. Tässä on onnistunut kohtuullisesti myös Etelä-Savo, vaikka siellä lastensuojelua järjestää kuusi järjestäjätahoa (kuntia ja yt-alueita).» Lastensuojelun saama konsultaatio poliisilta näyttäisi olevan hyvällä tasolla Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä- Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa on tässä asiassa epätasaisuutta ja konsultaation riittämättömyyttä.» Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudessa poliisille on epävarmuutta kaikissa muissa maakunnissa paitsi Etelä-ja Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. 22.5.8
Ydinviestit maakunnittaisesta tarkastelusta» Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa selvitysprosessin aikana näyttäisi parhaiten toimivan Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Tältä osin on myöskin epätasaisuutta maakuntien välillä.» Yhteisten tapaamisten ja koulutusten järjestämisessä ja yhteishenkilöissä poliisissa ja sosiaalitoimessa on vastaavanlaista maakunnittaista epätasaisuutta.» Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyyn liittyvät terveydenhuollon tutkimukset toteutuvat parhaiten Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Keski- Pohjanmaalla. Useissa maakunnissa on näissä palveluissa huolestuttavaa hajontaa eri vastausvaihtoehtojen välillä ( palvelut jäävät kokonaan saamatta ne saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena ).» Suuri ei samaa eikä eri mieltä -vastaajajoukko koostuu pääasiassa pienistä kunnista, joissa on hyvin harvoin lapsen pahoinpitely- tai seksuaalirikosepäilyjä. Tarvetta vakiintuneiden yhteistyökäytäntöjen luomiseen ei silloin luontevasti synny. 23.5.8
Yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyissä on toimivaa ja viiveetöntä, % (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Päijät-Häme (N=2) Etelä-Savo (N=5) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Pohjois-Pohjanmaa (N=1) Uusimaa (N=19) Lappi (N=1) Varsinais-Suomi (N=2) Kainuu (N=2) Pohjois-Savo (N=) Kymenlaakso (N=4) Satakunta (N=1) Keski-Suomi (N=15) Kanta-Häme (N=) Pirkanmaa (N=15) Pohjanmaa (N=9) Keski-Pohjanmaa (N=1) 12 1 5 1 22 5 11 35 5 5 3 4 3 22 43 8 5 3 1 1 1 4 1 44 2 22 1 35 3 43 5 5 5 22 2 2 2 2 2 11 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 24.5.8
Lastensuojelu saa poliisilta tarvittaessa riittävästi konsultaatiota lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen liittyen, % (N=154) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Päijät-Häme (N=2) Satakunta (N=1) Kainuu (N=2) Etelä-Pohjanmaa (N=) Pohjois-Savo (N=11) Lappi (N=15) Uusimaa (N=1) Etelä-Savo (N=4) Pohjois-Pohjanmaa (N=15) Keski-Suomi (N=15) Kanta-Häme (N=) Pohjanmaa (N=8) Pirkanmaa (N=) Varsinais-Suomi (N=2) Kymenlaakso (N=4) Keski-Pohjanmaa (N=1) 9 1 12 5 5 5 5 3 2 24 38 45 1 1 4 43 5 1 53 3 5 5 5 55 53 53 5 5 43 2 2 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä.5.8
Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ja tietojen antaminen poliisille epäiltäessä lapsen joutuneen seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi toimii hyvin käytännössä, % (N=12) Etelä-Karjala (N=1) Päijät-Häme (N=2) Etelä-Savo (N=5) Kainuu (N=2) Keski-Pohjanmaa (N=1) Pohjois-Karjala (N=1) Lappi (N=1) Satakunta (N=1) Pohjois-Pohjanmaa (N=18) Etelä-Pohjanmaa (N=) Pohjois-Savo (N=) Varsinais-Suomi (N=19) Uusimaa (N=18) Pirkanmaa (N=) Pohjanmaa (N=9) Kymenlaakso (N=4) Keski-Suomi (N=) Kanta-Häme (N=) 1 11 1 1 11 11 5 44 5 5 5 5 5 43 44 1 1 1 1 3 43 43 5 5 5 4 4 3 3 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 2.5.8
Sosiaalitoimella on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön, % (N=15) Etelä-Karjala (N=1) Päijät-Häme (N=2) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Savo (N=5) Uusimaa (N=19) Lappi (N=1) Pohjanmaa (N=9) Kainuu (N=2) Varsinais-Suomi (N=) Keski-Suomi (N=) Pohjois-Savo (N=) Satakunta (N=1) Kanta-Häme (N=) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Kymenlaakso (N=4) Pohjois-Pohjanmaa (N=1) Pirkanmaa (N=15) Keski-Pohjanmaa (N=1) 12 2 22 12 38 4 24 5 5 5 18 3 24 11 24 1 1 28 23 2 1 8 8 1 35 5 53 5 3 39 23 22 19 8 3 12 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 2.5.8
Poliisilla on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoita lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön, % (N=3) Etelä-Savo (N=4) Pohjanmaa (N=8) Kainuu (N=2) Päijät-Häme (N=2) Kanta-Häme (N=) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Uusimaa (N=1) Lappi (N=12) Varsinais-Suomi (N=) Etelä-Pohjanmaa (N=5) Pohjois-Pohjanmaa (N=8) Keski-Suomi (N=) Kymenlaakso (N=2) Pohjois-Savo (N=5) Satakunta (N=4) Pirkanmaa (N=4) Keski-Pohjanmaa (N=1) 38 12 2 3 5 5 5 45 1 53 8 4 9 8 3 1 1 9 1 18 5 1 3 5 3 42 2 5 5 5 41 35 3 3 3 18 8 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 28.5.8
Sosiaaliviranomaisten ja poliisin kesken on säännöllisesti yhteistyötä vahvistavia yhteistyötapaamisia/yhteisiä koulutuksia, % (N=15) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Päijät-Häme (N=2) Etelä-Savo (N=5) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Lappi (N=15) Pohjois-Pohjanmaa (N=18) Satakunta (N=1) Kanta-Häme (N=) Uusimaa (N=19) Pohjois-Savo (N=) Pirkanmaa (N=15) Keski-Suomi (N=15) Pohjanmaa (N=9) Varsinais-Suomi (N=19) Kainuu (N=2) Keski-Pohjanmaa (N=1) Kymenlaakso (N=4) 2 22 3 4 4 5 5 5 5 4 28 4 1 1 43 53 1 2 1 2 1 4 5 5 2 22 1 2 5 1 2 2 11 2 5 11 5 5 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä.5.8
Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa seksuaalija pahoinpitelyepäilyn selvitysprosessin aikana toimii hyvin käytännössä, % (N=15) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Etelä-Savo (N=5) Pirkanmaa (N=) Lappi (N=15) Uusimaa (N=19) Kainuu (N=2) Päijät-Häme (N=2) Pohjois-Pohjanmaa (N=1) Varsinais-Suomi (N=19) Keski-Suomi (N=12) Pohjois-Savo (N=11) Satakunta (N=1) Kanta-Häme (N=) Kymenlaakso (N=4) Pohjanmaa (N=8) Keski-Pohjanmaa (N=1) 11 12 5 1 2 2 38 2 4 3 5 5 35 4 3 2 1 1 43 5 1 3 2 38 4 5 3 5 5 5 3 1 2 1 18 1 3 2 5 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % 1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 3.5.8
Seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseen liittyvät terveydenhuollon palvelut, % (N=1) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Karjala (N=1) Keski-Pohjanmaa (N=1) Lappi (N=1) Kymenlaakso (N=4) Pohjois-Pohjanmaa (N=18) Pirkanmaa (N=15) Uusimaa (N=18) Pohjois-Savo (N=) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Satakunta (N=1) Kanta-Häme (N=) Kainuu (N=2) Päijät-Häme (N=2) Varsinais-Suomi (N=) Etelä-Savo (N=5) Pohjanmaa (N=8) Keski-Suomi (N=15) 11 1 1 19 2 2 28 11 5 5 2 2 41 4 24 1 1 1 5 2 39 39 4 43 5 5 41 43 38 4 28 28 2 2 1 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % eos=ei osaa sanoa 2=palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta 4=palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä 1=palvelutarvetta ei ole ollut 3=palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa 5=palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena 31.5.8
Pahoinpitelyepäilyn selvittämiseen liittyvät terveydenhuollon palvelut, % (N=19) Etelä-Karjala (N=1) Kainuu (N=2) Keski-Pohjanmaa (N=1) Pohjois-Karjala (N=1) Etelä-Savo (N=5) Lappi (N=1) Satakunta (N=1) Pohjois-Pohjanmaa (N=18) Pirkanmaa (N=15) Uusimaa (N=19) Varsinais-Suomi (N=) Pohjois-Savo (N=) Kanta-Häme (N=) Etelä-Pohjanmaa (N=8) Kymenlaakso (N=4) Päijät-Häme (N=2) Keski-Suomi (N=15) Pohjanmaa (N=9) 2 1 11 1 22 3 18 2 1 5 19 53 44 1 1 1 1 5 4 3 48 5 5 5 22 41 2 2 1 1 2 11 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % % % 8 % 9 % 1 % eos=ei osaa sanoa 2=palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta 4=palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä 1=palvelutarvetta ei ole ollut 3=palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa 5=palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena 32.5.8