Miten käy ennaltaehkäisevän työn Sotessa? Siun sote edelläkävijänä 15.2.2018 Siun soten henkilöstöjohtaja, johtajaylihoitaja Johanna Bjerregård Madsen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Esityksen sisältö johdon näkökulmasta Siun sote organisaationa Siun soten väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteet Kuntien ja Siun soten HYTE yhteistyön rakenteet Tiedolla johtaminen terveyden edistämisen työn ytimessä Terveydenhoitajat sote -integraatiossa
Siun sote organisaationa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote muutamia tunnuslukuja n. 10 000 kuntoutuksen käyntiä/kk N. 35 000 käyntiä terveysasemilla/kk henkilöstöä 7377 n. 350 sijoitettua lasta/kk 2 vasikkaa n. 3500 kotihoidon asiakasta/kk n. 12 000 suunterveyden käyntiä/kk n. 7000 miepäkäyntiä/kk n. 3000 aikuissosiaalityön asiakasta/kk. n. 200 työllisyystuella
Siun sote organisaationa vuonna 2016 Liikevaihto noin 680.000.000 euroa Investoinnit noin 30.000.000 euroa Henkilöstö määrä noin 7.300 Konserniin kuuluvat myös: Kiinteistö oy Paiholankoski 57, 1 % Karjalan tekstiili palvelu Oy 87 % Siun talous oy 58,2 % Polkka oy 60 % Tikkamäen palvelut 100 % Kiinteistö Oy Tikkamäen vuokratalot 100 %
Maantieteellisesti Siun soten alue Maantieteellisesti Siun soten alue on jaettu neljään toiminnalliseen ja maantieteelliseen palvelualueeseen, joita johtavat kunkin toimialueen palvelujohtajat. VALTIMO NURMES JUUKA POLVIJÄRVI LIEKSA ILOMANTSI OUTOKUMPU KONTIO- LAHTI LIPERI JOENSUU HEINÄVESI RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI POHJOINEN LÄNTINEN KESKINEN ETELÄINEN KITEE
Lähipalvelut lähellä erikoisemmat palvelut saavutettavissa Siun soten lähtökohtana ovat laadukkaat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat palvelut kaikkialla maakunnassa. Lähipalvelua ovat myös sähköiset palvelut. Uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja rakennetaan. Ammattilaisten keskinäinen yhteistyö ja konsultaatiokäytännöt tuovat myös erikoisemmat palvelut lähelle asukasta. Kohti kokonaisvaltaista hoitoa ja palvelua: asukas saa tarvitsemansa palvelun yhden luukun periaatteella.
Siun soten strategian tavoite Siun soten strategisena tavoitteena on kaikille yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen terveyden edistämiseen liittyvä neuvonta, ohjaus ja tuki suhteessa asiakkaiden tarpeisiin. Neuvonnan, ohjauksen ja tuen on oltava kustannustehokasta ja toimintamallien asiakkaiden näkökulmista yhtenäisiä.
Siun soten organisaatio Terveys- ja sairaanhoitopalvelut - Terveydenhoitajia 38 hlöä Ikäihmisten palvelut - Terveydenhoitajia 2 hlöä Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaja Palvelutuotanto Perhe- ja sosiaalipalvelut - Terveydenhoitajia 133 hlöä Ympäristö-terveydenhuolto Pelastuslaitos Terveydenhoitajia yhteensä 173 hlöä
Siun soten väestö terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Demografinen huoltosuhde Alle 55 55-64 Valtimo - Nurmes 65-74 Juuka Lieksa 75 ja yli Polvijärvi Eno Ilomantsi Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Heinävesi Outokumpu Kontiolahti Joensuu Liperi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Kitee Kesälahti
Asema As.luku 2016 As.luku 2030 Muutos % Valtimo 2 245 2 073-8 Nurmes 7 885 6 849-13 Lieksa 11 580 10 465-10 Juuka 4 938 3 904-21 Kontiolahti 7 800 8 200 5 Lehmo 7 000 8 400 20 Eno 3 506 3 325-5 Uimaharju 2 344 1 649-30 Rantakylä 16 175 14 461-11 Siilainen 23 266 22 973-1 Niinivaara 17 801 24 215 36 Tuupovaara 2 034 1 629-20 Kiihtelysvaara 1 438 1 518 6 Heinävaara 1 093 1 233 13 Asema As.luku 2016 As.luku 2030 Muutos % Reijola 4 112 5 605 36 Pyhäselkä 3 713 4 269 15 Ilomantsi 5 237 4 349-17 Tohmajärvi 4 653 4 095-12 Rääkkylä 2 268 2 093-8 Kitee 8 950 8 883-1 Kesälahti 2 247 2 247 0 Liperi kk 3 802 3 692-3 Ylämylly 5 957 7 007 18 Viinijärvi 2 539 2 089-18 Heinävesi 3 515 2 877-18 Outokumpu 7 091 6 300-11 Polvijärvi 4 514 4 179-7
15.2.2018 14 Sairastavuusindeksi Pohjois-Karjalassa maan kolmanneksi suurin
15.2.2018 Yli 75 vuotiaat, joille 500 m kävely tuottaa suuria vaikeuksia
15.2.2018 16 20 18 16 14 12 10 Lapsiperheiden pienituloisuusaste Pohjois-Karjalassa maan keskiarvoa ja naapurimaakuntia suurempi 8 6 4 2 Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Lähde: Sotkanet
15.2.2018 17 Pohjois-Karjalassa nuorisotyöttömyys on yleistä, nuorisotyöttömyys % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Lähde: Sotkanet
15.2.2018 18 Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntyminen on merkittävä haaste Ylipainoisten (ml. lihavat) osuus, % 13-16v pojista ja tytöistä Pohjois-Karjalassa 2016-2017 Pojat, 13-16v Lähde: THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Johanna Tytöt, 13-16v Lähde: AvoHilmo
15.2.2018 19 Lihavien* osuus yli 20-vuotiaista maakunnittain 2013 ja 2015, % Lähde: THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) BMI 30 kg/m 2, itse ilmoitettu pituus ja paino Johanna Bjerregård Madsen
15.2.2018 20 Alkoholin aiheuttamat välittömät (2013) ja välilliset (2012) kustannukset (milj ), Yhteensä 2,4 miljardia 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Johanna Lähde: Jääskeläinen M 2016, Päihdetilastollinen vuosikirja 2016
15.2.2018 21 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta 2016 Lähde: SOTKANET Johanna
Kuntien ja Siun soten HYTE - yhteistyö Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
15.2.2018 23 Siun soten tuki kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön Siun soten JORY Siun soten toimialat HYTE - johtoryhmä So So Te Te Te So Te So So Te Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 = Siun soten nimeämät sote-yhdyshenkilöt (23 kpl) Johanna Bjerregård Madsen = johtoryhmän sihteeri, sote-yhdyshenkilöverkoston koordinaattori
HYTE - johtoryhmätyöskentely Siun soten HYTE-johtoryhmän keskeinen tehtävä on sellaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeiden tunnistamisen Siun soten palvelualueella, joihin nimenomaisesti voitaisiin vaikuttaa kiinteällä sote-kunta yhteistyöllä. Johtoryhmä pyrkii kokoamaan tietoa ajankohtaisista, suuria väestönosia koskevista ja sosiaali- ja terveydenhuollolle merkittäviä kustannuksia aiheuttavista hyvinvointi- ja terveyshaasteista, joihin vaikuttamiseen tarvitaan sekä kunnan että sote-toimijoiden osaamista ja toimenpiteitä. Tavoitteena on kerätä indikaattori ja kustannustietoa siten, että niitä pystytään myös tulevaisuudessa seuraamaan ja saadun tiedon avulla johtamaan. Lisäksi johtoryhmä pyrkii määrittelemään prioriteetteja sote-kunta yhteistoiminnalle sekä konkreettisia keinoja ja toimija miten haasteisiin voidaan oikeasti vaikuttaa.
Tiedolla johtaminen terveyden edistämisen ytimessä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Yksilökohtaisen Sote-tiedon kulku Siun sotessa Asiakas/potilas Vastaanottokäynti Työntekijä Kirjaus Tilastoitua tietoa mm: Yksikkö Aikaleima Henkilötunnus Ammattiryhmä Palvelumuoto Käyntisyy Käyntityyppi Toimenpide Ym. tietoa Alueellinen tietojärjestelmä Maakunnan tietovarasto Tavoite: terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Tietojohtaminen Tietoa hallinnoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään organisaatiossa ja sen toiminnassa Raportointija seurantajärjestelmät
Alueellinen toiminta- ja taloustieto yhdistettynä Siun sotella on maakunnallinen tietovarasto johon kootaan tietoa monista tietojärjestelmistä (esim. potilastieto, talous ja henkilöstötiedot) Näitä tietoja voi esittää raportointiohjelmilla (esim. Qlick) Tiedontuotannon tiimi tekee tarvittavia raportteja johtamisen tarpeisiin. Sote-tietojohtamisen erillisenä järjestelmänä Siun sotessa Region (Alue-Ecomed) Ohjelmistossa on yhdistettynä alueellinen toiminta ja kustannustieto
Terveydenhoitajat sote - integraatiossa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Mihin terveydenhoitajien työssä pitää panostaa? Uusissa sote integraatio-organisaatioissa terveydenhoitajien työ tulee olla osallisena ja mukana moniammatillisessa terveyden edistämisen työssä Terveydenhoitajille tulee turvata lähiesimiehet ja keskijohto, joilla on riittävä hoitotyön ja terveydenhoitotyön substanssiosaaminen Terveydenhoitajien työpanoksen resursointi ja työn sisältö tulee määritellä optimaaliseksi suhteessa alueen väestön tarpeisiin Terveydenhoitajien työn sisältöä tulee johtaa kohdentaen sitä välittömään asiakas ja perhetyöhön yksilötyön painotteisuudesta kohti vaikuttavia ryhmä ja monimuoto ohjauksia (digitaalisuus) Siun sotessa on arvioitu terveydenhoitajien työnsisällön kohdentumista välittömään asiakastyöhön työ tiedolla johtamisen avulla kohdennettuihin toimenpiteisiin tulee jatkua
Terveydenhoitajien työnsisällön seuranta Siun sotessa toteutettiin terveydenhoitajille työn sisällön seuranta lokakuussa 2017 yhden työviikon ajalta. Seurannassa käytettiin Pirjo Partasen (2002) itsearviointimittaria, jota muokattiin ja terveydenhoitajatyöhön soveltuvaksi arviointilomakkeeksi. Lomakkeen sisällön muokkaamisesta vastasi terveydenhoitajatutkinnon omaavat asiantuntijat. Lomakkeen toiminnot jaettiin välittömään, välilliseen, yksikkökohtaiseen ja henkilökohtaiseen aikaan, joihin kuului yhteensä 29 eri toimintoa. Lomake lähetettiin kaikille terveydenhoitajanimikkeellä työskenteleville terveydenhoitajille ja vastauksia saatiin 106 terveydenhoitajalta. Itsearviointiin vastanneet terveydenhoitajat työskentelivät lasten- (30%), äitiys- (21%) ja perhesuunnitteluneuvoloissa (7%), kouluterveydenhuollossa (29%) sekä opiskelijaterveydenhuollossa (14%).
Tulokset Siun Sotessa terveydenhoitajien työssä välitön hoito, eli työskentely asiakkaan tai perheen läsnä ollessa, muodosti työajasta alle puolet (44%). Välittömään asiakastyöhön sisältyivät erityisesti terveystarkastukset, puhelinohjaus sekä muut tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Siun sotessa terveydenhoitajien välilliseen hoitoon, jolloin asiakas tai perhe ei ole läsnä, kului työajasta vajaa kolmannes (26%). Tähän kuuluivat muun muassa kirjaaminen sekä vastaanottoajan varaaminen, peruminen tai vaihtaminen. Yksikkökohtaisen työajan osuudeksi muodostui 22%, joista eniten työaikaa veivät työyksikön kokoukset ja koulutukset, toimisto- ja huoltotyöt. Laskennallisesti määräytynyt henkilökohtainen aika (tauot, oma aika) vakioituna oli 8%. Siun sote -alueiden välillä oli myös vaihtelua välittömän (34-47 %), välillisen (25-28 %) ja yksikkökohtaisen (17-30 %) työajan välillä.
Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 toiminnoittain (%) 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Välitön hoito Välillinen hoito Yksikkökohtainen toiminta Siunsote 43,4 26,3 21,9
Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 Välitön hoito (%) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1.1 Terveystarkastu kset ja niihin liittyvät määritellyt sisällöt vrt. toimintaohjeet 1.2 Sairaanhoito, joka sisältyy opiskeluterveyd enhuoltoon ja muu erikoissairaanh oidosta siirtynyt sairaanhoito esim. ADHD, syömishäriöt. Mielenterveys 1.3 Puhelinohjaus 1.4 Tutkimukset ja hoitotoimenpit eet, ohjaus sekä voinnin tarkkailu, jotka eivät sisälly kohtaan 1.1. terveystarkastu kset 1.5 Moniammatillin en yhteistyö asiakkaan tai perheen kanssa 1.6 Ryhmäohjaus ja neuvonta 1.7 Muu välitön hoito neuvolatoiminn assa sekä koulu- ja opiskeluterveyd enhuollossa 1.8 Työttömien, omaishoitajien tai muun ryhmän terveystarkastu kset 1.9 Muu välitön hoito terveysaseman vastaanottotoi minnassa Yhteensä 31,1 2,2 4,2 3,3 0,7 0,4 0,4 0,4 0,6
Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 Välillinen hoito (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2.1 Kirjaaminen 2.3 Terveystarkastu 2.2 Muu ksen/ käynnin/ kommunikaatio ryhmätoiminna asiakkaan n valmistelu ja hoitamiseksi loppuunsaatta minen 2.4 Ajanvaraus asiakkaalle tai perheelle 2.5 Ajan peruminen tai vaihto toiminnasta, lääkäristä tai hoitajasta johtuvista syistä 2.6 Toiminnan/ hoitotiimin/ tiedon odottelu 2.7 Tutkimusten ja toimenpiteiden tilaaminen, vastausten tarkistaminen 2.8 Asiakaskohtaisii n asioihin liittyvät siirtymiset 2.9 Muu välillinen hoito Yhtensä 12,6 2,6 3,9 2,1 0,4 1,6 2,3 0,4 0,3
Lopuksi Järjestämislaki ja sote integraatio mahdollistavat terveyden edistämisen maakunnissa Terveydenhuollon ja sosiaalityön integraatio on mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön terveyden edistämiseen uudella tavalla, jota lainsäädäntö tukee Tulevassa järjestämislaissa maakunnan on sovittava palveluntuottajien kanssa terveyden edistämisestä ja seurattava sitä, että terveyden edistäminen toteutuu Maakunnassa voidaan hyödyntää rakenteisen tiedon ja terveysindikaattorien avulla -jotka toimivat terveyden edistämisen ohjureina - terveyden edistämisen tavoitteista kaikessa maakunnan palvelutuotannossa Toimenpiteitä voidaan vaatia terveyden edistämiseksi kaikilta maakunnan palveluntuottajilta, ei vain liikelaitoksen toiminnalta
Kiitos mielenkiinnosta! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä