Helsinki, 21. kesäkuuta 2006 Hyvä Kollega, Oikeus- ja sisäasiat ovat viime vuosikymmenen aikana olleet keskeisellä sijalla Euroopan unionin yhteistyössä. Euroopan unioni on Amsterdamin sopimuksesta lähtenyt määrätietoisesti kehittämään Euroopan unionista vapauden, oikeuden ja turvallisuuden aluetta vastatakseen uusiin haasteisiin. Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 1999 pidetty Tampereen Eurooppa-neuvosto merkitsi oikeus- ja sisäasioiden politiikan sisällön kannalta tähän asti merkittävintä sysäystä. Tampereen ohjelmaa jatketaan nyt Haagin ohjelmalla, jonka sisältö on myös kunnianhimoinen. Näemme, että meillä on merkittävä perintö vietävänä eteenpäin. Tulevana EU:n puheenjohtajamaana meillä on suuri ilo esitellä Teille Suomen painopisteitä oikeus- ja sisäasioissa. Suomi tulee puheenjohtajana tekemään parhaansa viedäkseen eteenpäin Eurooppa-neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymää Haagin ohjelmaa sekä sitä täsmentävää kesäkuussa 2005 hyväksyttyä Haagin toimintaohjelmaa. Keskeinen ja kokoava painopiste Suomelle tulee olemaan Haagin ohjelman arviointi. Tavoitteena on poliittisen ohjauksen antaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen keskeisimmissä kysymyksissä. Toivomme, että löydämme uutta Tampereen henkeä lähivuosien oikeus- ja sisäasiain yhteistyöhön. Tälle keskustelulle tarjoutuu erinomainen tilaisuus epävirallisessa oikeus- ja sisäministereiden kokouksessa 20. 22. syyskuuta 2006 Tampereella. Haluamme erityisesti selvittää päätöksenteon tehostamista poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa käyttäen hyväksi nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi passerelle-optiota eli siirtymistä yhteisösopimuksen mukaisiin
2(7) päätöksentekomenettelyihin. Haluamme viedä eteenpäin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sekä antaa uutta poliittista ohjausta unionin yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittämiselle sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toimeenpanolle. Haagin arvioinnin yhteydessä tarkoituksemme on myös luoda perusta entistä kattavammalle oikeus- ja sisäasioiden arviointijärjestelmälle, jotta yhteisten päätöstemme täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa voidaan todentaa. Haagin ohjelman mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulisi olla valmis vuonna 2010. Komissio antaa keväällä 2007 tätä koskevan vihreän kirjan, mutta tavoitteemme on aloittaa Suomen puheenjohtajakaudella keskustelut siitä, miten yhteistä turvapaikkajärjestelmää olisi kehitettävä ensimmäisen vaiheen lainsäädännön tultua hyväksytyksi. Meidän tulisi pyrkiä siihen, että vähimmäissäännöistä edetään todellisiin yhteisiin sääntöihin ja että turvapaikkasäännökset laajennetaan koskemaan myös muita kansainvälisen suojelun muotoja. Samalla on kehitettävä painokkaasti myös jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten tosiasiallista käytännön yhteistyötä. Lisäksi tavoitteenamme on Suomen puheenjohtajakaudella avata poliittisella tasolla nykyistä kokonaisvaltaisempi keskustelu maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontaan liittyvästä laajennetusta eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Tähän kuuluvat olennaisina osina kansainvälisen suojelun turvaaminen siihen oikeutetuille erityisesti vahvistamalla, että Geneven pakolaissopimusta sovelletaan täysimääräisesti ja että oikeutta hakea turvapaikkaa kunnioitetaan koko Euroopan unionin alueella, nykyistä konkreettisempi taloudellinen taakanjako laittomaan maahanmuuttoon ja turvapaikkakysymyksiin liittyvissä asioissa sekä yhteisesti sovittujen sääntöjen todennettavissa oleva noudattaminen. Keskeinen lähtökohta on myös jäsenvaltioiden vastuu ulkorajojensa valvonnasta. Maahanmuuttokysymyksiä tarkastellaan Suomen puheenjohtajakaudella kokonaisvaltaisesti, huomioiden esimerkiksi laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan yhteydet. Suomen puheenjohtajakaudella käsitellään komissiolta saatavaa tiedonantoa laittomasta maahanmuutosta. Suomen tavoitteena on hyväksyä neuvostossa päätelmät, joilla linjataan asian jatkokäsittelyä. Puheenjohtajakaudella toteutetaan myös EU:n ihmiskaupan vastaista toimenpideohjelmaa korostaen ihmisoikeus- ja uhrikeskeistä lähestymistapaa sekä operatiivisen yhteistyön kehittämistä.
3(7) Rajaturvallisuudessa Suomen tavoitteena on hyväksyä poliittiset strategisen tason suuntaviivat, joilla jäsenvaltiot sitoutetaan entistä paremmin EU:n ulkorajojen valvontaan. Tämä pitää sisällään mm. kansallisten resurssien sekä rahoituksen oikean suuntaamisen sekä poliittisen ohjauksen ja tuen antamisen rajavirastolle (Frontex). Schengen-alueen laajentumisen valmistelu on keskeinen Suomen kaudella valmisteltava asia. Uusissa jäsenvaltioissa suoritettavien tarkastusten perusteella tavoitteemme on antaa joulukuun neuvostossa poliittiset päätelmät, joissa arvioidaan tilanne ja täsmennetään tarvittaessa vielä tehtäviä toimenpiteitä ennen kuin lopullinen neuvoston päätös sisärajatarkastusten poistamisesta voidaan tehdä. Erityisen kriittinen kysymys on Schengenin tietojärjestelmän päivittämistä (SIS II) koskeva hanke. Tietojärjestelmän tulee olla kaikilta osiltaan valmis ja käytettävissä kaikissa nykyisissä ja uusissa Schengen-valtioissa ennen sisärajatarkastusten poistamista koskevan päätöksen tekemistä. Kuten tiedämme, SIS II -tietojärjestelmän valmistumisaikataulu ei ole viimeisten kuukausien aikana kestänyt enää uusia viivästyksiä. Projektin toteuttamisaikataulu on jo tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kriittinen ja esitetyissä tavoiteaikatauluissa pysyminen edellyttää merkittäviä lisäponnisteluja. Samaan aikaan tarvitsemme kaikkien EU:n toimielinten yhteisiä toimenpiteitä ja saumatonta yhteistyötä taataksemme, että lainsäädännöllinen perusta SIS II:lle saatetaan kiireisesti valmiiksi. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostaminen on keskeistä sekä järjestäytyneen rikollisuuden että terrorismin vastaisessa toiminnassa. Meidän on kyettävä siirtämään jäsenvaltioiden viranomaisyhteistyö aivan uudelle tasolle niin jäsenvaltioiden sisäisesti kuin jäsenvaltioiden kesken unionin tasolla. Keskeinen keino on ns. saatavuusperiaatteen toteuttaminen, jonka mukaan toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle luovutetaan tietoa samoin perustein kuin oman maan viranomaisille. Saatavuusperiaatteen pitää olla tiedonvaihdon kulmakivi vuodesta 2008 alkaen. Suomi vie tätä hanketta eteenpäin kiinnittäen samalla erityistä huomiota poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeviin tietosuojakysymyksiin, jotka olisi ratkaistava ennen saatavuusperiaatteen käyttöönottoa. Saatavuusperiaatteen toteuttaminen Haagin ohjelmassa sekä Itävallan puheenjohtajakaudella linjatulla tavalla on tärkeää. Poliisiasioissa painotetaan erityisesti operatiivisen yhteistyön edistämistä ja tiedustelutietoon pohjautuvan mallin käyttämistä tämän yhteistyön perustana. Prümin sopimus on myös Suomelle keskeinen käytännön esimerkki saatavuusperiaatteen toteuttamisesta.
4(7) Suomi pyrkii puheenjohtajana tehostamaan unionin piirissä tapahtuvaa operatiivista yhteistyötä. Tehokkaan unionin jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön edellytys on toimiva viranomaisyhteistyö jäsenvaltioiden sisällä. Suomen poliisi-, tulli ja rajaviranomaisten välistä yhteistyörakennetta on eri Euroopan unionin ja Schengen-valtioiden arvioinneissa pidetty esimerkillisenä. Tällaisen moniviranomaisyhteistyön avulla voidaan entisestään tehostaa tiedusteluun pohjautuvaa lainvalvontatyötä. Suomi haluaa puheenjohtajana tuoda esiin parhaita käytänteitä ja selvittää keinoja, joilla viranomaisyhteistyötä sekä jäsenvaltioiden sisäisesti että jäsenvaltioiden välillä voidaan tehostaa. Myös Europolin säädösperustan ja yleisesti Europolin työn kehittäminen sekä Europolin ja Eurojustin yhteistyön edelleen kehittäminen on erittäin tärkeää. Terrorismin torjunnassa toimeenpannaan unionin joulukuussa 2005 hyväksymää strategiaa. Pääpaino on terrorismin radikalisoitumisen ja siihen värväytymisen estämiseksi tehdyn toimintasuunnitelman konkreettisessa täytäntöönpanossa. Keskeinen uusi alue terrorismin vastaisessa työssä on kriittisen infrastruktuurin suojelu, jota koskevaa konkreettista aloitetta komissio juuri viimeistelee. Euroopan unionin rikoksentorjuntaverkosto pyrkii edistämään parhaita tapoja vähentää omaisuus- ja väkivaltarikollisuutta ja muuta tavanomaista rikollisuutta, jota EU-kansalaiset kohtaavat arkipäiväisessä elämässään. Suomi pyrkii kaudellaan vahvistamaan ja ammatillistamaan rikoksentorjuntaverkoston toimintaa. Rajat ylittäviä kriisejä koskeva EU:n kriisinkoordinointijärjestelmä saatetaan käyttökuntoon heinäkuussa 2006 eli juuri Suomen puheenjohtajakauden alussa. Jäsenvaltioiden keskinäistä koordinaatiota pelastuspalvelun alalla kehitetään uudistamalla tätä palveleva informaatio- ja hälytysjärjestelmä. Suomen tavoitteena on kehittää järjestelmää parhaiden käytäntöjen ja järjestettävän harjoituksen perusteella. Tämä edellyttää pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamista, minkä toteuttaminen on myös Suomen tavoitteena. Oikeuden alueen kehittämiseksi edistämme tuomioistuinten ja muiden oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista ja rakennamme keskinäistä luottamusta vastavuoroisen tunnustamisen ennakkoedellytyksenä. Rikosoikeudessa Suomi edistää ennen kaikkea tuomitun siirtämistä koskevaa puitepäätöstä, joka mahdollistaisi Euroopan neuvoston piirissä sovittua laajemmin vangin siirtämisen siihen jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on tai jossa hän pysyvästi asuu. Tämä puitepäätös edistäisi vankien yhteiskuntaan sopeutumista. Samalla se täydentäisi rikosten esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä
5(7) koskevien aikaisemmin sovittujen puitepäätösten sarjaa ulottamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen rajat ylittävien rikosten käsittelyn viimeiseen vaiheeseen - vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon. Viranomaisyhteistyötä ei voida kehittää ilman että kehitettäisiin samalla myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan liittyviä säännöksiä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että lainvalvontaviranomaisten kesken käyttöön otettavan saatavuusperiaatteen vastapainoksi luodaan kattavat ja yhtenäiset tietosuojasäännökset yksilöiden suojaamiseksi. Rikollisuuden vastaisen taistelun tulee tapahtua unohtamatta epäillyn ja syytetyn oikeuksia. Tasapainon säilyttämiseksi edistämme vähimmäissääntöjä epäillyn ja syytetyn oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä. Suomi pyrkii yhteisymmärrykseen myös puitepäätöksessä tuomioiden huomioon ottamiseksi uudessa rikosoikeudenkäynnissä. Rikoksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on välttämätöntä, että aikaisemmat tuomiot huomioidaan samalla tavalla uudessa rikosoikeudenkäynnissä riippumatta siitä, missä henkilö on aiemmin tuomittu. Jotta aikaisemmat tuomiot voitaisiin käytännössä huomioida, tulee yhteisön tasolla sopia myös rikosrekisteritietojen vaihtamisesta. Teemme Haagin ohjelman mukaisesti työtä kansalaisten Euroopan luomiseksi. Tavoitteena on, että maiden väliset rajat eivät enää estäisi yksityisoikeudellisten asioiden ratkaisua. Ensinnäkin Suomi edistää oikeuden saatavuutta pyrkimällä siihen, että direktiiviehdotus sovittelusta siviili- ja kauppaoikeudessa hyväksytään. Euroopan laajuinen sovittelumahdollisuus edistäisi sovittelun käyttöä ja oikeusvarmuutta selkiyttämällä sovitteluratkaisun ja oikeusprosessin suhdetta. Suomi pyrkii myös vauhdittamaan sopimista sitä, minkä valtion lakia jäsenmaat soveltavat sopimusvelvoitteisiin rajat ylittävissä tilanteissa. Oikeusvarmuuden ja selkeyden takaamiseksi sovimme siitä, minkä valtion lakia noudatetaan, jos osapuolet eivät ole sopimusvapautensa turvin sopineet lainvalinnasta. Pidämme tärkeänä, että elatusapujen perintää vaikeuttavat esteet poistetaan. Tarvitsemme yhdenmukaisia sääntöjä siitä, minkä valtion lakia noudatetaan rajat ylittävissä perhesuhteissa. Lisäksi
6(7) tarvitsemme joustavia menettelyjä, joiden avulla henkilö, jolla on oikeus elatusapuun saa nopean täytäntöönpanon missä tahansa yhteisön alueella. Suomi haluaa saattaa päätökseen ne siviilioikeudelliset hankkeet, joista sovittiin poliittisesti jo Itävallan puheenjohtajakaudella. Suomi jatkaa työtä nopean ja kustannustehokkaan vähäisiä saatavia koskevan eurooppalaisen menettelyn viimeistelemiseksi. Tavoitteenamme on niin ikään, että oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoasetuksen muuttamista sekä vahingonkorvauksiin sovellettavaa lainvalintaa (sopimuksiin perustumattomat velvoitteet) koskevat hankkeet hyväksyttäisiin lopullisesti kaudellamme. Avoimuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat ensiarvoisia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen rakentamisessa. Neuvostomme toimii mahdollisimman avoimesti ja pyrkii osaltaan siihen, että perusoikeusvirasto aloittaa toimintansa suunnitellusti vuoden 2007 alussa. Toivomme, että virasto olisi toimivaltainen myös yhteisön poliisi- ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä annettujen säädösten soveltamisasioissa. Suomi tulee puheenjohtajakaudella toteuttamaan viime joulukuussa hyväksyttyä oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevaa strategiaa. Haluamme myös varmistaa oikeus- ja sisäasioiden ulkoisen ulottuvuuden johdonmukaisuuden EU:n muiden ulkosuhteiden kanssa. Suomen puheenjohtajakauden keskeinen tavoite oikeus- ja sisäasiain ulkosuhteissa on Venäjää koskevan yhteistyön tehostaminen ja yhteistyötä koskevan EU:n sisäisen toiminta-asiakirjan (action oriented paper) laatiminen. Meidän tulee kehittää operatiivista viranomaisyhteistyötä EU:n ja Venäjän välisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tiekartan tehokkaassa toimeenpanossa kiinnittäen erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjuntaan sekä siviilioikeudellisen yhteistyön syventämiseen. Suomen toinen painopiste oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteissa on EU:n ja USA:n väliset suhteet. Tässä yhteydessä selvitetään kiireellisenä kysymystä lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttamisesta EU:n ja USA:n välillä. Ulkosuhteissa pyritään myös edistämään konkreettista lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Suomi tuo esiin Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden yhteistyön (Baltic Sea Task Force) parhaana käytäntönä. EU:n yleisten ulkosuhteiden ja Suomen puheenjohtajakauden ohjelman takia myös oikeus- ja sisäasioissa tulevat korostumaan EU:n ja Aasian ASEM-valtioiden välinen yhteistyö. Maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontakysymyksissä korostuvat Eurooppa-neuvoston linjausten
7(7) mukaisesti Välimeren alueen tilanne sekä Afrikka. Tuemme myös YK:n korkean tason maahanmuuttodialogin tulosten huomioon ottamista. Olemme tässä käyneet lyhyesti läpi eräitä Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita oikeus- ja sisäasioissa. Meidän on tiivistettävä yhteistyötä EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseksi. Meillä on vastuullamme kansalaisten kannalta hyvin keskeinen eurooppalaisen yhteistyön alue. Me voimme tällä yhteistyöllä tuoda konkreettista lisäarvoa kansallisella tasolla tehtävään tärkeään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten työhön. Samalla kykenemme parantamaan jokaisen unionin kansalaisen turvallisuutta ja oikeusasemaa, mitkä ovat meidän tärkeimmät tehtävämme. Leena Luhtanen Oikeusministeri Kari Rajamäki Sisäasiainministeri