1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU 2002 08/02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja kehitysmaiden asukkaita osallistavana. Järjestöhankkeiden uskotaan myös edistävän suomalaisten kansainvälistymistä. Valtaosa suomalaisista kuitenkin epäilee, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? Kansalaisjärjestöt valmistautuvat elo- ja syyskuun vaihteessa järjestettävään kestävän kehityksen huippukokoukseen. Balin valmistelukokous on tuomittu epäonnistuneeksi, joten itse Johannesburgissa on edessä tiukkoja neuvotteluja. Järjestöt vaativat muun muassa ekologisen velan tunnustamista, vapaakaupan säätelyä sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaamista. SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4 Kesäiset kehitysmaapäivät...6 Vapaaehtoistyöstä suuntaa elämälle...7 Mosambikin vammaisohjelmat evaluoitu...9 Koulutus...11 Tapahtumat...12
2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen 584 23 215 OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman 584 23 213 Hallintojohtaja Anri Kyöstilä 584 23 240 HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen 584 23 253 Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman 584 23 234 Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen 584 23 234 Tiedottaja Milma Kettunen 584 23 233 Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja 584 23 219 Taittaja Kari Markkanen 584 23 235 Tiedottaja Janne Sivonen 584 23 217 VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo 584 23 247 Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka 584 23 243 Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen 584 23 246 Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen 584 23 242 JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes 584 23 270 Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty 584 23 271 Hankeneuvoja Eija Mustonen 584 23 229 Koulutussihteeri Maija Seppo 584 23 248 Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines 584 23 241 Järjestöavustaja Markus Viljasalo 584 23 237 RESURSSITIIMI: Vs. tuottaja Max von Bonsdorff 584 23 226 Informaatikko Timo Kovanen 584 23 220 Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen 584 23 228 Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki 584 23 231 ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren 584 23 225 Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen 584 23 251 Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen 584 23 250 Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar 584 23 227 Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen 584 23 222 ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius 584 23 223 Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen 584 23 224 TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen 584 23 272 Palkanlaskija Marika Heikkinen 584 23 216 Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho 584 23 218 Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa 584 23 221 Toimistosihteeri Jaana Vesalainen 584 23 210 HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola 584 233 Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino 584 23 212 Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng 584 23 230 Hallintoavustaja Mikko Sauli 584 23 263 KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 KEPA SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: 165-171 Roan Road, Kabulonga puhelin: +260 1 261 124/261 119 fax: +260 1 261 126 KEPA NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira www.kepa.org.ni puhelin: +505 270 1039 fax: +505 278 7331 Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi @kepa.fi (ei koske Intian aktivistivaihtoa). www.kepa.fi YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: +1809 540 6888 fax: +1809 540 6112 TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi-110054 puhelin: +91 11 395 1378 fax: +91 11 294 3450 lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: +662 691 0718 fax: +662 691 0714 INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax: +62 274 581647
3 PIENVILJELIJÄT VASTAUS NÄLKÄONGELMAAN Kevään ja kesän aikana uutiset eteläistä Afrikkaa uhkaavasta nälästä nousivat suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoihin. Aluetta on kohdannut pahin ruokakriisi vuosikymmeneen. Uutisotsikoihin yltävä nälkä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi Sambiassa aliravitsemuksesta kärsi 1990-luvun lopulla jatkuvasti liki puolet väestöstä. Kuitenkin Kepan julkaisema tuore raportti Sambian nälän syistä ja seurauksista toteaa, että maalla olisi luonnonrikkauksiensa puolesta erinomaiset edellytykset ruokkia kansansa. Vielä 1980-luvun lopulla Sambia oli ruoan nettoviejä. Nyt maan ruokahuolto on riippuvainen tuonnista, kuten muidenkin ruokakriisin kourissa olevien valtioiden. 1990-luvulla Sambiassa siirryttiin hyvin nopeasti valtiokeskeisestä tukipolitiikasta markkinapohjaiseen maatalouspolitiikkaan, vaikka yksityisen sektorin toimintaedellytykset eivät olleet riittävät. Pienviljelijät, jotka viljelevät yli 75 prosenttia Sambian maatiloista, jäivät auttamatta talousuudistusten jalkoihin. PELUM: Monimuotoisuus viljelijän paras vakuutus Pienviljelijöiden ongelmista puhutaan paljon. Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa toimiva PELUM-verkosto (Participatory Ecological Land Use Management Association) kääntää asian päälaelleen. Järjestön mukaan juuri pienviljelijät olisivat vastaus nälkäongelmaan. PELUM työskentelee yhdeksässä Afrikan maassa pienviljelijöiden oikeuksien, ruokaturvan ja ekologisesti kestävän maatalouden edistämiseksi. Työhön kuuluu sekä käytännön neuvontatyötä ja viljelijöiden tukemista että poliittista vaikuttamista. Kymmenen toimintavuotensa aikana PELUMille on kertynyt paljon hyviä kokemuksia työskentelystä pienviljelijöiden kanssa viljelymenetelmien parantamiseksi. Luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ja monimuotoisuutta lisäten viljelijät ovat onnistuneet parantamaan maatalouden tuottavuutta ja lisäämään ruoantuotantoa. Monimuotoisuus on viljelijän paras vakuutus kuivuuden, tulvien, kasvitautien ja tuholaisten varalta. Jotta tuloksia saataisiin syntymään laajemmassa mittakaavassa, pitäisi poliittiset päättäjät saada ymmärtämään, että pienviljelijöillä on avaimet nälkäongelman ratkaisuun käsissään. PELUM järjestää Johannesburgissa kestävän kehityksen huippukokouksen aikaan pienviljelijöiden kokoontumisen. Ennen kokousta viljelijät matkaavat yhteiskulkueena Lusakasta Johannesburgiin. Tarkoituksena on saada pienviljelijöiden huolenaiheet kuulumaan päättäjien korviin. Geeniruokaa hätäapuna? PELUM on huolissaan siitä, että eteläisen Afrikan ruokakriisi voi merkitä jälleen uutta estettä pienviljelijöiden paremmalle tulevaisuudelle. Kun maa julistetaan H. KASTENSKOV hätätilaan, sinne alkaa nopeasti virrata ruoka-apua. Tällöin joukossa saattaa olla myös geenimuunneltua viljaa, jota Yhdysvaltojen ja Maailman ruokaohjelma WFP:n on osoitettu jakaneen joissakin maissa. Zimbabwen hallitus kieltäytyi kesäkuun alussa ottamasta vastaan yhdysvaltalaista ruokaapua, jota ei ollut testein osoitettu GMO-vapaaksi. Sama maissierä päätyi sitten Sambiaan. PELUMin mukaan viljelijät yleensä istuttavat osan saamastaan maissista, jolloin se risteytyy sambialaisen maissin kanssa. Jos vilja oli geenimuunneltua, seuraukset Sambian maataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle voivat olla arvaamattomat. Miia Toikka JOHANNESBURG-KESKUSTELUTILAISUUS: Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhka rikkaille ja köyhille Mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee köyhyydelle ja ruokaturvalle Afrikassa? Miksi kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ei edisty? Mitä päätöksiä Johannesburgissa pitäisi tehdä, jotta luonnon monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysähtymään? Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kepa järjestävät Johannesburgin huippukokoukseen liittyvän keskustelutilaisuuden torstaina 15.8. klo 13-16 Kepan auditoriossa, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs. Tilaisuuden päävieraana on Joseph Ssuuna PELUM-järjestöstä (Participatory Ecological Land Use Management Association). PELUM on alueellinen yhteistyöverkosto kestävän maatalouden ja luonnonvarojen hallinnan edistämiseksi eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Lisätietoja: Hanna Matinpuro, SLL, puh. (09) 2280 8225, hanna.matinpuro@sll.fi tai Miia Toikka, Kepa, puh. (09) 5842 3243, miia.toikka@kepa.fi
4 Kehitysyhteistyö EU:N KEHITYSYHTEISTYÖ JÄÄMÄSSÄ ULKO- JA KAUPPAPOLITIIKAN VARJOON? Sevillaan juhannuksen alla kokoontuneet EU-maiden johtajat päättivät supistaa EU:n ministerineuvostojen määrän lähes puoleen nykyisestä. Supistusta on esitelty laajenevan unionin toimintaa tehostavana teknisenä uudistuksena, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan muutos vaikuttaa huomattavasti myös unionin politiikan sisältöön. Suurinta närää on aiheuttanut kehitysyhteistyöneuvoston lakkauttaminen ja liittäminen osaksi ulkosuhteista vastaavaa yleisten asioiden neuvostoa. EU:n niin sanottu neuvosto on unionin tärkein päätöksentekoelin, jossa unionimaiden ministerit säätävät lakeja aiheesta riippuen eri kokoonpanoissa. Sevillassa neuvoston ministerikokoonpanojen määrä supistettiin kuudestatoista yhdeksään, ja tässä yhteydessä lakkautettiin myös unionin kehitysyhteistyöministerien neuvosto. Jatkossa EU:n kehitysyhteistyöasioista päätetään ulkoministerien yleisten asioiden neuvostossa. Muutosta on perusteltu muun muassa sillä, että kehitysyhteistyön tulee olla sopusoinnussa muun ulkopolitiikan kanssa. Kansalaisjärjestöt eivät suinkaan vastusta EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden lisäämistä, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että EU ei kauppapolitiikallaan voi polkea kehityspoliittisia tavoitteitaan. On vaikeaa sovittaa yhteen ulko-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jos kehitysyhteistyöltä viedään oma foorumi, jossa EU:n kehityspoliittinen linja luodaan. Nyt tehty päätös heikentää erityisen kehityspolitiikan kehittämismahdollisuuksia ja tämä johtaa pitkän päälle kehityspoliittisten näkökohtien alistamiseen ulkoja kauppapolitiikan intresseille, sanoo Sundman. Noin tuhannen eri EU-maassa toimivan kehitysyhteistyöjärjestön yhteyskomitea (LC) muistuttaa, ettei neuvoston lakkauttamisen tarpeellisuudesta ole tehty minkäänlaisia etukäteisselvityksiä, eikä lakkauttamisen poliittisia seurauksia ole myöskään analysoitu. LC:n mukaan muutos vie unionilta uskottavuuden maailmanlaajuisten kehityskysymysten ratkojana. Kansalaisjärjestöt pelkäävät myös, että nyt tehty uudistus on vasta alkua kehitykselle, joka jättää köyhien maiden edut entistä pahemmin EU:n omien tavoitteiden varjoon. Esimerkiksi LC uskoo, että seuraavaksi tulilinjalle saattavat joutua Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta sekä kehitysyhteistyökomissaarin virka. JANNE SIVONEN EUROOPAN KAUPPAVERKOSTO PERUSTETTU Kaupan ja kehityksen parissa toimivilla järjestöillä on nyt uusi mahdollisuus verkostoitua. Järjestöjen yhteistyötä edistämään perustettu European Trade Network (ETN) piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun puolivälissä Brysselissä. Paikalla oli lähes 30 järjestön edustajia eri puolilta Eurooppaa. Keskustelu oli aktiivista ja innostunutta. Verkosto kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita kansalliselta, Euroopan ja kansainväliseltä tasolta. Mukana voi olla järjestöjä, ay-väkeä ja viljelijäjärjestöjä, jotka tekevä tutkimus-, tiedotus-, kansainvälisyyskasvatustai vaikuttamistyötä kaupan sekä kestävän kehityksen, köyhyyden vähentämisen ja avoimen politiikan yhteyksistä. ETN toimii tiedonvaihdon sekä strategioiden suunnittelun foorumina yhteiseksi koetuista asioista. Verkosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa Brysselissä, järjestää temaattisia palavereja sekä keskustelee sähköpostin ja internet-sivuston avulla (ks. www.dgroups.org/groups/etn/ index.cfm). Seuraavat kokoukset järjestetään syys- ja marraskuiden lopussa. ETN on verkosto eli osallistujilta ei vaadita muodollista jäsenyyttä. Osallistumisesta aiheutuu kuluja vain Brysselin matkakuluista. ETN:n kokoukset pyritään järjestämään Euroopan komission WTO-neuvotteluihin liittyvien Civil Society Dialogue -kokousten yhteydessä, jolloin matkakuluihin voi saada tukea Euroopan komissiolta. Suositeltava verkostoitumiskanava kaikille kaupan ja kehityksen parissa työskenteleville järjestöille! SUVI VIRKKUNEN MIKÄ IHMEEN PFA? OPINTOPIIRI YK:N PEKINGIN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA YK:n neljännessä naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin toimintaohjelma suunnitelmaksi naisten ja miesten välisen tasavertaisuuden edistämiselle ja naisten vaikutusvallan lisäämiselle. Toimintaohjelmassa korostettiin yhteiskunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistä sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Missä mennään toimintaohjelman toteutumisen osalta Suomessa vuonna 2002? Vastauksen saat osallistumalla syksyllä käynnistyvään Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiriin, jossa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Opintopiiri kokoontuu seitsemänä iltana (19.9., 26.9., 3.10., 10.10., 17.10., 23.10., ja 31.10.) klo 17-20 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Järjestäjinä toimivat WCW 2005-toimikunta, WoM Oy, Suomen YK-liitto ja Suomen naistutkimuksen seura. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva-Maria Vuorenmaa WCW-toimikunta (World Conference on Women) www.ykliitto.fi/wcw2005 eeva-maria.vuorenmaa@ykliitto.fi
5 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN LUOTETAAN Kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöt saivat hyvät arvosanat suomalaisten kehitysyhteistyöasenteita mittaavassa mielipidetutkimuksessa. Järjestöjen kehitysyhteistyö on suomalaisten mielestä tehokasta, 75 prosentin mielestä jopa tuloksellisempaa kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Järjestöhankkeet saivat tutkimuksessa kiitosta myös siitä, että niissä kehitysmaiden asukkaat voivat osallistua hallitusten välisiä hankkeita paremmin sekä suunnitteluun että toteutukseen. Lisäksi järjestöjen kehitysyhteistyö edistää kansalaisten mielestä Suomen ja suomalaisten kansainvälistymistä paremmin kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Kehitysyhteistyöministeri Suvi- Anne Siimes piti tärkeänä sitä, että luottamus kansalaisjärjestöjen työhön on pysynyt korkeana. Julkisen vallan tulee toimia niin, että tämä luottamus säilyy jatkossakin. Siksi on tärkeää, että kehitysyhteistyövaroja kanavoidaan nimenomaan asiansa osaaville kansalaisjärjestöille, kertoi Siimes tutkimuksen julkistamispäivänä. Kritiikin aihettakin tutkimuksessa löytyi: valtaosa suomalaisista uskoo, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. Lisäksi 57 prosenttia kansalaisista epäilee, että järjestöjen hankkeissa varainkäytön valvonta ei ole yhtä tehokasta kuin hallitusten välisessä yhteistyössä. Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman oli tyytyväinen siihen, että kansalaiset arvostavat järjestöjen kehitysyhteistyötä. Hän muistutti kuitenkin, että valtion ja järjestöjen kehitysyhteistyön välille on turha luoda keinotekoista vastakkainasettelua: Valtion ja järjestöjen hankkeet ovat varsin erilaisia, joten vertailu on vaikeaa, Sundman totesi. Molempia sitä paitsi tarvitaan: valtiot ovat keskimäärin parempia rakentamaan rautateitä ja sähköverkkoja, kun taas kansalaisjärjestöt voivat olla tehokkaampia vaikkapa naisten aseman parantamiseen tähtäävissä hankkeissa. Kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon jakajina järjestöt ovat suurin piirtein samalla viivalla viranomaisten kanssa: viranomaisten välittämään tietoon luottaa 77 prosenttia ja järjestöihin 75 prosenttia suomalaisista. Myös tiedotusvälineiden antamaan tietoon luotetaan, mutta siihen suhtaudutaan astetta kriittisemmin: vain 58 prosenttia suomalaisista pitää median kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä välittämää kuvaa luotettavana. JANNE SIVONEN Suomalaiset haluavat suunnata avun edelleen Afrikkaan. MAX VON BONSDORFF TÄTÄ TUTKITTIIN Suomalaisten tuki kehitysyhteistyölle on kasvanut reippaasti: peräti 74 prosenttia suomalaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykyiseltä hieman yli 0,3 prosentin tasolta ainakin 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Noin puolet vastaajista nostaisi kehitysavun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin tasolle tai sen yli. 76 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta. Apu halutaan suunnata sinne, missä väestö kärsiin kovimmin alhaisesta elintasosta, köyhyydestä ja huonoista oloista. Afrikan maita pidetään edelleen tärkeimpinä kehitysyhteistyökumppaneina. Kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan kiinnostuneita kehitys- ja globaalikysymyksistä laajemminkin. Esimerkiksi Tobinin veroa kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista, ja yli 90 prosenttia haluaa, että suomalaisyritykset kantavat eettisen vastuunsa työelämää, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. 43 prosenttia suomalaisista katsoo, että kauppa- ja kehityspolitiikan tulee olla sopusoinnussa keskenään, 22 prosentin mielestä kauppapolitiikka tulee harjoittaa siten, ettei se syö pohjaa kehitysyhteistyöltä ja 18 prosenttia kannattaa kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan pitämistä erillään toisistaan. 13 prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikan on tuettava kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisyritysten vientiponnistuksia. Kyon ja Kepan Taloustutkimuksella teettämä mielipidemittaus tehtiin toukoja kesäkuun vaihteessa ja julkistettiin heinäkuun alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltiin eri puolilla maata lähes 1000 ihmistä, jotka edustavat 15-74- vuotiaita suomalaisia. Mielipidetutkimus löytyy pdf-tiedostona Kyon kotisivulta http://global.finland.fi/ UM_kolmastoimitus_3.
6 Järjestöuutisia KESÄISILLÄ KEHITYSMAAPÄIVILLÄ OTETTIIN RENNOSTI Neljäntoista hengen pieni mutta sitkeä joukko kokoontui viettämään Kepan kesäisiä kehitysmaapäiviä Tuupovaaran Heinäahon kyläkoululle 15. - 16. kesäkuuta. Päivien aikana keskusteltiin muun muassa hanketyön vaatimuksista kansalaisjärjestöille sekä toiveista ja odotuksista niin Kepaa kuin ulkoministeriötä kohtaan. Osallistujat kokivat hanketyön Sammalvuoteita kokeiltiin Tuupovaarassa. haasteiksi esimerkiksi vain pienen joukon sitoutumisen järjestöjen vapaaehtoistyöllä toteutettaviin hankkeisiin. Myös hankkeiden suunnittelussa ja tiedotuksessa todettiin olevan vielä parantamisen varaa. Sen sijaan tavoitteiden realistisessa asettamisessa osallistujat kokivat onnistuneensa. Hankkeiden seurantaankin oltiin tyytyväisiä. Kehitysmaapäivien idea on ennen kaikkea rento yhdessäolo ja osallistujien hemmottelu. Itäsuomalaisessa kesämaisemassa syötiinkin maukasta thai-ruokaa sekä suussa sulavia karjalanpiirakoita. Lauantai-iltana tutustuttiin Tuupovaaran luontoon patikoimalla Naturaalueella eräoppaan johdolla. Itikat ja mäkärät pörräsivät ympärillä, EIJA MUSTONEN mutta se ei estänyt puiden halailua ja sammalvuoteen kokeilemista. Patikoinnin päätteeksi saunottiin ja uitiin Herajärven maisemissa. Sunnuntaina joukko saatettiin kotimatkalle täytekakkukahvien kera. Kehitysmaapäiviä isännöi tällä kertaa Tuupovaaran Älykylät ry. ANNA STAINES Inhimillisen kehityksen raportti käsittelee demokratian vahvistamista YK:n kehitysohjelman (UNDP) vuosittainen Inhimillisen kehityksen raportti julkaistiin 24.7.2002. Raportin teemana on tänä vuonna demokratian vahvistaminen sirpaloituneessa maailmassa raportti kertoo politiikan ja inhimillisen kehityksen suhteesta. Raportissa arvioidaan 173 maailman maata inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI), jonka avulla pyritään tuomaan ilmi, että kehityksessä on kyse paljon muustakin kuin taloudellisesta hyvinvoinnista. Indeksi mittaa inhimillisen kehityksen kolmea perusulottuvuutta, joita ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin keskittyvä uutisportaali maailma.net on tuottanut laajan taustapaketin vuoden 2002 raportista. Osoitteesta www.maailma.net löytyy raportin tiivistelmä, tietoa YK:n kehitysohjelmasta ja inhimillisen kehityksen raportista sekä asiantuntijalausuntoja tämänvuotisesta raportista. Lisäksi demokratia-teeman ympärille on koottu kattava aineisto globaalia demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta käsitteleviä artikkeleita. Sivustoon kuuluu myös valikoitu linkkilista aihetta käsitteleviin lähteisiin. JANNE ANTTILA MIKSI KEPA KOULUTTAA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA? Istumme Tuupovaaran Älykylät ry:n kokoustilassa. Joensuulainen osallistuja aloittaa esittelynsä kiittämällä kurssin järjestämisestä Pohjois-Karjalassa ja moittimalla Kepan koulutuksen pääkaupunkikeskeisyyttä. Tuupovaaran Kesäiset kehitysmaapäivät järjestettiin kauniissa maisemassa, karhujen ja susien mailla, ja osallistujat tulivat pääkaupunkiseudulta, Hämeestä, Satakunnasta ja pari taisi olla Joensuustakin. Viikonlopputapahtumaa oli edeltänyt vilkas ja pitkä viestinvaihto koulutustilan ja majoituksen järjestämiseksi. Paikallistuntemuksen puuttuessa logistiikka oli monisyinen ja paljon aikaa vievä kokonaisuus paikallisliikenteen aikataulujen, majoitustilojen kapasiteetin ja varustetason, ruokalistojen suunnittelun ja budjetin räätälöimisineen. Kepan jäsenjärjestöt sijaitsevat hajallaan ympäri Suomea, eikä edes Kepassa tiedetä missä kaikkien järjestöjen paikallisosastot ja toimijat ovat. Miten silloin otetaan selvää koulutustarpeista? Voiko olettaa että esimerkiksi Satakunnassa toimivilla on yhdensuuntaiset tarpeet, jotka tyydytetään yhteisellä kurssilla? Ja miten määritetään kaikille sopiva ajankohta koulutuksiin? Pienillä paikkakunnilla toimijat tuntevat toisensa, piirit ovat pienet ja sana kulkee. Mutta kuinka koulutuksista ilmoitetaan suuremmilla paikkakunnilla ja niiden ympäristössä? Ja lopulta, onko hämeenlinnalaisen helpompaa matkustaa koulutukseen Joensuuhun kuin Helsinkiin, entä kuopiolaisen Ouluun? Suomi on laaja maa, jossa varsinkin poikittaisyhteydet ovat kehnot. Itse matkustin lomani vuoksi Oulusta Tuupovaaraan, ja jouduin vaihtamaan junaa kolme kertaa alle kahdeksan tunnin matkalla! Yllä mainituista syistä Kepan koulutus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Siksi korvaamme kauempaa tulevien matkakulut 17 euroa ylittävältä osalta halvimman kulkuneuvon mukaan. Koska kuitenkin haluamme palvella Kepan jäsenjärjestöjä koko maassa parhaan kykymme mukaan, teemme vierailuja eri puolille Suomea tutustuaksemme paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Ja ennen kaikkea: olemme valmiita järjestämään koulutusta missä vain, jos löytyy tarpeeksi suuri ryhmä, joka on kiinnostunut samasta koulutusaiheesta, ja koulutustilat hoituvat paikallisvoimin. Ottakaa yhteyttä! Ehdottakaa! Kommentoikaa! MAIJA SEPPO koulutussihteeri
Järjestöuutisia 7 VAPAAEHTOISTYÖSTÄ UUTTA SUUNTAA ELÄMÄLLE Suomalainen nuori ei lähde kehitysmaihin vapaaehtoistyöhön vain vieraiden kulttuureiden perään, vaan etelään mennään myös kasvamaan ja itsenäistymään. Tätä mieltä on sosiaalipsykologiasta maisteriksi valmistunut Tia Teckenberg, joka opinnäyte Yksin matkalla - tutkimus Etelän vapaaehtoisohjelman kautta Afrikkaan matkaavien kokemuksista tarkastelee seitsemän suomalaisnaisen vapaaehtoisjaksoa Afrikassa. Tia Teckenberg tutkii gradussaan, miksi ja millä tavalla vapaaehtoistyö on merkittävä ja tärkeä kokemus. Tyypillinen Etelän vapaaehtoisohjelman kautta kehitysmaihin lähtevä suomalainen on yli 20-vuotias kaupunkilaisnainen, jonka opinnot liittyvät sosiaalisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai kulttuurien tutkimukseen. Vapaaehtoistyöhön ei lähdetä hetken mielijohteesta. Teckenbergin haastattelemien vapaaehtoisten matkalle lähtö juontaa juurensa jo lapsuuteen: monet ovat olleet pienestä pitäen kiinnostuneita maailman tilasta ja sen huonoosaisista. Haaveilin jo pienenä lähteväni lentäväksi lääkäriksi auttamaan kaikkia maailman köyhiä, naurahtaa eräs haastateltavista. Ajatus unohtui tietenkin pitkäksi aikaa, mutta nyt se sitten toteutui tässä muodossa. Lähdön taustalla saattaa olla myös jo lapsuudessa syntynyt kiinnostus luontoon, matkailuun tai vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin ylipäänsä. Vähintään yhtä tärkeä matkalle lähdön motiivi on itsensä löytäminen. Vapaaehtoistyö Afrikassa on monille keino itsenäistyä perheen ja ystävien vaikutusvallasta. Kaukana kotoa ei tarvitse etsiä läheisten hyväksyntää ja nuoret pääsevät rauhassa tutustumaan omiin ajatuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Matkan saamat merkitykset eivät pysy alusta loppuun samanlaisina. Ennen matkaa haastateltavien mielikuvat vapaaehtoistyöstä vastasivat tyypillisiä Afrikka-stereotypioita: lähtijöillä olivat mielessä esimerkiksi seikkailut, eksoottinen luonto villieläimineen sekä rennot ja iloiset ihmiset. Haastateltavat ymmärsivät kuitenkin, että mielikuvat ovat vain mielikuvia: Se Afrikkahan on minulle pelkkää Nepalissakin monet vapaaehtoiset tekevät töitä lasten kanssa. fantasiaa, sehän voi olla ihan eri asia käytännössä, kertoi eräs matkaajista. Seikkailun ja eksotiikan lisäksi haastateltavat odottivat saavansa matkalla tiedotusvälineiden välittämää tietoa syvällisempää otetta tavallisesta afrikkalaisesta arjesta. Lisäksi maailmanlaajuisiin kehityskysymyksiin haluttiin saada ruohonjuuritason tuntumaa. Vapaaehtoiset halusivat myös hyödyttää paikallisväestöä omalla työpanoksellaan, vaikka lähtövalmennuksessa korostetaankin sitä, että lähtijän on turha luulla pystyvänsä todella auttamaan tai muuttamaan paikallisia oloja. MILMA KETTUNEN Matkan jälkeen vapaaehtoiset kokevat, että vapaaehtoistyö Afrikassa on muuttanut ja avartanut heidän käsityksiään maailmasta ja ihmisistä. Ruohonjuuritason köyhyyteen tutustuminen saa nuoret ajattelemaan maailmaa ja sen monimutkaisuutta laajemmin ja kriittisemmin. Vieraassa kulttuurissa eläneet vapaaehtoiset kokevat myös ymmärtävänsä oman kulttuurisidonnaisuutensa aiempaa selkeämmin. Matkalla kohdattu köyhyys näyttää suuntaa vapaaehtoisten omalle elämälle: eräs tiukka vegaani on alkanut suhtautua maailman menoon ja esimerkiksi lihansyöntiin sallivammin, toinen vapaaehtoinen on alkanut ostaa matkan jälkeen luomua ja reilun kaupan tuotteita. Kehitysmaakokemuksen myötä vapaaehtoisista on tullut muutenkin entistä rennompia: haastateltavat kokevat hyväksyvänsä itsensä sellaisenaan, eikä muiden mielipiteillä ole enää niin väliä. Teckenbergin mukaan vapaaehtoistyö on selkiyttänyt laajasti haastateltujen omia tarpeita, toiveita ja arvoja: työjakson jälkeen nuorilla korostuvat ekologiset arvot, ihmissuhteet sekä vastuu ja välittäminen. Yksin matkalla -tutkimus on saatavilla Kepan kirjastossa, ja työstä julkaistaan syksyllä tiivistelmä Etvon kotisivulla (www.kepa.fi/etvo). Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on suunnattu kaikille vähintään 20-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneille. Ohjelman kautta voi lähteä kymmeneen kehitysmaahan, vapaaehtoinen vastaa itse kaikista kuluista. Seuraava haku päättyy 13. syyskuuta 2002. Hakijat kutsutaan hakemusten perusteella valintatilaisuuteen, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen valinta. Ennen lähtöä vapaaehtoistyöntekijä osallistuu valmennuskurssille. Lisätietoja: www.kepa.fi/etvo, vamos@kepa.fi
8 Järjestöuutisia Pienet hyvät Turismille kestävän kehityksen pelisäännöt Matkailuala on saanut avukseen oppaan, jossa hahmotetaan kestävän turismin suuntaviivat suojelualueilla. Oppaan ovat laatineet yhdessä YK:n ympäristöohjelma UNEP, Maailman turistijärjestö WTO ja kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN. Sustainable Tourism in Protected Areas: Guidelines for Planning and Management -nimisestä oppaasta löytyy käytännön vinkkejä muun muassa suojelualueita hallinnoiville viranomaisille, paikallisyhteisöille, matkoja järjestäville yrityksille - sekä turisteille itselleen. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla on ajankohtainen aihe, sillä YK on nimennyt kuluvan vuoden ekoturismin teemavuodeksi. Ekoturismilla tarkoitetaan matkailua, joka ympäristöasioiden lisäksi ottaa huomioon myös paikallisen kulttuurin. Teemavuoden aikana järjestetyissä seminaareissa on pohdittu koko matkailualan suhdetta kestävään kehitykseen. Keskustelua on herättänyt erityisesti ekoturismihankkeiden yhtenäinen sertifiointi. Tämä helpottaisi matkailijaa valitsemaan, Ruoka-aika-raportti Sambiasta mitkä kohteet ja matkanjärjestäjät todella noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Lähde: global.finland.fi Lisää ekoturismista: www.world-tourism.org/frameset/ frame_sustainable.html Lahjarahat hyvään tarkoitukseen Suomen World Vision on avannut internetissä Hyvän mielen lahjat -sivuston, jolta ostamalla voi samalla ilahduttaa ystävää ja antaa rahaa kehitysyhteistyöhön. Lahjavalikoimaan kuuluu esimerkiksi vuohia, ammattikoulutusta ja koulupulpetteja. Lahjojen hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta tuhansiin euroihin. Esimerkiksi kuokka ugandalaiselle perheelle maksaa 3,5 euroa ja kaivo Albaniaan 620 euroa. Kauppa löytyy osoitteesta www.worldvision.fi. Kepan raporttisarjassa ilmestyi kesäkuun alussa uusi Ruoka-aika-raportti Markkinoita ja maissipuuroa, nälän syyt ja seuraukset Sambiassa. Raportin on kirjoittanut Tiina- Maria Levamo. Tilaukset Kepasta, puh. (09) 584 233 tai kepa@kepa.fi. Näytekappale ilmainen, isommat tilaukset muille kuin kampanjajärjestöille 1 euroa/kpl. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen vastaa tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi. Kyon kansalaisjärjestöille varaamaa tiedotustukea voi hakea elokuun loppuun asti. Mitkä järjestöt voivat hakea tukea? Entä millaisiin hankkeisiin tukea voi saada? Tiedotustuen hakeminen kannattaa pitää mielessä näin heti alkusyksystä, sillä haku todella päättyy 30.8., eikä määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia käsitellä. Tukea voivat hakea vähintään vuoden ajan yhdistysrekisteriin merkittyinä olleet suomalaiset kansalaisjärjestöt ja säätiöt. Järjestöjä kehotetaan panostamaan erityisesti tiedotushankkeisiin, jotka toteutetaan usean järjestön yhteistyönä. Tuki on tarkoitettu yleisiä kehityskysymyksiä ja kehitysmaiden olosuhteita koskevaan tiedotukseen. Lisäksi sitä voi saada ihmisoikeuksia, demokratiaa ja humanitaarisia kysymyksiä sekä suvaitsevaisuuskasvatusta koskevaan tiedotukseen. Tuki on tarkoitettu nimenomaan Suomessa tapahtuvaan tiedotukseen ja se on yksivuotinen. Käytännössä tiedotustukea voi hakea esimerkiksi opetusaineiston tuottamiseen, kampanjoiden, näyttelyjen, työpajojen ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen sekä niihin välittömästi liittyviin kehitysmaiden asiantuntijoiden matkakustannuksiin Suomeen. Sen sijaan järjestöä itseään esitteleviin julkaisuihin (esim. järjestölehdet, järjestön internet-sivut) tai tavallisiin hallintomenoihin, laitehankintoihin tai vastaaviin menoihin tukea ei myönnetä. Hakemusta tehdessä kannattaa myös muistaa hakemukseen kuuluva omarahoitusosuus ja se, että tukea myönnetään etupäässä ilmaiseksi jaettavan materiaalin tuottamiseen. Ja kuten aina, selkeä suunnitelma ja hakemus auttavat asiaa. Tarkemmat ohjeet tiedotustuen hakemisesta löytyvät Kyon sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi/ jarjestoille/tt. Hakulomakkeita voi myös tilata numerosta (09) 160 56255. Onnea hakemusten tekemiseen!
Uutisia etelästä 9 MOSAMBIKIN VAMMAISTYÖ EVALUOITU Kepan ja suomalaisten vammaisjärjestöjen 11-vuotinen taival mosambikilaisessa vammaistyössä on nyt arvioitu - ensimmäistä kertaa. Tulokset ovat pääosin myönteisiä ja odotettuja. Hankkeiden ja järjestöjen liiallinen keskittyminen pääkaupunki Maputoon saa kuitenkin evaluaatiossa kritiikkiä. Mosambikin vammaisohjelma on ollut Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Evaluaation mukaan mosambikilaisten vammaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan nykyään enemmän kuin 11 vuotta sitten. Suomalaisten kumppaneiden tuki mosambikilaisille järjestöille on ollut hyvin tärkeää niukoista resursseista huolimatta. Evaluaation tekijät, mosambikilainen Fernanda Farinhan ja suomalainen Satu Ojanperä, kritisoivat suomalaisjärjestöjä kuitenkin siitä, että ne toimivat liikaa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Kirjoittajien mukaan tämä on osaltaan aiheuttanut Mosambikin alueellisen kahtia jakautumisen. Kritiikki saa tukea Kepan kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtiselta, joka on toiminut evaluaation kirjoittajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kepan ja järjestöjen pitäisi yleensäkin miettiä tarkemmin sitä, missä päin ollaan ja kenen kanssa yhteistyötä ollaan tekemässä. Lahtisen mukaan oli erittäin hyvä, että evaluaation tekivät kahden eri kulttuurin edustajat. Onnistumisen avaimet Evaluaattori Satu Ojanperän mukaan Mosambikin tilanne oli 1990-luvun alussa otollinen vammaistyön aloittamiselle, koska maassa oli työlle samanaikaisesti valtava tarve ja innostus. Onnistumisen takasivat myös motivoituneet kehitysjoukkolaiset, joista osa oli ollut ohjelmassa useasti töissä. Lisäksi suomalaiset vammaisjärjestöt olivat mukana alusta lähtien. Järjestöiltä tuli asiantuntemus ja Kepalta resurssit. Ojanperän mukaan vammaistyötä tehtiin myös pitkäjänteisesti, eikä Mosambikia hukutettu missään vaiheessa rahaan tai muihin resursseihin. Lisäksi vammaistyön onnistumisen 11 vuoden aikana ovat taanneet useat onnelliset ja samanaikaiset sattumat Vielä on opittavaa Mosambikin vammaistyön evaluaatio on paljastanut myös paljon opittavia asioita. Järjestöjen tulisi esimerkiksi tietää ja tiedostaa toimintaympäristönsä yhä paremmin. Toimintaympäristö kun muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi viisi vuotta on pitkä aika joissakin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Myöskin Kepan ja muiden järjestöjen toiminnan on oltava evaluaation mukaan sopusoinnussa autettavan maan omien pyrkimysten kanssa. Mosambikin suhteen tämä tavoite on ontunut, koska esimerkiksi alueellista eriarvoisuutta ei ole saatu vähenemään. Osittain siksi, että suurin osa suomalaisjärjestöistä ja niiden projekteista on toiminut pääkaupunki Maputossa, Kepan tulisi myös miettiä eri tasojen toimijoita tarkemmin. Tekeekö Kepa työtään ruohonjuuri-, maakunta-, alue- vai valtakunnallisella tasolla? Kehitysyhteistyöohjelmia tulisi ehdottomasti myös arvioida useammin kuin 11 vuoden välein. Mosambikin ohjelma on ollut kuitenkin Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Aivan erityisesti evaluaatiossa painotetaan sitä, että Kepan ja sen jäsenjärjestöjen tulisi yhdessä pohtia Kepan mandaatin muotoa puuttua järjestöjen hankkeisiin. Vaikuttamisen alueita kun on monia, kuten suunnittelu, seuranta, talous ja toiminnan arviointi. JUHA HONKANEN Liity listalle! Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Voit liittyä listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin, jossa lukee: subscribe kepa-l. JUURIA VIDEOLLE Tanssilla on mosambikilaisessa kulttuurissa vankka jalansija. Harvassa ovat ne juhlat, joihin se ei jossain muodossaan perinteisesti kuulu. Mosambikilainen tanssiryhmä Milorho aikoo varmistaa sen, että tanssien kirjo säilyy tulevillekin sukupolville. Tavoitteena on tallentaa videolle perinteisiä tansseja eri puolilta maata. Kymmenien kielten ja kulttuurien Mosambikissa riittää tansseja joita tallentaa. Ensimmäiset askeleet Eläviksi juuriksi nimetyssä projektissa on jo otettu. Huhtikuussa Maputossa järjestetty seminaari kokosi yhteen 15 eri tanssiryhmää. Kuvaukset on tarkoitus aloittaa myöhemmin tänä vuonna. Milorholla on jo vakiintunut asema mosambikilaisen tanssin kentässä. Ryhmän tsongankielinen nimi Milorho tarkoittaa unelmia, ja monet ryhmän unelmista ovat jo toteutuneet. Suurimpia hankkeita on ollut halki koko Mosambikin kiertänyt ympäristöaiheinen tanssiteos. PIA LAINE Maputo
10 Uutisia etelästä KIVINEN TIE JOHANNESBURGIIN Kestävän kehityksen huippukokous järjestetään elo-syyskuun taitteessa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Indonesian Balilla touko-kesäkuun vaihteessa järjestetty viimeinen valmistelukokous PrepCom4 on maailmalla varsin yksimielisesti tunnustettu epäonnistuneeksi. Toimenpideohjelman sisällön sopiminen jäi kesken - miten käy Johannesburgissa? Balin valmistelukokouksen aikaan kansalaisjärjestöt kokoontuivat rinnakkaistapahtumaansa Indonesian People s Forumiin (IPF). IPF listasi omassa loppujulistuksessaan ne asiat, jotka jäivät valmistelukokouksessa huomiotta ja jotka ovat ehto Johannesburgin onnistumiselle. Vaatimuksiin kuuluvat kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kestävän kehityksen komission toimintaan, velkojen anteeksianto ja ekologisen velan tunnustaminen, monikansallisten yritysten tilivelvollisuus ja valtion velvollisuudet yritysten suhteen, yksityistämisen, kaupallistamisen ja vapaakaupan tarkempi säätely, sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaaminen. Kepan indonesialainen kumppanuusjärjestö INSIST järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden indonesialaisjärjestöille Balin valmistelukokouksen ja IPF:n tuloksista. Vaikka YK on monien järjestöjen mielestä epädemokraattinen ja menettänyt asemansa kansainvälisille rahoituslaitoksille ja muille monikansallisille instituutioille, täytyy se palauttaa takaisin ihmisille ja omaan mandaattiinsa. Monet Balilla olleet järjestöt ovat päättäneet boikotoida Johannesburgin kokousta. INSISTin kokouksessa mukana olleet järjestöt päättivät kuitenkin jatkaa osallistumistaan kestävän kehityksen prosessiin. IPF:n julistuksen asiakohtien lisäksi indonesialaisjärjestöt listasivat taisteltaviksi asiakohdiksi elämän patentoinnin, TRIPSien ja geenimuuntelun vastustamisen sekä varovaisuusperiaatteen uuden teknologian soveltamisessa. Lisäksi Balin toimenpideohjelmassa esitetyt kumppanuusohjelmat kestävän kehityksen toteuttamisen välineenä tuomittiin täysin. Kritiikin mukaan kumppanuusohjelmien päämääränä on yksityistää julkisina pidetyt vesi-, terveys- ja maataloussektorit sekä biologinen monimuotoisuus. Monet etelän hallitukset ovat rahan toivossa suopeita näille uusille kumppanuusinvestoinneille, mutta niihin sisältyy suuri riski esimerkiksi ruokaturvan kannalta. Erityisesti paikallisyhteisöjen oikeudet luonnonvarojen hallintaan ovat jäämässä taloudellisten kysymysten sekä luonnonvarojen ja palveluiden kaupallistamisen varjoon. Muita vaikeita kysymyksiä Johannesburgissa tulevat olemaan maailmankaupan ja WTO:n suhde kestävään kehitykseen, etelälle annettava apu, globalisaation vaikutukset sekä hyvä hallinto. Jos Yhdysvaltain ja sen liittolaismaiden People s Forum Balilla kesäkuussa. asenteet Johannesburgissa ovat yhtä kyynisiä ja yhteistyökyvyttömiä kuin Balilla, ei kestävän kehityksen muuttaminen sanoista teoiksi ole helppoa. Vaakalaudalla ovat paljon suuremmat asiat kuin terrorismin vastainen taistelu. ANU LOUNELA Yogyakarta TIMO KURONEN Bankok TIMO KURONEN PÄIVÄKIRJAA AFRIKASTA Mietitkö mitä Kepan työntekijät maailmalla todella puuhaavat? Millaisia ovat elämän pienet ja suuret hetket? Onnistuuko työ - entä elämä töiden jälkeen? Kepan Sambian toimiston uusi yhteystoimitsija Esa Salminen pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kepan www-sivuilla. Tässä Esan kuulumisia pari viikkoa Lusakaan saapumisen jälkeen, tuoreimmat mietteet löydät osoitteesta http://www.kepa.fi/etela/afrikka/ sambia/paivakirja. 12.7.2002, Lusaka Pari viikkoa Sambiaa ja 2011 sanaa päiväkirjaa on jo takana. Kodin ja toimiston välille mahtuu Lusakan kenttätoimistossa satakunta metriä, sauna ja uima-allas. Näihin ympyröihin keskittyy Esan elämä aika pitkälti näin ulkomaankomennuksen alkuaikoina. Töiden opettelua, kotiin asettumista, jousiammuntaa ja ulkona syömistä tuntuu riittävän. Asiat etenevät ja ihmisiä tulee kylään, työtehtäviäkin on sen verran, ettei pääse paljoa kyllästymään. Ihmiset ovat edelleen mukavia, ja ajan erikoinen tahti vaatii sopeutumiskykyä ja hermoja. Kun tulee aikoja, jolloin täytyy odottaa soittopyyntöjä tai sähköpostin toimivuutta, voin kirjoitella päiväkirjaa. En oikein vielä ymmärrä mitä kaikkea olen ja edustan. Olen juoksupoika, sihteeri, rahoittaja, virkamies, rikas valkoinen ja köyhä opiskelija, uusi poikamies kaupungissa ja muurien sisällä asuva erakko. Uuden elämän kanssa Sambiassa on tarkoitus viettää ainakin seuraavat kaksi vuotta. Mietteitä kaikesta tästä, ja muustakin, voi lukea netissä. ESA SALMINEN Lusaka
KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA APUA HANKETUEN HAKEMISEEN 29.-30.8. Kurssi antaa lisävalmiuksia Ulkoministeriön kansalaisjärjestöille tarkoitetun hanketuen hakemiseen. Kurssilla käydään läpi hanketuen vaatimukset, perehdytään hakulomakkeen kiemuroihin, muun muassa hankkeen gender-näkökulmaan. Mukana on Ulkoministeriön edustaja vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Ilmoittautuminen 23.8. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. TUKEA HANKKEEN TALOUSARVION TEKEMISEEN 11.9. Kurssilla paneudutaan erityisesti hankkeen talousarvion tekemiseen Ulkoministeriön hanketuen hakulomakkeen formaatilla. Kurssin alussa on yleinen osuus talousarvion tekemisestä, jonka jälkeen jakaannutaan kahteen tai kolmeen ryhmään (talousarvion koon mukaan) rakentamaan talousarvio esimerkkihankkeen pohjalta. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. JÄRJESTÖJEN WWW- SIVUJEN SUUNNITTELU JA RAKENTA- MINEN 7.-8.9. JA 12.-13.10. KSL-OPINTOKESKUS, HELSINKI Kurssi on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa (7.-8.9.) opiskellaan nettisivujen suunnittelua ja sisällöntuottamista. Tavoitteena on ymmärtää sivujen helpon käytettävyyden ja tiedon organisoinnin merkitys. Kurssin aikana tehdään www-sivujen käytettävyysanalyyseja ja suunnitellaan web-sivuston runko. Toisessa osassa (12.-13.10.) pohditaan webin hyödyntämisen edellytyksiä ja rajoja sekä opetellaan rakentamaan järjestölle omat wwwsivut. Osallistujilta edellytetään Windows-käyttöjärjestelmän tuntemusta sekä kokemusta internetin selaamisesta. Puolet kurssista voi suorittaa vain, jos toinen osa on suoritettu aiemmin. Kouluttaja Jukka Aronen, lisätietoja jukka.aronen@kepa.fi. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä. Kurssin hinta on 70/100/134 euroa. KAMPANJAKOULUTUSTA KANSALAISJÄRJESTÖ AKTIIVEILLE 16.-17.9. Haluatko muuttaa maailmaa, niin että tulokset näkyvät ja tekeminen tuntuu? Kurssilla käsitellään muun muassa: - Kampanjan tavoitteiden määrittelyä: mitä pitäisi tavoitella ja miksi? - Toiminnan suunnittelua: miten ideoida tehokasta toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi? - Saavutusten mittausta: mistä tiedämme, että toiminta on ollut tehokasta? Kurssin toisena päivänä käydään läpi myös kampanjatiedotuksen alkeita. Aikaisempi kampanjakokemus ei ole välttämätön, mutta se auttaa omaksumaan kurssin opit. Kouluttajana toimii Jim Coe, joka on aikaisemmin kouluttanut kampanjoitsijoita mm. Britannian Oxfamissa. Kurssin kieli on englanti. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKEARVIOINNIN PERUSKURSSI 8.-9.10. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) 584 23 248. Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/ tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/. Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI 29.-30.10. Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen 21.10. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI 8.-9.11. Kurssilla tutustutaan hankesuunnittelun perusasioihin, kuten hankesykliin ja suunnittelutyökaluihin, erityisesti loogiseen viitekehykseen. Kurssi perustuu todelliseen hanke-esimerkkiin, jota käyttäen kurssilaiset rakentavat hankesuunnitelman. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI 30.11. Itse tekemällä oppii parhaiten! Jatkokurssilla käsitellään kurssilaisten etukäteistyönä rakentamia loogisia viitekehyksiä. Osallistuminen edellyttää vähintään päivän mittaista etukäteistyöskentelyä. Kurssilaisten toivotaan käyttävän oman järjestönsä hanketta loogisen viitekehyksen pohjana. Ilmoittautuminen 8.11. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. 11 Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT 17.-18.10. IN HELSINKI A course for beginners on how to start NGO development cooperation. This joint course with Estonian NGO representatives gives information and knowledge about the partners in the cooperation: how to find them, what are the roles and participation of each of them; and what one has to take into account when developing a project idea into concrete action: how to make a simple needs assessment and environmental analysis, and how to take the cultural context into account. The course language will be English. Registration by October, 7th: kepa@kepa.fi or phone Kepa 09-584 233. The course fee is 33/50/67 euros. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? 3.-5.12. Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa.
12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: www.kepa.fi/tapahtumakalenteri TAPAHTUMAKALENTERI 3.-6.8. XVI Rauhanfoorumi Loviisassa. Toritapahtumia, kulttuurikierros, messu ja iltaohjelmaa. 12.-15.8. The 3rd International AmFiTan Development Ethics Conference in Helsinki. Lisätietoja: Helsingin yliopisto, heta-gylling@helsinki.fi. 15.-18.8. Tyynenmeren saarten festivaali Helsingissä. Lisätietoja: Samiuela Elone, elone50@hotmail.com, www.dlc.fi/~elone. 15.8. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen - uhka rikkaille ja köyhille. Johannesburg-keskustelutilaisuus Helsingissä. Lisätietoja: hanna.matinpuro@sll.fi, miia.toikka@kepa.fi. 17.8. Minimaailmafestivaali Kallahden Kesärannassa Helsingissä. Lisätietoja: Jaana Andrejev 041 5110 525. Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) 584 23 233 Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) 584 23 217 Taitto: Mikko Marjakangas (09) 584 23 235 Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) 584 23 211 Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. 00500 Helsinki ISSN 1456-2839 Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. 22.-23.8. Terrorismi - viides valtiomahti? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari Hartolassa. Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, (09) 6231236, toimisto@futurasociety.fi. 24.8. Pärttylinpäivän retki Kotkaan ja Viikarinsaareen Helsingistä. Lisätietoja: Lasse Sirén, Helsingin humanistiyhdistys ry, (09)786995. 26.8.-23.5.03 Eko-linja Luther-opistossa Järvenpäässä. Opiskelun tavoitteena on lisätä opiskelijan tietämystä ja ymmärtämystä ympäristöön vaikuttavien asioiden syy- ja seuraussuhteista sekä perehdyttää opiskelija ympäristökasvatuksen saloihin. Opiskelu antaa myös valmiuksia ympäristöalan jatko-opintoihin. Koulutus ja asuminen ovat maksullisia. Lisätietoja: Juha Salo, (09) 2719 817, juha.salo@srk-opisto.fi. 9.-13.9. Tropical Beekeeping -kurssi Helsingissä. Lisätietoja: Kari Koivulehto, (09) 8770 330, kari.koivulehto@hunajainensam.fi. 19.9. YK:n Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiri Helsingissä (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6). Syksyn kestävässä opintopiirissä perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Lisätietoja: www.ykliitto.fi/wcw2005, eeva-maria.vuorenmaa@ykliitto.fi.