GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 11.8.2014 91/2014 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio 11.-12.8.2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11.8.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 11.8.2014 / 91/2014 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo. CliPLivE-projektin ekskursio 11.-12.8.2014 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) järjesti kahden päivän ekskursion CliPLivE-projektin suomalaisille projektipartnereille Kymenlaaksoon ja Länsi-Uudellemaalle. Ekskursion tarkoituksena oli tutustua alueiden tulvariskeihin sekä riskienhallintaan liittyviin käytäntöihin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ilmastonmuutos, sopeutuminen, tulva, hulevesi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Kymenlaakso, Uusimaa, Hamina, Kotka, Porvoo Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 91/2014 Kokonaissivumäärä 43 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Jaana Jarva Hanketunnus 3183003 Allekirjoitus/nimen selvennys Kristiina Nuottimäki
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11.8.2014 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 AIKATAULU JA KOHTEET 1 2 TULVARISKI KOTKASSA JA HAMINASSA 2 3 HAMINAKOTKA SATAMA 2 4 KOTKA 7 4.1 Tiutisen rantatie 7 5 HAMINA 12 5.1 Kotisaari-Tervaniemi, Pitäjänsaari ja Savilahden pohjukka 12 5.2 Meltti 17 5.3 Pappilansaaret 22 5.4 Vilniemi 27 6 PORVOO 32 6.1 Sannäsin pohjavesialue ja vedenottamo 32 6.2 Porvoon vanha kaupunki 39 Oppaassa esitetyt kartat: Pohjakartat Maanmittauslaitos ja HALTIK Tulvavaarakartat Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö Maaperäkartat GTK Maankäyttö Uudenmaan liitto ja Kymenlaakson liitto Tekijät: Kristiina Nuottimäki ja Jaana Jarva (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 AIKATAULU JA KOHTEET Ekskursio Kymenlaakson hulevesi- ja meritulvakohteille 11.-12.8.2014 Maanantai 11.8.2014 8:00 Lähtö GTK, Betonimiehenkuja 4 10:00 Toimistokeskus Merituuli, Merituulentie 424, Kotka Tekninen johtaja Teppo Jokimies, HaminaKotka Satama Oy 10:30- HaminaKotka Satama Oy Merenpinnan nousu, tulvatorjuntakeinot sekä myrskyjen ja tulvien vaikutukset sataman toimintaan Lounastauko 14:00 Kotkan ja Haminan kaupungit (satamavierailun jälkeen) Meritulvakohteita 17:00 Majoittuminen ja illallinen Kotkassa Tiistai 12.8.2014 7:45 Lähtö Haminaan 8:30-11:30 Vierailu Haminan kaupungissa, Puistokatu 2, Hamina Merivesitulvakohteet ja tulviin varautuminen Haminan kaupungissa Toimitusjohtaja Jani Väkevä, Haminan Vesi Kohdevierailut (Pappilansaaret, Tervasaari, Vilniemi) Lounastauko 13:00 Porvoon vesi, Mestarintie 2, Porvoo Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollon näkökulmasta Toimitusjohtaja Risto Saarinen, Porvoon vesi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 14:00 Sannaisen pohjavedenottamo (Sannäs) Meri- ja jokitulville altis tärkeä pohjavesialue 15:30 Porvoon kaupunki (mikäli jää aikaa) Meri- ja jokitulvakohteet vanhassa kaupungissa 17:00 Paluu Espooseen 2 TULVARISKI KOTKASSA JA HAMINASSA Kotkan ja Haminan kaupungit sijaitsevat yhdellä Suomen tulvaherkimmistä alueista. Myös Kymijoen alajuoksu on määritetty merkittäväksi tulvariskialueeksi. YLE-Uutiset 12.6.2014 "Kotkassa kaupunki suunnittelee esimerkiksi maavallia Tammikadun varrelle. Myös Mussalontietä saatetaan nostaa tulvavahinkojen välttämiseksi. Pelastuslaitos on varautunut tulvariskiin tekemällä suunnitelman Mussalon saaren evakuoimisesta pahan tulvan sattuessa." "Haminassa kaupunki suunnittelee Tervasaareen maavallia, joka olisi korkeudeltaan 3,15 metriä. Pitäjänsaaren, Pappilansaaren ja sataman alueella suunnitellaan teiden korottamista, jotta ne eivät peittyisi tulvivan veden alle." 3 HAMINAKOTKA SATAMA HaminaKotka satama on alueellisesti tärkeä logistinen keskus. HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Sataman rakentamisessa on otettu huomioon meritulvavaara tulevaisuudessa mm. alueen viemäröinnin suunnittelussa. Alue on myös pinnoitettu vettä läpäisevällä kevytasfaltilla, ja asfaltin alla on vettä johtava sepelikerros. Tämä ratkaisu oli myös perinteistä asfalttia edullisempi.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kuva 1. HaminaKotka sataman maankäyttö(mussalon satama)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Kuva 2. HaminaKotka sataman maaperäkartta 1:20 000 (Mussalon satama).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Kuva 3. HaminaKotka sataman meritulvavaarakartta 1/100a (Mussalon satama). Tulvat saattavat olla haitaksi tavaraliikenteelle alueella peittäen osan rautateistä alleen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 4. HaminaKotka sataman meritulvariski 1/100a toistuvuudella (Mussalon satama). 6
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 4 KOTKA 4.1 Tiutisen rantatie Tiutisen rantatie (Hallantie) sijaitsee Tiutisen alueella Kotkansaaresta itään. Tiutisen rantatien pohjoisosa saattaa tulvan aikana olla kokonaan veden alla, mikä on ongelma pelastustoimen kannalta. Alueen asukkailla ei tieyhteyden katketessa ole vaihtoehtoista yhteyttä mantereelle. Tiutisessa sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvia linnoitusrakennelmia, jotka ovat nykyisin raunioina. Hallan sahan rakentamisen myötä Tiutiseen muutti runsaasti työväestöä 1800-luvun lopulla ja sinne syntyi tiiviisti rakennettu puutaloalue. Jatkosodan aikana saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin pommituksissa. (Lähde: Wikipedia) Tiutisissa asuu nykyisin noin 350 ihmistä, ennen talvisotaa asukasmäärä oli yli 2300 (Kotkacity, 2011).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuva 5. Maankäyttö Tiutisen alueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Kuva 6. Maaperäkartta 1:20 000 Tiutisen aluella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kuva 7. Meritulvavaara 1/100a nykyhetkellä Tiutisen alueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Kuva 8. Meritulvariski 1/100a nykyhetkellä Tiutisen alueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 5 HAMINA 5.1 Kotisaari-Tervaniemi, Pitäjänsaari ja Savilahden pohjukka Kotisaaren ja Tervaniemen alueilla sijaitsee useita omakotitaloja meritulva-alueella. Tulvan sattuessa myös alueiden liikenneyhteydet saattavat katketa. Savilahden kaakkoisosassa sijaitsee asuin- ja liikerakennuksia, jotka altistuvat meritulville. Pitäjänsaari Haminan keskustan länsipuolella kärsii myös mahdollisista meritulvista. Alueen kulkuyhteydet katkeavat jo 1/100a tulvan tapauksessa. Pitäjänsaaren teitä on suunniteltu korotettavan. Pitäjänsaari on vanhimpia säilyneitä esikaupunkialueita nykyisen Suomen alueella. Vanhimmilta osiltaan rakennuskanta on 1700-luvulta, mutta pääosin myöhempää. Historialliseen miljööseen liittyy moniilmeisen rakennuskannan lisäksi runsas puusto. Pitäjänsaaren eteläosassa on sen itäpuolella sijaitsevaan Tervasaaren vanhaan satama-alueeseen liittyvä luotsivartiotupa. Korkealla tornilla varustetulle pienelle hirsirakennukselle, jonka ulkoasu viittaa 1800-luvun jälkipuoliskolle, ei tunneta vastineita. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on lisäksi Krimin sodan aikaisia linnoituslaitteita.(lähde: Museovirasto 2009)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Kuva 9. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden maankäyttö
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Kuva 10. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden maaperäkartta 1:20 000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Kuva 11. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden meritulvavaara 1/100a toistuvuudella nykyhetkellä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kuva 12. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savlilahden alueiden meritulvariski 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Kuva 13. Tulvariskikartta Pitäjänsaaresta. Pitäjänsaaren teiden korotus tulvan 1/250a tasolle turvaisi alueen asukkaiden kulkuyhteydet. Korotettavien tieosuuksien alue on merkitty punaisella. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi 5.2 Meltti Meltin alue sijaitsee Haminan keskustasta pohjoiseen. Meritulva pääse kiertämään Meltin alueelle Salmenvirran sekä Kirkkojärven kautta, ja leviämällä Kirkkojärven eteläpuoliselle soistuneelle alueelle. Meltissä sijaitsee urheilu- ja virkistysalueita, sekä kerrostaloaluetta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Kuva 14. Meltin alueen maankäyttö
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Kuva 15. Meltin alueen maaperäkartta 1:20 000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 Kuva 16. Meltin alueen meritulvavaara 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 Kuva 17. Meltin alueen meritulvariski 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 5.3 Pappilansaaret Pappilansaaret sijaitsevat Haminan keskustan eteläpuolella. Tulvatilanteessa suuri osa saarten pääteistä jää veden alle, mikä on ongelmallista pelastustoimen kannalta. Alueella on myös useita omakotitaloja, jotka voivat kärsiä tulvista, ja jäävät tulvan eristämiksi. Alueen teitä on suunniteltu korotettavan noin 30-70 cm kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Kuva 18. Pappilansaarten teistä noin 1320 m jää tulvatilanteessa veden pinnan alle, ja esimerkiksi yhteys etelään katkeaa kokonaan. Alueelle on ehdotettu tulvalle alttiiden teiden korottamista 1/250a tulvatasoa korkeammalle. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Kuva 19. Pappilansaarten alueen maankäyttö.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 Kuva 20. Pappilansaarten alueen maaperäkartta 1:20 000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 Kuva 21. Pappilansaarten alueen meritulvavaara 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 Kuva 22. Pappilansaarten alueen meritulvariski 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27 5.4 Vilniemi Vilniemen alue Haminan keskustasta etelään saattaa kärsiä myös meritulvista. Vaikka alueen päätie ei sijaitsekaan rannan välittömässä läheisyydessä, yltää 1/100a meritulva jopa yli 1 m syvyisenä alueelle. Tällöin alueella kulkeminen hidastuu, vaikkei kokonaan esty, sillä päätien sijasta pitää käyttää pienempiä kyläteitä. Alueen teiden korotus takaisi teiden pysymisen kulkukelpoisina. Kuva 23. Vilniemen alueen maankäyttö.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 28 Kuva 24. Vilniemen alueen maaperäkartta 1:20 000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29 Kuva 25. Vilniemen alueen meritulvavaara 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30 Kuva 26. Vilniemen alueen meritulvariski 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31 Kuva 27. Vilniemen alueen matalia teitä voisi korottaa tulvan 1/250a tasolle, jolloin tiet pysyisivät varmemmin käyttökunnossa. Korotettavat tiealueet on merkitty punaisella. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 32 6 PORVOO 6.1 Sannäsin pohjavesialue ja vedenottamo Sannäsin pohjavesialue saa vetensä suureksi osaksi joesta imeytymällä. Suomen Ympäristökeskuksen OIVA-palvelussa (HERTTA 5.8.2014) Sannäsin pohjavesialuetta luonnehditaan seuraavasti: "Ympäristöstään vettä kokoava pohjavesialue, joka muodostuu ruhjelaaksoon kerrostuneesta pitkästä ja kapeasta, paikoin katkeilevasta pitkittäisharjusta ja ympäröivistä kallio- ja moreenialueista. Pohjavedenpinnan taso Ilolan ja Sannaisten välillä on tasainen ja vaihtelee yli viiden kilometrin matkalla vain muutamia kymmeniä senttimetrejä. Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteesta ja kaakosta kohti Sannaisten vedenottamoa. Ilolanjoesta tapahtuva veden imeytyminen harjuun voi vedenottamon tuotosta riippuen olla huomattava." Myös 1/100a merivesitulva saattaa vaikuttaa vedenottamon veden laatuun, sillä meritulva yltää jokiuomaa pitkin lähelle vedenottamoa. Sannainen toimii Porvoon kaupungin keskustan sekä Ilola-Sikilä-Myllykylä alueiden päävedenottamona. Sannaisten vedenottamoon kuuluu lisäksi kaksi raakavedenottamoa, joista pumpataan vettä Bosgårdin imeytysalueelle tekopohjaveden muodostamiseksi. (Lähde: Porvoon vesi, 2011)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 33 Kuva 28. Porvoon pohjavesialueet Uudenmaan ELY-keskus. Sannäsin pohjavesialue merkitty karttaan.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 34 Kuva 29. Pohjavesialuekartta Sannäsin pohjavesialueelta. Kartta Uudenmaan ELY-keskus.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 35 Kuva 30. Sannäsin alueen maankäyttö.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 36 Kuva 31. Sannäsin alueen maaperäkartta 1:20 000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 37 Kuva 32. Sannäsin alueen meritulvavaara 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 38 Kuva 33. Sannäsin alueen meritulvariski 1/100a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 39 6.2 Porvoon vanha kaupunki Porvoon vanhan kaupungin alueella on kulttuurihistoriallisia rakennuksia keskiajalta (mm. ranta-aitat, joissa on nykyään ravintoloita, sekä yksityisiä asuin- ja varastotiloja ). 1/100a meritulva yltää jo rakennusten tasolle, ja tulevaisuudessa kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupunginosa voi altistua meritulville. Lähialueella sijaitsevat tiet sekä vedenottamo kärsivät jo nyt tulvien vaikutuksista.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 40 Kuva 34. Porvoon vanhan kaupungin alueen maankäyttö.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 35. Porvoon vanhan kaupungin alueen maaperäkartta 1:20 000 41
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 36. Porvoon vanhan kaupungin alueen meritulvavaara 1/100a 42
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43 Kuva 37. Porvoon vanhan kaupungin alueen meritulvariski 1/100