Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU)
Mitkä ovat Itämeren hylkeet?
Itämeren hylkeet
Kirjohylje
Antal tusen räknade sälar Norppa VIKARESÄL Vikaresäl i Bottenviken
Antal tusen räknade sälar Harmaahylje GRÅSÄL
Kuinka paljon hylkeitä on? Kuinka suuri osa hylkeistä voidaan laskea? Kirjohylje: 50-60% Norppa: 50-70% Harmaahylje: 60-80%
Mitä hylkeet oikein syövät? Ja miksi se halutaan tietää?
Hylkeet aiheuttavat suuria ongelmia kalastajille
Hylkeet aiheuttavat suuria ongelmia kalastajille
Mutta mikä on hylkeiden vaikutus kalakantoihin?
Muutama esimerkki tiedotusvälineistä Kalakantaa ei voida rakentaa uudelleen, jos hylkeitä on liian paljon. Kalastus romahtanut. Rosvot: Hylkeet ja merimetsot. Hylkeet tekevät vahinkoa etenkin syömällä kalaa. Jotta saisimme pitää kalat kuten hauen, ahvenen ja taimenen on lisättävä hylkeen metsästystä. Ravinnonpuutteen takia hylkeet etsivät muuta kalaa kuin mitä perinteisesti syövät.
Ekosysteemipohjainen hallinto Kokonaiskuva meriympäristöstä Koko ekosysteemiä koskevia strategioita Kehittää ekosysteemiä koskevaa tietoa Monilajimallit (m.m. kanta-arvioissa) Tiedon tarvetta!
Miksi tarvitaan tietoa hylkeiden ravinnosta? Vaikutus kalakantoihin Kilpailu kalastuksen kanssa Hallinto Kanta-arviot Ympäristövalvonta Tietoa ekosysteemin dynamiikasta Asiallista tietoa keskusteluihin m.m.
Liikkuminen Missä hylkeet ovat kun syövät? Miten tutkitaan hylkeiden ravinnonkäyttöä? Saalisjäänteitä mahassa, suolessa ja ulosteessa Näkyvät saalisjäänteet DNA Rasvahappoja Späck Vakaita isotoopeja Maksa, lihas, turkki, luuranko
Arvio saaliin koosta Otoliitti 3,26 mm Ahvenen otoliitti Pituus = 21 cm Paino = 130 g
50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 >250 Proportion Arvio saaliin koosta 0,15 Silakka Strömming Fiskets landningar Säldiet Fiskbeståndet 0,1 0,05 0 Fisklängd (mm) Lundström et al. 2012
Tuloksia
Tuloksia n 160
Tuloksia Näkyviä saalisjäänteitä DNA-näytteitä
Tuloksia Suomu (Ahven) Nieluluu (Särki) Selkänikama (Lohikala) Otoliitteja DNA
Tuloksia Eroja Alueet Ikäryhmät Pyydyksistä saadut hylkeet
0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Tuloksia paino-osuus Strömming Mörtfiskar Abborre Tånglake Nors Sik Skarpsill Gös Torsk Ål krubbskädda Lax och öring Gädda Smörbultar Simpor Tobis
0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Tuloksia paino-osuus Strömming Mörtfiskar Abborre Tånglake Nors Sik Skarpsill Gös Torsk Ål krubbskädda Lax och öring Gädda Smörbultar Simpor Tobis Viktandel 2001-2005 (Lundström et al. 2010) Eroja alueiden välillä!
Eroja alueiden välillä Esiintyminen Saalislaji SD27 SD29 SD30 SD32 Silakka 70% 58% 87% 48% Ahven 28% 11% 23% 31% Särkikalat 20% 25% 3% 38% Kivinilkka 20% 28% 13% 17% Norssi 5% 10% 10% Siika 18% 3% 26% 3% Tokko 18% 8% 6% 14% Kilohaili 18% 11% 10% 10% Ahvenkalat, Tuntematon laji 8% 16% 21% Kuha 6% 14% Turska 15% 3%
Tuloksien parantaminen Ravintotietojen yhdistäminen 2001-2007: Finland (n 360) 2001-2005: Sverige (n 250) 2007-2012: Sverige (n 360) Tehdään tänä vuonna! Ravintotietojen yhdistäminen Tutkimusmenetelmien yhdistelmä
Kuinka paljon hylkeet syövät? Kuinka paljon jokainen hylje syö? Energian tarve Ravinto Ravinnon koostumus Saalislajien energiasisältö kg kalaa per päivä
Kuinka paljon hylkeet syövät? Keskivertohylje (125 kg) tarvitsee n 6 000 kcal/päivä Saalislaji Osuus g/päiv Saalislaji Osuus g/päiv Silakka 39% 1 960 Ankerias 1% 64 Särkikalat 13% 654 Kampela 1% 64 Ahven 13% 607 Lohi&taimen 1% 63 Kivinilkka 11% 553 Hauki 1% 51 Norssi 5% 238 Tokko <1% 39 Siika 4% 213 Simput <1% 18 Kilohaili 3% 174 Tuulenkala <1% 16 Ahven/kuha? 2% 124 Siika/muikku? <1% 9 Kuha 2% 102 Kolmipiikki <1% 0,1 Turska 2% 85 Summa 5 kg Pohjautuu ECOSEAL-projektin ravintotietoihin
Kuinka paljon hylkeet syövät? Keskivertohylje (125 kg) tarvitsee n. 6 000 kcal/päivä Saalislaji Osuus g/päiv Bytesart Viktandel g/dag Mutta! Silakka 39% 1 960 Ål 1% 64 Särkikalat 13% 654 Skrubbskädda Selkämerellä siika oli 1% yleisempi: 64 Ahven 13% 607 Lax & öring 1% 63 13% Kivinilkka 11% 553 Gädda 1% 51 Norssi 5% 238 Smörbultar <1% 39 Siika 4% 213 Simpor 660 g siikaa päivässä <1% 18 Kilohaili 3% 174 Tobis <1% 16 Eroja alueiden välillä! Ahven/kuha? 2% 124 Sik/siklöja? <1% 9 Kuha 2% 102 Storspigg <1% 0,1 Turska 2% 85 Summa 5 kg Pohjautuu ECOSEAL-projektin ravintotietoihin.
Kuinka paljon hylkeet syövät? Kuinka paljon kaikki hylkeet yhteensä? Kuinka paljon hylkeitä on? Ja missä ne ovat? Vaihteluja ajallisesti ja alueellisesti?
Hylkeen kalankulutus kalastukseen verrattuna Harmaahylje verrattuna ammatti- ja vapaa-ajankalastus ICES SD27-31 2004, Sverige (Lundström et al. 2012)
Norppa Perämerellä
Viktandel Norppa Perämerellä Ravinnon koostumus 0,5 0,4 Vikaresäl, Bottenviken, 2007-2009 (n=43) 0,3 0,2 0,1 0 Övriga Nors Hornsimpa Tånglake Storspigg Siklöja Strömming
Muuttunut ravinto 1970-lukuun verrattuna Muutokset esiintymisessä: Silakka: x6 Norppa Perämerellä Muikku: x30 Kolmipiikki: Skorv: x4 Lohi:
Hylkeen kalankulutus kalastukseen verrattuna Ton Norppa vrt ammattikalastus 5000 4000 3000 Vuosittainen kulutus Perämeri 2009 Hylje:kalastus=2 6 krt Hylje:kalastus=0,8 2 krt 2000 1000 0 Siklöja Strömming Suomen ja Ruotsin ammattikalastus Perämerellä kalasti 2009: 900 tonnia muikkua; 2 400 tonnia silakkaa.
90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 Andel Norppa Perämerellä 0,25 0,2 0,15 Pituusjako muikku Fiske Säl 0,1 0,05 0 Längdklass
Miten hylkeet vaikuttavat kalakantoihin? Hylkeiden ekologinen rooli Monimutkainen dynamiikka Suuria luonnollisia vaihteluja Monia muita vaikuttavia tekijöitä hylkeiden lisäksi Hylkeillä on suuri potentiaali vaikuttaa kalakantoihin Erityiset alueet, kriittiset ajanjaksot Paikalliset kalakannat Täydentäviä tutkimuksia tarvitaan
Näkemyksiä kalastajilta Tietoa ja tietämystä Minkälaisena näette hylkeen roolin kalan syöjänä? Erityisiä kysymyksiä? Yhteistyötä?
Kiitos! Tack! karl.lundstrom@slu.se