Hiidenmäen metsäpolku Huovilan tilalla Hiidenmäen metsäinen polku lähtee Huovilan puiston takaosasta pikkulammen takaa mäelle vievältä polulta. Hiidenmäki on osa Salpausselän harjumuodostelmaa ja se on maisemallisesti arvokas kohde. Alueelle ominaista ovat jyrkät harjurinteet sekä supat, osa alueen metsistä on miltei luonnontilaisia, osalla on tehty harvennushakkuita talvella 2010. Luontopolun pituus on 1,2 km ja sen kiertäminen kestää tunnin verran. Hiidenmäen korkeuserojen takia reitillä on nousuja, mutta suurin osa reitistä kulkee valmiilla poluilla. Hiidenmäen päällä on huvimaja, jossa voi syödä eväitä ja ihailla maisemaa Kärkölän kirkolle päin. Lisäksi polun varrelta mäeltä on puiden väleistä näkymiä eri ilmansuuntiin. Polku on merkitty maastoon punakärkisin paaluin ja punaisin maalimerkinnöin puiden rungoissa. Metsäpolulle on pystytetty 8 kappaletta muovitauluja, joissa kerrotaan alueen metsistä ja maaston muodoista. Reitin varrella voi tutustua metsän eri kehitysvaiheisiin, metsätyyppeihin ja metsätalouden hoitotoimenpiteisiin. Metsäaiheiset taulut on pyritty tekemään niin, että niiden tiedot pysyisivät ajantasaisina useamman vuoden ajan.
Kohteet 1. Hiidenmäen historiaa 2. Haapa monipuolinen puu 3. Lahoavaa puustoa 4. Metsien hoito ja käyttö 5. Jääkauden jälkiä supat 6. Metsätyypit kasvien kertomaa 7. Harjut jään aikaansaannosta 8. Hiidenmäen metsien tulevaisuus
Metsäpolku on toteutettu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimesta. Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosina 2009-2011 meneillään EU- Leaderosarahoitteinen Metsätietoa kouluihin-hanke, jossa neljän kunnan (Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola) peruskoululaisille järjestetään erilaisia metsäaiheisia tapahtumia, retkeilyjä ja vierailuja. Hanke kuuluu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013, jota Kärkölässä toteutetaan Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen (Etpähä ry) kautta. Pysyvämpänä muistona hankkeesta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on rakentanut jokaiseen kuntaan metsäpolun. Hiidenmäen luontopolun alkuperäissuunnittelun osana Huovilan tilan virkistysaluesuunnitelmaa on tehnyt opinnäytetyönään Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelija Jussi Laiho vuonna 2009. Mukavaa ja antoisaa metsäretkeä! Metsämaitikka Näsiä (tappavan myrkyllinen)
Tiedätkö, mistä Hiidenmäki on saanut nimensä? mikä on suppa? mihin haapaa käytetään? miksi lahopuu on tärkeää metsälle? millaisessa metsässä puolukka viihtyy? miten harjut ovat syntyneet? miksi harvennushakkuita tehdään? millainen on tuore kangasmetsä? Kulje metsäpolku läpi, niin saat vastauksen näihinkin kysymyksiin! Metsäpolun toteutuksessa mukana Käenkaali Metsämansikka
Tervetuloa Hiidenmäen metsäpolulle Hiidenmäen metsäpolussa on kahdeksan rastia ja sen kokonaispituus on noin 1,2 kilometriä. Metsäpolku kulkee alkumatkan Lappilantien suuntaisesti ja lähtee nousemaan mäen päälle puolivälissä matkaa. Loppuosuus kulkee mäen päällä ja polku päättyy huvimajalle. Hiidenmäen korkeuserojen takia reitillä on nousuja, mutta suurin osa reitistä kulkee valmiilla poluilla. Reitin kulkemiseen kuluu aikaa maksimissaan tunti, eikä erityistä retkivarustusta tarvita. Reitti on merkitty maastoon puutolpin ja punaisin maalimerkinnöin puissa. Hiidenmäki on harjumuodostuma: harju ja sen korkeuserot sekä rehevät supat tekevät polusta vaihtelevan. Polun alkuosa kulkee rehevässä lehtomaisessa metsässä ja loppuosa harjun päällä valoisassa männikössä. Luontopolku on toteutettu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimesta. Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosina 2009-2011 meneillään Eteläisen Päijät- Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen (Etpähä ry) kautta EU- Leaderosarahoitteinen Metsätietoa kouluihin-hanke, jossa neljän kunnan (Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola) peruskoululaisille järjestetään erilaisia metsäaiheisia tapahtumia, retkeilyjä ja vierailuja. Hanke kuuluu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013. Pysyvämpänä muistona hankkeesta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on rakentanut jokaiseen kuntaan metsäpolun.
1. Hiidenmäen historia Hiidenmäki kuuluu Huovilan puistoon, jonka C. C Collin perusti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hiidenmäen metsäalue on viimeinen Huovilaan kuuluva alue Collinin aikanaan omistamasta noin 2000 hehtaarista. Nykyisin alueen omistaa Kärkölän kunta, joka on ollut tilan omistajana vuodesta 1953. Hiidenmäen metsäalueen pintaala on 20,5 hehtaaria ja Huovilan puisto on 3,5 hehtaaria. Hiidenmäki viittaa hiisi-sanaan, joka on tarkoittanut alun perin pyhää kulttipaikkaa tai palvottua henkiolentoa. Suomalaisessa kulttuurissa kristinuskon tulon jälkeen hiisi on ollut paha henkiolento ja paha paikka. Yleensä hiisi-nimisten paikkojen ympäristössä on ollut linnavuori eli puolustuspaikka. Hiidenmäestä on vähän tietoa, joten miksi mäki on nimetty Hiidenmäeksi voi vain arvailla. Hiidenmäellä on tehty paljon metsätöitä 1950-luvulla: mäelle istutettiin kuusta ja mäntyä sekä kylvettiin mäntyä niinä vuosina. Metsänhoitotöitä tehtiin vuonna 1954 ennen mahtihäitä. Tällöin Hiidenmäkeä raivattiin juhlakuntoon. Seuraavat metsänhoitotoimenpiteet on ilmeisesti tehty 1990- luvulla Kärkölän kunnan toimesta. Hiidenmäelle on tehty metsäsuunnitelma vuonna 2005 Salpausselän metsänhoitoyhdistyksen (nykyisin Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme) toimesta. Metsäsuunnitelma on voimassa kymmenen vuotta ja alueen metsänhoitotöiden tekeminen on ajoitettu aikavälille 2010 2015. Olet kuviolla 4 pinta-ala 2,5 ha kasvupaikka tuore kangas kehitysluokka varttunut kasvatusmetsikkö ikä 51 vuotta, ylispuut 70 vuotta harvennushakkuu talvella 2010 Seuraa reittimerkkejä alas varjoisaan kuusikkoon Lappilantien suuntaisesti.
2. Haapa monimuotoinen puu SkogsSverige Svenska Trädslag, www.metsavastaa.fi Haapa oli ensimmäisten joukossa, kun puut tulivat Suomeen jääkauden jälkeen 9000 vuotta sitten. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu, joka kasvaa kaikentyyppisissä metsissä. Haapa viihtyy runsasravinteisella, mutta ei kovin kostealla maalla. Haapa tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin hallaa ja pakkasta. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Se elää harvoin yli 100-vuotiaaksi, mutta juurivesojen kautta ikää voi olla satoja vuosia. Metsätaloudellisessa toiminnassa haapa kaadetaan tavallisesti 50-60 vuoden iässä. Ominaisuuksia Pihkaton Pehmeä Vaalea Kevyt Helposti työstettävä Pitkäsyinen Lahonkestävä Huono lämpöarvo Tuntomerkit Pitkäruotiset haviset lehdet Vihertävä sileä runko Vankkarakenteinen Jäykkäoksainen 2-kotinen: hede- ja emikukinnot eri puissa Kukkii huhtitoukokuussa ennen lehtien puhkeamista Haapa aiheuttaa ongelmia metsänhoidolle kasvattamalla hakkuun jälkeen jopa 10 000 juuri- ja kantovesaa, jotka vievät elintilaa muilta puulajeilta. Haapa on männyntaimia vaurioittavan männynversoruostesienen toinen isäntäkasvi. Ruoste aiheuttaa nuoriin männynkasvaimiin mutkaisuutta. Haapa on altis nisäkästuhoille: erityisesti majava ja hirvieläimet käyttävät haapaa ravinnokseen.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on tärkeä laji. Nykyiset metsänhoitosuositukset neuvovatkin säästämään haapoja metsänhoitotoimissa. Monet linnut, erityisesti kolopesijät ja puissa elävät nisäkkäät suosivat vanhoja haapoja. Esimerkiksi liito-orava, lepakko, palokärki, tikat, telkkä, eri pöllölajit ja näätä asuvat mielellään ontoissa haavanrungoissa. Liito-orava käyttää ravintonaan haavan silmuja ja versoja. Haavassa eläviä hyönteislajeja on lähes 300, joista monet ovat harvinaisia. Haavan puuaines on herkästi lahoavaa ja siksi lukuisa joukko kääpiä ja muita lahottajasieniä viihtyy haavassa. Tässä metsikössä kuusten väleissä kasvaa paikoitellen hyvin järeitä haapoja, jotka ovat kuusia vanhempia. Kuviota ei ole käsitelty hakkuin viime vuosikymmeninä, eikä niin ole tarkoitus tehdä tulevaisuudessakaan. Jatka eteenpäin ajouralle, jota pitkin reitti etenee harjulle päin. Entisajan käyttötarkoituksia Kattopaanut Vuoraukset Aidat Salaojat Hioke (paperimassa) Tulitikut Taloustarvikkeet Vaneri Saunan lauteet Nykyajan käyttötarkoituksia Tulitikut Paperi Saunan lauteet Rohdot Kalusteet Urheiluvälineet Leikkikalut Koriste-esineet SkogsSverige Svenska Trädslag, www.metsavastaa.fi
3. Lahopuuston merkitys metsälle Tuulen kaatama puu ei ole tarpeeton tai mene hukkaan. Kun puu kuolee, se on täyttänyt vasta osan monista tehtävistään. Puun lahoaminen ei tapahdu itsestään, vaan se on hajottajiksi kutsuttujen eliölajien työn tulosta. Hiidenmäen metsäalueella on paljon lahopuuta eri maatumisasteilla. Tässä metsikössä ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä vuosikymmeniin, joten kaatuneet puut ovat jääneet maahan. Lahoaminen kestää kymmeniä vuosia, minkä aikana rungossa elää jopa satoja eri eliölajeja. Suomessa on noin 5000 lahopuista riippuvaista eliölajia. Pelkästään kääpiä on noin 200 lajia. Myös suuri osa uhanalaisista lajeista on riippuvaisia lahopuuston määrästä. Lahopuu on tärkeä hiilen ja ravinteiden varasto. Puun lahotessa ravinteet vapautuvat hitaasti ja tasaisesti elävän kasvillisuuden käyttöön. Lahonneet rungot muodostavat uutta metsämaata. Pitkälle lahonneet maapuut ovat luonnonmetsissä puuston uudistumiselle tärkeä taimettumisalusta. Vanhoissa kuusimetsissä taimettumista tapahtuu lähes pelkästään lahopuiden päällä, ja siksi taimet kasvavat usein suorissa riveissä. Olet kuviolla 2 pinta-ala 2,3 ha kasvupaikka lehtomainen kangas kehitysluokka varttunut kasvatusmetsikkö ikä 59 vuotta, haapa 65 vuotta suppa avainbiotooppi Toimenpiteiden yhteydessä on mahdollista tehdä keinotekoisesti lisää lahopuustoa jättämällä tekopökkelöitä sekä turvallisuuden puitteissa pystyyn kuivaneita havupuita. Lehtipuita suositellaan jätettäväksi lahopuuksi, etenkin koivut, raita ja tuomi ovat erinomaisia lahopuita. Seuraa reittimerkkejä ajouraa pitkin ja suuntaa Hiidenmäen päälle.
4. Metsien hoitoa ja käyttöä Talousmetsien hoidossa tehdään metsänhoidollisia toimenpiteitä kiertoajan kuluessa. Kiertoaika alkaa uuden metsän perustamisesta ja päättyy vuosikymmenten päästä metsän kaatamiseen päätehakkuussa. Kiertoajan kuluessa metsää hoidetaan harvennushakkuin, joissa poistetaan pieniä ja metsätaloudellisesti huonolaatuisia puita. Näin jäljelle jääville hyvälaatuisille puille on enemmän tilaa kasvaa. Tässä metsikössä on tehty talvella 2010 harvennushakkuu, jossa on poistettu puita jättämällä elinvoimaisimmat. Kuvio on valtaosaltaan syrjässä aktiivikäytöltä, joten metsänkasvatukselliset toimet ovat mahdollisia. Hakkuu on suoritettu talviaikaan, jolloin lumi on suojannut maanpintaa. Lisäksi hakkuutähteitä on siirretty koneiden kulkuväylälle, ajouralle, jossa risut suojaavat puiden juuria ja maata. Metsänkasvatuksella pyritään siihen, että metsästä saadaan mahdollisimman paljon arvokasta tukkia. Tukiksi kelpaa riittävän suora ja paksu puu ja siksi tukkeja saadaan erityisesti päätehakkuista. Tukeista sahat jalostavat esimerkiksi lankkua ja lautaa. Ohuemmat puut ovat kuitupuuta, jota kertyy erityisesti harvennushakkuissa. Kuitupuut, sekä sahoilla tukkien pinnasta jäävä ja haketettava jätelauta lähtevät sellutehtaille paperin ja kartongin raaka-aineeksi. Sahoilla syntyvä sahanpuru poltetaan energiaksi tai käytetään Olet kuviolla 8 pinta-ala 2,5 ha kasvupaikka tuore kangas kehitysluokka uudistuskypsä metsä ikä 106 vuotta harvennushakkuu talvella 2010 levyteollisuudessa. Hakkuussa syntyy myös hakkuutähteitä, kuten latvuksia, oksia ja kantoja. Yhä suurempi osa näistä kerätään energianlähteiksi voimalaitoksille. Jatka matkaa harjulle päin. Käänny pian vasemmalle Collinin aikaiselle hevospolulle ja kohti huvimajaa.
5. Jääkauden jäljet: supat Oikealla rinteiden välissä on pitkänomainen painanne, joka syvenee kauemmaksi. Se on suppa, jotka ovat tyypillinen osa harjuluontoa. Hiidenmäellä on useita erikokoisia suppakuoppia, joista osasta metsäkoneetkin ovat kulkeneet. Jäätikön perääntymisvaiheessa jäälohkareita hautautui hiekkaan ja soraan. Kun sulamisvirtojen kuljettama suuri jäälohkare lopulta suli, romahti lohkareen yläpuolella oleva maa-aines ja paikalle muodostui enemmän tai vähemmän pyöreä painanne, suppa. Supat ovat täysin suljettuja tai ne aukeavat yhdeltä sivulta. Suppien syvyys ja leveys vaihtelevat muutamasta metristä kymmeniin metreihin ja niiden rinteet voivat olla jyrkkyydeltään jopa 30-35 astetta. Supissa vallitsee yleensä ympäristöstään eroava pienilmasto, jossa lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita asteita koska kylmä ilma valuu pohjalle. Ilmiön voi havaita keväisin kun muilta alueilta on lumi jo sulanut, supan pohjalla on vielä lunta. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteiden kasvillisuudessa, pohjaosat ja varsinkin pohjoisrinteet ovat kuusivaltaisia. Toisaalta vesi ja ravinteet valuvat supan pohjalle, joten kasvillisuus on pohjalla rehevämpää kuin ylempänä. Olet kuviolla 9 pinta-ala 2,1 ha kasvupaikka tuore kangas kehitysluokka uudistuskypsä metsä ikä: vallitseva jakso 50 vuotta, ylispuusto 115 vuotta kaksijaksoinen metsä harvennushakkuu talvella 2010 Suurin osa supista on kuivia, mutta niiden pohjalla on myös järviä ja lampia tai soistumia, kun supan pohja yltää pohjaveden pintaan. Jatka reittiä harjun päälle, josta on näköalaa puiden välistä useaan suuntaan. Oikealle johtava polku vie Likolammen laavulle.
6. Mitä kasvit kertovat? Tämä kuusi-mäntysekametsä kasvaa metsätyypiltään tuoreella kankaalla eli mustikkatyypillä. Metsässä kasvaa mustikan ja puolukan varpuja ja niiden ohella myös ruohoja ja heiniä kasvaa jonkin verran varsinkin aukkopaikoissa. Sammalpeite on yhtenäinen ja sen tyypillisinä lajeina ovat seinä- ja kerrossammal. Tuoreen kankaan pääpuulaji on usein kuusi, mutta monesti tuoreet kankaat on voitu istuttaa myös koivulle tai männylle. Vesi ja sen mukana ravinteet kulkeutuvat rinteen alaosiin, joten rinteen alla kasvillisuus on rehevämpää, kasvi- ja puulajisto eroaa rinteen yläosista. Kasvit tarvitsevat elääkseen monenlaisia ravinteita, jotka ne saavat juurilla maaperästä imemänsä veden mukana. Maaperän kyky tuottaa ravintoa vaihtelee suuresti. Maaperä koostuu erilaisista maa- ja kivilajeista, joissa on eri lailla ravinteita ja kasvi saa niitä irti maasta eri tavalla. Metsässä kulkiessasi huomaat, että toisissa paikoissa on tiheämpää ja lajirikkaampaa kasvillisuutta kuin toisissa. Jokainen metsän kasveista asettaa omat vaatimuksensa elinympäristölleen. Tuoreessa kangasmetsässä on paljon enemmän kasvilajeja kuin kuivassa kangasmetsässä. Siellä missä maaperä on niukkaravinteista www.metsavastaa.fi ja kuivaa, ts. kuivassa kangasmetsässä, kasvaa yleensä mäntyä, kanervaa, puolukkaa, poronjäkälää ja kynsisammalia. Ravinteikkaammalla ja kostealla metsämaalla eli tuoreella kankaalla kasvavat kuusi, mustikka, oravanmarja, metsätähti, kangasmaitikka, seinäsammal ja kerrossammal. Jatka matkaa harjua pitkin kohti huvimajaa.
7. Jääkauden jäljet: harjut Suomi on ollut toistuvasti mannerjäätiköiden peittämänä aikana joka alkoi 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja Olet kuviolla 5 perääntyä luoteeseen Suomen alueelta 11 700 vuotta sitten. Hiidenmäki on osa Salpausselän reunamuodostumalta erkanevaa koilliseen suuntautuvaa harjujaksoa, jonka osia ovat Hiidenmäen lisäksi mm. Supinmäki, Santamäki, Kirkkomäki ja Tuhkamäki. Harjut (pitkittäisharjut) ovat syntyneet valtaosin tunneleihin jään alle, joskus myös jään reunalle jäätikköjokien kasaamasta aineksesta. Harjut ovat yleensä muodostuneet kohtisuoraan Salpausselkien suunnan vastaisesti, jäätikön vetäytymissuuntaiseksi. Harjujen korkeus saattaa olla jopa 60-80 metriä varsinkin Etelä-Suomessa, missä jäätikkö päättyi syvään veteen. Hiidenmäki on n. 45 metriä Huovilanpuiston lampia korkeammalla. Jääkauden lopulla yli 9000 vuotta sitten syntyneet soraharjut ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Harjuja on käytetty soranottoon, mutta nykyään harjumaisemia on alettu suojella. Harjut ovat tärkeä pohjavesivarasto, koska vettä imeytyy runsaasti hiekka- ja sorakerrostumiin. Jatka matkaa harjua pitkin kohti huvimajaa. pinta-ala 3,2 ha kasvupaikka tuore kangas mäntyvaltainen sekametsä kehitysluokka varttunut kasvatusmetsikkö ikä: vallitseva jakso 47 vuotta, ylispuusto 102 vuotta harvennushakkuu talvella 2010
Vasta us: 1,2 km 8. Hiidenmäen metsien hoito ja tulevaisuus Hiidenmäki kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kärkölän osayleiskaavassa alue on kaavoitettu merkinnällä VL/s eli lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Lisäksi kaavassa on merkintä ge-1, joka tarkoittaa arvokasta harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa. Hiidenmäellä on voimassa oleva metsäsuunnitelma, joka on tehty vuonna 2005. Alueen metsiä hoidetaan kuvioittain, mutta kokonaisuus huomioon ottaen. Hiidenmäen metsien hoidossa sosiaaliset, ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat sekä puuston hyvinvointi ovat tärkeämpiä arvoja kuin metsien taloudellinen hyödyntäminen. Metsänhoitotöillä pystytään vaikuttamaan eniten maisemaan ja kävijäkokemukseen. Hyvinvoivaa puustoa on kauniimpi katsella kuin huonokuntoista. Yli 100-vuotiata puita Hiidenmäellä on paljon ja ne tulisi säilyttää maisemapuina ja poistaa vain huonokuntoiset ja vaaraa aiheuttavat yksilöt. Kuvioilla tehtyjen toimenpiteiden jälkeen puusto saa olla rauhassa 15-20 vuotta ennen kuin seuraavat toimenpiteet tulevat ajankohtaiseksi. Koska Hiidenmäkeä ei ole tarkoitus ottaa perinteisen metsätalouden piiriin, voidaan metsien kiertoaikaa pidentää antamalla yksittäisille puille normaalia enemmän tilaa muodostaa sopusuhtaisempi latvus, jolloin ne säilyttävät elinvoimansa pidempään. Uutta puustoa tulisi alkaa kasvattaa kun vanhoissa on vielä siementämiskykyä jäljellä. Pienimuotoiset aukot auttavat uutta puustoa syntymään. Pensaskerroksen (korkeus 0,8-2,0m) raivauksella avataan näkymiä, mutta paikoitellen on syytä jättää pensasryhmiä eläimistön ja varsinkin lintujen elinympäristöksi. Tehtävä Huvimajalta näkyy pohjois-koillisessa Kärkölän kirkon torni. Arvio paljonko on matkaa linnuntietä Kärkölän kirkolle? Tämä oli metsäpolun viimeinen kohde. Seuraa hiekkapolkua alas mäeltä ja pääset takaisin Huovilan puistoon. Metsäkurjenpolvi